1. Sisällys
2 Markkinointi lyhyesti:
3 Alueen markkinoinnin taustaa
3 Markkinoinnin johtaminen
5 Kulttuurillisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen kylä,- järvi- ja jokialue, jonka keskus on Aavasaksa
8 Alueen pääkohteet ovat: Aavasaksa, Tornionjoki, Järvikylät ja kuntakeskukset Pello ja Ylitornio
9 Matkailijasta alueen kokija – ei pelkkä näkijä
10 Alueen kohteita
11 Alueen yrityksiä
13 Aavasaksan Lappi – imago?
16 Vetovoimaisten matkailutuotteiden kehittäminen
17 Ohjelmapalvelut luontomatkailussa
21 Tapahtumia alueella
22 Vientiä MEKin avulla
26 Tulevaisuuden markkinat
27 Markkinoinnin kohderyhmät
30 Markkinointi alueittain/kohderyhmittäin
34 Viestintäkanavia
47 Kotimainen kilpailu/yhteistyökenttä
48 Kansainvälinen kilpailutilanne
49 Lähteitä
Aavasaksan Lappi
Yhteismarkkinointi
Seven-1
Rovaniemi
2006
2. Aavasaksan Lappi 2
1. Alueen markkinoinnin käytännön työhön tarvitaan toimijoiden yhteinen,
pysyvä organisaatio, joka toimii kuntarajoista piittaamatta. Tätä tehtä-
vää alkaa hoitaa Tornionlaakseon kehitys Oy.
2. Alueen rajaus on kulttuurillisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen kylä,-
järvi- ja jokialue, jonka keskus on Aavasaksa. Ruotsi ei kuulu alueeseen,
mutta yhteistyötä rajan yli kannattaa tehdä.
3. Alueen pääkohteet ovat: Aavasaksa, Tornionjoki, Järvikylät, kunta-
keskukset Pello ja Ylitornio. Erillisiä matkailukohteita (tyyliin eläintarha/
puuhamaa/Santapark) ei ole syytä rakentaa.
4. Imagotavoite perustuu luontoon ja kulttuuriin: syvän luonnon ja van-
han hyvän ajan Lappiin sekä mukaviin ihmisiin. Alueen vetovoimaa lisä-
tään omaperäisillä urheilu- ja kulttuuritapahtumilla ja nykyisten tapahtu-
mien markkinointia integroidaan matkailumarkkinointiin.
5. Pääviestit: Aavasaksan luonto, jokien ja järvien luonto, napapiiri, Ruot-
sin raja, meän kieli, vanha aika (Unescon maailmanperintö - tutkimusmat-
kat, historia, esihistoria, joppaus, kansanperinne...) ja tapahtumat.
6. Matkailutuotteet (majoitus, ruoka, tapahtumat, ohjelmapalvelut ja lii-
kenne) pyritään sovittamaan alueen imagoon.
7. Ohjelmapalvelutuotteet tehdään helposti ostettaviksi, suhteellisen
lyhytkestoisiksi (Tapahtumat ja matkailutuotteet voivat mielellään olla pit-
käkestoisia), edullisiksi, mutta elämyskokemukseltaan vahvoiksi. Alueella
otetaan käyttöön ohjelmapalvelujen ”takuulähtöinen” viikko-ohjelma, ai-
nakin sesonkina.
8. Päätoimiset matkailuyritykset keskittyvät omien vahvuuksiensa in-
novointiin ja markkinointiin. Sivutoimiyritykset markkinoivat tuotteen-
sa selkeillä pelisäännöillä päätoimisille tai verkottuvat keskenään.
9. Markkinoinnissa pääpaino pannaan 1. kotimaisiin matkailijoihin,
jotka jo tulevat alueelle tai lähialueelle 2. Kotimaisiin harrastematkaili-
joihin sekä 3. Pohjois-Suomessa asuviin ihmisiin. Ulkomaanmarkkinointi
hoidetaan Lappi-brandin alla sekä mahdollisilla suorilla matkanjärjestäjä-
kontakteilla.
10. Markkinoinnin keinoina käytetään entuudestaan hyväksi koettuja
keinoja, (Internet, valitut lehdet ja oppaat, valitut messut, tienvarsimainon-
ta) sekä luovan markkinoinnin keinoin aikaansaatua pöhinää ja suusanal-
lista viestintää.
11. Markkinointiviestinnässä keskitytään myyntiin ja tuloksen tekemi-
seen. Matkailijalle on tarjottava alueen imagoon pohjautuva selkeä syy tulla
alueelle tai ostettava, vetovoimainen tuote tai tuotepaketti.
Markkinointi lyhyesti:
Päätavoitteena on Aavasaksan Lapin positiointi yhdeksi
Lapin matkailukeskuksista ja sen tunnetuksi tekeminen.
3. Aavasaksan Lappi 3
Alueen markkinoinnin taustaa
Alueen yritykset ovat olleet mukana erilaisissa hankkeissa, joissa aluetta on
yritetty rajata ja nimetä milloin Tornionlaaksoksi, Tornionlaakson napapii-
riksi (jossa on on Ruotsin Övertorneå mukana) tai Outokairaksi. Hankkeissa
ei ole kyetty synnyttämään pysyvää alueorganisaatiota tai päästy yksimie-
lisyyteen alueen nimestä tai rajauksesta. Hankkeet eivät ole konretisoitu-
neet pysyväksi toiminnaksi. Toisaalta hankkeista on saatu hyviä tuloksia ja
yhteistyösuhteita, mm. verkkosivusto arctic-circle.net ja Kultamaa-hank-
keen myötä yhteydet saksalaiseen matkanjärjestäjään.
Kultamaa-hankkeet tutkimuksen mukaan:
• yrittäjät kokevat, että alueelle tarvitaan yksi brandi (ts. Aavasaksa) ja sitä
hoitamaan alueellinen matkailuorganisaatio/myyjä. Kuitenkaan pelkäs-
tään yhden kohteen, Aavasaksan kehittäminen ei riitä.
