Impact of public health promotion policies on % of GDP-shares. Simulated by SOME model developed at STM-ministry in collaboration with Rolf Myhrman and Antti Alila.
Terveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset pitkällä aikavälillä.
1. Erikoistutkija, Eero Siljander, STM. 04/14/15
Terveyden edistämisen
taloudelliset vaikutukset
pitkällä aikavälillä
- onko Suomella
malttia kerätä tuotot?
2. 2 04/14/15
Erikoistutkija, Eero Siljan
Johdanto
Valtioneuvoston kanslian ikääntymisraportin 1/2009
mukaan:
Väestön terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
edellyttää terveysnäkökulman kytkemistä laaja-
alaisesti eri politiikkoihin ts. ”terveys kaikissa
politiikoissa”.
Terveyden ja toimintakyvyn keskeinen
edistämisympäristö ovat kunnat.
Erityinen painopiste tulee olla sosiaalisesti
heikommassa asemassa olevien elintapamuutosten
tukeminen (päihdeongelmat ja tupakointi).
3. 3 04/14/15
Erikoistutkija, Eero Siljan
Terveyden edistämisen taloudelliset
vaikutukset – SOME-malli
Sosiaalimenojen kehityksen ennustamiseen on STM:ssä
kehitetty ns. SOME-malli.
SOME-mallissa voidaan ottaa huomioon: terveydenhuollon ja
sosiaalitoimen yksikkökustannukset, käyttäjämäärät, etuuksien
indeksointi jne. keskeiset muuttujat.
SOME-mallin tulokset ovat absoluuttisia euromääriä, BKT-
osuuksia, sektorikohtaisia rahoitusosuuksia ja väestö-osuuksia.
Mallin tuottamat ennusteet pohjautuvat väestöennusteisiin sekä
oletuksiin talous- ja työllisyyskehityksestä.
Talouden tuottavuuskehityksen oletetaan hidastuvan
merkittävästi tulevina vuosikymmeninä.
Inflaation ja työttömyyden oletetaan pysyvän lähellä nykytasoa.
Työllisyyttä edistävän talouspolitiikan ansiosta ja väestön
ikääntymisestä johtuen työllisyysasteen oletetaan kasvavan.
Huom.! Terveys- ja sosiaalipalveluiden menokehitys indeksoitu
asukasta kohden lasketun BKT:n kasvun mukaiseksi.
5. 5 04/14/15
Erikoistutkija, Eero Siljan
Terveet ja sairaat elinvuodet menojen kannalta
- Terveenä elettyjen lisäelinvuosien
osuus vaikuttaa huomattavasti
menokehitykseen (50 tai 100 %).
- STAKESin Death related cost
–malli viimeisiltä 2 elinvuodelta
viittaa samaan.
6. 6 04/14/15
Erikoistutkija, Eero Siljan
Taulukko 1. Kuinka suuri osuus (%) eräistä tärkeistä
kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko
väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen
saaneilla.
Terveysongelma Vältettyjen tapausten osuus (%)
kaikista tapauksista
Hampaattomuus 80 %
Hengityselinsairaudet: kuolemat 50–75 %
Alkoholikuolemat 50–60 %
Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve 50 %
Sepelvaltimotautikuolemat 30–50 %
Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat 20–45 %
Diabetes 30 %
Selkäsairaudet 30 %
Nivelrikko 30 %
Aivoverisuonisairauskuolemat 20–40 %
Syöpäkuolemat 20–30 %
Näkö- ja kuulovammat 20 %
Lähde: Koskinen ja Martelin 2007
8. 8 04/14/15
Erikoistutkija, Eero Siljan
Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuus
Kolme vaihtoehtoista
skenariota:
a) kaikki sosioekonomiset
ryhmät saavuttavat
korkeakoulutettujen tason
v.2020 -> menot 1 mrd. €
per vuosi pienemmät
nykyhinnoin.
b) kaikki sosioekonomiset
ryhmät saavuttavat parhaan
teollisuusmaan sairaus-
ryhmittäisen tason v.2020 ->
menot 2 mrd.€ pienemmät.
c) status quo - ei muutoksia
-> menot yli 10 % BKT:sta.
