3. Mitä on mikrosimulointi?
• (Harding & Gupta 2007):
– ”The defining characteristic of microsimulation models is that
they analyse the likely behaviour of and the impact of policy
change upon persons”
– ”the microdata usually contains thousands of individual or micro-
unit records, with a host of variables describing the
demographic, labour force, income and other characteristics of
each individual”
Eläketurvakeskus 3
4. Dynaaminen mikrosimulointi
• Dynaamisessa mikrosimuloinnissa kunkin yksilön tietoja
päivitetään ajassa
• Mikrodatassa olevat henkilöt ikääntyvät mallissa
• Merkittävimmät elämäntapahtumat tapahtuvat
tosielämän todennäköisyyksien mukaisesti
– Kuolema
– Työssäkäynti
– Eläkkeelle siirtyminen
– Kouluttautuminen
• Dynamiikka tarkoittaa tässä mielessä aikaulottuvuutta,
eikä välttämättä esim. käyttäytymisvaikutusten
mallintamista
Eläketurvakeskus 4
5. ETK:n pitkän aikavälin laskelmat
• Eläketurvakeskuksessa on vuosikymmenten perinteet
pitkän aikavälin laskelmien tekemisessä
• Uusin laskelma:
– Risku ym. Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat
2013
• Laskelmia tehdään PTS-mallilla
Eläketurvakeskus 5
6. PTS-malli
• Antaa kokonaiskuvan työeläkemenosta, työeläkkeiden
rahoituksesta sekä keskimääräisestä etuustasosta
• Ei käsitellä yksilöitä, vaan laskenta perustuu
keskiarvotekniikkaan
– Tämä toimii, koska Suomen työeläkejärjestelmässä eläkkeen
karttuminen on lineaarista
» Sama karttumisprosentti tulotasosta riippumatta
• Tuloksena ei ole mahdollista saada jakaumatietoa
esimerkiksi eläkkeiden suuruuksista
Eläketurvakeskus 6
7. Mikrosimuloinnin tarve
• Halutaan tarkempia tietoja muun muassa
– Eläkkeiden suuruusjakaumista
– Korvausasteista
– Mahdollisten eläkeuudistusten vaikutuksista edellisiin
– Väestöryhmittäiset tarkastelut
• Luonnollinen tapa lähestyä näitä kysymyksiä on
dynaaminen mikrosimulointi
Eläketurvakeskus 7
8. Mikrosimulointihanke
• Mallin kehittäminen aloitettiin toden teolla vuoden 2013
alussa
– Alustavaa työtä jo aiemmin
• Tavoitteena ensimmäisessä vaiheessa
– Tuottaa arvioita omaan työuraan perustuvien työeläkkeiden
suuruusjakaumista
– Tuottaa arvioita omien työeläkkeiden korvausasteiden
jakaumista
– Tutkia lakimuutosten vaikutuksia näihin jakaumiin
Eläketurvakeskus 8
9. Tekijät
• Heikki Tikanmäki
– Koordinointi, simulointimoduulit
• Hannu Sihvonen
– Lähtöaineisto, eläkkeenlaskenta
• Janne Salonen
– Lähtöaineisto, mikrotestausta
Mukana myös Ismo Risku ja Juha Knuuti
Eläketurvakeskus 9
11. ELSI-malli (1)
• ELSI on dynaaminen mikrosimulointimalli
– Henkilön ominaisuudet päivitetään vuosittain
siirtymätodennäköisyyksien perusteella
– Ei automaattista käyttäytymisvaikutusten mallintamista
• Mallinnetaan Suomen täysi-ikäistä sosiaalivakuutettua
väestöä
– Sekä nykyiset että tulevat eläkeläiset
– Parametrien estimoinnissa koko väestö
– Simuloinnissa otos n. 5% (lähtövuonna 250 000 henkilöä)
– Uusi 18-vuotiaiden ikäluokka ja maahanmuuttajat lisätään
vuosittain
• Yksittäisen henkilön työuraa mallinnetaan vuositasolla
• Lähtöaineistot ETK:n tilasto- ja tutkimusrekistereistä
Eläketurvakeskus 11
12. ELSI-malli (2)
• ELSI-mallissa koulutustaso sosioekonomisen aseman
indikaattorina
• ELSI-malli keskittyy henkilön omaan työuraan
perustuvien eläke-etujen mallintamiseen
– Ei Kelan eläkkeitä
– Ei perhe-eläkkeitä
– Ei työeläkelakikohtaisuutta
– Ei työeläkkeiden rahoituslaskelmia
• ELSI-malli ei ole korvaamassa PTS-mallia vaan
täydentämässä sitä
Eläketurvakeskus 12
13. Henkilön tiedot mallissa
• Taustatiedot
– Sukupuoli
– Syntymävuosi
– Koulutustaso
– Asuinmaa
• Tila (töissä/työtön/eläkkeellä jne.)