• yhteismarkkinointia ei pidetty riittävänä. Yrittäjät ovat osallistuneet yh-
teismarkkinointiin passiivisesti
• alueelle tarvitaan alueellinen matkailuorganisaatio/myyjä
• tarvitaan yksi brandi ts. Aavasaksa, mutta pelkästään yhden kohteen ke-
hittäminen ei riitä. Yhteistyö on tärkeää, liikaa ommaan päin vetoa
• Ylitornio-Övertorneå-yhteistyö hyvä lisä
Tornionlaakson kehitys Oy toimii matkailun alueorganisaationa
Alueelliset, maakunnalliset tai suuralueiden matkailumarkkinointiorga-
nisaatiot vastaavat yleensä koko alueen yleismarkkinoinnista, mutta ne
toimivat usein myös alueellisina varaamoina sekä tuotekehitysyksikköinä.
Ne myös hoitavat markkinointia koti- ja ulkomaisilla messuilla ja muissa
myyntitapahtumissa. Tavoitteena on tarjota aluetta ja sen tuoterunsautta.
Osallistumisen kustannuksista vastaavat aina ensisijassa alueen yritykset,
yhteistyön ansiosta kustannuksia kuitenkin säästäen.
Markkinoinnin johtaminen
Onnistunut markkinointi edellyttää johtajuutta ja vastuuta huolehtia Aava-
saksan Lapin imagosta ja sen rakentamisesta. ”Brand managerina” voi olla
henkilö tai organisaatio, esim. Outokaira tuottamhan ry, joka osallistuu alu-
een kehittämiseen muutenkin aktiivisesti.
Markkinoinnin johtajan pääasialliset tehtävät:
1. Brändin luominen, johtaminen ja ohjeistaminen
• ”look & feel” ja sen yhtenäisenä pitäminen
• tuotemerkkien omistuksesta huolehtiminen (rekisteröiminen)
• sopimukset ja muut juridiset asiat
• brändikäsikirjan teettäminen: merkki, logo, slogan, värit, typografia
• tarkoituksenmukaisten markkinoinnin työkalujen teettäminen:
www-sivut, kuvamateriaali, video, messut, esitteet, opasteet,
muu graafinen ja sähköinen materiaali
• brändin ylläpitäminen ja kehittäminen
2. Toimenpiteiden tavoitteellisuus ja resurssointi
• tavoitteiden määrittely
• kohderyhmien priorisointi
• aikatauluttaminen
3. Markkinoinnin seuranta
• tavoitteiden saavuttaminen
• toimintatapojen uudelleen tarkastelu
”Pysyvä organisaatio, joka toimii kuntarajoista piittaamatta”
4. Aavasaksan Lappi 4
Mitä esim. Levin Matkailu Oy tekee?
• Yhteismarkkinointi
• Keskusvaraamo
• Matkailuneuvonta
• Perustilastointi ja tutkimustiedon välittäminen yrittäjille
• Asiakastyytyväisyysseuranta
• Laatujärjestelmät
• Projektitoiminnan koordinointi ja rahoituksen aktiivinen hankinta
• Tiedottaminen ja eri tahojen kuuleminen mm. kyläyhdistykset
• Kansainväliset yhteydet
Etenemisjärjestys
Ennen ulkoista markkinointia on saatava aikaan toimijoiden sisäinen yh-
teisymmärrys ja sitoutuminen Aavasaksan Lapin markkinointiin.
On olennaista, että kaikki mukana olevat alueen toimijat ymmärtävät:
• mitä Aavasaksan Lappi on, mitä se ei ole
• mitä lisäarvoa Aavasaksan Lappi ja sen markkinointikärjet
syvä luonto ja vanhan ajan Lappi tuovat juuri heidän toimintaansa
• miten he voivat omalla toiminnallaan vahvistaa Aavasaksan Lapin
vetovoimaa ja valittua imagoa.
Varhaisessa vaiheessa tarvitaan myös markkinointiviestinnän perustyöka-
lut: Aavasaksan Lapin tarina, mielikuvatavoite, ”look & feel”. Kohderyhmä-
kohtaiset markkinoinnin työkalut tehdään tavoitteiden ja käytössä olevien
resurssien ohjaamina.
”Pysyvä organisaatio, joka toimii kuntarajoista piittaamatta”
5. Aavasaksan Lappi 5
Kulttuurillisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen kylä,-
järvi- ja jokialue, jonka keskus on Aavasaksa.
2000-luvun suomalaisessa matkailumaantieteessä Suomi jaetaan neljään
pääalueeseen: 1) Kulttuurialue, 2) Järvialue, 3)Vaara-alue ja 4) Lappi. Niistä
muodostuu 22 matkailualuetta, joista Lapissa on 4. Kemi-Tornio-Aavasak-
san seutu muodostaa niistä yhden. (Lähde: Vuoristo & Vesterinen 2001: Lu-
men ja suven maa. Suomen matkailumaantiede, s. 121.). Aavasaksan Lapin
alue ei kuitenkaan sisällä Kemiä eikä Torniota.
Alueeseen kuuluvat Pellon ja Ylitornion kunnat, Tornion kaupungin maa-
seutualueet ja Rovaniemen Ounasjokivarren alue. Alueesta on käytetty
työnimeä Outokaira. Alueella on jo yksi tunnetun matkailumaaniteteelli-
sesti määritellyn matkailukeskittymän osa, Aavasaksa, joka matkailututki-
muksessa vertautuu sellaisiin keskuksiin, kuten Himos, Punkaharju, Vuo-
katti, Syöte, Levi, Ylläs...
Miksi Aavasaksan Lappi?
