SlideShare una empresa de Scribd logo
1 de 56
Descargar para leer sin conexión
Anitta Pehkonen
                    Jatko-opiskelija
                    Tampereen yliopisto
                    19-20.8.2012
                    Oriveden opisto
Kansalaisjärjestöjen brändiviestintä
yksittäisen jäsenen
toimintamahdollisuuksien ilmentäjänä
Tarkastelun lähtökohtia
 Kansalaisjärjestötoiminnan   voidaan
    olettaa edustavan toimintaympäristöä
    (kontekstia), joka edistää yksilön
    kasvamista subjektiksi, joka on
    yhteiskunnallisesti toimintakykyinen

Millainen mielikuva (brändi) muodostuu siitä,
 mitä toimintamahdollisuuksia järjestö
   tarjoaa yksittäiselle jäsenille ja
 miten aktiivinen jäsen voi vaikuttaa
   toiminnan muotoihin sekä
 miten aktiivinen jäsen voi käydä
   keskustelua toiminnan perusteista?

Mitä viestintä on? rakennetaan ja
 Viestintä on prosessi, jossa
   vastaanotetaan sanomia ja luodaan
   merkityksiä
 Osmo A. Wiion (1978) mukaan viestintä
   epäonnistuu, ellei oteta huomioon
   vastaanottajan edellytyksiä ymmärtää
   viesti
Viestin ymmärrettävyys

 sanojen  valinta ja
 tekstin monimutkaisuuden aste
    (Wiio, Osmo A. 2009)
Viestinnän tavoitteet
 tavoitteetvoi määritellä kohderyhmittäin
 määritellään ne keinot ja tuotokset, joita
   aiotaan käyttää tavoitteiden
   saavuttamisessa.
 on hedelmällisempää keskittyä
   ydinasioihin kunnolla, kuin esimerkiksi
   raapaista pintaa sieltä täältä.
    (Ylenius Jani ja Keränen Tiina, 2007)

Jäsenviestintä
kansalaisjärjestöissä
Miten   järjestöjen viesti onnistuu
    tavoittamaan vastaanottajan
    tarpeet henkilökohtaisella
    tasolla ja onko se riittävän
    ymmärrettävästi esitetty?

 Kunpotentiaalinen jäsen ja aktiivinen
  toimija kohtaa järjestön
  (brändi)viestin, hän käy päätöstä
  tehdessään erilaisia vaiheita läpi:
    tuntemattomuus- (En ole koskaan
        kuullutkaan),
    tieto- (Mikä se on?),
    mielikuva (Onko siinä mitään minulle?) ja
    toiminta-vaiheet (Kokeilisinko,
        menisinkö, tekisinkö toisin?). (Vuokko,
        Pirkko, 2004)
 Mielikuva-portaalla   ihminen pohtii,
    voisiko järjestön toiminta vastata
    hänen tarpeisiinsa.
 Tarjontaa verrataan siihen, mitä
    viestin vastaanottaja itse haluaa.
    (Vuokko, Pirkko, 2004)

Viestinnänavulla pyritään
  motivoimaan jäseniä ja
  potentiaalisia jäseniä järjestön
  toimintaan mukaan ja
  käyttämään järjestön
  tarjoamia palveluita.
Markkinointi sisältää kaksi
asiaa:
 houkuttelevan   lupauksen antaminen ja
 tuon lupauksen täyttäminen.
 näin ollen informoimaan kohderyhmää
    organisaation tarjonnasta, mutta sitä
    pyritään myös suostuttelemaan tai
    muistuttamaan. (Vuokko, Pirkko, 2004)

Verkkoviestintä ja järjestöt

 Internetverkkoon     viestinnän keskeinen
    kanava myös kansalaisyhteiskunnassa.
 Internet on yhä useammalle päivittäinen
    väline. Jo 89 prosenttia 16–74-vuotiaista
    käyttää nettiä ja kolme neljästä käyttää
    sitä päivittäin. (Tilastokeskus 2011)


 Sitran teettämän tutkimuksen mukaan
     internetin käytössä nousee esiin neljä
     tarpeiden ja motiivien pääluokkaa
     (Hyvönen ym. 1998).
 informaatiotarpeet (vahvimmat)
 pyrkimys helpottaa elämää
 viihtymisen tarpeet sekä
 sosiaaliset tarpeet

(Hemminki, Liina 2006)

 Yhteisöllisyys,järjestön sisäinen
   kiinteys ja jäsendemokratian
   toteutuminen ovat yhä kaiken
   toiminnan perustana (Viherä
   2000; Heikkala 2002)
 Verkko luo tähän hyvät
   mahdollisuudet antaen silti tilaa
   yksilöistymiselle, yksilöllisyydelle.

Verkkovaikuttaminen     haastaa
  perinteiset valta-asetelmat.
Perinteisen osallistumisen tapa tulee
  haastetuksi, kun mukaan tulee
  uusia toimijoita, jotka eivät ole
  tottuneet toimimaan aiemmilla
  keinoilla perinteisten
  valtarakenteiden puitteissa.
Myös tiedon leviäminen nopeasti
  johtaa siihen, että olemassa olevat
  valta-asetelmat muuttuvat. (Stranius,
  Leo, 2011)
 On yhdistyksiä, joissa on tuhansia
    henkilöjäseniä, mutta yhdistyksen
    kokoukseen tyypillisesti saapuu enintään
    joitain kymmeniä osallistujia.
 Mikäli osallistumiskynnystä laskettaisiin,
    saattaisi osallistumisaktiivisuus nousta
    merkittävästi.
 Tämä merkitsisi todennäköisesti merkittävää
    haastetta olemassa olleelle, vanhojen
    aktiivijäsenten ylläpitämälle
    valtarakenteelle.” (Laaksonen, Lasse ja
    Stranius, Leo ,2011)

 Stranius   (2008) määrittelee myös niitä
   determinantteja, jotka ovat
   merkityksellisiä kansalaistoiminnan
   muutoksessa.
 yhteiskunnallisuus-henkilökohtaisuus,
 pitkäjänteisyys-projektimaisuus,
 paikallisuus- kansainvälisyys,
 asiantuntijuus –performatiivisuus,
 rakenteet –verkostot,
 hallintokeskeisyys-autonomisuus.

 Henrietta   Grönlundin (2012)
    väitöstutkimuksen mukaan
    vapaaehtoistoimintaan voidaan
    liittää keskenään hyvin erilaisia
    henkilökohtaisia arvoja ja
    elämänkatsomuksia.
 Tästä huolimatta toiminta kytkeytyy
    vahvasti tasa-arvoa korostavien
    kulttuuristen arvojen kanssa.