• Karttunut eläke
• Maksussa oleva eläke
• Ansiot:
– Palkat ja työtulot
– Työeläkettä kartuttavat sosiaalietuudet
Eläketurvakeskus 13
14. Simulointi yksilön kannalta
• Vuosittain yksilölle simuloidaan seuraavat tiedot:
– Tila (töissä/työtön/eläketilat/kuollut)
– Koulutustason muutokset
– Asuinmaan muutokset (Suomi/ulkomaa)
– Ansiot
– Eläkettä kartuttavat palkattomien aikojen etuudet
» Ansiosidonnainen työttömyysturva, vanhempainetuudet,
VEKL jne.
– Eläkekarttuma
– Maksettava eläke
Eläketurvakeskus 14
16. Moduulien työnjako (1)
• Varsinaisia simulointimoduuleita ovat:
– Populaatiomalli
» Simuloidaan kvalitatiiviset suureet
▪ Tila (töissä/työtön/eläkkeellä jne.)
▪ Koulutustason muutokset
▪ Asuinmaan muutokset
» Luodaan uudet henkilöt
– Ansiomalli
» Simuloidaan populaatiomallin tietojen perusteella
▪ Ansiot
▪ Palkattomien aikojen etuudet
Eläketurvakeskus 16
17. Moduulien työnjako (2)
• Simulointimoduulien jälkeen
– Eläkemallissa lasketaan deterministisesti
» Eläkekarttumat
» Maksettavan eläkkeen suuruus
» Indeksikorotukset
– Tulosten kokoaminen
» Poimitaan henkilöryhmiä simulointiaineistosta kulloisenkin
tarpeen mukaan
▪ Lasketaan jakaumien tunnuslukuja
Eläketurvakeskus 17
18. Toteutuksesta
• Keskeiset osat APL-kielellä
• Moduulit mahdollisimman itsenäisiä
– Hallittavuus
– Laajennettavuus
• PTS-yhteensopivuus
– Samat makro-oletukset
– Samankaltainen makrokehitys
• Simuloinnin alkuvuosi 2008
– (Ensimmäinen simuloitu vuosi 2009)
• Tyypillinen simuloinnin päättymisvuosi 2060 tai 2080
Eläketurvakeskus 18
19. Lähtöaineisto
• Otos n. 5% vuoden 2008 Suomen sosiaalivakuutetusta
aikuisväestöstä
– Lakisääteisten eläkejärjestelmien piirissä
– Elossa vuonna 2008
• Lähtöaineistoon on koottu otoksen henkilöistä
simuloinnin tarvitsemat tiedot vuosilta 2004-2008
– Lähteenä ETK:n tilasto- ja tutkimusrekisterit
Eläketurvakeskus 19
20. Estimoinnit ja kalibrointi
• Estimoinnit on tehty koko väestön datasta, ei
pelkästään simuloinnin otoksesta
• Siirtymätodennäköisyydet estimoitu vuosilta 2008-2011
• Kalibroidaan makrokehitykset vastaamaan PTS-lukuja
– Työllisyys
– Eläkealkavuudet
– Ansiotason kasvu
– Indeksioletukset
• Väestösuureet kalibroidaan vastaamaan
Tilastokeskuksen väestöennustetta
– Kuolevuus
– Muuttoliike
– 18-vuotiaiden määrä
Eläketurvakeskus 20
21. Populaatiomalli (1)
• Simuloidaan vuosittain yksilöille mallin tilat
siirtymätodennäköisyyksien perusteella
– Töissä, työtön, eläketilat yms.