Tärkeintä on, että markkinointinimi kertoo kaksi asiaa: a) missä se on? b)
mitä siellä on? Tässä Aavasaksan Lappi täyttää nämä ehdot. Lappi kertoo
suunnan/sijainnin. Aavasaksa puolestaan kertoo siitä ”mitä siellä on”. Aava-
saksaan yhdistetään nimenä suoraan valittuja imagtekijöitä (syvä luonto &
vanha aika).
Aavasaksan Lappi on luonnollinen valinta alueen nimeksi. Siinä yhdistyy
kaksi entuudestaan tunnettua paikkaa. Nimi määrittää Aavasaksan Lapin
olevan Tunturi-Lapin, Tosi-Lapin, Meri-Lapin tapainen matkailualue ja
toisaalta se myös asemoi Aavasaksan keskuksena Levin, Saariselän, Py-
hän ja muiden tunturikeskusten rinnalle. Aavasaksan Lappi on erilainen
Lappi vesistöineen ja omaleimaisine kulttuureineen. Lisäväriä antaa napa-
piiri.
• Aavasaksa ja Tornionjokilaakso on yksi Suomen 27:sta kansallismaisemas-
ta. Lapissa niitä on kaksi muuta (Pallastunturit ja Utsjokilaakso). Se määrit-
tää myös ”Syvän luonnon Aavasaksan Lappi” -ideaa.
• Aavasaksa on osa Struven ketjua, joka on hyväksytty Unescon maailman-
perintöluetteloon 15.7.2005. Suomessa on viisi muuta maailmanperintö-
kohdetta. Struven ketju on ainoa Lapissa ja se on osa tieteen ja teknologian
perintöä.
• Vuonna 2005 Aavasaksan kruununpuisto valittiin Suomen 8:ksi parhaaksi
retkeilyalueeksi Erä-lehden Vaeltajanumeron lukijaäänestyksessä. Taakse
jäi mm. neljä kansallispuistoa ja yksi luonnonpuisto.
• Tornionlaakson matkailjatutkimuksen mukaan yli 80 % Ylitorniolla yö-
pyneistä matkailjoista on vierailllut tai aikeissa vierailla matkansa aikana
Aavasaksalla.
• Aavasaksaa tulisi alueen yrittäjien mielestä kehittää edelleen (esim. ju-
hannuskeskus) (Kultamaat -hankkeen tutkimus)
Miksi Ruotsi ei kuulu alueeseen?
Ruotsin mukana olo alueessa vesittäisi valtakunnan rajan merkityksen. On
jännittävämpää tulla alueelle ja mennä rajan yli sen sijaan, että tulisi alu-
eelle, joka jo oikeastaan osittain on Ruotsia. Tämä pätee myös Ruotsin puo-
lelta ajateltuna. Rajan merkitystä kannattaa kuitenkin korostaa ja mahdol-
lisuuksien mukaan tehdä yhteistyötä palvelujen osalta niin, että osa esim.
tapahtuu toisessa maassa.
Alueen rajaus
6. Aavasaksan Lappi 6
Miksi ei sitten pelkkä Aavasaksa?
Alue on suurempi kuin pelkkä yksi keskus. Toki Aavasaksastakin kannattaa
puhua. Se on koko alueen keskus (base camp). Mutta Aavasaksa ei ole koko
alue. Aavasaksan Lappi on suurinpiirtein Turun saariston kokoinen. Mat-
kailualueen sisällä voi olla useampia matkailukeskittymiä. Sinne mahtuvat
mukaan niin Torniojoen lohi- ja Tengeliön kanoottireitistö, Järviseutujen
kalastus-, hiihto- ja retkeilymaastot sekä esimerkiksi alueen omaleimainen
lappilaiskulttuuri mukaan lukien rajaseudun omaleimaisuus sekä meän
kieli ja kulttuuri ja napapiiri.
Miksi ei Torniolaakso?
Tornionlaaksoa on markkinoitu Enontekiön, Kolarin, Muonion, Pellon,
Ylitornion ja Övertorneån yhteistyönä. Tornionlaakso on hyvä markkinoin-
tinimi – Tornionlaaksolle. Sen omiminen vain Aavasaksan Lapin alueelle
voi olla vaikeaa. Tornionlaaksolta puuttuu matkailullinen keskus.
Miksi ei Tornionlaakson napapiiri?
Napapiiri kulkee Aavasaksan Lapin poikki, ja sen ympärille voidaan raken-
taa alueen imagoon sopivia erilaisia matkailutuotteita. Kv-tason markki-
noinnissa napapiiri on tärkeä käytännön toteutuksen ja sisällön kannalta.
Tällä on ulkomaisia matkailijoita ajatellen positiivinen vaikutus (kuten
meillä on päiväntasaajan suhteen). Toisaalta Rovaniemi on melko tehok-
kaasti ”ominut” napapiirin.
Miksi ei Pello-Ylitornion matkailualue?
Hallinnollisilla rajoilla, kuntajaolla tai seutukuntajaolla, ei ole mitään roo-
lia matkailualueiden ja -kohteiden määrittämisessä. Aavasaksan Lappi on
neljän kunnan alueella. Matkailualueet määrittyvät toiminnallisesti. Esi-
merkiksi keskukset kuten Himos, Koli, Vuokatti sekä Pyhä-Luosto esiintyvät
omina kohteinaan ilman, että niiden sijaintikuntaa on mainittu.
Miksi ei joku muu?
Uuden tuotteen markkinoiminen on aina vaikeampaa kuin entuudestaan
tunnetun tuotteen. Toki se on mahdollista, mutta hitaampaa ja kalliimpaa.
Google – kertooko se totuuden?
• Hakusanalla ”Aavasaksa” tulee 55 400 osumaa (!)
• Tornionlaakso saa 14 700 ja Torniolaakso 616, Tornionjokilaakso 745 ja Tor-
nio valley 735 osumaa.
