1. 1
PÄIVITETTY LUONNOS 18.3.2014
TOIMINTAKERTOMUS 2013
Ihmisoikeusliiton toiminnan temaattiset pääpainopisteet vuonna 2013 olivat yhdenvertaisuuden
edistäminen ja syrjinnän vähentäminen sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastainen
työ. Yhdenvertaisuuden ja syrjinnän osalta vaikutimme erityisesti yhdenvertaisuuslain
uudistamisprosessiin sekä romanien syrjintään. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastaista
työtä tehtiin erityisesti ennaltaehkäisyn ja tiedon levittämisen keinoin maahanmuuttajayhteisöissä
(tyttöjen sukuelinten silpomisen ja kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisy). Painopistealueiden
lisäksi vaikutimme ihmisoikeuksien kannalta keskeisiin, yleisiin politiikkaohjelma- tai
lainsäädäntöprosesseihin kuten kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman toteutumisen arviointiin,
ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikkaan sekä ihmisoikeuksien kannalta useisiin keskeisiin
lainsäädäntöprosesseihin. Myös Suomen ihmisoikeustilanteen tutkimus sekä monipuolinen ja
monimuotoinen ihmisoikeuskasvatus olivat keskeisiä toimintamalleja.
Vuoden 2013 aikana toteutettiin tai käynnistettiin useita organisaation toiminnan vahvistamiseen
liittyviä prosesseja. Erityisesti kehitettiin henkilöstöä, viestintää sekä johtamista. Aloitettiin myös
Ihmisoikeusliiton strategian valmistelun yhdessä koko henkilöstön sekä johtokunnan ja toimiston
yhteisen strategiatyöryhmän kanssa. Strategiavalmistelu tarjosi hyvän tilaisuuden pohtia, mihin
Ihmisoikeusliitto jatkossa toiminnassaan keskittyy sekä mikä järjestön paikka ja rooli on.
Ihmisoikeusliitto on kasvanut henkilöstömäärältään viimeisten noin viiden vuoden aikana nopeasti
pienestä keskisuureksi kansalaisjärjestöksi, joten henkilöstö- ja johtamisrakenteita on ollut tärkeää
kehittää ja saattaa tarkoituksenmukaiseksi. Henkilövaihdoksia oli suhteellisen paljon. Vuoden 2013
aikana aloittivat uutena mm. pääsihteeri, tiedottaja sekä kunniaan liittyvän väkivallan vastaisen
Kitke-hankkeen kolme työntekijää.
1. VAIKUTTAMISTYÖ
Yhdenvertaisuus, syrjintä ja vähemmistöjen oikeudet: Yhdenvertaisuuslain uudistusta on
valmisteltu vuodesta 2007, ja Ihmisoikeusliitto on osallistunut uudistustyöhön aktiivisesti. Vuonna
2013 vaikutettiin tiiviisti oikeusministeriöön, jotta vuosia valmisteilla olleesta
yhdenvertaisuuslaista tulisi ihmisoikeusnäkökulmasta mahdollisimman vahva. Ihmisoikeusliitto
osallistui yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistusta viimeistelevään verkostoon ajalla 1.12.2012–
28.2.2013 (tutkimuspäällikkö Aaltonen ja pj Murto). Vaikka Ihmisoikeusliitto ei saanut
verkostokeskusteluissa läpi (kunnianhimoisia) tavoitteitaan, osallistuminen antoi mahdollisuuden
perehtyä luonnokseen syvällisesti ja tehostaa vaikuttamistyötä jatkossa. Keväällä annettiin
keväällä hallituksen esitysluonnoksesta kirjallinen lausunto, jossa kiinnitettiin huomiota erityisesti
syrjinnän määritelmään sekä siihen, että painopiste tuntuu siirtyneen syrjinnän kieltämisestä ja
yhdenvertaisuuden edistämisestä erilaisen kohtelun oikeuttamiseen. Myös lainvalvonnan osalta

2. 2
uudistus jäisi vajaaksi esitetyssä muodossa. Viestinnässä nostettiin esiin
yhdenvertaisuuslakiuudistusta, ja tutkimuspäällikköä haastateltiin aihepiiristä loppuvuodesta
keskeisissä medioissa (STT, HS). Vaikuttamistyö jatkuu v. 2014 kun hallituksen esitys annetaan.
Vaikuttaminen Suomen ihmisoikeus- ja ulkopolitiikkaan: Yhteydet ulkoministeriöön olivat tiiviit,
virallisten lausuntoprosessien lisäksi Ihmisoikeusliittoa pyydettiin useaan tilaisuuteen ja
pienimuotoisempiin konsultaatioihin. Ihmisoikeusliitto antoi suullisen ja kirjallisen lausunnon
ulkoministeriön ihmisoikeusstrategiaan ja –ohjelmaan. Saavutuksena voidaan pitää sitä, että
meidän sekä muutaman muun järjestön yhteinen tavoite ihmisoikeuspuolustajia koskevasta
ulkoasiainhallinnon sisäisestä ohjeistuksesta sisältyy strategiaan. Lisäksi Ihmisoikeusliiton vahvalla
vetoamisella ulkoministeri Tuomiojaan (laajassa kuulemistilaisuudessa) saattoi olla vaikutusta
siihen, että vammaissopimuksen ratifiointia valmisteleva työryhmä ryhdistäytyi mm.
henkilöresurssien osalta. Pienenä saavutuksena voidaan pitää sitä, että vaatimus Suomen
aktivoitumisesta yritysten toimintaa säätelevän kansainvälisen sitovan säätelyn aikaansaamiseksi
on mainittu (vaikkei toivomassamme vahvassa muodossa) ohjelmassa ja sitä, että myös UM:n
kauppapoliittisen osaston kanssa on aloitettu tapaamiset ja keskustelut yrityksistä,
ihmisoikeuksista sekä kaupasta.
Ihmisoikeuspuolustajat: Tehtiin strategista yhteistyötä Amnestyn, KEPAn ja KIOSin kanssa
ihmisoikeuspuolustajien asiassa. Ihmisoikeusliitto lähetti järjestöjen puolesta ulkoministeriöön
muistutuskirjeen, jotta ministeriö ryhtyisi valmistamaan sisäistä ohjeistusta EU:n
ihmisoikeuspuolustajia koskevien suuntaviivojen toimeenpanemiseksi ja lähetystöjen sekä eri
ministeriöiden (UM, SM) tällä hetkellä eriävien käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Tavattiin
Ihmisoikeusliitossa Suomen Nairobin lähetystön edustajaa tiedonvaihdon ja sitä kautta
strategisoinnin merkeissä.
Yritysten ja ihmisoikeuksien osalta tehtiin vaikuttamistyötä myös yhdessä Finnwatchin kanssa
liittyen Finnwatchin Thaimaata koskeneeseen tutkimukseen, jossa nousivat esille mehutehtaiden –
asiakkaina mm. suuret suomalaiset vähittäisketjut – ihmisoikeusloukkaukset. Thaimaalainen yritys
(Natural Fruit) nosti syytteet Finnwatchille tutkimuksen tehnyttä englantilaista (Thaimaassa
asuvaa) tutkijaa ja ihmisoikeusaktivistia Andy Hallia vastaan. Ihmisoikeusliitto sai aikaan kaksi
tapaamista keväällä Thaimaan Suomen suurlähettilään kanssa, niihin osallistuttiin yhdessä
Finnwatchin kanssa. Lähetystö toimitti Ihmisoikeusliitolle Thaimaan työviranomaisilta
vastausmuistion Finnwatchin tutkimuksen nostamiin epäkohtiin. Tämän kaltainen vaikuttaminen
vaatii pitkäjänteisyyttä ja vaikuttamista Thaimaan hallitukseen lähetystön kautta jatketaan
Finnwatchin kanssa myös v. 2014. Tämä toiminta tarjoaa myös mahdollisuuden syventää
Ihmisoikeusliiton ymmärrystä uhattuina olevien ihmisoikeuspuolustajien asemasta ml.
oikeuslaitoksen edessä.
Maahanmuuttaneiden, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeudet: Maaliskuussa
Ihmisoikeusliitto lausui sisäasiainministeriölle hallituksen luonnoksesta Maahanmuutto 2020-
strategiaksi ja viesti lausunnon keskeisistä näkökohdista sosiaalisessa mediassa. Toukokuussa
osallistuttiin Amnestyn koordinoimaan, usean järjestön yhteiseen kannanottoon sisäministeriölle
säilöönoton vaihtoehtojen kehittämiseksi sekä yksintulleiden alaikäisten säilöönoton kieltämiseksi.
Rasismin vastainen työ: Rasisimi oli aiheena Ihmisoikeusliiton järjestämässä keskustelussa
Maailma Kylässä –festivaaleilla toukokuussa. Keskustelijoina oli mm. Ihmisoikeusliiton
johtokunnan jäsen professori Pentti Arajärvi ja Ihmisoikeusliiton asiantuntija Saido Mohamed.

