1. ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT–
HANKKEEN TULOKSET
KESTÄVÄN ALUESUUNNITTELUN TYÖKALUT KÄYTTÖÖN
03.10.2013
Kimmo Lylykangas

2. • Kaavoitus poikkeaa ohjauskeinona merkittävästi esim. rakentamis-
määräyksista
Rakentamismääräykset asettavat vähimmäisvaatimuksia
Kaavasuunnittelu mahdollistaa vähäpäästöisen rakennetun ympäristön
• Tavoitteena energia- ja päästönäkökulman johdonmukainen huomiointi
suunnittelun eri tasoilla
• Kaavoitusjärjestelmän kautta tapahtuva ohjaus on vaikuttavuudeltaan
merkittävä keino kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttamiseen
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
CO2e-PÄÄSTÖVÄHENNYSTEN
OHJAUSKEINONA

3. YLEISKAAVA
ASEMAKAAVA
RAKENNUSSUUNNITTELU
KÄYTTÄJÄN VALINNAT
KESKIMÄÄRÄISET
CO2e -PÄÄSTÖT
KORKEAT
CO2e -PÄÄSTÖT
MATALAT
CO2e-PÄÄSTÖT
MAAKUNTAKAAVA

4. YLEISKAAVA
ASEMAKAAVA
RAKENNUSSUUNNITTELU
KÄYTTÄJÄN VALINNAT
MATALAT
CO2e-PÄÄSTÖT
KORKEAT
CO2e-PÄÄSTÖT
KESKIMÄÄRÄISET
CO2e-PÄÄSTÖT
MAAKUNTAKAAVA

5. • Alueellinen päästölaskenta on yleensä hyödyntänyt rakennustason
laskentamenetelmiä ja se on kohdennettu kokemusperäisesti
merkittävimmiksi tiedettyihin kasvihuonekaasupäästötekijöihin
LIIKENNE
MATERIAALIT
ENERGIANKÄYTTÖ
• Päästölaskentamallissa on noudatettu rakennustason päästölaskentaa
harmonisoivien EN-standardien lähestymistapaa
• Tarkasteluihin on lisätty
MAANKÄYTÖN MUUTOS
• Mittayksikkönä tCO2e/(asukas, a)
ASEMAKAAVATASON PÄÄSTÖLASKENTA

6. • Excel-pohjaiset laskurit
HENKILÖLIIKENTEEN CO2e-PÄÄSTÖJEN ARVIOINTIIN
RAKENNUSTEN JA INFRASTRUKTUURIN ELINKAAREN
HIILIJALANJÄLJEN ARVIOINTIIN
• Konkretisoivat raportin kuvaaman päästölaskentamallin
• Vapaasti ja veloituksetta käytettävissä asemakaavoituksen
yhteydessä tehtävää CO2e-päästöjen arviointia varten
HANKKEESSA VALMISTUNEET TYÖKALUT

7. PÄÄSTÖLASKENTAMALLI

8. YKSINKERTAISTETTU
CO2e-LASKENTA
• Kaikki asuinkerrostalot
kuvataan yhtenä ryhmänä
• Kaikki rivi- ja ketjutalot
kuvataan yhtenä ryhmänä
• Kaikki erilliset pientalot
kuvataan yhtenä ryhmänä
• Käytetään oletusarvoja
YKSITYISKOHTAINEN
CO2e-LASKENTA
• Vain keskenään täysin
samalaiset rakennustyypit
kuvataan yhtenä ryhmänä
• Periaatteessa yksi ryhmä voi
olla yksi rakennus
• Mallinnetaan tyypillinen
rakennus ryhmittäin
• Lasketaan pinta-ala- ja
määrätiedot mallista ja
lasketaan energiankulutus
OLEMASSA OLEVA
RAKENNUSKANTA
• Voidaan sisällyttää laskentaan
asuinrakennusten osalta
• Voidaan käyttää tutkimukseen
perustuvia oletusarvoja tai
määritellä aluekohtaisesti
kerättävän tiedon perusteella

9. TUOTEVAIHEEN HIILIJALANJÄLKI:
PÄÄRAKENNUSOSIEN HIILIJALANJÄLKI
EN 15804 mukaisiin ympäristöselosteisiin perustuen
Synergia-laskuri
Ilmari-laskuri
KÄYTTÖVAIHEEN CO2e-päästö:
ENERGIANKULUTUSTASOT
RakMK D3:n ja D5:n mukainen laskenta (ostoenergia)
Alueellinen kaukolämmön päästökerroin
LASKENTATAPOJEN YHDENMUKAISUUS
• EN 15978 -standardi
• GBC Finland – Rakennusten elinkaarimittarit (2013) –
laskentaohje: rakennuksen hiilijalanjälki
• Rakentamismääräyskokoelman mukainen ostoenergian
laskenta
MAANKÄYTÖN MUUTOKSEN CO2e-päästö:
HAKATTAVAN PUUSTON TILAVUUS
Metsän inventointitiedot
OLETUSARVOJA TARKEMMAT LÄHTÖTIEDOT
LASKENTAMALLI

10. SIJAINTIVALIKKO
Rakennusten ja infrastruktuurin CO2e-päästö
• Sijainti määritellään kunnan tarkkuudella
→ Lämmitysenergian kulutustason normitus
Lämmitystarveluvut, Ilmatieteen laitos
→ Kaukolämmön päästökertoimet
Motiva
→ Aurinkoenergian tuotto
Ilmastovyöhyke, RakMK D3
→ Hakattavan puuston tilavuus
Metsän kasvuvaiheen mukaan, Metsätilastollinen vuosikirja