9. 9 04/14/15
Erikoistutkija, Eero Siljan
Yhteenveto terveyden edistämisen
vaikuttavuudesta
Skenario A. Korkeakoulutettujen suomalaisten terveystaso
v.2020 lähtien kaikilla:
80 000 henkilötyövuotta välittömästi saavutettavissa.
Työllisyysaste 75 %:iin v.2050 mennessä.
Mahdolliset terveydenhuollon säästöt 1,5-2 Mrd.€ vuosittain
(15-20 % menoista).
Skenario C. Status quo – ”nykymeno jatkuu kansanterveyden ja
erityisesti terveyserojen kehityksessä”:
Työllisyysaste n. 73 % vuonna 2050.
Terveydenhuoltomenot / BKT n. 1-2 % korkeammat kuin
vaihtoehdoissa A. tai B.
Terveydenhuollon kustannukset 2-3 Mrd. € korkeammat kuin
myönteisen kehityksen vaihtoehdoissa.
10. 10 04/14/15
Erikoistutkija, Eero Siljan
Miten terveyttä voidaan edistää kunnissa?
Liikuntahankkeet: esim. Kainuussa –liikunnan mallimaakunta- ja
TELIRANE –terveyttä edistävä liikunta- ja
ravitsemusneuvontamalli-hankkeet.
Savuton maakunta: pyrkimyksenä on vä hentä ä
kainuulaisten tupakointia tarjoamalla maksutonta
tupakkavieroitushoitoa sekä haastamalla mukaan
maakunnan alueen työnantajat.
Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen
suunnittelussa kaikkien uudistusten tavoitteena on
terveyserojen kaventaminen. Perhetyössä painotetaan
varhaista puuttumista ja palveluja kohdennetaan erityistä
tukea tarvitseville.
Maankäytössä, kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa
turvallisen liikenteen ja liikkumismahdollisuuksien huomioiminen
(toimivat liikuntapaikat, pyörätiet, ali-/ylikulut, risteykset).
Liikkumisen esteettömyyden huomiointi ikääntyneiden
asumisessa ja palveluissa.
Paltamon ”kaikki töihin” –hanke -> pitkäaikaistyöttömyyden
ehkäisy.
Toimiva työnjako: maakunta-kuntayhtymät-kunnat
+ järjestöt ja seurat -> KASTE-, ESR-, ym. hankkeet.
11. 11 04/14/15
Erikoistutkija, Eero Siljan
Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuus:
esim. korkea kolesteroli.
Verrattuna moniin käytössä oleviin terveydenhuollon menetelmiin
elintapoja muokkaavat toimenpiteet ovat erittäin kustannusvaikuttavia,
esim:
– Liikuntainterventioiden kustannukset laatupainotettua elinvuotta kohti
€ 1 780 – 17 000 (esim. liikuntaresepti € 1 780 /QALY),
– Ravitsemus- ja painonhallintaneuvonta € 7 000 – 30 000,
– Tupakoinnin vähentäminen edelleen yksi kustannusvaikuttavimmista
alueista. Terveydenhuollon ammattilaisen (lääkäri, terveydenhoitaja)
antaman lopettamisohjauksen kustannukset vaihtelevat kirjallisuuden
mukaan välillä € 500 – 4 000 lisäelinvuotta kohti.
Vertailun vuoksi esim. kolesterolitason alentaminen lääkehoidolla (statiinit):
– Korkean riskin väestössä € 2 000 – 50 000 / QALY,
– Matalan riskin väestössä (primaaripreventio) jopa > € 200 000
lisäelinvuotta kohden !
lähde: Kiiskinen 2008.