3. 3
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet: Tehtiin SETAn kanssa strategista
taustayhteistyötä koskien UM:n ihmisoikeusstrategiaa ja –ohjelmaa. Lisäksi sosiaalisessa mediassa
tiedotettiin aktiivisesti ajankohtaisista HLBTI-oikeuskysymyksistä ja tapahtumista.
Vammaisten oikeudet: Ihmisoikeusliitto nosti painokkaasti YK:n vammaissopimuksen
kiirehtimisen tärkeyden esiin ulkoministeriön ihmisoikeusstrategia-kuulemisessa tammikuussa
ministeri Tuomiojalle, joka lupasikin puuttua junnaavaan tilanteeseen ”vahvemmalla poliittisella
ohjauksella.” Annettiin suullinen ja kirjallinen lausunto itsemääräämisoikeuslain uudistuksesta.
TSS-oikeudet: Tehtiin alustavaa vaikuttamisanalyysia Ihmisoikeusliiton mahdollisuudesta ottaa
tiettyjä TSS-oikeuskysymyksiä vaikuttamistyön agendalle jatkossa tiiviimmin. RAY:lta haettiin myös
rahoitusta aihepiirin vaikuttamistyöhön, mutta varsinainen vaikuttamistyö jää odottamaan
asiantuntijaresurssien vahvistumista.
Työelämän oikeudet: Vuonna 2013 aloitettiin analyysi liiton vaikuttamismahdollisuuksista
työoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Pääsihteeri tapasi SAK:n aloitteesta ammattiliittojen
ulkomaalaisten työntekijöiden asioista vastaavia tahoja, ml. SAK:n kv-asioiden päällikkö.
Marraskuussa tavattiins HEUNIn (The European Institute for Crime Prevention and Control,
affiliated with the United Nations) tutkija ja keskusteltiin yhteisistä vaikuttamismahdollisuuksista.
Pääsihteeri nosti työoikeuksien loukkaukset esille useammassa median henkilöhaastattelussa sekä
puhetilaisuudessa.
Ihmisoikeusliitto oli syyskuussa kuultavana eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnassa työvoiman
liikkuvuuden toimeenpanodirektiivistä. Ihmisoikeusliitto kiinnitti lausunnossaan huomiota
erityisesti työelämässä tapahtuvan syrjinnän valvonnan puutteisiin, ja esitti, että
yhdenvertaisuusvaltuutetulla ja työsuojeluviranomaisilla on oltava rinnakkainen toimivalta
työelämän valvonnassa.
Syksyllä 2013 käynnistettiin FRA:lle tehtävä tutkimus ulkomaalaisten työriistosta. Tätä edelsi
FRAlle tehty lyhyempi kartoitus aiheesta ’Severe forms of labour exploitation’.
KOKONAINEN
Vuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet jaksolla niiden saavuttamiseksi/Toimintasuunnitelma
2013
1) Ruohonjuuritason ennaltaehkäisevä työ vahvistuu ja tehostuu maahanmuuttajien keskuudessa,
erityisesti uusien etnisten ryhmien parissa.
2) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma konkretisoituu ml. riittävän
rahoituksen kanssa. Koulutus siirtyy viranomaisten työksi.
3) Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön tietotaito ennaltaehkäistä osaltaan tyttöjen
ympärileikkausta lisääntyy.
Kokonaisen ruohonjuuritason työtä tehostettiin vuoden 2013 aikana. Kohderyhmiä olivat
somalialais-, etiopialais-, eritrealais- ja sudanilaistaustaiset naiset ja miehet. Erillisryhmien lisäksi n

