Vuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukena
•
1 like•1,853 views
Vuorovaikutteinen viestintä johtamisen tukena
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Viewers also liked (20)
Similar to Vuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukena
Similar to Vuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukena (20)
Vuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukena
- 1. VUOROVAIKUTTEINEN VERKKOVIESTINTÄ JOHTAMISEN TUKENA 11.2.2011 Jarno M. Koponen
- 2. JUURI NYT Keskustelua vuorovaikutteisesta viestinnästä ja johtajuudesta...
- 3. VERKOTTUNUT MAAILMA, MIELIKUVAYHTEISKUNTA & VIESTINNÄN MURROS VERKKOVIESTINTÄ & SOSIAALINEN MEDIA? UUDISTUVA JOHTAJUUS & JOHTAMINEN MITÄ VUOROVAIKUTTEINEN VIESTINTÄ MAHDOLLISTAA? VERKKOVIESTINTÄ KÄYTÄNNÖSSÄ KESKUSTELUA :)
- 4. VERKOTTUNUT MAAILMA, MIELIKUVAYHTEISKUNTA & VIESTINNÄN MURROS
- 5. Vietämme yhä enemmän aikaa vuorovaikutteisissa verkkoympäristöissä Tietoverkoissa tapahtuva toiminta on arkipäivää yhä useammalle ikään katsomatta Lévy, Castells, Turkle, Taylor, Boyd: Vuorovaikutteiset verkkoympäristöt ovat sosiaalisen todellisuuden laajentuma
- 6. @ Digitaalisissa ympäristöissä jokaisesta ilmaistusta ja tallennetusta ajatuksesta tai toiminnasta tulee luonteeltaan verkottunut -‐ globaalissa mittakaavassa
- 7. Verkottunut maailma: ihmisten, asioiden, esineiden, paikkojen ja tapahtumien jatkuvasti kehittyvä verkosto Verkottuneessa maailmassa fyysinen “reaalitodellisuus” ja digitaalinen kokemusavaruus limittyvät toisiinsa ennen näkemättömällä tavalla
- 8. Yksilöt ja yhteisöt vaikuttavat konkreettisesti toimintaympäristöjensä ja -‐kulttuurien kehittymiseen Yksilöt, ryhmät ja yhteisöt ratkaisevana muutosvoimana Tiedon ja sisältöjen yhteisöllinen tuottaminen, luominen, julkaiseminen, jakaminen, muokkaaminen, kuluttaminen, arvioiminen jne.
- 9. ! Viestintäkulttuuri ja -‐ekosysteemi on murroksessa Viestintämallit, -‐kanavat, -‐prosessit ja toimijat
- 10. AVAINSANOJA Ihmislähtöisyys, Monikeskeisyys, Monikanavaisuus, Avoimuus, Läpinäkyvyys, Vuorovaikutteisuus
- 11. Digitaalisuuden myötä tiedon ja sisältöjen välittäminen, julkaiseminen, jakaminen ja muokkaaminen on tullut entistä helpommaksi Tietoverkot avautuvat -‐ tietoa ei voi hallita tai ohjailla keskitetysti Viestinnästä ja vaikuttamisesta on tullut monikanavaista ja monikeskeistä
- 12. MIELIKUVAYHTEISKUNTA Elämme mielikuvayhteiskunnassa Tiedon määrän kasvaessa ja viestintäkulttuurin viihteellistyessä mielikuvien merkitys korostuu Tarinoiden, brändien ja näkyvyyden merkitys kasvaa
- 13. Organisaation ja instituution brändi (Marimekko, Nokia, Suomen valtio, Aalto-‐yliopisto) Henkilöbrändi (Tarja Halonen, Tanja Karpela, Barack Obama, Stephen Elop, Mikael Jungner) Tietoisesti rakennetut mielikuviin pohjautuvat tarinat
- 14. Valokuvat: http://www.flickr.com/photos/esrad/ ja Hannes Heikura / HS
- 16. Wikileaks.info
- 17. YLE, “Youtube-‐sotilaat” esittelevät Puolustusvoimia
- 18. Mielikuvat luodaan tarinoiden avulla Verkkoviestintä tarjoaa ennen näkemättömän mahdollisuuden vuorovaikutteiseen tarinankerrontaan Vuorovaikutteisissa ympäristöissä syntyy uusia tarinankerronnan muotoja ja prosesseja
- 19. VERKKOVIESTINTÄ & SOSIAALINEN MEDIA?
