Esitys Kuntaliitossa 21.8.2013

1. Koulutuksen ja kasvatuksen
tulevaisuuden suuntaviivat
Anita Rubin
21.8.2013

2. Mikään tieto ei ole
merkityksellisempää kuin
tieto siitä, mitä ei vielä
ole, mutta voisi olla.
Mihail Bahtin
Rob Gonsalves:
18.11.2013
NEW MOON
ECLIPSED
2

3. Maailmassa olemisen kokemus syntyy kahta tietämisen tietä:
• maailman tietäminen (knowing the world)
• maailmasta tietäminen (knowing about the world)
Ihminen elää aina valmiiksi merkityksillä ladatussa maailmassa, vaikka
suhde näihin merkityksiin on enimmäkseen tiedostamaton.
➔ Maailma ymmärretään käytännöllisesti, toiminnan kautta.
➔ Käytännön tajuamiseen kiteytyy kaikki kulttuurisesti periytyvä
maailman kokeminen ja maailmassa oleminen. Käytännölliseen
maailmasuhteeseen ”ruumiillistuvat” sosiaalisten instituutioiden
totuudet ja perimmiltään myös se, mitä kutsutaan usein ajan
järjeksi tai rationaliteetiksi.
(Hannu Linturi)

4. • arvo sinänsä, vai
• kulttuurisidonnainen työkalu (=opittava ja omaksuttava asia ja
ymmärrettävä suhteessa reaalimaailmaan ja siinä toimimiseen),
vai
• ajasta riippumaton ilmiö (=osa perusihmisyyttä), vai
• laajaa yleistietoa ihmisestä ja yhteiskunnan toiminnasta,
kulttuureista ja luonnosta  jäsentynyt maailmankuva?
Mikä on sivistyksen ja yleissivistyksen suhde? Laaja yleistieto voidaan
ymmärtää yleissivistyksenä, mutta miten se eroaa (vai eroaako
se)sivistyksestä sinänsä?
Vaikka lukion tehtävä on yleissivistävä, lukion tavoitteet eivät sitä ole,
koska lukion traditio korostaa yleissivistyksen tiedollisia päämääriä.

5. •
Kuinka kulttuurin emotionaalistuminen vaikuttaa sosiaaliseen
kokemiseen ja maailmasta tietämiseen?
•
Kuinka tunnevaltaisen rationaalisuuden legitimoiminen vaikuttaa
siihen, miten nuori ihminen ymmärtää todellisuuden ja oman
paikkansa siinä (vaikuttamismahdollisuudet, kehittäminen ja?
•
Kuinka lisääntyvä kollektiivinen tunnekokeminen (esim. sosiaalisen
median ja muun tiedonvälityksen kautta) vaikuttaa kulttuuriin ja
sivistyskäsitykseen (esim. julkinen intiimisyys)?
 Kuinka tämä kaikki vaikuttaa oppijan toimintakykyyn,
oppimismotivaatioon ja kykyyn valita kestäviä toimintatapoja?
 Mitä tämä merkitsee koululle, sivistykselle ja opettajan työlle?
18.11.2013
5

6. Arrestred Expansion
6

7. ”Sivistys on ihmiseksi tulemista, luonnon voittamista ja tilan
tekemistä tiedolle. Sivistyminen on elinikäinen prosessi, jossa
ihmiseksi kasvava irroittautuu luonnosta ja saa otteen inhimillisestä
traditiosta. Ihmisen koko elinympäristö on osa sitä ”muovaavaa”
traditiota, johon ihminen kasvaa ja josta hän imee ainekset omaan
ajatteluunsa – ja omaan sivistykseensä. Sivistyminen edellyttää
välttämättä oman ajattelun ja kyseenalaistamisen kykyä. Se ei ole
kuitenkaan itsetarkoitus. Siitäkin on päästävä eteenpäin. Ihminen
astuu siveelliseen tietoon, kun hän kykenee itsenäisesti harkiten ja
oivaltaen hyväksymään traditiossa annetun tiedon ja opin oikeaksi
ja järjelliseksi.”

8. • Metakognitiiviset taidot kuten kriittinen ajattelu ja
ongelmanratkaisukyky,
• kokonaisuuksien systeeminen hallinta ja olennaisen
hahmottaminen
• aloitteellisuus ja tavoitteellisuus,
• yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot,
• innovaatiokyky sekä
• kyky ja halu ymmärtää muutosta
 kyky oppia uutta ja pois-oppia vanhaa
 Kriittinen kysymys: mikä vanhassa on säilyttämisen
arvoista?