4. 4
pidettiin sekaryhmiä, joihin osallistui naisia ja miehiä sekä keskenään samasta että eri etnisistä
ryhmistä. Vuorovaikutus naisten ja miesten välillä oli onnistunutta ja tällaiset sekaryhmät
innostivat osallistujia. Keskustelu oli vilkasta ja palaute myönteistä. Osallistujat olivat
helpottuneita siitä, etteivät he ole ainoita yhteisöjä, joiden piirissä kyseinen perinne on olemassa.
Vuoden aikana pidettiin 92 nais-, 67 mies- ja 47 sekaryhmätapaamista. Yhteensä tavoitettiin noin
620 naista ja noin 545 miestä.
Vuonna 2013 KokoNaisen kohderyhmäksi otettiin myös päivähoidon henkilökunta ja sellaiset
päivähoidossa olevien lasten vanhemmat, joiden lähtömaassa harjoitetaan tyttöjen sukuelinten
silpomista. Kohdekaupunkeja ovat Espoo, Helsinki, Kirkkonummi, Turku ja Vantaa. Koulutuksia
järjestettiin kuusi, osallistujia oli yhteensä 178. Kaikista koulutustilaisuuksista tuli erittäin hyvää
palautetta. Työhön päiväkotien kanssa on saatu tukea Euroopan pakolaisrahastolta (ERF) ajalle
1.1.2013. – 30.6.2014. Tavoitteena on saavuttaa 200 henkilöä.
Järjestimme myös kolme vanhempien ryhmäkeskustelua. Helsingin tilaisuuteen osallistui kuusi
naista ja kolme miestä. Taustaltaan he olivat somalialaisia ja etiopialaisia. Ensimmäiseen Espoossa
järjestettyyn tilaisuuteen ei tullut ketään, toiseen osallistui kaksi naista ja yksi mies, kaikki
somalitaustaisia. Jatkossa käytetään myös muita tapoja vanhempien tavoittamiseksi.
KokoNaisen asiantuntijat osallistuivat lukuisiin koulutustilaisuuksiin, mm. Maahanmuuttoviraston
henkilökunnalle, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisille sekä opiskelijoille Helsingissä,
Hämeenlinnassa, Kemissä, Lieksassa, Oulussa, Pietarsaaressa, Turussa ja Vaasassa. Tilaisuuksiin
osallistui yhteensä noin 700 henkilöä. Palaute on ollut hyvin positiivista.
KokoNaisen vaikuttamistyö keskittyi Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) julkaiseman ”Tyttöjen ja
naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman” toteutumisen edistämiseen.
Toimintaohjelman valmistuminen tukee KokoNaisen pitkäaikaisia tavoitteita, että (1) valtaosa
terveydenhuollossa, sosiaalityössä ja lastensuojelussa Suomessa työskentelevistä ja näille aloille
opiskelevista tuntisi tyttöjen ympärileikkaukseen sekä sen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyvät
perusasiat ja mistä voi löytää asiaan liittyvää tukea ja lisätietoa sekä, että (2) tyttöjen
ympärileikkausten vastainen työ järjestetään Suomessa pysyvällä tavalla. Jälkimmäistä tavoitetta
Ihmisoikeusliitto nosti eri tilaisuuksissa ja viestinnässä esille korostaen toimintaohjelman
rahoittamisen ja resursoinnin tarvetta. Vuoden aikana pidettiin THL:n kanssa neljä kokousta,
aiheena mm. kansallisen seksuaali- ja lisääntymisterveyden ohjelman valmistelu liittyen tyttöjen
ympärileikkauksiin sekä näkemyksemme tyttöjen ympärileikkausta koskevien tutkimusaiheiden
suunnitteluun. Lisäksi KokoNaisen asiantuntijat osallistuvat joulukuussa STM:n ja THL:n
järjestämään valtakunnalliseen työkokoukseen tyttöjen ympärileikkausten ennaltaehkäisystä.

5. 5
KITKE!
Vuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet jaksolla niiden saavuttamiseksi/Toimintasuunnitelma
2013
1.Ihmisoikeusliitolla on lisääntynyt yhteistyö eri yhteisöjen kanssa koskien kunniaan liittyviä
konflikteja ja laajempi tieto eri yhteisöjen suhtautumisesta ilmiöön.
2.Näiden yhteisöjen jäsenten valmius ja halukkuus käydä dialogia arvoista ja haitallisista
perinteistä lisääntyy.
3.Näiden yhteisöjen jäsenet pystyvät tunnistamaan kunniaan liittyviä konflikteja ja
ennaltaehkäisemään niiden eskaloitumista Suomen lainsäädäntöä ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.
4.Yhteisöjen jäsenille on tarjolla käytännönläheistä, kokemukseen perustuvaa materiaalia siitä,
miten ehkäistään kunniaan liittyvien konfliktien eskaloitumista.
5.Vaikuttamistyön tavoitteena on tänä vuonna erityisesti kunniaan liittyvää väkivaltaa koskevien
kattavien viranomaiskoulutusten järjestäminen Suomessa. STM on kehittänyt kunniaan liittyvää
väkivaltaa koskevan koulutusmateriaalin viranomaisille. Ihmisoikeusliitto seuraa, miten
viranomaiskoulutus etenee.
Hanke jatkoi pitkäjänteistä asennekasvatustyötä sellaisten maahanmuuttajayhteisöjen parissa,
joiden keskuudessa esiintyy kunniaan liittyviä konflikteja. Yhteisötyön mallia uudistettiin
kestävämpien kumppanuuksien saavuttamiseksi. Syksyllä 2013 perustettiin Kitke!-hankkeen
yhteisöjen asiantuntijatyöryhmä, joka pyrkii vakiinnuttamaan hankkeen työmuotoja osaksi
järjestöjen rutiinitoimintaa. Työryhmällä on tärkeä rooli hankkeen yhteisöseminaarien
järjestämisessä, ja työryhmän jäsenet toimivat myös syksyn seminaarin alustajina.
Vuonna 2013 järjestettiin yksi yhteisöseminaari pääkaupunkiseudulla. Se perustui sukupolvi- ja
sukupuolisensitiiviseen dialogityöpajamalliin, osallistujia oli noin 50. Palautteen mukaan suurin osa
osallistujista koki olevansa seminaarin jälkeen avoimempia keskusteluun kunniasta ja kunniaan
liittyvistä konflikteista. Hankkeen asiantuntija vieraili myös kolmessa yhteisöjen
asiantuntijatyöryhmän jäsenjärjestössä vetämässä pienimuotoisia dialogipajoja koskien kunniaan
liittyviä ristiriitoja. Työpajat tavoittivat yli 50 henkeä.
Kitke!-hankkeen päivystävä puhelin avattiin uudelleen kesällä 2013. Puhelin tarjoaa matalan
kynnyksen neuvontaa viranomaistahoille, muille järjestöille ja henkilöille, jotka kohtaavat
kunniaan liittyviä konflikteja. Puhelimesta tiedotettiin mm. kaikille Länsi- ja Pohjois-Suomen
turvakodeille, maahanmuuttopalveluille, vastaanottokeskuksille ja ELY-keskuksille. Tietoa
levitettiin myös pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystyksiin, poliisipiireihin ja
päivystyssairaaloiden sosiaalityöhön ja sovittelutoimintaan sekä ainakin Neuvola- ja Kouluterveys-
lehdessä, Rikosuhripäivystyksen RIKU-lehdessä ja Suomi 2 -opettajien ammattilehdessä.
Asiakasneuvontaa tehtiin yhdeksässä kunniaan liittyvässä konfliktitapauksessa puhelimitse tai
osallistumalla tapaamisiin asiakkaiden ja viranomaisten kanssa.
Yhteiskunnallisen vaikuttamistyön tavoitteena on, että viranomaiset ottavat vastuun kunniaan
liittyvän väkivallan ennaltaehkäisystä ja varmistavat työn jatkuvuuden. Vuoden 2013