- 21. Verkkoympäristöt ovat alusta asti olleet luonteeltaan sosiaalisia -‐ ne tarkoitettu yhteydenpitoa ja tiedon välittämistä varten Sosiaalinen media on brändätty käsite & todellinen ilmiö Sosiaalisessa mediassa on kyse verkkoympäristöjen sosiaalisen ulottuvuuden vahvistumisesta Uusien vuorovaikutteisuuden muotojen ja -‐tekniikoiden syntyminen
- 22. ! Sosiaalinen media ei ole yksittäinen digitaalinen palvelu, ympäristö tai internet-‐sovellus Sosiaalinen media on jatkuvasti kehittyvä ja uusia muotoja saava vuorovaikutteisen olemassaolon ja viestinnän prosessi, joka voidaan tuoda osaksi mitä tahansa olemassa olevaa toimintaa
- 23. Yhteydenpito, olemassaolevien verkostojen vaaliminen ja uusien yhteyksien luominen ja ylläpitäminen Sisältöjen ja tiedon yhteisöllinen tuottaminen, luominen, julkaiseminen, jakaminen, muokkaaminen, kuluttaminen, arvioiminen jne. Verkkoympäristöt ja sisällöt ovat aktiivisia vuorovaikutteisia prosesseja, eivät staattisia yksiköitä
- 24. Sosiaalinen media rakentuu dialogisista ja verkottuneista, jatkuvasti kehittyvistä tarinaverkostoista (yksilöt, ryhmät, yhteisöt, organisaatiot) Tarinat muodostuvat mikroilmentymistä ja mikrotarinoista mm. statuspäivityksistä, videoista, kommenteista, valokuvista, blogikirjoituksista ja mikroblogi-‐kirjoituksista
- 25. Me tahdomme liittää oman tarinamme toisiin, itsemme kannalta mielekkäisiin, vetovoimaisiin ja kiinnostaviin tarinoihin Sosiaalisessa mediassa tämä on helppoa (esim. Facebookin ja muiden järjestelmien Like-‐toiminto, ryhmät ja keskustelut, kommentointi, Twitterin Follow-‐toiminto ja RT jne.)
- 26. Tarina + Verkosto = Tarinaverkosto Sosiaalisessa mediassa tarinat luodaan ja kerrotaan yhdessä
- 27. Yhteisöllisyys ja kommunikaatio vaativat ihmisten läsnäoloa -‐ aktiivisuutta sekä yksilö-‐ että ryhmätasolla Kuunteleva aktiivinen läsnäolo ja mahdollistava vuoropuhelu korostuu
- 28. Oikeat kysymykset ovat sosiaalisen median ympäristöissä useimmiten täydellisiä vastauksia tärkeämpiä Rohkeus ilmaista keskeneräisiä ajatuksia, suunnitelmia ja ideoita avaa keskustelua ja kannustaa osallistumaan
- 29. SOSIAALISEN MEDIAN YMPÄRISTÖJÄ Yhteisölliset verkostopalvelut Linkkien ja sisällön jakopalvelut Pikaviestintäpalvelut Blogipalvelut Mikroblogipalvelut Wiki-‐ ja yhteistyöpalvelut Media-‐ ja sisältöpalvelut
- 30. Julkiset ja avoimet Esim. Suomi24, Facebook, LinkedIn, Digg, Skype, Blogilista, Posterous, Twitter, Qaiku, Wikipedia, Youtube, Flickr, Slideshare, Quora, Second life...
- 31. Toimijakohtaiset ja suljetut Wiki-‐tyyppiset työskentely-‐ympäristöt (Twiki, Openwiki, SocialText, Google Docs) Profiilipohjaiset, reaaliaikaiset yhteistyö -‐ympäristöt, projektinhallintatyökalut jne. (Basecamp, Campfire, Xmind, Creately) 3D-‐ympäristöt/virtuaalimaailmat, jotka yhdistelevät eri yhteistyö-‐alustojen ja -‐ympäristöjen piirteitä (I-‐maginer, Proton media, Tixeo)
- 32. ESIMERKKEJÄ Wiki-‐tyyppiset työskentely-‐ympäristöt (Google Docs) dokumentointiin ja materiaalien yhteiseen työstämiseen Blogi oman agendan esiin tuomiseksi, näkökulmien avaamiseksi ja keskustelun herättämiseksi Facebook ja Twitter auttavat osallistumaan keskusteluun ja pitämään yhteyttä ajasta ja paikasta riippumatta LinkedIn rekrytoinnin apuna Skype etätyön välineenä
- 33. ! Iso työkalupakki, valinnan varaa on huimasti Viestinnän, työprosessien ja johtamisen kannalta on tärkeä pohtia, mitkä ympäristöt ja palvelut palvelevat parhaiten omaa ydintoimintaa ja sen kehittämistä
- 34. UUDISTUVA JOHTAJUUS JA JOHTAMINEN
- 35. NYT
- 36. ! Nykyjohtaja ei ole (tai tule olla) muuttumaton, hierarkiaan perustuvan arvovaltansa jähmettämä ikiaikainen figuuri tammipöytänsä takana... ...vaan moniulotteinen persoona, joka elää, kokee, tekee virheitä, oppii, osallistuu, uudistuu ja inspiroi.
