Heidi Keso, Empiros SEFEn osaamisen kehittäminen aamiaistilaisuudessa 11.4.2013

1. Osaamisen kehittämisen
arkkitehtuuri ja ajattelutavan
merkitys johtamisessa
Sefe-aamiaistilaisuus 11.4.2013
Dosentti, KTT Heidi Keso
1

2. Heidi Keso, osaamisen johtamisen dosentti
• Heidi Keso, kauppatieteen tohtori ja dosentti Tampereen yliopistossa.
• Sarjayrittäjä vuodesta 1995 ja osakkaana eri alan yrityksissä ja hallituksissa.
• Viimeaikoina olen keskittynyt strategiaprosessien, muutoksen johtamisen, jaetun johtajuuden ja
osaamisen arvioinnin toteuttamiseen asiakasyrityksissä. Peruslähtökohtana korostan inhimillisyyden
merkitystä johtamisen ja liiketoiminnan ytimessä.
• Olen toiminut konsulttina ja kouluttajana jo yli 15 vuotta pienistä start-upeista suuriin pörssiyrityksiin.
Pienissä yrityksissä valmennus ja konsultatiivinen työ tiivistyy omistajien ja johtajien jaksamisen
tukemiseen, oman luovuuden käyttöönottoon ja itselle sopivien tavoitteiden asetantaan. Pk- ja
suuryrityksissä prosessien kehittäminen ja käyttöönotto on olennainen keino lisätä tuottavuutta ja laatua.
Erityisesti tämä tarve korostuu palveluyrityksissä.
• Toimin Tekesin nelivuotisen Liito-ohjelman koordinaattorina vuoteen 2010 saakka.
• Vuodesta 2010 olen toiminut liikkeenjohdon konsultointiyrityksen Empiros Oy:n sekä konserniin kuuluvan
Balata Henkilöstövuorauspalvelut Oy:n toimitusjohtaja sekä kehitys- ja koulutusyhdistys Tampere Business
Campuksen johtajana.
• Suoritan parhaillaan Terveystieteen kandidaatin opintoja ymmärtääkseni paremmin sosiaali- ja terveysalan
haasteita ja mahdollisuuksia liiketaloustieteen ja osaamisen näkökulmasta.
2

3. Tarinoiden voima
”Ihminen on aina tarinoiden kertoja. Hän
elää aina omien tarinoidensa
ympäröimänä. Hän näkee kaiken itseään
kohtaavan näiden tarinoiden kautta ja
hän yrittää elää elämäänsä ikään kuin hän
kertoisi sitä uudelleen.”
(Jean Paul Sartre)

4. Tarinallisuus eli narratiivisuus
• Tarinoiden avulla ihminen jäsentää elämänsä
tapahtumia ja kulkua.
• Tarina luo yksittäisistä tapahtumista
johdonmukaisen kokonaisuuden.
• Tarinat saavat oivaltamaan kokemusten eri
tasot.
• Tarinoilla yhdistetään tekijät ja teot toisiinsa.
• Myös itseymmärrys tuotetaan tarinoita
kertomalla.

5. Inhimillisen toiminnan
ulottuvuudet
Emotionaalisuus
Analyyttisyys Narratiivisuus

6. Asiantuntijan osaamisen lähteet – ihminen ja
ympäristö
IHMINEN/
Sosiaalinen Tulkitseva
ASIANTUNTIJA
Tunteva
Inhimillinen osaaminen
Tavoitteet ohjaavat
käyttämään ja
kehittämään
osaamista
Dosentti, VTT Soile Veijolaa mukaillen
6

7. Osaamisen johtamisen tavoitteet
Poistaa osaamisen ja
tekemisen välinen kuilu
Onnistunut osaamisen
johtaminen tuo iloa työhön!
Avaa organisaation tavoitteita….
Mahdollistaa strategian mukaisen toiminnan.
… jotta jokainen voi itse nähdä oman osaamisensa tukevat tätä tavoitetta.
7

8. Tiedon sijaan puhutaan
tietämisestä.
Osaaminen on tietämisen
käyttöönottoa.
Osaamista voidaan arvioida
tekemisen myötä tekemisen
seurauksina.