• ”Arctic circle” saa 1 810 000 osumaa. (Kova työ omia itselle)
Alueen rajaus
8. Aavasaksan Lappi 8
Alueen pääkohteet ovat: Aavasaksa, Tornionjoki,
Järvikylät ja kuntakeskukset Pello ja Ylitornio.
Asiakas valitsee kohteen matkan tyypin ennemmin kuin alueen mukaan.
Tämän vuoksi Aavasaksan Lapin on kokonaisuudessaan profiloiduttava
enemmänkin toiminnallisesti kuin alueellisesti tai panostamalla
keinotekoisen kohteen rakentamiseen.
Tämä tarkoittaa sitä, että Aavasaksan Lappi olisi hyvä tuntea alueena, jossa
voi tehdä, kokea ja harrastaa sen sijaan, että sitä tultaisiin ainoastaan ”kat-
somaan”.
Aavasaksan Lapin suunta aktiiviseen ja maksulliseen päin
Suomalaiset ”tehdyt” matkailukohteet epäonistuvat usein
Matkailukohteet on yleensä rakennettu kotimaisen kysynnän varaan
(eläin- ja teemapuistot, museot...). Vain harvojen yritysten vetovoima riit-
tää ulkomaisen mielenkiinnon herättämiseen. Matkailukohteet ovat usein
mittavia investointeja vaatineita rakennuksia ja rakennelmia, joiden muun-
taminen uuteen toimintaan on ongelmallista. Matkailukohteita vaivaa
sesonkien lyhyys ja keskittyminen parille kolmelle kesäkuukaudelle, jolloin
matkailijaeurot on kerättävä koko vuoden toiminnan kuluihin. Kohteet
toimivat harvoin ympärivuotisesti sillä kokemukset ympärivuotisuudesta
eivät ole olleet yrityksille kovin positiivisia.
Suuret yritykset kuten huvipuistot ja hiihtokeskukset tarvitsevat aktiivista
markkinointia ja mainontaa vetovoimaisuuden ja tunnettavuuden aikaan-
saamiseksi. Tämä vaatii huomattavaa taloudellista panostusta markkinoin-
tiin. Yleensä kohteiden markkinointi toteutetaan alueen yhteismarkkinoin-
nin kautta kohteen itsensä ollessa vetovoimaa antavana elementtinä.
Huom.:
Ohikulkuliikennettä hyödyntä-
vät Vihreä Pysäkki ja Tuomaan
Tupa eivät ole matkailijavirtaa
lisääviä varsinaisia matkailukoh-
teita. Pysäkkien kehittämisessä
voidaan keskittyä asiakkaiden
viipymän ja sitä kautta keski-
ostosten kasvattamiseen, esim.
yksinkertaisesti tarjontaa moni-
puolistamalla. Paikat tarjovavat
myös erinomaisen tilaisuuden
alueellisen markkinoinnin teke-
miseen. Vihreällä Pysäkillä oli
vuonna 2005 n. 180 000 kävijää.
Alueen rajaus
9. Aavasaksan Lappi 9
Matkailijasta alueen kokija – ei pelkkä näkijä
Suomi valitaan useimmiten esim. talvella siitä syystä, että halutaan pohjoi-
nen, luminen kohde; ”Suuri Pohjola”, jossa voi harrastaa erilaisia aktiviteet-
tejä. Matkanjärjestäjien mukaan markkinoilla olisi kysyntää Suomen ke-
sätuotteille laajemminkin. Ongelmana pidetään kiinnostavien tuotteiden
vähäisyyttä. Tähän kysyntään voidaan vastata kehittämällä toiminnallisia
tuotteita jo alueen olemassa olevien vahvuuksien varaan.
Tornio
Pello
Rovaniemi
Tervola
Karunki
KantomaanpääKantomaanpää
Mellakoski
Lankojärvi
Konttajärvi
LohinivaLohiniva
Meltaus
Marrasjärvi
Rattosjärvi
MarraskoskiMarraskoski
Sinettä
Turtola
Juoksenki
Arpela
Molkoköngäs
UnarinköngäsUnarinköngäs
Konttaköngäs
Jai-Paljukan kiviröykkiöt
Kivipirtti luolaKivipirtti luola
Kattilakoski
Aavasaksa
Matkakoski
KukkolankoskiKukkolankoski
Everstin piilo luolaEverstin piilo luola
Eeron patsas
Maupertuis’n muistomerkki
Ritavalkean leiri- ja hiihtokeskusRitavalkean leiri- ja hiihtokeskus
Seitikki7
Napapiirin helmi
Tuomaan paja
Lehkosen lomamökit
Sonka-Napapiiri kyläyhdistys
• Palojärvi ja Seitaranta
Tornionlaakson Jaloste Ky
Rattosjärven kyläseuraRattosjärven kyläseura
Jokivartisten kyläseuraJokivartisten kyläseura
Väylänvarren matkailuosuuskunta
Pekanpään maa- ja kotitalousseuraPekanpään maa- ja kotitalousseuraPekanpään maa- ja kotitalousseura
Lehtojärven kyläyhdistysLehtojärven kyläyhdistysLehtojärven kyläyhdistys
Iso-Knaapin ratsutilaIso-Knaapin ratsutila
Vihreä pysäkki
Mellakairan kyläyhdistys ry
Jokivartisten kyläseuraJokivartisten kyläseura
PelloPello
Turtola
Eeron patsasEeron patsas
KattilakoskiKattilakoski
MatkakoskiMatkakoski
Kukkolankoski
Pekanpään maa- ja kotitalousseura