6. 6
vaikuttamistyön seurauksena kotoutumispalveluissa huomioidaan kunniaan liittyvän väkivallan
ehkäisytarpeet tehokkaammin ja tieto Kitke!-hankkeen päivystävästä puhelimesta tavoittaa
kotoutuvia maahanmuuttajia valtakunnallisesti. STM:n kanssa nostettiin eri tilaisuuksissa esille
kunniaan liittyvän viranomaiskoulutusmateriaalin käyttöönoton tärkeys. Yhteistyötä tehtiin myös
THL:n kanssa Lastensuojelun käsikirjan kunniaan liittyvän väkivalta -osion päivittämisessä.
Osana Kitke!-hankkeen toisen kauden strategiaa on työn saavuttavuuden lisääminen Länsi- ja
Pohjois-Suomessa. Asiantuntijat vierailivat Oulussa toimivan kunniakulttuuriverkoston ja
Tampereella toimivan kunniaväkivaltatyöryhmän luona. Hankkeen edustajat tukivat molempien
verkostojen toimintaa ja yhteistyön avulla pyrittiin lisäämään keskustelua ja koordinaatiota eri
toimijoiden välillä. Asiantuntijat kouluttivat myös opiskelijoita, eri alojen ammattilaisia ja
viranomaistahoja kunniaan liittyvästä väkivallasta. Vuoden aikana koulutusta sai noin 420
henkilöä.
ROMANIHANKE YHTEISÖ VOIMAVARAKSI
Vuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet jaksolla niiden saavuttamiseksi/Toimintasuunnitelma
2013
1) Tärkeimpien yhteisöjen, sukujen ja järjestöjen identifioinen ja saattaminen osaksi
romaniyhteisön dialogia
2) Marginaalissa elävien romaneiden identifioiminen ja saattaminen osaksi edellä mainittua
romaniyhteisön dialogia
3) Projekti- ja tutkimustiimi tekevät keväällä analyysin tutkimus- ja selvitystarpeista koskien
Suomen romaniyhteisön kokemaa syrjintää. Mikäli päädymme oman selvityksen tekoon, sen
valmistelu aloitetaan kesällä tai syksyllä 2013.
4) Romaniyhteisön kokeman syrjinnän ja marginaalissa elävien romanien kokeman syrjinnän
vastaisen työn mallintaminen yhteisödialogin avulla.
Romanihankkeen aihe on sensitiivinen ja haasteellinen, ja luottamuksen ja yhteistyön
rakentamiseen yhteisön kanssa käytettiin paljon aikaa. Hankkeella on nyt toimivia verkostoja ja
yhteistyöstä on sovittu keskeisten toimijoiden kanssa. Tapaamisissa saatiin vahvistusta sille
käsitykselle, että romanien yhteiskunnalliseen osallistumisen ja oikeuksien toteutumisen esteenä
on mm. puutteellinen tietämys perus- ja ihmisoikeuksista. Hankkeen painopiste päätettiin
kuluneella jaksolla siirtää keskusteluryhmistä ihmisoikeuskoulutukseen, josta romaniaktivistit ja
järjestöjen edustajat ovat myös olleet kiinnostuneita.
Syrjinnän käsitteitä avaavaa keskustelua järjestettiin eri paikkakunnilla eri ryhmille. Lähes kaikissa
keskusteluissa sivuttiin myös ryhmän sisäistä syrjintää.

7. 7
Hankkeen asiantuntija tarjosi perustietoa ihmisoikeuksista naisvangeille Hämeenlinnan naisten
vankilassa ja Vanajalla yhteistyössä Romano Mission Naistenvuoro-hankkeen kanssa. Myös näissä
keskusteluissa nousi esiin romanien tiedon tarve omista oikeuksista. Asiantuntija keskusteli
romaninaisten kanssa syrjintäkokemuksista myös viidessä naisten perjantai-päivässä Helsingin
Diakonissalaitoksen matalan kynnyksen päiväkeskus Kaalossa. Hankkeella oli puheenvuoro
romaninaisten kohtaamasta väkivallasta ja tarpeesta huomioida yhteisöllinen kulttuuri Helsingin
yliopiston Speak out -seminaarissa.
Hankkeen asiantuntijat kouluttivat Rikosseuraamuslaitoksen ja Sörnäisten vankilan henkilökuntaa
romanikulttuurista, romanien syrjinnästä ja yhdenvertaisuudesta. Poliisiammattikorkeakoulussa
pidettiin viisi koulutusta romanikulttuurista. Asiantuntijat keskustelivat Kriminaalihuollon
tukisäätiön Jenginuorihankkeen työntekijöiden kanssa syrjinnästä ja perus- ja ihmisoikeuksista,
jotta he voivat paremmin opastaa ja auttaa asiakkaitaan tulevaisuudessa. Asiantuntijat vetivät
myös keskusteluja yhdenvertaisuudesta ja syrjinnästä romanien järjestämillä leireillä ja
koulutuksissa Turussa, Jyväskylässä, Kiteellä, Heponiemellä, Punkaharjulla ja Kiljavalla. Yhteensä
keskustelut tavoittivat yli 500 henkilön kanssa. Joulukuussa 2013 hanke järjesti ihmisoikeuksien
peruskoulutuksen pääkaupunkiseudun romanijärjestöille ja -toimijoille sekä keskusteli syrjinnästä
Salon romanityöryhmän kanssa. Romanijärjestöt ja –aktiivit antoivat koulutuksesta hyvää
palautetta, kouluttajina toimivat Ihmisoikeusliiton ja YK-liiton asiantuntijat.
Asiakastyötä tehtiin erityisesti päivystävän puhelimen kautta. Siinä keskityttiin kertomaan
syrjinnän tunnusmerkeistä sekä neuvottiin kysyjiä oikeiden viranomaiskanavien löytämisessä.
Vuoden aikana hankkeelle tuli 14 syrjintää koskevaa yhteydenottoa, jotka vaativat
perusteellisempaa asian selvittelyä, mm. asumis- ja terveyspalveluihin liittyen. Kymmenissä muissa
tapauksissa annettiin yleisempää neuvontaa. Puhelimesta tiedotettiin aktiivisesti, ml.
romanimedian kautta. Yhteydenottoja tuli myös muiden romanitoimijoiden ja -järjestöjen kautta.
Ihmisoikeusliiton viranomaisiin suuntautuva vaikuttamistyö keskittyi v. 2013 poliisiviranomaisten
mahdollisuuksiin puuttua romanien keskinäiseen asumiseen ja liikkumisvapauteen liittyvään
syrjintään. Ihmisoikeusliitto tapasi omasta aloitteestaan kaksi kertaa ylijohtaja Paateroa sekä
muita poliisijohdon edustajia, ja kummallakin kerralla keskusteltiin myös romanien oikeuksista.
Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin osallistumalla Euroopan neuvoston kansainvälisen romaninaisten
Suomessa pidetyn konferenssiin ja sen valmisteluun osana SMT:n asettamaa valmisteluryhmää.

