1. -kokemuksia ja arvioita HEKO-työkalusta
Kaarina Laakso
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Aineistoa esitykseen on laatinut Alpo Tani, kaupunkisuunnitteluvirasto
Ekotehokkuuden arviointi Helsingin maankäytön
suunnittelussa

2. Tausta
Asetetut kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet ovat luoneet
tarpeen arvioida kaupunkisuunnittelun ekotehokkuutta
Tiivistyvä ja sisäänpäin kasvava kaupunki tarvitsee todennettua tietoa
suunnitelmien ekotehokkuudesta
Toteutettu kaksivaiheinen kaupunkisuunnittelun ekotehokkuutta arvioiva
tutkimushanke yhdessä VTT:n kanssa -> yhtenä tuloksena kaavoituksen
ekotehokkuuden arviointityökalu

3. Kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityökalu
-toimintaperiaate
• Kaavan ekotehokkuus arvioidaan 21 toisiinsa nähden
painotetun osatekijän / indikaattorin kautta
• Kokonaistarkastelun tuloksena kautta saadaan
ekotehokkuusindeksi (70-130)
• Luku kuvaa arviota alueen ekotehokkuudesta
suunnitelman toteuttamisen jälkeen

4. Eniten painoarvoa
indikaattoreilla, joilla
arvioidaan olevan
Helsingin olosuhteissa
suurin merkitys
alueelliseen
ekotehokkuuteen
Kokonaisvaltainen
tarkastelu pyrkii
tunnistamaan eri
suunnittelualueiden
vahvuudet ja heikkoudet
ekotehokkuuden
näkökulmasta
Tulos
suunnitelman
ekotehokkuudesta
esitetään
havainnollisin
mi2arein

5. Kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityökalu
-havainnollistaminen
Aluetehokkuus
Rakennusten
energiankulutus
Ulkovalaistus

6. Kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityökalu
-Case Kalasataman keskus

7. maan käyttö rakentamiseen
aluetehokkuus ja perusrakenteen määrä
maansiirrot
pilaantuneet maat, kaatopaikat
lähiviheralueet ja -viljely
maaperän rakennettavuus
hulevesien hallinta ja pohjavedet
tulvasuojelu
vedenkulutus/asukas
rakennusten energiankulutus
sähköntuotantolämmöntuotanto
passiivisen aurinkoenergian huomioiminen
ulkovalaistus
joukkoliikenne
kävely ja pyöräily
henkilöauton käyttö ja pysäköinti
palveluiden sijainti ja toimintojen
sekoittuminen
rakentamisen hiilijälki
jätehuolto
olevan rakennuskannan hyödyntäminen
Kalasataman keskus normaalitaso
Kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityökalu
-Case Kalasataman keskus

8. maan käyttö rakentamiseen
aluetehokkuus ja perusrakenteen
määrä
maansiirrot
pilaantuneet maat, kaatopaikat
lähivirkistysalueet ja -viljely
maaperän rakennettavuus
hulevesien hallinta ja pohjavedet
tulvasuojelu
vedenkulutus/asukas
rakennusten energiankulutus
sähköntuotantolämmöntuotanto
passiivisen aurinkoenergian
huomioiminen
ulkovalaistus
joukkoliikenne
kävely ja pyöräily
henkilöauton käyttö ja pysäköinti
palveluiden sijainti ja toimintojen
sekoittuminen
rakentamisen hiilijälki
jätehuolto
olevan rakennuskannan
hyödyntäminen
Alueen
ekojälki
kokonaisuudessaan
Mitä
pienempi
punainen
alue
sitä
ekotehokkaampi
Lähde:
TUTKIMUSRAPORTTI
VTT-­‐R-­‐06550-­‐10
HEKO
henkilö
A
normaalitaso
henkilö
B
henkilö
C
henkilö
D
Case -pientaloalue pääkaupunkiseudulla

9. Kokemuksia
• Osayleiskaavat tai isot asemakaavat
• Tarkastelu, kun valinnat vielä mahdollisia
• Paljon ei kaavatason indikaattoreita
• Erojen saaminen suunnitelmien tai
alueiden välille vaikeaa
• Raideliikenne vs. muu joukkoliikenne ?
• Painotukset aina arvokysymyksiä
• Tarkistuslista