Kantomaanpää
Mellakoski
PessalompoloPessalompolo
MeltosjärviMeltosjärvi
RaanujärviRaanujärvi
SirkkakoskiSirkkakoski
Lankojärvi
SinettäSirkkakoskenSirkkakosken
masuuni
Pieskän jupukka
Niemivaara
Pallistaja
Lampsijärvi-Ylipää kyläyhdistysLampsijärvi-Ylipää kyläyhdistysLampsijärvi-Ylipää kyläyhdistysLampsijärvi-Ylipää kyläyhdistys
Metsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ry
Sonka-Napapiiri kyläyhdistysSonka-Napapiiri kyläyhdistys
• Palojärvi ja Seitaranta• Palojärvi ja Seitaranta
Mellakosken kyläyhdistys ryMellakosken kyläyhdistys ryMellakosken kyläyhdistys ryMellakosken kyläyhdistys ry
Lohijärven kyläyhdistysLohijärven kyläyhdistysLohijärven kyläyhdistys
Lohijärven Ainola OyLohijärven Ainola Oy
Meltosjärvi
Lohijärven Ainola Oy
Meltosjärvi
Iso-Knaapin ratsutila
Metsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ry
Napapiirin järvilomat OyNapapiirin järvilomat Oy
Mellakairan kyläyhdistys ryMellakairan kyläyhdistys ryMellakairan kyläyhdistys ryMellakairan kyläyhdistys ry
Jai-Paljukan kiviröykkiötJai-Paljukan kiviröykkiöt
Maupertuis’n muistomerkki
Ritavalkean leiri- ja hiihtokeskus
Lehkosen lomamökit
Tornionlaakson Jaloste KyTornionlaakson Jaloste Ky
Väylänvarren matkailuosuuskuntaVäylänvarren matkailuosuuskunta
PelloPello
Maupertuis’n muistomerkkiMaupertuis’n muistomerkki
Vihreä pysäkkiVihreä pysäkki
PelloPelloPello
Eeron patsas
Maupertuis’n muistomerkkiMaupertuis’n muistomerkki
Jokivartisten kyläseuraJokivartisten kyläseura
Väylänvarren matkailuosuuskunta
Vihreä pysäkki
ÖvertorneåÖvertorneå
YlitornioYlitornio
AavasaksaAavasaksaAavasaksa
WestribeWestribe
Ylitornio
Övertorneå
Aavasaksa
Westribe
Napapiirin helmiNapapiirin helmi
Tuomaan pajaTuomaan paja
JuoksenkiJuoksenki
Kivipirtti luola
Everstin piilo luola
NapapiiriNapapiiri
Juoksenki
KattilakoskiKattilakoski
NapapiiriNapapiiri
Napapiirin helmi
Tuomaan pajaTuomaan pajaTuomaan paja
Meltaus
UnarinköngäsUnarinköngäs
LohinivaLohiniva
Marrasjärvi
Marraskoski
Molkoköngäs
Rattosjärven kyläseura
Lehtojärven kyläyhdistys
SirkkakoskenSirkkakosken
masuunimasuuni
Napapiirin järvilomat OyNapapiirin järvilomat Oy
KantomaanpääKantomaanpääKantomaanpää
Pessalompolo
Metsästysseura Jupon erä ry
Lohijärven Ainola Oy
Metsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ry
Melonta
Hiihto
Moottori-
kelkkailu
Kalastus
Eränkäynti ja
ampuminen
Kulttuuri
Pyöräily
Vaellus
Tapahtumat
Ratsastus
Marjastus
Mökkeily
Jokkis
Karavaanari-
toiminta
Alueen rajaus
10. Aavasaksan Lappi 10
Alueen kohteita
Luontokohteita
Aavasaksa (näköala)
Ritavaara (Jai-Paljukka, Konttaköngäs)
Miekojärven veneilyalue (Pieskän jupukka, Sirkka-
kosken masuuni, Pallistaja)
Tornionjoki
Ounasjoki
Tengeliönjoki
Meltausjoki
Armassaari?
Sirkkakosken masuuni
Napapiiri (Kivipirtti, Everstin piilo, Kattilakoski,
Niemivaara)
Matkakoski, Kukkolankoski
Molkoköngäs
Unarinköngäs
Harjuvaaran näköalatorni ja kota
Kuningasmänty (Mellajärvi)
Romakkavaaran näköalatorni
Möötikkärakka /Sonka
Luontopolkuja ja reittejä:
Aavasaksan Kruunnunpuisto
Ainiovaaran luontopolut
Aurinkovaarojen jotos
Napapiirin melontareitti: Palojärvi–Vietonen–
Pessalompolo–Aavasaksa
Rattosjärvi-Raanujärvi-melontareitti
Napapiirin pyöräilyreitti
Moottorikelkkareitit
Aurinkovaarojen jotos
Eeron polku
Loma-Vietosen luontopolku
Romakkavaaran luontopolku
Kuijasvaaran laavu
Pellon, Ritavaaran ja Kittisvaaran ladut
Rousunvaaran luontopolku /Pekanpää
Väylänvarren hiihto- ja patikointireitti
Aktiivi- ja harrastuskohteita:
Aavasaksa (hiihtokeskus)
Ainiovaaran hiihtokeskus
Ritavalkean hiihtokeskus
Lempeän Lohirengas
Matkakosken Lohestuskeskus
Väylänvarren retkeilyalue
Tatuka porotila
Loma-VIetonen
Jupon eräpalvelukeskus
Ylitornion liikuntakeskus
Ylitornion jäähalli
Pellon liikuntakeskus
Miekojärven veneilyalue Sirkkakoski
Pessalompolon ampuma-urheilualue
Lohijärven ratsastusalue
Oitolanrannan vapaa-ajankeskus / Sonka
Infopisteet
kaupat?