9. Osaamisen kehittämisen
arkkitehtuuri
Organisaatiorakenne Yhteistyökykyisyys Ajattelutapa
Johdetaan organisaation Yhteistyön käytännöt ja Yhteinen kieli ja tavoitteet
suhdeverkoston resurssointi - kollektiivinen Ihmiskäsitys
muodostumista asiantuntijuus mahdollistuu Yhteinen ymmärrys
tukemaan toiminnan Halukkuus jakaa tietoa ja osaamisresurssin
kehittämistä ja toteutusta tehdä yhteistyötä luonteesta
Luottamusta rakentavat Osallistava johtaminen
käytännöt Jaettu arvomaailma
9

10. Organisaatiorakenne: verkostomainen
Verkosto kuvaa suhteita organisaatiossa
Luottamuksellisuus syntyy usein epävirallisessa
organisaatiossa
HILJAINEN TIETO
TIEDONSIIRTO LUOTTAMUS
VUOROVAIKUTUS
10

11. Uusiutumisen varmistaminen:
Uusi tieto ja kollektiivinen asiantuntijuus
• Haaste 1: Rutiinitieto ei enää riitä
– Muutos ympäristössä tai ongelma, joka katkaisee rutiinin (esim. Lakimuutos
tai markkinahäiriö )
Siirryttävä uuden tiedon tuottamiseen
• Haaste 2 : Yksilöasiantuntijuus ei enää riitä
– Yksilön tiedot, taidot, kokemus ja kulttuuri
Siirryttävä kollektiiviseen asiantuntijuuteen, joka on enemmän kuin mihin yksi
asiantuntija pystyy
• Miksi kaikki yhteisöt eivät tuota uutta kollektiivista tietoa?
Tiedon muodostus yhdessä on useimmiten sekä tiedollisesti,
sosiaalisesti että emotionaalisesti vaativampi ponnistus kuin yksin toimiminen
11

12. Yhteistyökyvykkyys:
kollektiivinen tieto
• Kollektiivisella tiedonmuodostuksella tarkoitetaan aina tavoitteellista ja
tietoista toimintaa, jossa ihmiset asiakkaiden, oppilaiden, työkavereiden
kanssa pyrkivät selvittämään tiettyä ongelmaa tai ilmiötä.
• Kollektiivinen tiedonrakennus välttämätöntä asiantuntijoille ja
asiantuntijuudelle
• Yhteisen toiminnan ja keskustelun kautta syntyvä tieto voi olla
luonteeltaan joko käsitteellistä tai käytännöllistä, kuitenkin aina niin, että
tiedon omistaja (subjekti) on ryhmä.
• Kollektiivisessa tiedonrakentamisessa on myös hiljainen tieto mukana
• Kollektiivinen tiedonmuodostus onnistuessaan luo sellaista tietoa, joka on
enemmän kuin mihin asiantuntijat yksin pääsisivät.
• Kollektiivisesta tiedonmuodostuksesta voidaan puhua myös rakentavasta
yhdessätekemisestä.
12

13. Suhteet, verkostot ja organisaatioiden
johtaminen
• Johtajuuteen liittyy organisaation kokonaiskuvan
hahmottaminen ja erilaisten epävirallisten sidosverkostojen
havainnoiminen, tiedostaminen sekä niiden vaikutusten
arvioiminen.
• Johtajan ei pidä arvioida pelkästään yksilöiden
(työntekijöiden) ominaisuuksia vaan sitä, miten eri yksilöiden
keskinäinen suhdeverkosto on rakentunut.
• Organisaation jäsenet eivät toimi sattumanvaraisesti kenen
hyvänsä kanssa eivätkä samalla tavoin kaikkien kanssa.
Vuorovaikutus perustuu eri toimijoiden välillä vallitsevaan
luottamukseen tai sen puuttumiseen.
13

14. Palveluksessasi!
heidi.keso@empiros.fi
Puh. 0400-554433
14