11. Laskentamalli:
• Määritellään kohdealueen sijainti ja luonne
► alueen henkilöliikennesuoritteet kulkutavoittain
• Huomioidaan paikalliset erityispiirteet
• Lasketaan liikenteen kokonaispäästöt liikennemuotojen päästökertoimien
avulla
• Arvioidaan kaavassa tehtävien valintojen vaikutukset (negatiiviset/positiiviset)
valintamahdollisuuksia on käytännössä lukemattomia (esimerkki alla), työkalussa on päädytty hyvin
yksinkertaiseen/realistiseen ”valikkoon”, joka pohjautuu vaikutuksiin, joihin todellisuudessa on voitu päästä
-4 -2 -1 +1 +2 +4
toimenpide 1: kävelyn osuus 16 18 19 21 22 24
toimenpide 2: pyöräilyn osuus 6 8 10 12 16 24
toimenpide 3: henkilöautoilun osuus 25 30 40 50 60 75
toimenpide 4: lähijunien osuus 0 2 4 6 8 10
toimenpide 5: kävelyn ja pyöräilyn osuus 22 26 29 33 38 48
toimenpide 6: joukkoliikenteen osuus 0 2 4 6 8 10
toimenpiteen voimakkuusaste
toimenpiteen jälkeen muuttunut
kulkutapajakauma toimenpiteen
voimakkuuden mukaan (%-osuus)
LIIKENNE

12. Henkilöautoliikenteen kulkutapaosuutta vähentäviä suunnitteluratkaisuja:
• Laadukkaat jalankulkuympäristöt
• Erilliset pyörätiet ja kunnolliset pyörien pysäköintitilat
• Keskitetyt autojen pysäköintiratkaisut (tonttikohtaisten sijaan)
• Lähijunien tai metron asema alueella
• Lähipalvelut korttelissa tai enintään 400 m etäisyydellä
• Tiheät ja laadukkaat bussi- ja ratikkalinjat
LIIKENNE

14. RAKENNUSMATERIAALIVALINNAT

15. KUVAT: Ahonen, Mika: Suunnitteluohjeet. Hyvinkään Hangonsillan alueen ideakilpailu 18.4. – 19.10.2012. Esitys
ideakilpailun seminaarissa Hyvinkäällä 29.5.2012. [viitattu 31.10.2012]
http://www.hyvinkaa.fi/Asuinymparisto_rakentaminen/Hangonratapiha-uudistuu/Hangonsillan-alueen-ideakilpailu/
Ruuska et al 2013:
Pohjarakenteiden osuus jopa n. 37 % rakennuksen materiaaleista johtuvista
päästöistä; merkittävät päästöt mm. maa-aineksen stabiloinnista

16. ENERGIA

17. 0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100 ENERGIANKÄYTÖN CO2e-
PÄÄSTÖJÄ VÄHENTÄVÄ OSUUS
+ VERKKOON SYÖTETTÄVÄ
OSUUS
TUULITURBIINIIN PERUSTUVA
TUOTTO: CO2e-PÄÄSTÖJÄ
VÄHENTÄVÄ OSUUS
AURINKOPANEELIT + AKKU +
DSM: CO2e-PÄÄSTÖJÄ
VÄHENTÄVÄ OSUUS
AURINKOPANEELIT ILMAN
AKKUA: CO2e-PÄÄSTÖJÄ
VÄHENTÄVÄ OSUUS
UUSIUTUVAN
OMAVARAISENERGIAN
LASKENNALLINEN TUOTTO-
ODOTUS kWh/a
UUSIUTUVA OMAVARAISENERGIA
SUHTEUTETTUNA
ENERGIAMUODOITTAIN
OSTOENERGIAAN %
OSTOENERGIAA (CO2e-PÄÄSTÖJÄ)
VÄHENTÄVÄ OSUUS
MITOITUSPERUSTE

18. SKAFTKÄRR
PORVOO
KRUUNUVUORENRANTA
HELSINKI
HARMAAKALLIO
LOVIISA
SIIRLAAKSO
MÄNTYHARJU
Vainio, Tuukka: Asuinrakennusten energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen laskenta osana
päästöohjaavaa kaavoitusta. Jätetty tarkastettavaksi diplomityönä Aalto-yliopistossa, Insinööri-
tieteiden korkeakoulussa, Energiatekniikan laitoksella 2011. Energiakaavoituksen mallit –hanke.
45 kgCO2 / brm2 a

19. Lähde: Fortel Components Oy
ALUEKOHTAINEN
UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTOPOTENTIAALI

21. • Vaihtoehtojen asettaminen
tarkasteltavat vaihtoehdot kartottavat riittävällä tarkkuudella
saavutettavissa olevat päästötasot (liikenne, energiankäyttö,
rakennusmateriaalit)
vaihtoehtojen oltava toteutuskelpoisia
• Kehitettävän vaihtoehdon valinta
laskentatulosta voidaan käyttää valinnan perusteluna
myös kustannukset arvioitava
• Ratkaisumallin kehittäminen
laskentaa hyödyntävä vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi
• Suunnitteluprosessin dokumentointi
kaavaehdotuksen perustelut
• Kaavamääräykset, rakennustapaohjeet
vaatimusten / suositusten perustelut
PÄÄSTÖLASKENNAN HYÖDYNTÄMINEN
KAAVASUUNNITTELUPROSESSISSA

22. Kimmo Lylykangas, Pekka Lahti & Tuukka Vainio:
Ilmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus
JULKISTUS vko 41/2013
RAPORTTI JA LASKURIT

23. KIITOS MIELENKIINNOSTANNE