Ainolan hevosurheilukeskus
Iso-Knaapin ratsutila
Kulttuurikohteita:
Aavasaksa (Unescon maailmanperintökohde,
näköalakahvila, Keisarinmaja, näkötorni, astemittauk-
sen muistomerkki, Jugend-kioski, Annikki Kariniemen
patsas, vanha mylly)
Lehtojärven kivikautiset asuinpaikat
Ruotsin raja
Ylitornion keskusta
Pellon keskusta, kotiseutumuseo, kirkko
Maupertuis´n muistomerkki
Mäntyrantamuseo
Aavasaksan astemittauksen muistomerkki
Vihreä Pysäkki
Tuomaan Tupa
Napapiiri
Sirkkakosken masuuni
Pahka-ateljee
Timo K. Mukan lapsuudenkoti (Orajärvi)
Turtolan kirkko ja kotiseutumuseo
Kristineströmin kartano
Tatuka porotila
Jupon eräkirkko
Koulumuseo
Ainolan kartano
Tuomisen Yrttitarha
Suvereeniteettisaaret ???
Ruotsin puolen kohteita:
- Luppio-näköalavaara Övertorneå
- Koivumaan kulttuurimuseo
- Kattilakoski
- Svanstein (kulttuurikeskus, kylpylä, Pullinki)
- Övertorneån kirkko
- golfkenttä
- Ekobadet
Lihavoidut Aavasaksan Lapille matkailullisesti
merkittäviä/potentiaalisia. Periaate: Voiko
kohteen arvioida olevan riittävän vetovoimainen
houkutellakseen alueen ulkopuolisen matkailijan
tulemaan Aavasaksan Lappiin tehdäkseen tai
kokeakseen jotakin?)
Alueen kohteita
11. Aavasaksan Lappi 11
Yritys/Toimija Kylä/keskittymä Majoitus Ohjelmapalvelu
Tuotteiden
valmistus
Kauppa/
Westribe Aavasaksa 65+camping X x
Lampsijärven kylätalo Lampsijärvi x x
Raanumajat (Lampsijärvi) Lampsijärvi x
Cold Spirit Riding Tours Portimojärvi B&B X
Napapiirin perinnekartano Mäntyjärvi x x
Ritavalkean leirikeskus Pello 38 x
SOS-lapsikylä Lampsijärvi
Tuomo Haavikko Lehtojärvi x
Timo Ahola / Lehtojärvi x
Ari Pihlainen Lehtojärvi x
Arctic Safaris Lehtojärvi x x
Lapin Safarit Lehtojärvi x
Heikki Haavikko Lehtojärvi x
Tuomaan Tupa (Laatutonni) Juoksenki x
Lehtojärven kyläkulttuuritalo Lehtojärvi x
Pekanpään koulu Pekanpää x
Poropuukko Pekanpää x
Hennylän hevoset x
Poroperinnematkailutila
Jutakka
x x
Romakkajärven kyläinfopiste
Seitikki7 Karunki x
Songan kylätalo Sonka x
Tervakööri-näytelmäryhmä Sonka x
Joulun Fantasia Sonka x
Lauri Sonkajärvi /Tervanpoltto Sonka x
Napapiirin eräretkipalvelu Sonka x
Tuomo Leppänoro / Poronhoito-
turismi
Sonka x
Lomakoti Seitaranta Sonka x
Sonkamökit Sonka x
Pinea Kirjonahka Sonka x x pajakylä
Pelera Sonka x x pajakylä
Angelikan Yrttitila Jokivartiset x x
Kiuruniemen loma Jokivartiset x x
Honkasuvanto Jokivartiset x
Villi Pohjola / Joppikämppä+7
muuta
Jokivartiset x x
Uusitalo Jokivartiset mökkivälitys x taksi
Tornionlaakson jaloste Ky Jokivartiset x x
Koonti alueen matkailuun liittyvistä yrityksistä ja toimijoista. Punaisella
merkityt ovat MEK:n laatuluokituksessa 2006. (Lista lienee muuten puut-
teellinen)
Alueen yrityksiä
Alueen yrityksiä
12. Aavasaksan Lappi 12
Orajärven kyläseura ry Jokivartiset x x
Haapalan tila Jokivartiset x ateriapalvelu
Pekka Ylimäinen Jokivartiset
Kontio-Kallion Loma Jokivartiset x
Talarin Loma Jokivartiset x
Väylänvarren Monialapalvelu Jokivartiset
Koivusaajon Lomamajat Jokivartiset x x x
Hotelli Pellonhovi Pello x
Hotel Helenan Kievari Ylitornio x
Lomakeskus Karemajat Ylitornio x x
Motel Jätkänkolo Pello x
Napapiirin Järvilomat Raanujärvi x
Pahtajärvi Holiday resort Juoksenki x
Vuoennonkoski Camping Pekanpää x x
Pekanpään Hamina Pekanpää x x
Aavasaksan lomakylä Aavasaksa x x x
Loma-Vietonen Meltosjärvi x x x
Soma Camping Juoksenki x
Niuron perinnetalo Ylitornio 32–42 x x
Jussilan maaseutumatkailu Lohijärvi x
Lassilan Tila Nivanpää Pello x
Miekojärven Moinamajat Sirkkakoski x
Tuomaan Tupa Juoksenki
Vihreä Pysäkki Pello kauppa+ateria
Ottiväline Pello
Lempeän Lohirengas Pello
31 vuodep.
+20 vaunu
x
Joppari Pello x ateria
Porotila Mäntyranta Lankojärvi x x
Tolpinranta Turtola x
Pellon Pahkataide Ky
koivutuotteet
Orajärvi
Aavasaksan näköalakahvila Aavasaksa
Keisarin maja Aavasaksa
Kristineströmin kartano ??
Tornio River Adventure Ylitornio
Pahka Ateljee Kangas Mellajärvi
Tatuka palvelut (Laatutonni) Raanujärvi x
Tuomisen yrttitarha Meltosjärvi
Ampumaurheilukeskus
Jupon erä
Pessalompolo x x
Miekojärven eräpalvelukeskus
Metsomaja Pessalompolo 40
Yritys/Toimija Kylä/keskittymä Majoitus Ohjelmapalvelu
Tuotteiden
valmistus
Kauppa/
Alueen yrityksiä
13. Aavasaksan Lappi 13
Aavasaksan Lappi – imago?