Mitä brändi ja brändiviestintä
 Brändi (engl. brand) kuvaa kaikkea sitä, mikä
    liittyy yrityksen tuotteeseen tai palveluun.
ovat? on esitetty, että brändi voi liittyä
 Toisaalta
       yhtä lailla yritykseen, julkiseen laitokseen,
       yhtyeeseen tai henkilöön, kuten vaikka
       poliitikkoon.
    Brändin luomista ja tarkoituksellista ylläpitoa
       kutsutaan brändinhallinnaksi.
    Brändi voi vahingoittua, kun tehdään
       brändimoka.
Brändin identiteetti ovat ne
  mielleyhtymät, joita brändin
  luoja pyrkii vahvistamaan
  brändinhallinnan avulla.
Nämä mielleyhtymät ovat
  lupaus yritykseltä asiakkaalle, ja
  niiden tulisi auttaa asiakkaan ja
  brändin suhteen
  vahvistamisessa.
Yleensä  brändin identiteetti
  koostuu kuudesta
  kahteentoista
  mielleyhtymästä, jotka on
  jaoteltu ydinidentiteettiin ja
  laajennettuun identiteettiin.
Mielleyhtymiä voivat olla
  esimerkiksi innovatiivisuus,
  korkea palvelutaso tai hyvä
  hinta-laatusuhde.

 Brändin  ja imagon eron on sanottu näkyvän
    ainakin niiden käyttöyhteyksien perusteella
    kohderyhmissä: brändistä puhutaan usein
    asiakkaille suuntautuvien toimenpiteiden
    yhteydessä, ja imagosta taas muille
    sidosryhmille, kuten sijoittajille.
( http://fi.wikipedia.org/wiki/Br%C3%A4ndi 10.7.2012)

Hyvä mainen voidaan nähdä
rakentuvan kolmen peruspilarin
varaan:
  Hyvät teot
              Hyvä organisaatio tekee sidosryhmiensä
                 mielestä hyvää.
   Hyvän viestinnän
              Se osaa viestiä hyvistä teoistaan. Se myös
                 tiedostaa sidosryhmänsä, joille viestii ja
                 joihin se rakentaa suhdetta.
   Hyvät suhteet sidosryhmiin

 Minkä  tahansa pilarin
    laiminlyöminen romauttaa hyvän
    maineen: ilman hyviä tekoja
    hyvyyttään viestivä organisaatio
    on vaarassa paljastua
    valehtelevaksi narsistiksi.

Kansalaisaktiivisuus  ei ole
  kadonnut mihinkään, vaan se
  on muuttamassa muotoaan.
  Uuden aktivismin keskiössä
  on yksilö. Toiminta on myös
  usein lyhytkestoista ja
  pirstaleista (Stranius, 2008)
Jäsenistön    odotukset
    järjestötoiminnalle ovat
    kasvaneet. (OM 14/2006)
    Näillä havaittavilla ilmiöillä on
    vaikutusta myös perinteisten
    järjestöjen tulevaisuuden
    haasteisiin

 Osallistujille on olennaista saada tietää,
    mihin vapaaehtoistyön panos menee
    ja mitä sillä konkreettisesti saadaan
    aikaiseksi.
 Ihmiset eivät innostu
    näennäisosaamisesta, jollaiseksi
    esimerkiksi järjestöille tuttu lausuntojen
    laatiminen saattaa merkityksellistyä.
 Uudet liikkeet tarjoavat kevyemmän ja
    yksilöllisemmän tavan osallistua
    aktiivisesti ja osoittaa arvovalintoja.
    (Stranius, 2008)

Kuluttajathaluavat yksisuuntaisen
  mainonnan sijaan
  vuorovaikutusta brändin kanssa.
  Kuluttajat haluavat tulla
  tunnetuiksi brändin faneina.
  Innokkaimmat kuluttajat
  janoavat tietoa ja kokemuksia
  brändin maailmasta. (Sounio, Liisa
  2010)
 Kuluttajistaosa kokee omistavansa
    osan brändiä ja reagoi äkäisesti
    brändin muutokseen. He haluavat
    olla brändin tekijöitä vaikkeivät
    työskentelekään yrityksen
    palkkalistoilla. Osa kuluttajista
    käyttää luovuuttaan
    muokkaamalla brändistä omia
    versioitaan, kuvia ja tarinoita.
    (Sounio, Liisa 2010)

Voisiko   tämä ajatus elävöittää
    järjestöjen brändiajattelua?
    Järjestöt olisivat enemmän
    jäsentensä näköisiä.
    Persoonalliset tavat osallistua
    ovat luvallisia ja myös
    kyseenalaistaminen
    hyväksytään.

 On   yhdistävä aate ja arvot, mutta
    niistä johdetut tekemisen tavat ja
    myös eriävät mielipiteet tuovat
    yksilöitymistä ja antavat ihmisille
    mahdollisuuden tehdä oma-
    aloitteisesti, ajassa ja erottuen
    harmaasta massasta.

 Onko   järjestön aate uskontoon
   verrattava vai onko järjestön aate
   jatkuvasti elävä?
 Hyväksytäänkö järjestössä erilaisia
   mielipiteitä?
 Miten järjestön etiikka ja moraali
   näyttäytyvät? Onko varojen
   ohjautuminen läpinäkyvää?
 Onko järjestössä tilaa keskustelulle ja
   erilaisille mielipiteille, yksilöille vai
   pitääkö jäsenen allekirjoittaa järjestön
   kannanotot kautta linjan?
 Kuka   käyttää valtaa ja päättää
    järjestössä (järjestöbyrokratiassa ja
    todellisuudessa)?
 Kuinka avoin järjestö on eri tasoillaan:
    Järjestön toiminta-ajatus ja kannanotot
    sekä käytännön toimintakulttuuri
    jäsentasolla?
 Vrt. Avoimen ministeriön asioiden
    valmistelu
Punainen Risti
 Yhteenveto:
 toimii ajassa (uutissivu),
 suuri (luotettavuus?),
 vanha (125 v, perinteikäs?),
 monipuolisia paikallisia auttamistoimintoja
    ja vapaaehtoistyötä ja niihin liittyvää
    koulutusta,
 kansainvälinen,
 humanitäärinen ja yhteistyöhakuinen

