Viestintätoimisto AC-Sanaforin tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisten ajatuksia heidän edustamiensa yritysten kansainvälisestä viestinnästä. Tulokset osoittavat, että kansainvälisen viestinnän panostuksiin on tiedossa kasvua tulevana vuonna. Yrityksillä on kuitenkin edelleen haasteita erityisesti kansainvälisen viestinnän koordinoimisessa, teemojen ja strategioiden yhtenäistämisessä sekä tulosten mittaamisessa. Tutkimukseen osallistui 100 vastaajaa. Tutkimuksen toteutti AC-Sanaforin toimeksiannosta asiantuntijaorganisaatioihin erikoistunut markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy. Lisätietoja: Tom Westerén, toimitusjohtaja, viestintätoimisto AC-Sanafor Oy, p. 040 519 0885, tom.westeren (at) acsanafor.fi

1. Panostukset kansainväliseen
viestintään kasvussa
Viestintätoimisto AC-Sanafor selvitti, miten
kansainvälinen viestintä suomalaisissa ja Suomessa
toimivissa yrityksissä hoidetaan

2. Tietoa vastaajista
• Aineisto kerättiin touko-kesäkuussa 2012 sellaisista yrityksistä, joilla on
kansainvälistä toimintaa.
• Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 100 suomalaista kansainvälisen viestinnän
ja markkinoinnin parissa työskentelevää ammattilaista.
• Vastauksia saatiin edustajilta kaikilta toimialoilta, suurin osa vastaajista
toimi teollisuuden alan B2B yrityksissä.
• Vastaajien edustamien yritysten liikevaihto vaihteli 2-10 miljoonan euron
ja yli 500 miljoonan euron välillä. Viestintään käytettävän budjetin
haarukka oli alle 5 000 eurosta yli 250 000 euroon.

3. Yritysten kansainvälinen viestintä
saa arvosanaksi seiskan
Valtaosalla vastaajista arvosanat liikkuvat kuuden ja kahdeksan välimaastossa. Hylätyn
arvosanan antoi kaksi prosenttia vastaajista ja täyden kympin vain prosentti vastaajista.
Yritysten keskiarvoksi saatiin 7,2.
7+

4. Kansainvälisen viestinnän haasteet
Tulosten mittaaminen haastavaa 44 %
Ei tarpeeksi henkilöresursseja viestinnän koordinointiin 24 %
Ei tarpeeksi aikaa koordinointiin, tekemiseen ja mittaamiseen 20 %
Paikallisen median ja kulttuurin tunteminen haastavaa 20 %
Ei tarpeeksi taloudellisia resursseja viestinnän keskitettyyn hoitamiseen 16 %
Aluetoimistoissa resurssit menevät markkinointiin 16 %
Ei kokemusta strategisesta suunnittelusta13 %

5. Näin kerrottiin kv-viestinnän haasteista:
”Kokonaisvaltaisen viestintäkanavamixin käyttäminen on
lapsenkengissä.”
”Yritystä on, mutta
”Paljon hyviä juttuja jää kehittämistä tarvitaan vielä
hyödyntämättä kansainvälisesti, kun runsaasti.”
niistä kerrotaan vain kohdemaassa.”
”Resursseihin nähden hyvää,
”Valitettavasti resurssit mutta viestin perille
ovat olleet muualla.” menemisen näkökulmasta asiat
voisivat olla paremmin.”

6. Mittaaminen kompastuskivenä
• Tutkimuksen mukaan yrityksillä on ymmärrys kansainvälisen viestinnän tekemisestä, mutta
kansainvälisen viestinnän haasteet liittyvät usein viestinnän onnistumisen mittaamiseen. Tämä
voi johtua muun muassa puutteellisista raportoinnintyökaluista ja vajavaisista raportoinnin
käytännöistä.
• Kansainvälistä viestintää voi mitata tuloksekkaasti, mutta se edellyttää tietoa siitä, mitä
halutaan mitata, millaiset mittarit sopivat parhaiten yrityksen käyttöön ja miten tuloksia
kannattaa kerätä. Mittaamiseen kannattaa varata rahaa yrityksen viestintäbudjetista.
• Strategia luo pohjan myös mittaamiselle. Kuitenkin vain 13 % kokee kansainvälisen viestinnän
strategisen suunnittelun haasteelliseksi.
• Tutkimuksen mukaan yrityksissä on kansainvälisen viestinnän osaamista, mutta henkilöstö-,
aika-, ja taloudelliset resurssit jarruttavat viestinnän tekemistä.
• Hyvin organisoidulla viestinnällä ja keskitetyllä tekemisellä kansainvälistä viestintää voidaan
tehdä tehokkaasti pienemmillä resursseilla.
• Henkilöstö- ja aikaresurssit vaikuttavat myös siihen, että yrityksillä ei ole aikaa perehtyä
paikallisen median toimintatapoihin ja paikalliseen kulttuuriin.

7. Viestintää ohjataan Suomesta
Yhteensä
%
vastaajista koordinoi
kansainvälistä viestintää osin tai
kokonaan
Suomesta käsin.

8. Viestintä hoidetaan useimmiten itse
• Vastaajista 38 % ilmoitti yksikkönsä hoitavan kansainvälisen viestintänsä itse pääosin
Suomesta käsin, 27 % omien aluetoimistojensa kautta.
• Yhtä pääasiallista viestintäkumppania kansainvälisessä viestinnässä hyödyntää
ainoastaan 4 % vastaajista, paikallisia maakohtaisia viestintätoimistoja 7 %, ja näiden
yhdistelmää 10 % vastaajista.