8. 8
Viralliset lausunnot 2013
Annoimme vuonna 2013 kahdeksan virallista lausuntoa viranomaisilta tulleisiin lausuntopyyntöihin.
Jätimme vastaamatta sellaisiin virallisiin pyyntöihin, jossa emme muuten toimi lainkaan tai
henkilöresurssisyistä.
Lausunnon aihe Viranomaistaho Pvm
Maahanmuutto 2020-ohjelma, luonnos Sisäministeriö 15.3.
Ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategia ja –toimintaohjelma,
luonnos
Ulkoministeriö 26.3.
Yhdenvertaisuuslain uudistus, lakiluonnos Oikeuministeriö 12.4.
Ulkoasiainhallinnon YK-strategia, luonnos Ulkoministeriö 14.6.
Sosiaali- ja terveyshuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus,
lakiluonnos
STM
Kansallinen seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma STM
Työvoiman liikkuvuuden toimeenpanodirektiivi Eduskunta/TyV 10.9.
Child, early and forced marriage Office of the
United Nations
High
Commissioner for
Human Rights
13.12.
3. TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET
Vuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet jaksolla niiden saavuttamiseksi/Toimintasuunnitelma
2013
1.Ihmisoikeusliiton tutkimus- ja selvitystyön tulosten parempi käyttö vaikuttamistyössä –
strategiatyöryhmä pohtii tätä ja tuottaa vuosille 2014-17 ohjeistusta tästä.
2.Yhteydenpito ja vaikuttaminen FRA:han tiedon käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi.
3.Kartoitetaan mahdollisuuksia muuhun yhteistyöhön tutkimuslaitosten kanssa sekä
mahdollisuuksia hakea rahoitusta tutkimussäätiöiltä ym.
Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) toimeksiantona tehdyt tutkimukset
Kaikkien FRAn toimeksiantona tehtävien tutkimusten kautta Ihmisoikeusliitto osallistuu FRAn
vaikuttamistyöhön. FRAn toimeksiannot perustuvat usein direktiivien implementointiin tai
ihmisoikeussopimusten ratifiointiin tai seurantaan, ja toimeksiantojen kautta liitto vahvistaa omaa
osaamistaan ajankohtaisista ihmisoikeuskysymyksistä. Haastattelut lisäävät yleisesti tietoa
ihmisoikeuksista, Ihmisoikeusliitosta ja FRAsta. Vuonna 2013 tehtyjen tutkimusten kohderyhmiä
olivat oikeuksien toteutumisen kannalta tärkeitä ammattiryhmät (mm. poliisit, syyttäjät ja
tuomarit).

9. 9
Kevään 2013 aikana yhteistyötä Åbo Akademin kanssa vahvistettiin, ja Ihmisoikeusliiton väki
vieraili Turussa. Lisäksi kevään aikana aloitettiin säännöllinen viestintä FRAsta
yhteistyökumppaneiden kanssa.
Lasten kuuleminen oikeudellisissa prosesseissa (Participation of Children in Justice):
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lasten kuulemista siviili- ja rikosoikeudellisissa
prosesseissa. Tutkimusta varten haastateltiin 50 lasten kuulemiseen eri tavoin osallistuvaa
henkilöä ajalla 1.8.–30.11.2012. Loppuraportti kirjoitettiin maaliskuussa 2013. FRA:n oli tarkoitus
julkaista tutkimus keväällä 2014, näillä näkymin julkaisu siirtyy syyskuuhun 2014.
Tutkimuksen alkuvaiheessa syksyllä 2012 tutkijat tapasivat lapsiasianvaltuutetun ja hänen
toimistonsa henkilökuntaa. Syksyllä 2013 liitto järjesti tapaamisen lapsiasianvaltuutetun ja
keskeisten lapsijärjestöjen kanssa aiheesta. Keväällä 2013 liitto lähetti kaikille haastateltaville
painetun version Euroopan neuvoston lapsiystävällisen oikeuden suuntaviivoista.
HLBT-ihmisiä koskevat politiikat ja toimintaohjelmat (Surveying LGBT people and authorities):
Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa sellaisten politiikkojen ja toimintaohjelmien
luomisesta ja toimeenpanosta, joiden tarkoituksena on edistää HLBT-ihmisten yhdenvertaisuutta.
Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 50 henkilöä (viranomaisia, poliiseja, opettajia, rehtoreita
ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä) ajalla 1.12.2012–30.3.2013. Loppuraportti palautettiin
28.6.2013. FRA julkaisee tutkimuksen vuonna 2014.
Haastattelut lisäsivät tietoisuutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, jotkut haastateltavat
kertoivat innostuneensa haastattelun vuoksi pohtimaan, miten HLBT-asioita voisi edistää heidän
organisaatiossaan.
Rikosten uhrien palvelut (Victim Support Services in the EU Phase 3: An overview and
assessment of victims’ rights in practice; Victim Support Services in the EU Phase 4: The rights
and support of victims of hate crime): Vuonna 2013 Ihmisoikeusliitto teki FRA:lle kaksi rikosten
uhrien tukipalveluihin liittyvää toimeksiantoa. Toinen näistä liittyi erityisesti viharikosten uhreihin.
Tässä yhteydessä vahvistimme yhteistyötämme RIKUn kanssa. Katsauksen kautta saatua tietoa
voidaan käyttää esimerkiksi vaikutettaessa uhridirektiivin implementointiin.
Muita FRAlle vuonna 2013 aikana tehtyjä toimeksiantoja:
Judgements referring to EU Charter (DL 25.1.2013)
Ad hoc: Severe forms of labour exploitation (DL 15.3.2013)
Mapping Data Sources on Roma (DL 6.9.2013)
Ad hoc: Gender-based violence against women (DL 23.7.2013)
Ad hoc: Indicators on political participation of persons with disabilities (DL 16.8.2013)
Project on criminalisation of irregular migration (DL 16.9.2013)
Annual Report (DL 13.1.2014)
Muut tutkimustoiminta
Toimikauden aikana Ihmisoikeusliitto tuotti sisäministeriön koordinoiman syrjinnän
seurantaryhmän toimeksiantona selvityksen oikeusturvakeinojen saatavuudesta ja
vaikuttavuudesta syrjintätapauksissa. Selvityksen tarkoituksena on saada yleiskuva erilaisten
oikeudellisten ja muiden keinojen käytöstä syrjintätapauksissa ja selvittää, millaisia esteitä