Punainen Risti   jatkuu
Suomen Partiolaiset
   Yhteenveto:
   Seikkailua ja taitojen oppimista. Kaikenikäisten
      järjestö? Nuorisolle.
   Suuri.
   Vapaaehtoisuuteen pohjautuva.
   Kansainvälisyys.
   Yhteisöllisyys ja ryhmässä toimiminen (arvot ja
      tavoitteet tuotu esiin esim. Suhde itseen tarkoittaa
      mm. elämänhallintaa, terveiden elämäntapojen
      oppimista, luovuutta ja kekseliäisyyttä, toimeen
      tarttumista sekä oman maailmankatsomuksen
      muodostamista.
Suomen Partiolaiset jatkuu
AMNESTY INTERNATIONAL
http://www.amnesty.fi/
   Yhteenveto:
   Ihmisoikeudet.
   Suuri.
   Universaalisuus.
   Arvopohja tuotu esiin: Nykyisin ihmisoikeuksilla
      tarkoitetaan lähinnä niitä oikeuksia, jotka on
      turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.
   Ihmisoikeussopimukset ovat valtioiden välisiä
      oikeudellisesti velvoittavia sopimuksia. Niissä
      sopimusvaltiot sitoutuvat turvaamaan tietyt
      oikeudet omille kansalaisilleen ja myös muille
      alueellaan oleville ihmisille.
Amnesty International jatkuu
KOKOOMUS
 Yhteenveto:

http://www.kokoomus.fi/
 arvopuolue,
 perinteiden  säilyttäjä ?,
 tärkeää perusturvan toteutuminen ja
    mahdollisuus itsensä sivistämiseen ja
    kehittämiseen,
 aktiivinen ja avoin uudistaja?
Kansalaisjärjestöjen brändiviestintä
SDP         http://www.sdp.fi/
 Yhteenveto:
 Sosialidemokraattinen liike on arvoihin
    pohjautuva kansanliike.
 Sosialidemokratian perusarvoja ovat
    vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus.
 Aito vapaus edellyttää tasa-arvoa
 Jokaiselle reilut mahdollisuudet.
Kansalaisjärjestöjen brändiviestintä
Yhteenveto ja johtopäätökset
 Tehdyssä  verkkosivujen analyysissä ei ole
   juurikaan tuotu esiin tapoja, joiden
   välityksellä yksittäisten jäsenten
   mielipiteitä otetaan huomioon ja he
   voivat olla vaikuttamassa kehityksen
   suuntaan ja toimintatapoihin.
 Näitä välineitä ja menetelmiä ei ole tai
   niitä ei ole katsottu tarpeellisena tuoda
   esiin.

 Järjestöjen   haasteena on jo
    lähitulevaisuudessa saada aikaan
    uusia toimintatapoja ja
    toimintamuotoja, jotka vastaavat
    sosiaalisessa mediassa ja sen
    avulla yhteisöllistä toimintaa
    toteuttavien kansalaisten ,
    erityisesti nuorten, odotuksia.
 Tämä edellyttää avoimuutta ja
    rohkeutta uudistaa ja uudistua.

 Monen     kerroksen järjestöbyrokratia ei
    ole houkutteleva vaihtoehto, kun
    tarjolla on ad hoc –tyyppisiä
    toimintatapoja, jotka eivät vaadi
    pitkää sitoutumista tai monimutkaista
    päätöksentekoa.
 Tällaiset vaihtoehdot voisivat toimia
    täydentävinä perinteiselle
    järjestötoiminnalle, jolle on edelleen
    tilausta. Toimijaryhmät ovat
    tulevaisuudessa yhä
    heterogeenisempia ja yksilöllistämistä
    hakevia.
Surowiecki (2007) määrittelee
neljä ehtoa viisaille joukoille:
 eriävät mielipiteet (kullakin henkilöllä
     voidaan olettaa olevan jonkinlaista
     yksityistyä tietoa, ellei muuta, niin
     poikkeava tulkinta tosiasioista),
 riippumattomuus (ihmisten mielipiteet eivät
     määräydy muun joukon mielipiteiden
     mukaan),
 hajautus (ihmiset pystyvät erikoistumaan ja
     turvautumaan paikalliseen tietoon) ja
 kasautuminen (jokin mekanismi muodostaa
     yksittäisistä mielipiteistä kollektiivisen
     päätöksen).

 Järjestötvoisivat käyttää
   toimintansa kehittämisen
   perusteena joukkojen viisautta,
   joka heijastaa laajasti kansalaisten
   käsitystä siitä, mihin suuntaan
   asioita tulisi yleisen mielipiteen
   mukaan viedä.
 Jos halutaan kuulla pelkästään omaa
    jäsenkuntaa, sekin on perusteltua siinä
    tapauksessa, jos periaatteet ja
    arvoperusta halutaan säilyttää
    koskemattomana.
 Jäsenkunta on yleensä sitoutunut
    brändiviestinnässä välittyviin arvoihin ja
    asenteisiin. Toimintatapoja voidaan
    kuitenkin kehittää, kun jäsenet otetaan
    laajasti mukaan kehittämistyöhön


 Surowieckin   (2007) mukaan joukkojen viisaus
   soveltuu erityisesti yhteistyö- ja
   koordinaatio-ongelmien ratkaisuihin, joissa
   joukkojen viisauden (joukkoistaminen,
   crowdsourching) on osoitettu toimivan.
 Ratkaisuja ei säädetä hierarkian ylemmältä
   taholta, vaan ne syntyvät toimijoiden
   piirissä ja kokonaisuutena ne ovat
   useimmiten osoittautuneet paremmiksi
   ratkaisuiksi kuin mihin erityisasemassa
   olevat kykenevät tuottamaan.
 Surowiecki  näkee myös demokratian voivan
   toimia joukkojen viisautta hyödyntämällä. Ei
   kognitiivisissa asioissa, mutta sen kaltaisissa
   asioissa (yhteistyö- ja koordinaatio-
   ongelmat), joissa halutaan nostaa asioita
   esiin, vaikka ratkaisuja ei tällä menetelmällä
   niihin haettaisikaan.
 Kompromissi on eräänlainen ilmentymä
   demokratiassa joukkojen viisaudesta.
Mikäli halutaan välittää
  mielikuva järjestöstä, jossa
  jäsenten on mahdollisuus
  käydä aktiivista keskustelua
  toimintamuodoista ja
  toiminnan perusteista, tulisi
  viestinnässä olla myös
  yksilön mahdollisuus
  kommunikointiin.
 Sosiaalinen   media antaa
   mahdollisuuden laajaan
   kommunikointiin ja se on myös
   synnyttänyt useita uudentyyppisiä
   yhteisöjä, jotka perustuvat erityisesti
   juuri osallistujien mahdollisuuteen
   tuoda oma yksilöllinen kantansa
   esiin.
 Tätä eivät perinteisemmät
   kansalaisjärjestöt ole vielä
   hyödyntäneet siinä määrin kuin se
   olisi mahdollista.

   Joukkojen viisauden hyödyntäminen
      (crowdsourching–menetelmä) voi lisätä
      kokemusta siitä, että jäsen voi vaikuttaa
      järjestön toimintaan ja myös kehityksen
      suuntaan.
   Ehkä juuri tämän asian eli yksilöllistämisen
      oivaltaminen voisi olla vastaus
      järjestötoiminnassa koettuun haasteeseen
      siitä, että nykymuotoinen toiminta ei
      tulevaisuudessa enää kiinnosta entiseen
      tapaan.
   Kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistoiminnan
      tulisi voida hyödyntää osallistujien viisautta.
 Kansalaisjärjestöjentulisi osata
   hyödyntää kevytaktivismin keinoja ja
   toimintatapoja oman toimintansa
   kehittämisessä ja uusien
   toimintamuotojen löytämisessä.
 Entisiä toimintatapoja täydentämään,
   ja vähitellen korvaamaankin, on
   löydettävä kevyempiä, yksilöllisempiä
   ja sitoutumista keventäviä
   toimintatapoja.
 Uudet  toimintatavat ovat
    olennainen osa brändiä.
 Tämän tulisi näkyä myös yksittäisille
    jäsenille suunnatussa
    brändiviestinnässä, jolla saadaan
    aikaan mielikuva yksittäisen
    jäsenen mahdollisuudesta olla
    mukana kehittämistyössä.