Aavasaksan Lapin markkinointikärkiä ovat Syvän luonnon Aavasaksan
Lappi, jota täydentää Vanhan ajan Aavasaksan Lappi. Markkinointikär-
jet ovat täydentäviä, eivät kilpailevia. Kohderyhmänä ovat ihmiset, jotka
haluavat löytää aidon ja alkuperäisen Lapin hengen. Alueen vetovoimaa
lisätään omaperäisillä urheilu- ja kulttuuritapahtumilla ja nykyisten tapah-
tumien markkinointia integroidaan matkailumarkkinointiin
Aavasaksan Lapin visiona on olla kansallisesti arvostettu ja kansainvälisesti
tunnettu luontomatkailualue, jonka vahvuudet ovat erämaaluonto, joet ja
järvet sekä kylien paikalliskulttuuri, traditioit ja alueellinen identiteetti.
Syvän luonnon Aavasaksan Lappi
Syvän luonnon Aavasaksan Lappi pohjautuu seuraaviin teemoihin:
• ympäristö, maisema ja rauha , erilainen, aito Lappi
• luonto ja sen antimet – kalastus, metsästys, marjastus...
• vesistöt ja vesireiteillä luonnon ehdoilla liikkuminen
• yksilöllisyys, pienuus massaturismin vastakohtana
Markkinoinnissa korostetaan ympäristön ja alueen rauhallisuutta vastapai-
nona Lapin massakohteille. Aktiviteeteissa painotetaan alkuperäisen luon-
non merkitystä ja luonnossa liikkumista sekä kalastusta.
Markkinointiaineistossa voidaan hyödyntää erityisesti järvimaisemia, jotka
ovat Aavasaksan Lapin erityispiirre. Lomailu alueella pohjautuu mökki- ja
vapaa-ajanasumiseen.
Aavasaksan Lappi on ympärivuotinen kohde useimmista muista Lapin
kohteista poiketen. Kevättalvella joudutaan hiihtokeskusten kanssa, mutta
silloinkin voidaan erottua juuri rauhallisuuden ja ”tavallisuuden” avulla.
Vanhan ajan Aavasaksan Lappi
Vanhan ajan Aavasaksan Lappi tukee syvän luonnon teemaa. Vanhan ajan
Aavasaksan Lappi hyödyntää näitä sisältöjä:
• meän Tornionlaakso, aito paikallis(kylä)kulttuuri ja identiteetti
• kansainvälinen tutkimusmatkailun historia
• ystävällisyys ja henkilökohtaisuus massaturismin vastakohtana
• itse tekeminen, perinteisten tietojen ja taitojen avulla
Vanhan ajan Aavasaksan Lapissa korostuvat markkinointiteemoina meän
kieli ja omaleimainen paikalliskulttuuri, johon erämaaluonto, historia ja
Ruotsin raja antavat mausteita. Aktiviteeteissa painottuvat kulttuurihar-
rastukset ja itse tekeminen. Maalaisromantiikka, kotoisuus, pienuus sekä
henkilökohtainen, ystävällinen palvelu ovat korostettavia teemoja markki-
noinnissa.
Pääviestit korostavat alueen imagotekijöitä
Aavasaksan luonto, jokien ja järvien luonto, napapiiri, Ruotsin raja, meän
kieli, vanha aika (Unescon maailmanperintö – tutkimusmatkat, historia,
esihistoria, joppaus, kansanperinne...) ja tapahtumat
Imago
14. Aavasaksan Lappi 14
Imagon taustaa
Eurooppalaiset kirjailijat ja tiedemiehet kiinnostuivat jo varhain pohjoi-
sista seuduista. Tornionjokilaaksossa käyneen ruotsalaisen Olaus Magnus
Gothuksen julkaistua 1555 teoksen Pohjoisten kansojen historia lisääntyi
mielenkiinto Lappia kohtaan. Varsinkin 1700- ja 1800-luvuilla tutkimus- ja
löytöretkeilijöiden virta kiihtyi. Värikkäät matkakertomukset tekivät Lappia
tunnetuksi. Lappiin matkustamisesta tuli ulkomaalaisen yläluokan ja tiede-
miesten, erityisesti luonnontieteilijöiden, harrastus.
• Ranskalainen Pierre Maupertuis teki astemittausretken 1736–1737.
• Italialainen Giuseppe Acerbi teki tutkimusmatkan Lappiin 1799. Matkasta
on paljon dokumenttiaineistoa Aavasaksan Lapin alueelta.
• Saksalaissyntyinen tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struve päätti
1800-luvun alkupuolella selvittää tarkemmin maapallon kokoa ja muotoa
kolmiomittauksilla. Mittaukset aloitettiin vuonna 1816 ja saatiin päätök-
seen vuonna 1855. Ketju muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspis-
teestä. Pohjoisin piste sijaitsee Norjassa lähellä Hammerfestia ja eteläisin
Mustanmeren tuntumassa Ukrainassa. Suojeltavaksi kohteeksi on valittu
34 mittauspistettä kymmenessä maassa. Niistä kuusi sijaitsee Suomen alu-
eella, mm. Avasaksa ja Alatornion kirkko. Ketju edustaa tieteen ja tekniikan
maailmanperintöä. Suomessa on ennestään viisi maailmanperintökohdet-
ta.
Lounaisella Lapilla on siis pitkä perinne matkailukohteena. Alkuaikojen La-
pin-matkailu suuntautui enimmäkseen Länsipohjan Tornionjokilaaksoon,
keskuspaikkoina Tornio ja Aavasaksa. Tornionjokilaakso oli Suomen parhai-
ten tunnettua aluetta 1700- ja 1800-luvun Länsi-Euroopassa.