9. Viestintäkumppania käyttävät
tyytyväisimpiä
Tyytyväisimpiä viestintään olivat kuitenkin vastaajat, joilla on viestintäkumppani: tällaisten yritysten
kansainväliselle viestinnälleen antama arvosana kipusi 7,6:een. Vastaajilla, jotka hoitavat kansainvälisen
viestintänsä itse keskiarvoksi tuli seitsemän.
”Ammattilaisia eri puolilla maailmaa hoitamassa
viestintää ja markkinointiviestintää.” ”Toiminta ei ole koordinoitua eikä sille
ole asetettu selkeitä tavoitteita”
"Paikalliset osaajat suodattavat
tarjoamamme informaation omaan ”Media vielä heikosti käytössä,
asiakaskulttuuriinsa sopivaksi” samoin markkinointiviestintä.”
7,6 7,0

10. Monessa maassa viestivät käyttävät
useammin viestintäkumppania
Monessa maassa viestivissä yrityksissä viestintäkumppanin käyttö on yleisempää.
Viestintäkumppania käyttävistä yrityksistä yli kymmenessä maassa viestii jopa 48
prosenttia, kun taas viestintänsä itse hoitavista yrityksistä samoin vastasi ainoastaan 26
prosenttia. Kaikista vastaajista yli kymmenessä maassa viestivässä yrityksessä toimii 32
prosenttia.

11. Kansainvälinen viestintä tarvitsee
verkoston
• Viestintäkumppanin rooli voi vaihdella. Kansainvälistä viestintää voi tehdä
erilaisilla toimintamalleilla.
• Kansainvälistä viestintää on helppo koordinoida ”hubitoimiston” kautta,
jolloin konserniviestinnällä on yksi kontaktipinta.
• Kumppani tuo maailmanlaajuisen ammattitaitoisen verkoston, jolloin
viestinnän osaamista löytyy jokaiselta alueelta.
• Verkostolla on monta synergiaetua: muun muassa kansainvälinen
tiedonkulku ja kaikkien ulottuvilla olevat materiaalit. Kiinnostavat
paikallis-caset voidaan viestiä globaalisti aivan kuten keskitetysti tuotetut
materiaalit.
• Viestintäkumppani tuo lisäresursseja arjentyöhön, sparraa mittaamisen
työkaluista ja koordinoi kokonaan tai osittain yrityksen kansainvälistä
viestintää.

12. Kansainvälisen viestinnän
merkitys kasvaa
• Seuraavan vuoden kuluessa vastaajien edustamien yritysten kansanvälisen viestinnän
osuus viestintäbudjetista kasvaa.
• Yksikään kyselyn vastaajista ei ilmoittanut, että kansainvälisen viestinnän panostuksia
vähennetään. Kansainväliseen viestintään lisätään panostusta 26 prosentissa
yrityksistä, 60 prosentissa aiotaan pysytellä nykyisellä tasolla.
41,0 % 2012
Muutos
38,1 % +7,6 %
2012 2013

13. Sisäiseen viestintään satsataan eniten
AC-Sanafor kysyi vastaajilta tulevan vuoden panostuksista kaikkiaan 19:n viestinnän osa-alueen kohdalla.
Tulokset kertovat, ettei viestinnän merkitys yrityksille ole ainakaan vähenemässä: lähes jokaisen viestinnän
aktiviteetin kohdalla reilu enemmistö vastaajista ilmoitti, että panostusten nykytaso säilytetään tai sitä
nostetaan seuraavan vuoden aikana.
Eniten lisätään Eniten vähennetään
Sisäinen Tuote- Digitaaliset Sponsorointi
viestintä viestintä viestintäpalvelut -25 %
Tapahtumat
-6 %
+50 % +48 % +48 % Markkinointiviestintä-
materiaalit
-6 %

14. Sponsoroinnista leikataan eniten
• Panostukset sisäiseen viestintään ovat kasvussa. Oikealla tavalla hyödynnettynä
sisäinen viestintä voi vaikuttaa merkittävästi yrityksen tulokseen.
• Jatkuva muutos ”pakottaa” yrityksiä panostamaan sisäiseen viestintään. Monen
kansainvälisen suomalaisen yrityksen toimintaympäristö on myllerryksessä;
esimerkiksi Suomessa perinteiset vientialat ovat murroksessa.
• Tutkimusten mukaan sponsorointi menee helposti kilpailijan laariin. Suhteessa
tuloksiin sponsoroinnin kustannus koetaan usein kovaksi. Kun yrityksillä on
kustannuspaineita, sponsoroinnista on helppo leikata.
• Panostuksia siirretään yleisestä mielikuvan rakentamisesta lähemmäs lopullista
päätöksentekoa. Yrityksissä mennään lähemmäs tuoteviestintää ja kauemmas
”taustavaikuttajan” roolista.

15. Näihin satsataan, näistä pihistetään
viestinnässä

16. Yhteystiedot
Mari Saarinen
040 575 8001
mari.saarinen@acsanafor.fi
AC-Sanafor Oy, Kalevankatu 13, 00100 Helsinki.
www.acsanafor.fi