– Siirtymätodennäköisyyksissä Markov-rakenne
» Sovellettava siirtymätodennäköisyys riippuu ainoastaan
edellisvuoden tilasta (ei henkilön aikaisemmista tiloista)
– Muistia tuotu malliin erityisten teknisten välitilojen avulla
» Kuinka monta vuotta yhtäjaksoisesti töissä
▪ Vaikuttaa työttömyysriskiin
» Vastaava rakenne työkyvyttömyyseläkkeellä
▪ Paranemistodennäköisyys
▪ Kuolemanriski
Eläketurvakeskus 21
22. Populaatiomalli (2)
• Dynaaminen koulutusrakenne
• Maasta- ja paluumuutto
• Luodaan uudet 18-vuotiaat ja maahanmuuttajat
Eläketurvakeskus 22
23. Ansiomalli
• Ansiot simuloidaan vuosittain stokastisesti
– Arvotun tilan mukaan
» Ansiotuloja
» Palkattomien aikojen etuuksia
• Ikä-, sukupuoli- ja koulutustasokohtaiset ansioprofiilit
– Simuloidaan vaihtelua profiilien ympärillä
– Huomioidaan mm. edeltävät ansiot
– Suhteellinen poikkeama ansioprofiilista AR(1) prosessi
» Samankaltainen palkkaprosessi käytössä esim. ETLAn
elinkaarimallissa (Määttänen 2013)
Eläketurvakeskus 23
24. Eläkemalli
• Eläkkeet lasketaan mahdollisimman tarkasti vallitsevien
säännösten perusteella
– Lasketaan kaikki lakisääteiset työeläkkeet yhdessä
» Ei työeläkelakikohtaisuutta
– Eläkelajeja
» Vanhuuseläke
» Työkyvyttömyyseläke
» Osatyökyvyttömyyseläke
» Osa-aikaeläke
» Lisäksi simuloinnin aikana poistuvia eläkelajeja
• Laskenta determinististä edellä simuloitujen tilojen ja
ansioiden perusteella
Eläketurvakeskus 24
25. Tulosten kokoaminen
• Saadaan vastaavia aggregaattituloksia kuin PTS-
mallista
– ELSI-mallissa ei työeläkelakikohtaisuutta
• Voidaan rajata tuloksia koskemaan tiettyä
väestöryhmää
– Koulutustaso
– Suomessa/ulkomailla asuvat
– Sukupuoli
• Saadaan jakaumatuloksia
– Alkavista eläkkeistä
– Maksussa olevista eläkkeistä
– Korvausasteista
Eläketurvakeskus 25
28. Eläkkeellesiirtymisiän odote (25v)
Eläketurvakeskus 28
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
VUOTTA
2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060
I I
I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I
ELSI I PT S
29. Eläkkeensiirtymisiän odote (50v)
(Jaottelu: peruskoulu, keskiaste, korkeakoulu,
ulkomailla asuvat)
Eläketurvakeskus 29
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
VUOTTA
2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060
I
I
I
I I
I I
I
I
I I I
I
I I
I
I
I I I
I I I
I
I
I
I I I
I
I
I
I
I
I
I
I
I I I I
I
I I I
I
I
I
I
I
I
O O
O
O
O
O
O
O
O O
O
O
O
O
O O
O
O O
O
O
O
O
O
O O
O
O O
O
O O
O
O
O
O
O
O
O O
O
O
O
O
O
O
O
O
O
O O
ELSI I ulkom O perusk keskia korkeak PT S
34. Muutosvaikutusten analysointi
• Mallia voidaan käyttää eläkejärjestelmän muutosten
analysointiin
– Ryhmäkohtaiset tunnusluvut
– S-käyrät
» Ryhmittäin kertoo, kuinka suuri osa voittaisi/häviäisi
uudistuksessa ja kuinka paljon
» Tämänkaltainen tarkastelu mahdollista, jos työurien ei
oleteta muuttuvan
• Seuraavassa esitettävä esimerkki on täysin
hypoteettinen
Eläketurvakeskus 34
36. Tulevaisuudessa
• Mallia käytetään 2017 eläkeuudistuksen vaikutusten
arvioinnissa
• Modulaarinen rakenne mahdollistaa uusien
ominaisuuksien lisäämisen malliin
– Kelan eläkkeiden laskenta
– Eläkkeiden verotus
Eläketurvakeskus 36
37. Lähteet
• A. Harding & A. Gupta, Modelling our Future, Population
Ageing Social Security and Taxation, 2007.
• I. Risku, J. Appelqvist, M. Sankala, H. Sihvonen, H.
Tikanmäki & R. Vaittinen, Lakisääteiset eläkkeet –
pitkän aikavälin laskelmat 2013. Eläketurvakeskuksen
raportteja 04/2013.
• N. Määttänen, Eläkepoliittisten uudistusvaihtoehtojen
arviointia stokastisen elinkaarimallin avulla. Osana
julkaisua: Eläkeiän sitominen elinaikaan – miten käy
työurien ja tulojaon? Eläketurvakeskuksen raportteja
05/2013.
Eläketurvakeskus 37