9. PitPistolet:
Reaching the Sky
9

10. Seuranta
• kerran vuodessa
• aikasarja
Muistin kartuttaminen
Kommunikointi
• kommentointi, argumentointi
• dialogit
Viisauden kartuttaminen
Fokusointi ja dialogit
• ajankohtaiset kiistakysymykset
• mittarien uudistaminen
Ymmärryksen syventäminen
Laajentaminen ja keskustelut
• opettajat, koulut
• vanhemmat
• kunnat, päättäjät, yritykset
• media, kokeilu, tutkimus
Tiedon syventäminen
10

11. Koulu ja
oppiminen
Oppiminen ja
yhteiskunta
Koulu ja
yhteiskunta
11

12. Inz-feelgood:
World in our
12
Hands

13. kiista
• Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat
oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi.
• Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi
tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa
dialogi
keskusteltavaksi.
• Tulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä.
Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos
ratkaisu tapahtuu.
13

14. kiista
Voiko kukaan muu kuin yksilö oppia?
 tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminen
Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen
 monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiöoppiminen vs.
asiantuntijuus
Opetuksen ulkoistaminen ja koulujen tarve hakea rahoitusta
yritysmaailmalta
 keikkaopettajafirmat, etäopetus jne.
 ulkoistettu opetus, eriarvoistuminen
Englanti oppimisen kieleksi
 moni- vai monokulttuuristuminen?
Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia
 inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keinotekoiset
virtuaalisuhteet
14

15. dialogi
Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus
 yhteiskunnallisen koheesion säilyttäminen vs. erilaisuuden kunnioittaminen
Globalisaation alueelliset seuraukset
 fundamentalismi vs. yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen; esim.
kotikoulut, uskonnolliset koulut ym.
Opetuksen toteuttamisen tavat
 Perustuvatko ratkaisut teknologiseen kehitykseen, yhteiskunnalliseen
tarpeeseen vai taloudellisiin näkökulmiin?
Arviointi
 metataidot vs. ainekohtainen osaaminen; näyttö
 koko ikäluokan päätös- ja tulosarviointi, vs. (moni)kansalliset väliarvioinnit;
yksilöllisen osaamisen arviointi vs. ryhmäkohtaiset arviointikäytännöt
Yleissivistys
 opettaja sivistysagenttina, itseohjautuva ja -organisoituva oppija
15

16. ratkais
u
Monta tapaa oppia ja opettaa
 ilmiöoppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen, itseopiskelu,
kansalaistoiminnan ja muun kuin koulu-oppimisen hyväksilukeminen;
 osaamisen näyttötilaisuudet
Resurssikysymys voidaan ajatella uudella tavalla
 yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat
 eläkeläiset ja vanhemmat mukaan koulun toimintaan
 tehtävien ja säännösten tiukkojen raja-aitojen murtaminen
Erilaisuuden huomioonottaminen
 yksilölliset tarpeet
 yhteistoiminnallisen oppimisen muodot
Opettajan tehtävän uudelleenarviointi
 moniammatillisuuden lisääntyminen
16

17. Rob Gonsalves:
Tributaries
17

18. Skenaario:
• tulevaisuuden mahdollisen tilan kuvaus
•
looginen tapahtumien ketju, joka osoittaa, kuinka
tulevaisuuden tilassa näkyvät tapahtumat juontuvat
toisistaan vaihe vaiheelta nykytilasta lähtien.
 sisällöllisesti johdonmukainen
 uskottava
 mielenkiintoinen
 hyvä päätöksenteon apuväline nykyhetkellä.
…/…
18

19. •
•
•
BAU (business as usual –malli), muutos on määrällistä eikä laadullista
talouden ehdoilla toimiva mediayhteiskunta  tehokkuus
vahva individualismikehitys  eriarvoistuminen
Koulutuspolitiikka:
•
•
•
•
•
•
•
•
vallalla tunne resurssien jatkuvasta vähenemisestä ja kiristymisestä
lukukausimaksut
suuret tasoerot oppilaitosten välillä
englanninkielinen opetus kaikkialla
Kasvatetaan ”globaaleja luovia ja innovatiivisia osaajia”.
Kasvatustehtävä jää kiivaan työtahdin ja jatkuvasti kovenevien
osaamisvaatimusten jalkoihin  väsyneet opettajat
osaamisen tason EU-tasoiset mittarit, valtakunnalliset välitestit
isot koulukeskittymät, pienet lakkautettu
19