- 38. Työyhteisö on orgaaninen kokonaisuus -‐ prosessi, jossa sattuu ja tapahtuu jatkuvasti niin makro-‐ kuin mikrotasolla Organisaation toiminnan ja toimintaedellytysten perspektiivi on laajentunut esim. ympäristövaikutukset, arvot jne.
- 40. The mark of a well educated person is not necessarily in knowing all the answers, but in knowing where to find them. -‐Douglas Everett
- 41. ? Mitä hyötyä on vuorovaikutteisuudesta?
- 42. Johtajuus ja johtaminen moniulotteisena kehitysprosessina, jota voidaan jalostaa ja edesauttaa henkilökohtaisten ja jaettujen tarinoiden kautta Raymond T. Sparrowe (2005)
- 43. Johtajuuden ja oman äänen löytäminen aktiivisen ja avoimen vuoropuhelun avulla -‐ keskustelun kautta syntyvä moniäänisyys voimavarana Kouzes ja Pozner (2002)
- 44. Luottamukseen ja vuorovaikutteisuuteen perustuva johtajuus, joka rakentuu molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuvan ammatillisen suhteen pohjalta Suhde syntyy ja rakentuu ajan myötä käydyn vuoropuhelun ja sen kautta löydettyjen yhteisten näkökulmien, päämäärien ja arvopohjan kautta Heckscher & Adler (2005)
- 45. Vuorovaikutteisen ja avoimen kuuntelemisen ja läsnäolon kautta johtaja kykenee aistimaan työyhteisössä vallitsevia asenteita, tunnelmia ja mielialoja yksilö-‐ ja ryhmätasolla
- 46. Johtajuuden ja johtamisen kehittämisen kannalta on merkityksellistä reflektoida aktiivisesti ja arvioida kriittisesti tehtyjä päätöksiä -‐ niin itsenäisesti kuin yhteisöllisesti
- 47. UUDISTUVA JOHTAJUUS Vuorovaikutteinen yhteisöjohtaminen: avoin vuoropuhelu ja ennakoiva mahdollistaminen Muutosjohtaminen: jatkuvat sisäiset ja ulkoiset mikro-‐ ja makrotason muutokset, strateginen ketteryys Tietojohtaminen: Kasvavan tietomäärän suodattaminen ja soveltaminen, jaettu osaaminen
- 48. ! Avainsanoina: Ihmislähtöisyys, Monikeskeisyys, Monikanavaisuus, Avoimuus, Läpinäkyvyys, Vuorovaikutteisuus
- 49. MITÄ VUOROVAIKUTTEINEN VERKKOVIESTINTÄ MAHDOLLISTAA?
- 50. Yhteisölliset verkkoympäristöt ja sosiaalinen media vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän johtamisen arkeen, toimintamalleihin ja käytäntöihin sekä laajemmin organisaatioiden ja työyhteisöjen viestintään
- 51. Sosiaalisen median hyötykäyttöön ja sen tarjoamiin uusiin viestintäväyliin suhtaudutaan vielä epäilevästi suomalaisten organisaatioiden johtoportaassa Samaan aikaan tutkimukset ovat osoittaneet, että mahdollistava vuorovaikutteinen viestintäkulttuuri on yhä merkittävämmässä roolissa organisaation menestystä ja kehitystä ajatellen
- 52. Vuorovaikutteisten verkkoympäristöjen hyödyntäminen johtamisessa sekä organisaation sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä on riippuvainen niiden tarjoamien mahdollisuuksien ja hyötyjen tiedostamisesta ja tunnistamisesta
- 53. ? Mitä hyötyä on vuorovaikutteisesta verkkoviestinnästä? Millä toimijalla tai organisaatiolla on varaa jättäytyä itseään koskevan vuoropuhelun tai toiminnan ulkopuolelle?