10. 10
oikeusturvakeinojen saatavuuteen ja vaikuttavuuteen liittyy syrjinnän uhrien näkökulmasta.
Selvitys julkaistiin 18.6.2013 Säätytalolla SM:n järjestämässä tilaisuudessa, jossa myös
Ihmisoikeusliiton asiantuntijat esiintyivät. Selvityksessä annettiin suosituksia siitä, miten
oikeusturvakeinoja olisi kehitettävä. Vuoden 2013 aikana aihe tuotiin esille tapaamisissa
relevanttien ammattilaisten kanssa (mm. syyttäjät, asianajajat, poliisijohto.) Tutkimuspäällikkö
kävi myös esittelemässä tutkimusta sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön sekä tasa-
arvovaltuutetun toimiston väelle.
Keväällä toteutimme STM:n tasa-arvoyksikön toimeksiantona lisäanalyysin v. 2012 tasa-
arvovaltuutetun toimeksiantona tehdystä selvityksestä, joka koski tasa-arvolain ja rikoslain
työsyrjintäsäännöksen soveltamista oikeuskäytännössä vuosina 2008–2011.
4. IHMISOIKEUSKASVATUS JA KOULUTUS
Ihmisoikeudet.net eli 10 järjestön yhteinen ihmisoikeuskasvatushanke jatkui Ihmisoikeusliiton
koordinoimana. Vuonna 2013 Ihmisoikeudet.net –hankkeen verkkosivusto uusittiin.
Hankkeen lisäksi Ihmisoikeusliitto teki selvityksen etnisten ja kansallisten vähemmistöjen sekä
alkuperäiskansojen huomioimisesta peruskoulun 5., 6. ja 7. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden,
historian, maantiedon, uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppikirjoissa 2000-luvulla. Tavoitteena
oli, että kustantajat ottavat jatkossa selvityksen avulla esiin nostetut vahvuudet ja heikkoudet
paremmin huomioon oppikirjoja kehitettäessä.
Syrjinnästä vapaa alue -kampanja on kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastainen
tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot ja työyhteisöt tuovat julki sitoutumisensa
syrjimättömyyden periaatteeseen. Ihmisoikeusliitto on ollut alusta lähtien aktiivisesti mukana
suunnittelemassa ja toteuttamassa kampanjaa. Keväällä 2013 kampanjan painopistealueena oli
koulumaailmassa tapahtuva syrjintä. Ihmisoikeusliitto osallistui osana kampanjaa tammikuussa
2013 järjestetyille Educa-messuille, joilla vieraili yli 15 000 kävijää.
Useampi Ihmisoikeusliiton työntekijä koulutti eri tahoja joko temaattisissa
ihmisoikeuskysymyksissä (ks. myös KokoNainen, Kitke, romanihanke) sekä yleisesti. Osallistuttiin
kouluttajina esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian henkilökunnan kouluttamiseen
syrjinnästä, yhdenvertaisuudesta sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista (yhdessä
SETAn kanssa) sekä yleiseen ihmisoikeuskoulutukseen raja- ja merivartiokoulussa.
Ihmisoikeudet.net –hanke sai ulkoministeriöltä projektiavustuksen vuosille 2013-14. Hankkeen
järjestökumppanit rahoittavat hanketta vuosina 2013-14 Amnesty 16 000 euroa, YK-liitto 6 000
euroa ja Ihmisoikeusliitto 10 000 euroa.

11. 11
5. VIESTINTÄ
Vuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet jaksolla niiden saavuttamiseksi/Toimintasuunnitelma
2013
1. Ihmisoikeusliiton viestintää ja tiedotusta kehitetään ja uudistetaan vastaamaan paremmin
viime vuosina kasvaneen järjestön tarpeita.
2. Kotisivujen kokonaisvaltainen uudistamistyö aloitetaan vuoden 2013 aikana.
3. Ihmisoikeusliiton toiminnasta kertova yleisesite uudistetaan.
Vuoden 2013 alkupuolella Ihmisoikeusliiton viestinnässä tehtiin laaja kartoitus viestinnän
tarpeista, minkä pohjalta laadittiin viestintäsuunnitelma. Viestintäsuunnitelmaan nousivat muiden
muassa nettisivu-uudistus, Facebook-sivujen uudistaminen ja avaaminen, visuaalisen ilmeen
kohentaminen ja yleisesitteen suunnittelu. Lisäksi jokaiselle hankkeelle tehtiin omat
viestintäsuunnitelmat. Kaikkiaan tavoitteena oli vuoden aikana saada viestintävälineet ajan tasalle
ja kasvattaa viestinnän resurssit vastaamaan kasvaneen järjestön tarpeita. Myös liiton
henkilöstölle tehtiin viestintäkysely, jonka pohjalta suunniteltiin sisäisiä viestintäkoulutuksia.
Kevään aikana osallistuttiin Maailma kylässä –festivaaleille järjestämällä paneelikeskustelu
otsikolla ”En ole rasisti, mutta….”. Keväällä toteutettiin myös Ihmisoikeudet.net-sivuston uudistus
ja Euroopan neuvoston vihapuhekampanjan viestintää. Toukokuussa otettiin käyttöön
mediaseuranta-palvelu, minkä avulla henkilöstö voi aiempaa paremmin seurata ihmisoikeusaiheita
eri medioissa. Vaikka suurin osa suunnitelluista viestinnän prosesseista jouduttiin keväällä
siirtämään myöhemmäksi pitkäaikaisen viestintäpäällikön Susan Villan lopetettua tehtävässään
toukokuussa ja uuden tiedottajan rekrytoinnin takia, tuntityöntekijän avulla käynnistettiin
kuitenkin facebook-sivut sekä twitter-tili. Pienellä henkilöresurssipanostuksella saatiin varsin
kohtuullinen alku näille viestintäkanaville.
Syyskuun alussa aloitti uutena tiedottajana Niina Karling. Syksyn aikana kasvatettiin sosiaalisen
median näkyvyyttä ja tehtiin uusi yleisesite. Myös muita esitteitä päivitettiin. Lisäksi aloitettiin
vuodelle 2014 jatkuvat nettisivujen uudistus sekä graafisen ilmeen uudistus. Elokuun lopussa
Helsingin Sanomissa ja Hbl:ssa julkaistu Ihmisoikeusliiton mielipidekirjoitus poikien
ympärileikkauksesta aloitti julkisen keskustelun aiheesta. Lisäksi Kitke! Ja Kokonainen tekivät
vieraskynä-kirjoituksen Kalevaan Naisten väkivallan vastaisena päivänä.
Ihmisoikeusliittoa haastateltiin mediaan vuoden 2013 aikana 14 kertaa, lisäksi Ihmisoikeusliitto
julkaisi viisi omaa kirjoitusta. Tätä voidaan pitää resurssseihin ja tiedottajan vaihtumisen (toimisto
4 kk ilman tiedottajaa) näkökulmasta hyvänä saavutuksena. Aiheista esillä olivat etenkin tyttöjen
ympärileikkaus (A-studio, Puoli Seitsemän, Helsingin Uutiset), Ihmisoikeusliiton kommentit UM:n
ihmisoikeusstrategiaan (Maailma.net, Radio Fem haastattelu), Ihmisoikeusliiton uuden
pääsihteerin valinta (kolme laajaa henkilöhaastattelua, pienempiä uutisia) ja yhdenvertaisuuslain
valmistelu. Yksittäisiä haastatteluja annettiin esimerkiksi Ruandan ihmisoikeustilanteesta,
järjestetyistä avioliitoista ja nykyajan orjuudesta.

