2. Opettamisen/kasvattamisen
ulottuvuuden ääripäät
Working on children
Your experiences, your concerns, your hopes, your
fears, your desires, your interests count nothing.
What counts is what we are interested in, what we
care about, and what we have decided you to learn.
(Holt)
vs.
Working with children
Education demands you write the script of your own
life with the help of people who love and care about
you. (Gatto)
Joensuu 25.9.2011
2
3. Miten tullaan tietämään?
Miten opitaan?
Tietämään tulemisen alkuperä on sosiaalisessa ja se on
luonteeltaan kulttuurista (lopulta kulttuurin ajattelu- ja
toimintamallien omaksumista)
Tietämään tuleminen on seurausta sekä ulkoisesta
(kehollisesta; havaittavasta) että sisäisestä
(mielensisäisestä;piilossa olevasta; ajattelusta) toiminnasta,
vuorovaikutuksesta, merkitysneuvottelusta,
ohjaavien/medioivien välineiden käytöstä, itseoppimisesta
sekä yhteisöön liittymisestä.
Tietäminen itsessään merkitsee kykyä oppia (vrt. Habermas)
Joensuu 25.9.2011
3
5. Koti - luonnollinen oppimissysteemi
Lapsi on luonnostaan tutkija ja kokeilija ja
pyrkii rakentamaan merkityksiä
maailmasta kokoamalla siitä tietoa.
Suurin osa tässä oppimisesta ei ole
seurausta opettamisesta vaan jatkuvasta
ja hengittämisen kaltaisesta toiminnasta.
Aivomme on ohjelmoitu oppimaan.
Aivomme oppivat virheistä ja muodostavat
itse itsensä korjaavan systeemin.
(Meighen,2003)
Joensuu 25.9.2011
5
6. Oppimissysteemien luokittelu
Autoritäärinen (yksi ihminen tai joukko ihmisiä (pl.
oppijat) tekee päätöksen mitä oppia, miten oppia ja
miten oppimista arvioidaan ja mikä on oppimisen
ympäristö)
Autonominen (päätöksen em. asioista tekee yksi
ainoa ihminen, oppija itse)
Demokraattinen (oppijoiden(ml.
opettajat/asiantuntijat) muodostamalla ryhmällä on
valta tehdä useimmat päätöksistä, koska valta on
jaettu)
Interaktiivinen (edellämainittuja menettelyjä
käytetään vaihtelevassa järjestyksessä ja eri
Joensuu 25.9.2011
painotuksilla)
6
8. Lapsilähtöinen oppiminen
oppimissysteeminä
Jaetussa/lapsilähtöisessä oppimisessa(child originated,
negotiated learning)toiminta on lähtöisin oppijoista mutta
opettajan rajaamaa sekä viitoittamaa.
Se on luonteeltaan konstruktiivista, jatkuvaa ja vastavuoroista
opettajien, lasten ja vanhempien muodostamassa yhteisössä.
Se tukee optimaalisesti oppijoiden, oppimiskohteen, sitä
kuvaavien representaatioiden sekä oppijoiden sen hetkisen
tiedon välisiä merkitysneuvotteluja.
Lapsi-/oppilaslähtöisessä oppimisessa
päätöksenteko on neuvoteltua ja jaettua
Joensuu 25.9.2011
8
10. 21. vuosisadan taidot?
ATC21S (rahoittajina Microsoft, Intel ja Cisco)started with a group of
more than 250 researchers across 60 institutions worldwide who
categorized 21st-century skills internationally into four broad
categories:
Ways of thinking. Creativity, critical thinking, problem-solving,
decision-making and learning
Ways of working. Communication and collaboration
Tools for working. Information and communications technology
(ICT) and information literacy
Skills for living in the world. Citizenship, life and career,
and personal and social responsibility
Learning to collaborate with others and connect through technology
are essential skills in a knowledge-based economy.