Más contenido relacionado

La actualidad más candente

Digitaalisuus ja hiljainen tieto
Digitaalisuus ja hiljainen tietoDigitaalisuus ja hiljainen tieto
Digitaalisuus ja hiljainen tietoMiia Kosonen
 
Stkl Yty Julkisen Keskustelun Vaikutus Luottamukseen Ja JäRjestöToiminnan Maine
Stkl Yty Julkisen Keskustelun Vaikutus Luottamukseen Ja JäRjestöToiminnan MaineStkl Yty Julkisen Keskustelun Vaikutus Luottamukseen Ja JäRjestöToiminnan Maine
Stkl Yty Julkisen Keskustelun Vaikutus Luottamukseen Ja JäRjestöToiminnan MaineLeo Stranius
 
Sosiaalinen media johtamisessa
Sosiaalinen media johtamisessaSosiaalinen media johtamisessa
Sosiaalinen media johtamisessaMiia Kosonen
 
Digitalisoituva nuoruus dagen2
Digitalisoituva nuoruus dagen2Digitalisoituva nuoruus dagen2
Digitalisoituva nuoruus dagen2Tero Huttunen
 
Online co-creation
Online co-creationOnline co-creation
Online co-creationMiia Kosonen
 
Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimus
Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimusSosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimus
Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimusJarno M. Koponen
 
Asiakasosallistaminen Menestyksen Avaimena (gradu-esitys)
Asiakasosallistaminen Menestyksen Avaimena (gradu-esitys)Asiakasosallistaminen Menestyksen Avaimena (gradu-esitys)
Asiakasosallistaminen Menestyksen Avaimena (gradu-esitys)jeglog
 

La actualidad más candente (7)

Digitaalisuus ja hiljainen tieto
Digitaalisuus ja hiljainen tietoDigitaalisuus ja hiljainen tieto
Digitaalisuus ja hiljainen tieto
 
Stkl Yty Julkisen Keskustelun Vaikutus Luottamukseen Ja JäRjestöToiminnan Maine
Stkl Yty Julkisen Keskustelun Vaikutus Luottamukseen Ja JäRjestöToiminnan MaineStkl Yty Julkisen Keskustelun Vaikutus Luottamukseen Ja JäRjestöToiminnan Maine
Stkl Yty Julkisen Keskustelun Vaikutus Luottamukseen Ja JäRjestöToiminnan Maine
 
Sosiaalinen media johtamisessa
Sosiaalinen media johtamisessaSosiaalinen media johtamisessa
Sosiaalinen media johtamisessa
 
Digitalisoituva nuoruus dagen2
Digitalisoituva nuoruus dagen2Digitalisoituva nuoruus dagen2
Digitalisoituva nuoruus dagen2
 
Online co-creation
Online co-creationOnline co-creation
Online co-creation
 
Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimus
Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimusSosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimus
Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimus
 
Asiakasosallistaminen Menestyksen Avaimena (gradu-esitys)
Asiakasosallistaminen Menestyksen Avaimena (gradu-esitys)Asiakasosallistaminen Menestyksen Avaimena (gradu-esitys)
Asiakasosallistaminen Menestyksen Avaimena (gradu-esitys)
 

Similar a Kansalaisjärjestöjen brändiviestintä

Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä (Jyväskylä 23.2.2012)
Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä (Jyväskylä 23.2.2012)Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä (Jyväskylä 23.2.2012)
Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä (Jyväskylä 23.2.2012)Harto Pönkä
 
Sosiaalisen median yhteisöllisyys
Sosiaalisen median yhteisöllisyysSosiaalisen median yhteisöllisyys
Sosiaalisen median yhteisöllisyysHarto Pönkä
 
Virkataanko virtuaalisesti - sosiaalista mediaa järjestötoimintaan
Virkataanko virtuaalisesti - sosiaalista mediaa järjestötoimintaanVirkataanko virtuaalisesti - sosiaalista mediaa järjestötoimintaan
Virkataanko virtuaalisesti - sosiaalista mediaa järjestötoimintaanSaara Pajunpää
 
Osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet
Osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudetOsallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet
Osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudetHarto Pönkä
 
Yhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminen
Yhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminenYhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminen
Yhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminenJukka Peltokoski
 
Luoma aho sosiaalinen media mennäkö vai eikö mennä 2011
Luoma aho sosiaalinen media mennäkö vai eikö mennä 2011Luoma aho sosiaalinen media mennäkö vai eikö mennä 2011
Luoma aho sosiaalinen media mennäkö vai eikö mennä 2011Vilma Luoma-aho
 
Kampanjoimaan sosiaaliseen mediaan 23.10.2009
Kampanjoimaan sosiaaliseen mediaan 23.10.2009Kampanjoimaan sosiaaliseen mediaan 23.10.2009
Kampanjoimaan sosiaaliseen mediaan 23.10.2009Perttu Iso-Markku
 
Ryhmien merkitys Ja synty
Ryhmien merkitys Ja syntyRyhmien merkitys Ja synty
Ryhmien merkitys Ja syntyrmelehtonen
 
Aika muuttaa toimintakulttuuri
Aika muuttaa toimintakulttuuriAika muuttaa toimintakulttuuri
Aika muuttaa toimintakulttuuriJorma Enkenberg
 
Sosmediaesitys
SosmediaesitysSosmediaesitys
Sosmediaesitysjsuomi1
 
Virtuaaliverkostot
VirtuaaliverkostotVirtuaaliverkostot
VirtuaaliverkostotMiia Kosonen
 
2021-03-19 Studia futuralia: Mediavälittäinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen
2021-03-19 Studia futuralia: Mediavälittäinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen2021-03-19 Studia futuralia: Mediavälittäinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen
2021-03-19 Studia futuralia: Mediavälittäinen yhteiskunnallinen vaikuttaminenSitra the Finnish Innovation Fund
 
Mitä HR voi oppia sosiaaliselta medialta
Mitä HR voi oppia sosiaaliselta medialtaMitä HR voi oppia sosiaaliselta medialta
Mitä HR voi oppia sosiaaliselta medialtaSari Veikkolainen
 