- 54. Verkkoympäristöjen kehittymisen myötä viestintää ja tiedon leviämistä ei voi hallita keskitetysti Tuntematon pelottaa... ... kuinka hallita hallitsematonta.
- 55. Missä sosiaalisen median ympäristöissä on syytä olla aktiivinen? Millainen osallistuminen ja viestintä on minun tai organisaationi kannaltani tärkeää ja olennaista? Missä ja mihin on järkevää ja hyödyllistä reagoida?
- 56. JOHTAJUUS TARINANA Sosiaalisessa mediassa osallistumalla johtajuudesta ja johtamisesta voidaan luoda vuorovaikutteinen tarina, johon kanssatekijät voivat osallistua, vaikuttaa, samaistua ja sitoutua
- 58. Sosiaalisen median väylät ja vuorovaikutteinen viestintä mahdollistavat uusia tarinankerronnan, kuuntelemisen, läsnäolon ja osallistumisen tapoja sekä tekniikoita Voimavara ja työkalu arkipäivän johtamiseen
- 59. Viestit, ajatukset ja ideat tulevat uudella tavalla osaksi ihmisten arkea, ajatusmaailmaa ja toimintaa
- 61. TARINAT SOSIAALISESSA MEDIASSA ... antavat johdolle ja johtajalle mahdollisuuden omien näkökulmien esiintuomiseen ja avaamiseen ja samaan aikaan omien toimien perustelemiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen Johtajuus ( ja johtaminen) näyttäytyy jaettujen tarinoiden kautta dynaamisena prosessina, jossa jokainen toimija on jatkuvassa muutoksen tilassa -‐ myös johtaja itse
- 62. Vuorovaikutteisen viestinnän kautta arvot ja yhdessä sovitut päämäärät tulevat osaksi jokapäiväistä tekemistä ja toimimista Jaetun tarinan kautta tuetaan keskustelun avauksia ja moniäänisyyttä Mahdollistaa strategisten päätösten käytännön vaikutusten seuraamisen
- 63. Uudet digitaaliset sovellukset ja sosiaalisen median ympäristöt tarjoavat entistä tehokkaampia keinoja hyödyllisen tiedon löytämiseen Työyhteisössa oleva, jatkuvasti kumuloituva tieto tulee näkyvämmäksi ja tavoitettavammaksi Apujoukot, asiantuntijat, tekijät, näkijät ja johtajat ovat entistä lähempänä -‐ läsnä ja tavoitettavissa
- 64. ESIMERKKEJÄ Toiminnan vaikutusten ja seurausten havainnointi (yksilö-‐/ryhmätaso, sisäinen/ulkoinen) Tehokas ideoiden arvioiminen ja iterointi Tiedonhankinta ja muokkaaminen yhteisölliseksi ja avoimeksi Osaamis-‐ ja tietopääoma esille ja saavutettavaksi
- 65. ! Aito vuorovaikutteisuus perustuu tavoitettavuuteen ja kuuntelemisen kulttuuriin. Tärkeintä on osoittaa olevansa tarvittaessa tavoitettavissa. Kommunikaatioväylän avaaminen ja moniäänisyyden konkretisoiminen voi nykyään olla yhden klikkauksen tai "status-‐päivityksen" päässä
- 66. :( :) Kriittinenkin palaute voidaan kääntää organisaation parhaaksi oikean reagoinnin avulla
- 67. ! Digitaaliset sovellukset, vuorovaikutteiset ympäristöt tai uudet viestintämuodot eivät itsessään tuota muutosta Muutoksen mahdollistavat ja tekevät ihmiset
- 68. VUOROVAIKUTTEINEN VIESTINTÄ KÄYTÄNNÖSSÄ
- 69. Vuorovaikutteisten viestintäkanavien haltuunottaminen ja ymmärtäminen vaatii pitkäjänteistä työtä, asianmukaisia resursseja ja tulevaisuuteen suuntaavaa ajattelua 1. Tiedostaminen ja tunnistaminen 2. Sovellukset ja käyttötavat 3. Läsnäolo ja aktiivisuus
- 70. On tärkeää määrittää selvästi mihin ja miten sosiaalisia mediaympäristöjä käytetään -‐ päämäärien ja tavoitteiden asettaminen Tämä helpottaa niin osallistumista, sisällöntuottantoa kuin resurssien kohdentamista sekä linjausten ja ohjeistuksen laatimista
- 72. Blogit: tiedon jakaminen, taustoitus, mielipiteet ja näkemykset, asiantuntijuus, keskustelun herättäminen ja verkostoituminen Facebook: verkottuminen, vuorovaikutteinen läsnäolo, yhteydenpito, tiedottaminen Twitter: verkottuminen, tiedon jakaminen, markkinointi, vuorovaikutteinen läsnäolo LinkedIn: ammatillisesti orientoitunut verkottuminen, vuorovaikutteinen läsnäolo, yhteydenpito, tiedottaminen Slideshare (presentaatioiden jakaminen), Flickr (valokuvien jakaminen), Second Life, Habbo (virtuaalimaailmat)...