12. 12
Kuukausi Haastattelut Aiheet
Tammikuu 2 Uusi pääsihteeri, tyttöjen ympärileikkaus
Helmikuu -
Maalisuu 1 kotiapulaiset
Huhtikuu 1 ympärileikkaus
Toukokuu 4 Immenkalvojen korjausleikkaukset, työsyrjintä, Ruandan
oppositio
Kesäkuu 1 Syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella,
Heinäkuu 2 lasten asema uskonnollisissa yhteisöissä, rasistiset murhat
Suomessa
Elokuu 1 Syrjintä Suomessa
Syyskuu - taustahaastatteluja Silminnäkijä-ohjelmaan, aiheina
homosaatio ja maahanmuuttajien syrjintä
Lokakuu -
Marraskuu 1 Pakkoavioliitot
Joulukuu 1 Yhdenvertaisuuslain uudistus
Kuukausi Tiedotteet/omat
kirjoitukset
Missä mennyt läpi
Tammi-toukokuu Ei tiedotteita tai kirjoituksia
Kesäkuu 18.6.Riiteleminen on
pienelle raskasta-
selvityksen julkistaminen
STT, Keskisuomalainen, Hämeen Sanomat,
Kansan Uutiset,
Heinäkuu -
Elokuu 28.8. 2 x Mielipidekirjoitus
poikien ympärileikkauksesta
HS + HbL, vastineita HS:ssa, myöhemmin
juttua kirjoituksen pohjalta US:ssa
Syyskuu - -
Lokakuu Päivi Mattilan kolumni
yritykset ja ihmisoikeudet,
erit. Intia
Maailma.net
Marraskuu 25.11. Naisiin kohdistuva
väkivalta/haitalliset
Kaleva

13. 13
perinteet-vieraskynä
Joulukuu - -
Sosiaalinen media:
Päivämäärä Facebook-
seuraajat
Twitter-
seuraajat
18.12.2013 849 593
Muu näkyvyys
Vuoden aikana osallistuttiin lukuisiin julkisiin keskusteluihin ja tilaisuuksiin. Joitain esimerkkejä:
pääsihteeri Mattila oli yhtenä pääpuhujana UM:n”Human rights in the United Nations system;
trends, successes and challenges”, muina puhujina ulkoministeri Erkki Tuomioja, YK:n
apulaispääsihteeri Ivan Simonovic ja vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. Mattila oli puhujana
myös UM:n järjestämillä vaikuttajapäivillä, EU-tiedotuksen yhteiskuntaoppi- ja historiaopettajien
seminaareissa Helsingissä ja Kuopiossa sekä Eurooppalainen Suomi-järjestön keskustelussa
Caisassa. Ihmisoikeuksien päivänä 10.12.2013 Mattila veti ulkoministeriön tilaisuudessa
keskustelun ulkopoliitikasta ja ihmisoikeuksista eduskunnan ulkoasianvaliokunnan pj Timo Soinin
ja ulkoministeri Tuomiojan kanssa. Tutkimuspäällikkö Aaltonen oli ihmisoikeuksien päivänä
puhujana paneelissa 10.12.2013 Tampereen yliopistolla pidetyssä kansallisen
ihmisoikeustoimintaohjelman arviointiseminaarissa.
6. TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO
Taloudellinen tilanne
Ihmisoikeusliiton vuoden 2012 tilinpäätös valmistui maaliskuussa, hyväksyttiin huhtikuun
johtokunnan kokouksessa ja vahvistettiin toukokuun vuosikokouksessa. Tilinpäätöksen tulos oli 12
785€ ja se lisättiin Ihmisoikeusliiton omaan pääomaan, joka oli tämän jälkeen 104 090€.
Vuodelle 2013 hyväksytyn talousarvion kokonaisliikevaihto oli 923 121€ ja kokonaistulos 0€. 2013
loppuvuoden kirjanpitoa ja tilinpäätöstä valmistellaan tammi-maaliskuussa 2014. Tilinpäätös
valmistuu maaliskuussa 2014.
Henkilöstöhallinto
Vuoden 2013 henkilöstöhallinnon merkittävimpiä uudistuksia olivat uuden henkilöstölinjauksen
laatiminen ja käyttöönotto, uuden palkkamallin sopiminen, uusien työntekijöiden
perehdytyssuunnitelman tekeminen ja käyttöönotto sekä kaikkien työntekijöiden työnkuvien
määritteleminen. Myös työsuojeluohjelmaa ryhdyttiin kehittämään lisäämällä siihen mm.
varhaisen puuttumisen ja tuen malli. Ohjelma valmistuu keväällä 2014. Henkilöstölle laadittiin
ohjeistus toimistolle tulevien asiakasyhteydenottojen hoitamiseen ja järjestettiin koulutus kaikille