Vuorovaikutus suunnittelussa 23.4.2015
Vuorovaikutus suunnittelussa 23.4.2015Vuorovaikutus suunnittelussa 23.4.2015
Vuorovaikutus suunnittelussa 23.4.2015Henrik Saari
 
Päihdepäivät 2018, seminaari 8: Palojarvi
Päihdepäivät 2018, seminaari 8: PalojarviPäihdepäivät 2018, seminaari 8: Palojarvi
Päihdepäivät 2018, seminaari 8: PalojarviEHYT
 
Kampanjoimaan sosiaalisen mediaan / Kepa 1.3.2010
Kampanjoimaan sosiaalisen mediaan / Kepa 1.3.2010Kampanjoimaan sosiaalisen mediaan / Kepa 1.3.2010
Kampanjoimaan sosiaalisen mediaan / Kepa 1.3.2010Perttu Iso-Markku
 
Organisaation viestintä ja luovan ajattelun tukeminen
Organisaation viestintä ja luovan ajattelun tukeminenOrganisaation viestintä ja luovan ajattelun tukeminen
Organisaation viestintä ja luovan ajattelun tukeminenPetro Poutanen
 
Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä
Sosiaalinen media yhdistää ihmisiäSosiaalinen media yhdistää ihmisiä
Sosiaalinen media yhdistää ihmisiäHarto Pönkä
 

Similar a Kansalaisjärjestöjen brändiviestintä (20)

Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä (Jyväskylä 23.2.2012)
Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä (Jyväskylä 23.2.2012)Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä (Jyväskylä 23.2.2012)
Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä (Jyväskylä 23.2.2012)
 
Sosiaalisen median yhteisöllisyys
Sosiaalisen median yhteisöllisyysSosiaalisen median yhteisöllisyys
Sosiaalisen median yhteisöllisyys
 
Virkataanko virtuaalisesti - sosiaalista mediaa järjestötoimintaan
Virkataanko virtuaalisesti - sosiaalista mediaa järjestötoimintaanVirkataanko virtuaalisesti - sosiaalista mediaa järjestötoimintaan
Virkataanko virtuaalisesti - sosiaalista mediaa järjestötoimintaan
 
Osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet
Osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudetOsallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet
Osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet
 
Yhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminen
Yhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminenYhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminen
Yhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminen
 
Luoma aho sosiaalinen media mennäkö vai eikö mennä 2011
Luoma aho sosiaalinen media mennäkö vai eikö mennä 2011Luoma aho sosiaalinen media mennäkö vai eikö mennä 2011
Luoma aho sosiaalinen media mennäkö vai eikö mennä 2011
 
Kampanjoimaan sosiaaliseen mediaan 23.10.2009
Kampanjoimaan sosiaaliseen mediaan 23.10.2009Kampanjoimaan sosiaaliseen mediaan 23.10.2009
Kampanjoimaan sosiaaliseen mediaan 23.10.2009
 
Ryhmien merkitys Ja synty
Ryhmien merkitys Ja syntyRyhmien merkitys Ja synty
Ryhmien merkitys Ja synty
 
Aika muuttaa toimintakulttuuri
Aika muuttaa toimintakulttuuriAika muuttaa toimintakulttuuri
Aika muuttaa toimintakulttuuri
 
Kaikkikosomesta Reidar Wasenius
Kaikkikosomesta Reidar WaseniusKaikkikosomesta Reidar Wasenius
Kaikkikosomesta Reidar Wasenius
 
Sosmediaesitys
SosmediaesitysSosmediaesitys
Sosmediaesitys
 
Kansalaisyhteiskuntalinjaus - täyttyivätkö odotukset?
Kansalaisyhteiskuntalinjaus - täyttyivätkö odotukset?Kansalaisyhteiskuntalinjaus - täyttyivätkö odotukset?
Kansalaisyhteiskuntalinjaus - täyttyivätkö odotukset?
 
Virtuaaliverkostot
VirtuaaliverkostotVirtuaaliverkostot
Virtuaaliverkostot
 
2021-03-19 Studia futuralia: Mediavälittäinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen
2021-03-19 Studia futuralia: Mediavälittäinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen2021-03-19 Studia futuralia: Mediavälittäinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen
2021-03-19 Studia futuralia: Mediavälittäinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen
 
Mitä HR voi oppia sosiaaliselta medialta
Mitä HR voi oppia sosiaaliselta medialtaMitä HR voi oppia sosiaaliselta medialta
Mitä HR voi oppia sosiaaliselta medialta
 
Vuorovaikutus suunnittelussa 23.4.2015
Vuorovaikutus suunnittelussa 23.4.2015Vuorovaikutus suunnittelussa 23.4.2015
Vuorovaikutus suunnittelussa 23.4.2015
 
Päihdepäivät 2018, seminaari 8: Palojarvi
Päihdepäivät 2018, seminaari 8: PalojarviPäihdepäivät 2018, seminaari 8: Palojarvi
Päihdepäivät 2018, seminaari 8: Palojarvi
 
Kampanjoimaan sosiaalisen mediaan / Kepa 1.3.2010
Kampanjoimaan sosiaalisen mediaan / Kepa 1.3.2010Kampanjoimaan sosiaalisen mediaan / Kepa 1.3.2010
Kampanjoimaan sosiaalisen mediaan / Kepa 1.3.2010
 
Organisaation viestintä ja luovan ajattelun tukeminen
Organisaation viestintä ja luovan ajattelun tukeminenOrganisaation viestintä ja luovan ajattelun tukeminen
Organisaation viestintä ja luovan ajattelun tukeminen
 
Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä
Sosiaalinen media yhdistää ihmisiäSosiaalinen media yhdistää ihmisiä
Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä
 

Más de SIVIS Study Centre

Study centres and incentives to voluntary work
Study centres and incentives to voluntary workStudy centres and incentives to voluntary work
Study centres and incentives to voluntary workSIVIS Study Centre
 
Orienteringsgrynder inom frivilligverksamheten Fyrklövermodellen
Orienteringsgrynder inom frivilligverksamheten FyrklövermodellenOrienteringsgrynder inom frivilligverksamheten Fyrklövermodellen
Orienteringsgrynder inom frivilligverksamheten FyrklövermodellenSIVIS Study Centre
 
Berlin ESREA Berlin 4-7 9 2013
Berlin ESREA Berlin 4-7 9 2013Berlin ESREA Berlin 4-7 9 2013
Berlin ESREA Berlin 4-7 9 2013SIVIS Study Centre
 
KOULUTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ järjestöjohto
KOULUTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ  järjestöjohtoKOULUTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ  järjestöjohto
KOULUTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ järjestöjohtoSIVIS Study Centre
 

Más de SIVIS Study Centre (6)

Study centres and incentives to voluntary work
Study centres and incentives to voluntary workStudy centres and incentives to voluntary work
Study centres and incentives to voluntary work
 
Incentives to Voluntary Work
Incentives to Voluntary WorkIncentives to Voluntary Work
Incentives to Voluntary Work
 