Joensuu 25.9.2011
10
11. Lapsilähtöinen oppimissysteemi käytännössä
Design-suuntautunut pedagogiikka
Itseoppiminen
Liittyminen yhteisöön
Osallistava oppiminen
(tulkinta oppimisesta)
Personoitu
oppimisympäristö
Situationaalinen
oppimisen konteksti
Teknologia (medioiva
teknologia)
Sosiaalinen
media
Lapsi/oppilas
suunnittelijana
Yhteiskehittely
(opetusmalli)
Joensuu 25.9.2011
Lapsi/oppilas
tutkijana 11
12. Opetuksen suunnittelun seitsemän periaatetta:
Kokonainen ilmiö
Ilmiötä kommunikoivat objektit/artefaktit
Sitouttavat kysymykset (driven questions)
Oppijoiden ideat/tulkinnat ilmiöstä ja objekteista
Suunnittelemalla oppiminen (LBCD; learning by
collaborative designing)
Lasten omat teknologiat ja työvälineet
Vapaus valita näkökulma ja suunnittelun kohde
Joensuu 25.9.2011
12
13. Oppimisprosessi ankkuroidaan lasten/oppilaiden ideoiden, ajattelun,
käsitysten ja tulkintojen varaan tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä
(epistemologinen prinsiippi)
Työskentely tapahtuu käsitteellisillä objekteilla ja artefakteilla, jotka
edustavat ko. ilmiötä tukeutumalla samalla fysikaalisiin ja kognitiivisiin
työvälineisiin (ontologinen prinsiippi)
Tietämään tulemista ja osaamista edistetään yhdessä tapahtuvan
suunnittelun (design; opitaan suunnittelemalla) avulla (oppimisperiaate)
Lasten/oppilaiden omia teknologioita käytetään havaintojen teossa ja
kommunikoinnissa (teknologinen prinsiippi)
Opettaja tarjoaa oppimisresursseja, ohjaa ja tukee toimintaa (opettajan
toimijuuden prinsiippi)
Ohjaavat kysymykset (driven questions) ja kokonaiset oppimistehtävät
sitouttavat oppimiseen (opettamisen prinsiippi).
Joensuu 25.9.2011
13
16. Empiirisesti kiinnostavia
kysymyksiä
Lapsilähtöinen oppiminen/design-suuntautunut pedagogiikka ja
käsitteellisen ja teoreettisen ajattelun kehittyminen?
Pedagogiikka ja oppimiseen sitoutuminen?
Tietämisen ja toiminnan verkostoituminen kollaboratiivisissa
pienryhmissä?
Pedagogiikan hyväksyttävyys erilaisissa kasvatus- ja
opetuskulttuureissa?
Joensuu 25.9.2011
16
20. Vain joustava, humaani,
personoitu ja demokraattinen
oppimissysteemi kasvattaa
ihmisiä, jotka eivät vahingoita
toisia, ympäristöä tai itseään ja
jotka yrittävät rakentaa
kulttuuriamme kestävien
arvojen, yhteistoiminnan ja
reiluuden varaan.
Joensuu 25.9.2011
20
21. Aiheesta lisää:
Enkenberg, J. (2010). A framework for the future teaching and learning
environments. Paper presented in Julis 2010 meeting, University of Eastern
Finland, Joensuu.
Liljeström, A. & Enkenberg, J. (submitted for publication). Learning and
teaching by collaborative designing in formal and informal science learning
environment.
Liljeström, A., Vartiainen, H.& Enkenberg, J. (in preparation) Social
networking of action and knowing in design-oriented learning.
Meighan, R. (2003). Learning Systems: the good, the bad and the ugly.... In
Learning Cooperative Quarterly. Vol.1, No.2. 9-11.
Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2011). Enlargement of Educational
Innovation: An Instructional Model of the Case Forest Pedagogy. Proceedings
of the 4th International Network-Based Education 2011 Conference The Social
Media in the Middle of Nowhere. University of Lapland Publications in
Education 25.
Vartiainen, H. , Enkenberg, J. & Liljeström, A. (2009). Oppimisen kokeminen
ja sitoutuminen oppimisaihioiden ja tutkimusprosessin suunnittelua
painottavissa oppimisprojekteissa. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa
2009 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit. Tampere University Press,
Interaktiivisen median tutkimuksia - Research of Interactive Media 2.
Joensuu 25.9.2011
21