14. 14
aiheesta haastavat asiakastilanteet. Myös turvallisuusohjeistusta tarkennettiin ja vahvistettiin, ja
käytiin turvallisuuskysymyksiä läpi myös poliisin kanssa.
Henkilöstön kapasiteettia vahvistettiin käynnistämällä viikoittaiset ruotsin ja suomen kielen
keskustelukurssit. Esimiehet osallistuivat organisaatiorakennetta pohtiviin
ryhmätyöohjaussessioihin, jotka toimivat osaltaan myös esimieskoulutuksena.
Ihmisoikeusosaamista vahvistettiin yhteisillä koulutuksissa kansainvälisistä
ihmisoikeussopimuksista. Kaksi työntekijää osallistui Åbo Akademin Advanced Course on the
International Protection of Human Rights -kurssille Turussa elokuussa.
Työnohjauksen tarvetta kartoitettiin ja työntekijöitä osallistui työnohjaukseen. Henkilöstölle
järjestettiin myös jälkipuinti-sessio (debriefing) liittyen Kitke-hankkeen v. 2012 tilanteeseen.
Kevään henkilöstön virkistyspäivä vietettiin laivaretkellä Porvooseen ja syksyn virkistyspäivä
Nuuksiossa ulkoillen. Kevään suunnittelupäivässä käsiteltiin tiimi/hankekohtaisia syksyn
työsuunnitelmia ja pohjustettiin Ihmisoikeusliiton strategiatyöryhmän työtä. Syksyllä pidettiin
kolme yhteistä strategian valmistelupäivää.
Vuoden 2013 aikana rekrytoitiin tiedottaja, Kitke-hankkeen kolme työntekijää ja käynnistettiin
Ihmisoikeudet.net -hankkeen koordinaattorin rekrytointi. Koordinaattorin rekrytointi saatiin
päätökseen tammikuussa 2014. Harjoittelijoita oli vuoden aikana kaksi viestinnässä ja yksi
hallinnossa avustamassa muuttojärjestelyissä.
Työntekijät
Pääsihteeri Päivi Mattila
Tiedottaja Niina Karling (1.9. alkaen)
Viestintäpäällikkö Susan Villa (1.1.-15.5.2013)
Talous- ja hallintopäällikkö Adam Kral
Toimistopäällikkö Helena Kaivo-oja
Tutkimuspäällikkö Milla Aaltonen
Tutkija Anni Sams
Tutkija Anna-Maija Sorjanen
Tutkija Päivi Heino (16.9.-15.12.2013)
Asiantuntija Outi Lepola (1.1.-31.1.2013)
Tutkimusavustaja Anna Leppälä( 1.1.-28.2.2013)
RAY-hankkeiden Projektipäällikkö Lisa Grans
Romanihanke
Asiantuntija Rikhard Lumberg
Asiantuntija Päivi Majaniemi
Kitke!
Hallinnon ja vaikuttamistyön koordinaattori Sini Maria Heikkilä (2.5.2013 alkaen)

15. 15
Asiakastyön koordinaattori Christina Koivukoski (2.5.2013 alkaen)
Yhteisötyön koordinaattori Majid Allahyari (2.5.2013 alkaen)
KokoNainen
Asiantuntija Saido Mohamed
Asiantuntija Solomie Teshome
Asiantuntija Janneke Johansson
Asiantuntija Abdirizak Mohamed (2.6.-31.12.2013)
Harjoittelijoina työskentelivät Aki Tetri (3.6.-27.9.) ja Heikki Pölönen (16.9. alkaen)
Johtaminen
Kevään aikana tiimiorganisaatiota vahvistettiin perustamalla viikoittain kokoontuva
tiimipäälliköistä, talous- ja hallintopäälliköstä sekä pääsihteeristä koostuva koordinaatiokokous.
Pääsihteerin vetämä kokous valmistelee toimisto- ja johtokunnan kokouksia, suunnittelee
operatiivista toimintaa ja sen seurantaa sekä valmistelee toiminnan linjauksia ja päätöksiä. Uusi
mekanismi on osoittautunut tärkeäksi tiedonkulun ja päätöksenteon valmistelun sekä työroolien
selkeyttämiseksi ja toisaalta esimiestyön vahvistamiseksi.
Ihmisoikeusliiton johtokunta kokoontui vuoden 2013 aikana kuusi kertaa: 12.2., 16.4., 20.5., 5.9.,
28.10. ja 4.12. Puheenjohtajana toimi Liisa Murto ja varapuheenjohtajina alkuvuonna Tuomas
Ojanen ja Reetta Toivanen, toukokuusta lähtien Murto, Toivanen sekä uutena varapj.nä Ojasen
tilalla aloittanut Lena Bremer. Johtokunta päätti uuden vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta ja
nykyisen irtisanomisesta sähköpostikokouksella 22.11.. Vuosikokous pidettiin 20.5.2012.
Uuden toimitilan etsintä
Kevään aikana kahdessa talon päätyhuoneessa havaittiin merkittäviä kosteusvaurioita ja
molemmat huoneet olivat kuukausia kuivauksessa ja remontissa. Useat työntekijät oireilivat ja
sairastivat tavalla, joka viittaisi nimenomaan huonon sisäilman aiheuttamiin ongelmiin. Johtokunta
päätti 16.4. toimistotilan muutosta. Uusien tilojen kriteereiksi määriteltiin esteettömyys, hyvä
sisäilma, keskeinen sijainti ja kohtuullinen hinta. Toimitiloja etsittiin kesäkuusta lähtien ja kesä-
marraskuun välillä käytiin arviolta 30-40 eri toimitilassa. Neuvottelut käynnistettiin viidestä eri
toimitilasta ja lopulta sopimus allekirjoitettiin 28.11. Forum Capita Oy:n kanssa Simonkatu 8:ssa
sijaitsevasta 353 m2:n tilasta. Tiloihin muutettiin 6.2.2014.
7. KANSAINVÄLISET YHTEYDET
Kansainvälisen kattojärjestömme FIDH:n (Federational International de Droits de l’Hommes)
kolmen vuoden välein pidettävä kongressi järjestettiin 23-27.5. Istanbulissa. Kongressiin
osallistunut pääsihteeri Päivi Mattila loi suhteita mm. FIDH:n viestintätiimiin ja keskusteli
yhteistyön tiivistämisestä.
Tutkimuspäällikkö Milla Aaltonen osallistui 4.6.2013 Oslossa Etyjin Pohjoismaiseen
viharikostapaamiseen. Suomesta tapaamisen osallistui liiton lisäksi Vammaisfoorumi, Poliisihallitus
ja Vantaan paikallispoliisi.

16. 16
Pääsihteeri Mattila osallistui myös AEDH:n (Association Européen de Droits de l’Hommes)
vuosikokoukseen Brysselissä 9-12.112013. Konferenssissa hahmoteltiin eri maiden järjestöjen
yhteistä EU-parlamenttivaalikampanjaa. AEDH:n kapasiteetti vetää mittavaa kampanjaa jäi
kuitenkin epäselväksi. Myös AEDH:n taloudellinen tilanne on huolestuttava. Ihmisoikeusliitto
harkitsee v. 2014 aikana vetäytymistä AEDH:stä. Mattila vieraili samassa yhteydessä myös FIDH:n
Brysselin toimistossa, jossa keskusteltiin yhteisistä vaikuttamis- ja viestintämahdollisuuksista.
Romanihankkeen asiantuntija Päivi Majaniemi osallistui Suomen edustajana Euroopan Neuvoston
vähemmistökielten asiantuntijakomitean kokouksiin Strasburgissa 26.2-3.3, 17-22.6. ja 11-
16.11.2013. Lisäksi hän osallistui 9-11.5. Saksassa Greisfwaldin yliopistossa Pohjoismaiden
vähemmistöjä käsitelleeseen konferenssiin kutsuttujana puhujana.