- 74. ! Kaikkialla ei tarvitse olla... maalaisjärki auttaa.
- 75. Julkinen minä vs. Yksityinen minä
- 76. VERKKOIDENTITEETTI Nimi (käyttäjänimi, domain-‐nimi, blogin nimi jne.) Rooli (millaisena näyttäytyy muille, kuinka toimii) Ympäristöt (Facebook, LinkedIn, Youtube, oma blogi) Sisällöt (päivitykset, videot, valokuvat, kirjoitukset jne.) Läsnäolo ja aktiivisuus (mitä, missä, milloin, miten, kenelle) Verkosto (määrittää yksilön identiteettiä, näkyvät verkostot)
- 77. HENKILÖBRÄNDI Toimijalla/yksilöllä voi olla useita erilaisia verkkoidentiteettejä Eri roolit ja vuorovaikuttamisen tavat eri ympäristöissä, erilainen tapa viestiä Rooli + Tyyli + Toiminta + Vuorovaikutus +Verkostot = Henkilöbrändi Henkilöbrändiä voidaan luoda aktiivisesti digimediassa (esim. Mikael Jungner, Jenni Vartiainen, Jyrki Kasvi)
- 78. Minä ja identiteetti ilmenee verkossa henkilökohtaisina ja jaettuina mikroilmentyminä ja tarinoina sekä niiden tulkintoina On syytä olla tietoinen milloin toiminta liittyy työasioihin, milloin on esillä yksityishenkilönä... Toisaalta rajanveto elämänpiirien välillä on sosiaalisissa verkkoympäristöissä vaikeaa
- 79. Organisaatio ja työyhteisö ei sijaitse yhdessä paikassa -‐ se tulee esille ja viestii jokaisen jäsenensä ja sidosryhmänsä kautta Sosiaalisessa mediassa sisäisestä viestinnästä tulee ulkoista viestinää Työyhteisön kaikkien jäsenien näkyvä viestintä on osa organisaation viestintää
- 80. Verkkoviestintään liittyy vastuuta sekä sisällön laadun että toiminnan aktiivisuuden ja jatkuvuuden kannalta Työhön liittyvästä osallistumisesta ja vuorovaikuttamisesta tulee tehdä osa jokapäiväistä tai -‐viikkoista työrutiinia Vuorovaikutteinen viestintä sisältää mahdollisuuden moniäänisyyteen -‐ mutta se on realisoitava käytännön tekemisen kautta
- 81. Läsnäolo ja vuorovaikutus uusissa digitaalisissa viestintäympäristöissä ei ole kampanja. Se on olemisen ja vaikuttamisen tapa. Organisaation ja yhteisön omalla äänellä on yhä enemmän merkitystä nyt ja tulevaisuudessa Toimivaa, aidosti vuorovaikutteista viestintää ei voida kehittää ulkoistetulla kampanjamallilla
- 82. Aito vuorovaikutteisuus lähtee asenteesta ja siirtyy tekemiseen. Samalla se vaatii omistautumista ja resursseja.
- 83. SOSIAALINEN MEDIA HALTUUN Askel kerrallaan -‐ tutustuminen ja kokeilu Medialukutaidon jatkuva kehittäminen Selkeät päämäärät ja tavoitteet -‐ strategia Sopivat sovellukset ja käyttötavat Ohjeistus ja avoin keskustelu organisaation sisällä sosiaalista mediaa koskien Sosiaalisen median koulutus
- 84. Verkostot + Vuoropuhelu + Osallistuminen + Luottamus = Yhteisöllisyys + Toiminta
- 85. KIITOS! Ajatuksia, ideoita, kysymyksiä tai kommentteja? jarno.koponen@lasipalatsi.fi www.jarnokoponen.net twitter.com/ilparone +358 40 5797010