Orienteringsgrynder inom frivilligverksamheten Fyrklövermodellen
Orienteringsgrynder inom frivilligverksamheten FyrklövermodellenOrienteringsgrynder inom frivilligverksamheten Fyrklövermodellen
Orienteringsgrynder inom frivilligverksamheten Fyrklövermodellen
 
Incentives to Voluntary work
Incentives to Voluntary workIncentives to Voluntary work
Incentives to Voluntary work
 
Berlin ESREA Berlin 4-7 9 2013
Berlin ESREA Berlin 4-7 9 2013Berlin ESREA Berlin 4-7 9 2013
Berlin ESREA Berlin 4-7 9 2013
 
KOULUTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ järjestöjohto
KOULUTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ  järjestöjohtoKOULUTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ  järjestöjohto
KOULUTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ järjestöjohto
 

Kansalaisjärjestöjen brändiviestintä

  • 1. Anitta Pehkonen Jatko-opiskelija Tampereen yliopisto 19-20.8.2012 Oriveden opisto Kansalaisjärjestöjen brändiviestintä yksittäisen jäsenen toimintamahdollisuuksien ilmentäjänä
  • 2. Tarkastelun lähtökohtia  Kansalaisjärjestötoiminnan voidaan olettaa edustavan toimintaympäristöä (kontekstia), joka edistää yksilön kasvamista subjektiksi, joka on yhteiskunnallisesti toimintakykyinen 
  • 3. Millainen mielikuva (brändi) muodostuu siitä,  mitä toimintamahdollisuuksia järjestö tarjoaa yksittäiselle jäsenille ja  miten aktiivinen jäsen voi vaikuttaa toiminnan muotoihin sekä  miten aktiivinen jäsen voi käydä keskustelua toiminnan perusteista? 
  • 4. Mitä viestintä on? rakennetaan ja  Viestintä on prosessi, jossa vastaanotetaan sanomia ja luodaan merkityksiä  Osmo A. Wiion (1978) mukaan viestintä epäonnistuu, ellei oteta huomioon vastaanottajan edellytyksiä ymmärtää viesti
  • 5. Viestin ymmärrettävyys   sanojen valinta ja  tekstin monimutkaisuuden aste (Wiio, Osmo A. 2009)
  • 6. Viestinnän tavoitteet  tavoitteetvoi määritellä kohderyhmittäin  määritellään ne keinot ja tuotokset, joita aiotaan käyttää tavoitteiden saavuttamisessa.  on hedelmällisempää keskittyä ydinasioihin kunnolla, kuin esimerkiksi raapaista pintaa sieltä täältä. (Ylenius Jani ja Keränen Tiina, 2007) 
  • 7. Jäsenviestintä kansalaisjärjestöissä Miten järjestöjen viesti onnistuu tavoittamaan vastaanottajan tarpeet henkilökohtaisella tasolla ja onko se riittävän ymmärrettävästi esitetty? 
  • 8.  Kunpotentiaalinen jäsen ja aktiivinen toimija kohtaa järjestön (brändi)viestin, hän käy päätöstä tehdessään erilaisia vaiheita läpi:  tuntemattomuus- (En ole koskaan kuullutkaan),  tieto- (Mikä se on?),  mielikuva (Onko siinä mitään minulle?) ja  toiminta-vaiheet (Kokeilisinko, menisinkö, tekisinkö toisin?). (Vuokko, Pirkko, 2004)
  • 9.  Mielikuva-portaalla ihminen pohtii, voisiko järjestön toiminta vastata hänen tarpeisiinsa.  Tarjontaa verrataan siihen, mitä viestin vastaanottaja itse haluaa. (Vuokko, Pirkko, 2004) 
  • 10. Viestinnänavulla pyritään motivoimaan jäseniä ja potentiaalisia jäseniä järjestön toimintaan mukaan ja käyttämään järjestön tarjoamia palveluita.
  • 11. Markkinointi sisältää kaksi asiaa:  houkuttelevan lupauksen antaminen ja  tuon lupauksen täyttäminen.  näin ollen informoimaan kohderyhmää organisaation tarjonnasta, mutta sitä pyritään myös suostuttelemaan tai muistuttamaan. (Vuokko, Pirkko, 2004) 
  • 12. Verkkoviestintä ja järjestöt  Internetverkkoon viestinnän keskeinen kanava myös kansalaisyhteiskunnassa.  Internet on yhä useammalle päivittäinen väline. Jo 89 prosenttia 16–74-vuotiaista käyttää nettiä ja kolme neljästä käyttää sitä päivittäin. (Tilastokeskus 2011)  
  • 13.  Sitran teettämän tutkimuksen mukaan internetin käytössä nousee esiin neljä tarpeiden ja motiivien pääluokkaa (Hyvönen ym. 1998).  informaatiotarpeet (vahvimmat)  pyrkimys helpottaa elämää  viihtymisen tarpeet sekä  sosiaaliset tarpeet (Hemminki, Liina 2006) 
  • 14.  Yhteisöllisyys,järjestön sisäinen kiinteys ja jäsendemokratian toteutuminen ovat yhä kaiken toiminnan perustana (Viherä 2000; Heikkala 2002)  Verkko luo tähän hyvät mahdollisuudet antaen silti tilaa yksilöistymiselle, yksilöllisyydelle. 
  • 15. Verkkovaikuttaminen haastaa perinteiset valta-asetelmat. Perinteisen osallistumisen tapa tulee haastetuksi, kun mukaan tulee uusia toimijoita, jotka eivät ole tottuneet toimimaan aiemmilla keinoilla perinteisten valtarakenteiden puitteissa. Myös tiedon leviäminen nopeasti johtaa siihen, että olemassa olevat valta-asetelmat muuttuvat. (Stranius, Leo, 2011)
  • 16.  On yhdistyksiä, joissa on tuhansia henkilöjäseniä, mutta yhdistyksen kokoukseen tyypillisesti saapuu enintään joitain kymmeniä osallistujia.  Mikäli osallistumiskynnystä laskettaisiin, saattaisi osallistumisaktiivisuus nousta merkittävästi.  Tämä merkitsisi todennäköisesti merkittävää haastetta olemassa olleelle, vanhojen aktiivijäsenten ylläpitämälle valtarakenteelle.” (Laaksonen, Lasse ja Stranius, Leo ,2011) 
  • 17.  Stranius (2008) määrittelee myös niitä determinantteja, jotka ovat merkityksellisiä kansalaistoiminnan muutoksessa.  yhteiskunnallisuus-henkilökohtaisuus,  pitkäjänteisyys-projektimaisuus,  paikallisuus- kansainvälisyys,  asiantuntijuus –performatiivisuus,  rakenteet –verkostot,  hallintokeskeisyys-autonomisuus. 