20. 20

21. •
•
•
yhteiskunta ja elämä määrittyy varallisuudella ja rahalla
taloudellinen etu ja tehokkuusajattelu  tuottavuus
sivistys ja kulttuuri eivät ole tärkeitä itsessään vaan taloudellisesti
kannattavina toimintoina  voimakas polarisaatio, toisaalta
vastakulttuuriyhteisöt, ekokylät
Koulutuspolitiikka:
•
•
•
•
•
•
Suomessa laajoilla alueilla ei tarjota perusopetusta.
opetus verkossa, etänä  lähiopetus kallista luksusta maksukykyisille
Venäjä, EU tarjoaa rahakkaat markkinat nuorille opettajille 
tasokkaita opettajia vähän  kurssitettuja eläkeläisiä opettajina
korkeatasoiset, kalliit yksityiskoulut vs. huonotasoiset ”kansankoulut”
pitkät koulupäivät, lisääntynyt tuntimäärä, yrittäjyyskasvatus 
oppilaat oirehtivat
alakulttuurien kokeilut, uuden siemen itämässä
21

22. Trendhunter
22

23. •
•
Maailmanlaajuinen talousromahdus (alkoi esim. Kiinasta) 
Suomenkin talous täysin kuralla
Uuskansainvaellukset
Koulutuspolitiikka:
•
•
•
•
•
Kunnat joutuvat ajamaan perusopetuksen alas rahapulan takia  etäja verkko-opetus  opetustehtävän ulkoistaminen.
alueellinen yrityssponsorointi; kv. kaupalliset kouluverkot 
eriarvoistuminen, perusopetuksen yrityssidonnaisuus
opetus- ja kasvatusvastuu entistä enemmän kodeilla  kotikoulut,
kotikouluosuuskunnat  oppimisen ja opettamisen vapauden ideologia
keikkaopettajafirmat  kilpailu johtaa ”edutainmentin” lisääntymiseen:
opetuksen pitää olla kivaa eikä oppilas saa missään tapauksessa
pitkästyä tai kyllästyä.
amatööriopettajien kurssitus iso business
23

24. Ed Miracle:
I told you so
18.11.2013
24

25. •
Terrorismi, pandemiat, luonnonkatastrofit  perusturvallisuus järkkyy 
turvallisuushakuisuus, paluu maalle tavallista
Ympäristösyyllistäminen  kyttäysmentaliteetti ja epäluuloisuus 
käännytään sisäänpäin  ksenofobia, suvaitsemattomuus, avoin rasismi
Väliaikaisuuden tuntu, odotuksen ilmapiiri
•
•
Koulutuspolitiikka:
•
•
•
•
•
•
•
uskonnollisuus  eri uskontoryhmien omat (varakkaat) uskontokoulut
pienet kyläkoulut, järjestäytyneet kotikoulut
kontrolli, kuri ja järjestys, nollatoleranssi
vanhemmat osallistuvat nykyistä enemmän, lasten hyvinvointi tärkeää
hierarkkiset, jäykät opettajatiimit
yhteiset, jaetut arvot (oman ideologian sisällä)
elämysoppiminen, ilmiöpohjaisuus, uudet pedagogiat
25

26. Vladimir Petrov:
The Flying Island
26

27. •
•
•
Murros on ohi  uudenlainen ubiikki verkostoyhteiskunta
Design-ekonomia, jossa ihmisen laaja-alainen hyvinvointi, kulttuuri ja
sivistys ovat avainteemoja.
Päätöksentekoa ohjaa kestävä sosiaalinen kehitys.
Koulutuspolitiikka:
•
•
•
•
•
•
englanninkielisyys, laaja kielitaito (fyysinen, virtuaalinen, kulttuurinen,
sosiaalinen)
opettajankoulutus: yhtenäinen perusopetuksen koulutus  korkeatasoinen kv. erikoistumis- , täydennys- ja jatko-koulutus
moniammatilliset opettajatiimit  ilmiöpohjaisuus
Oppijat opiskelevat ryhmissä  välittämisen ideologia
vanhemmat mukana koulun toiminnassa
Oppimistoiminta on yhteisöllisesti moniarvoista, tasapainohakuista ,
27
osallistavaa ja voimauttavaa.

28. CJ. gautampandey:
The importance of
togetherness
28

29. Vuonna 2030
•
Oppiaineet eivät kokonaan häviä, mutta kasvava osa
kouluajasta käytetään ainerajat ylittävään teema- ja
ilmiöopiskeluun.
•
Yhdessäoppiminen kehittyy, mutta samalla yksilöllinen
oppiminen lisääntyy.
•
Sosiaalinen media mullistaa (on jo mullistanut) opetuksen.
•
Oppilaiden taipumuksia ja lahjakkuuksia tukevat
oppimispolut moninaistuvat.
 Miten poluttaa uudet oppimisen väylät niin, ettei menetetä
koulutuksen tasa-arvoa ja yhteiskunnallista luottamusta?
29

30. Suhtautuminen tulevaisuuteen
Virran
vietävänä
kellumisesta…
sopeutumiseen…
…
…ja ongelmien
väistämisestä…
…innovatiivisuuteen
30

31. Opettajuuden muutos ja opettajan osaamisen tulevaisuus:
Siinä missä opettajan aikaisemmin piti hallita opetusmenetelmiä ja
siihen liittyvää luokkahuoneteknologiaa, tulevaisuuden ja osin
nykyisyydenkin taitoihin kuuluu hallita oppimisympäristöjä ja niiden
moninaisia resursseja.
• Missä määrin vastuu oppimisesta ja tiedonrakentelusta on oppijalla
itsellään?
• Mikä on opettajan rooli tulevaisuudessa?
• Miten opitaan ja opetetaan elinikäisen oppimisen valmiuksia?
• Ohjauksen merkitys
➔ ainesisältöjen hallinnan kustannuksella?
• Muuttuva oppimis- ja opetuskulttuuri
➔ koulun rakenteet?
• Jatkuvasti päivittyvä tieto- ja viestintäteknologia

32. Vaikka oppimistulokset ovat nyt maailman huippuluokkaa,
oppijoilla menee yhä huonommin.
 Onko suomalaisen oppimisen ja kouluinstituution rakenteessa
jotain perustavanlaatuisesti vanhentunutta?
 Rakennammeko koulua edelleen teollisuusyhteiskunnan
rationaliteetista käsin sen arvoja ja tarpeita tyydyttämään,
vaikka aikakausi on muuttunut?
Kysymmekö oikeita kysymyksiä?
 Kun puhumme koulusta, mistä me puhumme?
 Käytämmekö oikeita käsitteitä, puhummeko uudesta
todellisuudesta vanhalla kielellä?
32

33. MichaelO:
Carve your own Destiny
33

34. Lukio on valmis muutoksiin ja remonttiin, mutta miten?
1) takaisin vanha vuosiluokkajärjestelmä, vai
2) painotus joustavuuteen ja yksilöllisiin oppimispolkuihin, vai
3) lukion tehtävänä korkeakoulujen/yliopiston tarpeisiin vastaaminen ?
Muita tasa-arvoon vaikuttavia ilmiöitä:
• Kouluverkkojen supistuminen, paikallisten koulujen lakkautus
• Koulujen välinen kilpailu (isoissa kaupungeissa) sekä parhaista opettajista
että oppilaista
• Koulujen erikoistuminen
• Lähtötason tasa-arvo vai saavutusten tasa-arvo  keskustelu arvioinnista
ja mittaamisesta (esim. valtakunnalliset/EU-laajuiset tasokokeet)
• Yksityiskoulut, yksityiset lukiot, kotikoulut jne.

35. Mitä koulussa pitäisi opettaa?
 Kenen arvoja koulu ja oppiminen edustaa / ajaa?
Miten koulua arvioidaan tulevaisuudessa?
 Mitä pitäisi arvioida?
 Miten oppimista arvioidaan? Mikä on tulevaisuuden PISA?
Pitäisikö koulua kehittää korkean keskiarvon vai huippujen
perusteella ja suuntaan?
 Lisääntyykö tulevaisuuden koulussa eriarvoisuus?
Onko koulun ongelma edelleen viihtymättömyys?
 Opetetaanko oppilaat hakemaan viihdyttävyyttä kaikesta? Entä
sisu, kärsivällisyys, arvioida kyky asioiden pitkäaikaisia
tulevaisuusvaikutuksia, syyn ja seurauksen looginen suhde?
35

36. Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 on ladattavissa
täältä:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/jul
kaisut/tutujulkaisut/Documents/Tutu_20111.pdf
Lukion tulevaisuusbarometri
2030 on ladattavissa täältä:
http://www.oph.fi/download/137072_
Lukion_tulevaisuus_2030.pdf
Rob Gonsalves:
18.11.2013
Deluged
36

37. Kiitos että jaksoitte
kuunnella!
18.11.2013
37