  • 18.  Henrietta Grönlundin (2012) väitöstutkimuksen mukaan vapaaehtoistoimintaan voidaan liittää keskenään hyvin erilaisia henkilökohtaisia arvoja ja elämänkatsomuksia.  Tästä huolimatta toiminta kytkeytyy vahvasti tasa-arvoa korostavien kulttuuristen arvojen kanssa. 
  • 19. Mitä brändi ja brändiviestintä  Brändi (engl. brand) kuvaa kaikkea sitä, mikä liittyy yrityksen tuotteeseen tai palveluun. ovat? on esitetty, että brändi voi liittyä  Toisaalta yhtä lailla yritykseen, julkiseen laitokseen, yhtyeeseen tai henkilöön, kuten vaikka poliitikkoon.  Brändin luomista ja tarkoituksellista ylläpitoa kutsutaan brändinhallinnaksi.  Brändi voi vahingoittua, kun tehdään brändimoka.
  • 20. Brändin identiteetti ovat ne mielleyhtymät, joita brändin luoja pyrkii vahvistamaan brändinhallinnan avulla. Nämä mielleyhtymät ovat lupaus yritykseltä asiakkaalle, ja niiden tulisi auttaa asiakkaan ja brändin suhteen vahvistamisessa.
  • 21. Yleensä brändin identiteetti koostuu kuudesta kahteentoista mielleyhtymästä, jotka on jaoteltu ydinidentiteettiin ja laajennettuun identiteettiin. Mielleyhtymiä voivat olla esimerkiksi innovatiivisuus, korkea palvelutaso tai hyvä hinta-laatusuhde. 
  • 22.  Brändin ja imagon eron on sanottu näkyvän ainakin niiden käyttöyhteyksien perusteella kohderyhmissä: brändistä puhutaan usein asiakkaille suuntautuvien toimenpiteiden yhteydessä, ja imagosta taas muille sidosryhmille, kuten sijoittajille. ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Br%C3%A4ndi 10.7.2012) 
  • 23. Hyvä mainen voidaan nähdä rakentuvan kolmen peruspilarin varaan:  Hyvät teot  Hyvä organisaatio tekee sidosryhmiensä mielestä hyvää.  Hyvän viestinnän  Se osaa viestiä hyvistä teoistaan. Se myös tiedostaa sidosryhmänsä, joille viestii ja joihin se rakentaa suhdetta.  Hyvät suhteet sidosryhmiin 
  • 24.  Minkä tahansa pilarin laiminlyöminen romauttaa hyvän maineen: ilman hyviä tekoja hyvyyttään viestivä organisaatio on vaarassa paljastua valehtelevaksi narsistiksi. 
  • 25. Kansalaisaktiivisuus ei ole kadonnut mihinkään, vaan se on muuttamassa muotoaan. Uuden aktivismin keskiössä on yksilö. Toiminta on myös usein lyhytkestoista ja pirstaleista (Stranius, 2008)
  • 26. Jäsenistön odotukset järjestötoiminnalle ovat kasvaneet. (OM 14/2006) Näillä havaittavilla ilmiöillä on vaikutusta myös perinteisten järjestöjen tulevaisuuden haasteisiin 
  • 27.  Osallistujille on olennaista saada tietää, mihin vapaaehtoistyön panos menee ja mitä sillä konkreettisesti saadaan aikaiseksi.  Ihmiset eivät innostu näennäisosaamisesta, jollaiseksi esimerkiksi järjestöille tuttu lausuntojen laatiminen saattaa merkityksellistyä.  Uudet liikkeet tarjoavat kevyemmän ja yksilöllisemmän tavan osallistua aktiivisesti ja osoittaa arvovalintoja. (Stranius, 2008) 
  • 28. Kuluttajathaluavat yksisuuntaisen mainonnan sijaan vuorovaikutusta brändin kanssa. Kuluttajat haluavat tulla tunnetuiksi brändin faneina. Innokkaimmat kuluttajat janoavat tietoa ja kokemuksia brändin maailmasta. (Sounio, Liisa 2010)
  • 29.  Kuluttajistaosa kokee omistavansa osan brändiä ja reagoi äkäisesti brändin muutokseen. He haluavat olla brändin tekijöitä vaikkeivät työskentelekään yrityksen palkkalistoilla. Osa kuluttajista käyttää luovuuttaan muokkaamalla brändistä omia versioitaan, kuvia ja tarinoita. (Sounio, Liisa 2010) 
  • 30. Voisiko tämä ajatus elävöittää järjestöjen brändiajattelua? Järjestöt olisivat enemmän jäsentensä näköisiä. Persoonalliset tavat osallistua ovat luvallisia ja myös kyseenalaistaminen hyväksytään. 
  • 31.  On yhdistävä aate ja arvot, mutta niistä johdetut tekemisen tavat ja myös eriävät mielipiteet tuovat yksilöitymistä ja antavat ihmisille mahdollisuuden tehdä oma- aloitteisesti, ajassa ja erottuen harmaasta massasta. 
  • 32.  Onko järjestön aate uskontoon verrattava vai onko järjestön aate jatkuvasti elävä?  Hyväksytäänkö järjestössä erilaisia mielipiteitä?  Miten järjestön etiikka ja moraali näyttäytyvät? Onko varojen ohjautuminen läpinäkyvää?  Onko järjestössä tilaa keskustelulle ja erilaisille mielipiteille, yksilöille vai pitääkö jäsenen allekirjoittaa järjestön kannanotot kautta linjan?
  • 33.  Kuka käyttää valtaa ja päättää järjestössä (järjestöbyrokratiassa ja todellisuudessa)?  Kuinka avoin järjestö on eri tasoillaan: Järjestön toiminta-ajatus ja kannanotot sekä käytännön toimintakulttuuri jäsentasolla?  Vrt. Avoimen ministeriön asioiden valmistelu
  • 34. Punainen Risti  Yhteenveto:  toimii ajassa (uutissivu),  suuri (luotettavuus?),  vanha (125 v, perinteikäs?),  monipuolisia paikallisia auttamistoimintoja ja vapaaehtoistyötä ja niihin liittyvää koulutusta,  kansainvälinen,  humanitäärinen ja yhteistyöhakuinen 
  • 35. Punainen Risti jatkuu
  • 36. Suomen Partiolaiset  Yhteenveto:  Seikkailua ja taitojen oppimista. Kaikenikäisten järjestö? Nuorisolle.  Suuri.  Vapaaehtoisuuteen pohjautuva.  Kansainvälisyys.  Yhteisöllisyys ja ryhmässä toimiminen (arvot ja tavoitteet tuotu esiin esim. Suhde itseen tarkoittaa mm. elämänhallintaa, terveiden elämäntapojen oppimista, luovuutta ja kekseliäisyyttä, toimeen tarttumista sekä oman maailmankatsomuksen muodostamista.
  • 38. AMNESTY INTERNATIONAL http://www.amnesty.fi/  Yhteenveto:  Ihmisoikeudet.  Suuri.  Universaalisuus.  Arvopohja tuotu esiin: Nykyisin ihmisoikeuksilla tarkoitetaan lähinnä niitä oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.  Ihmisoikeussopimukset ovat valtioiden välisiä oikeudellisesti velvoittavia sopimuksia. Niissä sopimusvaltiot sitoutuvat turvaamaan tietyt oikeudet omille kansalaisilleen ja myös muille alueellaan oleville ihmisille.
  • 40. KOKOOMUS  Yhteenveto: http://www.kokoomus.fi/  arvopuolue,  perinteiden säilyttäjä ?,  tärkeää perusturvan toteutuminen ja mahdollisuus itsensä sivistämiseen ja kehittämiseen,  aktiivinen ja avoin uudistaja?
  • 42. SDP http://www.sdp.fi/  Yhteenveto:  Sosialidemokraattinen liike on arvoihin pohjautuva kansanliike.  Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus.  Aito vapaus edellyttää tasa-arvoa  Jokaiselle reilut mahdollisuudet.
  • 44. Yhteenveto ja johtopäätökset  Tehdyssä verkkosivujen analyysissä ei ole juurikaan tuotu esiin tapoja, joiden välityksellä yksittäisten jäsenten mielipiteitä otetaan huomioon ja he voivat olla vaikuttamassa kehityksen suuntaan ja toimintatapoihin.  Näitä välineitä ja menetelmiä ei ole tai niitä ei ole katsottu tarpeellisena tuoda esiin. 
  • 45.  Järjestöjen haasteena on jo lähitulevaisuudessa saada aikaan uusia toimintatapoja ja toimintamuotoja, jotka vastaavat sosiaalisessa mediassa ja sen avulla yhteisöllistä toimintaa toteuttavien kansalaisten , erityisesti nuorten, odotuksia.  Tämä edellyttää avoimuutta ja rohkeutta uudistaa ja uudistua. 
  • 46.  Monen kerroksen järjestöbyrokratia ei ole houkutteleva vaihtoehto, kun tarjolla on ad hoc –tyyppisiä toimintatapoja, jotka eivät vaadi pitkää sitoutumista tai monimutkaista päätöksentekoa.  Tällaiset vaihtoehdot voisivat toimia täydentävinä perinteiselle järjestötoiminnalle, jolle on edelleen tilausta. Toimijaryhmät ovat tulevaisuudessa yhä heterogeenisempia ja yksilöllistämistä hakevia.
  • 47. Surowiecki (2007) määrittelee neljä ehtoa viisaille joukoille:  eriävät mielipiteet (kullakin henkilöllä voidaan olettaa olevan jonkinlaista yksityistyä tietoa, ellei muuta, niin poikkeava tulkinta tosiasioista),  riippumattomuus (ihmisten mielipiteet eivät määräydy muun joukon mielipiteiden mukaan),  hajautus (ihmiset pystyvät erikoistumaan ja turvautumaan paikalliseen tietoon) ja  kasautuminen (jokin mekanismi muodostaa yksittäisistä mielipiteistä kollektiivisen päätöksen). 
  • 48.  Järjestötvoisivat käyttää toimintansa kehittämisen perusteena joukkojen viisautta, joka heijastaa laajasti kansalaisten käsitystä siitä, mihin suuntaan asioita tulisi yleisen mielipiteen mukaan viedä.
  • 49.  Jos halutaan kuulla pelkästään omaa jäsenkuntaa, sekin on perusteltua siinä tapauksessa, jos periaatteet ja arvoperusta halutaan säilyttää koskemattomana.  Jäsenkunta on yleensä sitoutunut brändiviestinnässä välittyviin arvoihin ja asenteisiin. Toimintatapoja voidaan kuitenkin kehittää, kun jäsenet otetaan laajasti mukaan kehittämistyöhön 
  • 50.   Surowieckin (2007) mukaan joukkojen viisaus soveltuu erityisesti yhteistyö- ja koordinaatio-ongelmien ratkaisuihin, joissa joukkojen viisauden (joukkoistaminen, crowdsourching) on osoitettu toimivan.  Ratkaisuja ei säädetä hierarkian ylemmältä taholta, vaan ne syntyvät toimijoiden piirissä ja kokonaisuutena ne ovat useimmiten osoittautuneet paremmiksi ratkaisuiksi kuin mihin erityisasemassa olevat kykenevät tuottamaan.
  • 51.  Surowiecki näkee myös demokratian voivan toimia joukkojen viisautta hyödyntämällä. Ei kognitiivisissa asioissa, mutta sen kaltaisissa asioissa (yhteistyö- ja koordinaatio- ongelmat), joissa halutaan nostaa asioita esiin, vaikka ratkaisuja ei tällä menetelmällä niihin haettaisikaan.  Kompromissi on eräänlainen ilmentymä demokratiassa joukkojen viisaudesta.
  • 52. Mikäli halutaan välittää mielikuva järjestöstä, jossa jäsenten on mahdollisuus käydä aktiivista keskustelua toimintamuodoista ja toiminnan perusteista, tulisi viestinnässä olla myös yksilön mahdollisuus kommunikointiin.
  • 53.  Sosiaalinen media antaa mahdollisuuden laajaan kommunikointiin ja se on myös synnyttänyt useita uudentyyppisiä yhteisöjä, jotka perustuvat erityisesti juuri osallistujien mahdollisuuteen tuoda oma yksilöllinen kantansa esiin.  Tätä eivät perinteisemmät kansalaisjärjestöt ole vielä hyödyntäneet siinä määrin kuin se olisi mahdollista. 
  • 54. Joukkojen viisauden hyödyntäminen (crowdsourching–menetelmä) voi lisätä kokemusta siitä, että jäsen voi vaikuttaa järjestön toimintaan ja myös kehityksen suuntaan.  Ehkä juuri tämän asian eli yksilöllistämisen oivaltaminen voisi olla vastaus järjestötoiminnassa koettuun haasteeseen siitä, että nykymuotoinen toiminta ei tulevaisuudessa enää kiinnosta entiseen tapaan.  Kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistoiminnan tulisi voida hyödyntää osallistujien viisautta.
  • 55.  Kansalaisjärjestöjentulisi osata hyödyntää kevytaktivismin keinoja ja toimintatapoja oman toimintansa kehittämisessä ja uusien toimintamuotojen löytämisessä.  Entisiä toimintatapoja täydentämään, ja vähitellen korvaamaankin, on löydettävä kevyempiä, yksilöllisempiä ja sitoutumista keventäviä toimintatapoja.
  • 56.  Uudet toimintatavat ovat olennainen osa brändiä.  Tämän tulisi näkyä myös yksittäisille jäsenille suunnatussa brändiviestinnässä, jolla saadaan aikaan mielikuva yksittäisen jäsenen mahdollisuudesta olla mukana kehittämistyössä. 