Kotimaiset matkailijat ovat tunteneet Aavasaksan kansallismaisemana ja
juhannusjuhlien pitopaikkana. Tällä hetkellä suuri yleisö ei tiedä, mitä
Aavasaksalla voi lomamatkalla tehdä. Alue on jäänyt Lapin muiden mat-
kailukeskusten varjoon, mutta Aavasaksa nimi tunnetaan yhä ja se osataan
sijoittaa kartalle.
Tietämättömyys Aavasaksan Lapin luonteesta ja toisaalta nimen legendaa-
rinen kaiku ovat Aavasaksan Lapille etuja. Brändin sisällön rakentaminen
voidaan aloittaa lähes puhtaalta pöydältä ilman rasitteita tai pakotteita.
Aavasaksalla ja sitä ympäröivällä joki- ja järviseudulla on paljon omalei-
maisia vahvuuksia, joiden avulla alueesta on mahdollisuus rakentaa jälleen
kiinnostava kohde valitun kohderyhmän keskuudessa. Aavasaksan Lapilla
on mahdollisuuus tulla tunnetuksi omaperäisenä, erilaisena Lappina,
joka ei kilpaile samoista matkailijamassoista kuin muut Lapin keskukset.
Autenttisuuden kaipuu, perinteet, nostalgia ja ”arkinen tavallisuus” ovat
nousevia trendejä matkailussa. Matkailijat haluavat olla aktiivisia ja osal-
listua, kokea nautintoja ja elämyksiä. Näihin tarpeisiin Aavasaksan Lapilla
on jo nyt edellytyksiä vastata.
Keskeisiä matkailutuotteita alueella ovat patikka-, marjastus-, sienestys-,
kalastus-, vaellus- ja hiihtoreissut. Majoituspalvelut perustuvat maaseutu-
matkailuyrittäjien tarjoamaan perhemajoitukseen sekä vapaa-ajanasunto-
jen vuokrarinkiin.
Imago
15. Aavasaksan Lappi 15
Kuuluu Aavasaksan Lappiin Ei kuulu Aavasaksan Lappiin
Kuvat ovat Internetistä kerättyjä mallikuvia. EI JULKAISTAVAKSI!
Imago
16. Aavasaksan Lappi 16
Vetovoimaisten matkailutuotteiden kehittäminen
Majoitus, ruoka, tapahtumat, ohjelmapalvelut ja liikenne pyritään sovit-
tamaan alueen vetovoimatekijöihin, vanhaan aikaan ja syvään luontoon.
Nykyiset matkailutuotteet suurelta osin jo tukevat valittua imagotavoitetta,
mutta nyt tämä näkökanta voidaan ottaa tietoisesti ja johdonmukaisesti.
Tuotekehitystä voi avustaa ja ohjata alueen yhteismarkkinointiorganisaatio
esim. hankkeiden avulla.
Matkailutuotteiden kehittämisen ristiriita
Ristiriita syntyy siitä, että alueen vetovoima syntyy tapahtumista ja aktivi-
teeteista, mutta pääasiallinen matkailutulo majoituksesta ja ruokailusta,
jotka sinänsä on hyvin vaikea tuotteistaa riittävän vetovoimaisiksi, että ne
olisivat alueelle tulon syy.
On siis kohtuullista, että tapahtumajärjestäjät ja ohjelmapalveluja tuottavat
tahot saavat tukea ”hyötyjiltä” tai markkinoivat yhdessä mm. majoitus- ja
ruokailuyrittäjien kanssa.
Esimerkkejä uusista matkailutuotteista, jotka tukevat alueen imagoa
Majoitus: kodassa, lumikiepissä, heinäladossa, vanhan ajan kestikievarissa,
maatalossa, Lautalla Suomen ja Ruotsin rajalla napapiirin kohdalla, idylli-
sessä hotellissa...
Tapahtumat: hiihtokilpailut: umpihanki, puusukset, hitain voittaa ... Kan-
sanparannustapahtuma, Vanhojen huonekalujen messut (Ikean avattua
toimipisteensä), itse tehtyjen soittimien ja laulujen kansainvälinen musiik-
kitapahtuma, joppauskilpailut, marjanpoimintatapahtuma ”Keräämmä
piruuttaan marjat Ruottista”, mustaruutiammunnat, mökkeilijän messut,...
Ruokailu: alueen oma nimetty perinneruoka ”knapsu? (heh)”, Ravintola,
jonka annokset valmistetaan ruokailijoiden itse keräämistä/metsästämistä
aineksista...
Liikennöinti: veneellä, porolla, hevosella, vanhalla linja-autolla, mopolla,
jäätiet rajan yli...
Ohjelmapalvelut: esim. tutkimusmatkailijan kierros (yhdessä tiedekeskus
Arktikumin kanssa), jossa käydään alkuperäisillä mittauspaikoilla teke-
mässä itse mittaus ja saadaan tieteellinen todistus siitä, että maapallo on-
kin litteä... Meänkielen retkikurssi 2 tuntia, josta saa ”melkheen täyellisesti
hallinthaan h:n paikan”. H:n paikka löytyy mettästä niin ettei haittaa, vaik-
ka menis päin mäntyä... Joppireissu, jossa salakuljetetaan kahvit Ruotsista...
ja jäädään tietenkin ”tullissa kiinni”. Kanoottiratsastusvaellus...
Imago
17. Aavasaksan Lappi 17
Ohjelmapalvelut luontomatkailussa
Segmentoituneet markkinat pitäisi nähdä asiakkaiden jakamisena ryhmiin
heidän kiinnostusalueidensa, harrasteidensa, suorituskykynsä, uuden
kokemisen halunsa ja itsensä ylittämisenhalun mukaan. Perinteisesti seg-
mentointi on tarkoittanut yksinkertaisesti ryhmien jakamista koti- ja ulko-
maisiin yritysasiakkaisiin, perhematkailijoihin, harrastematkailijoihin ja
kannuste- jakongressimatkailijoihin.
Vaikuttavinta on ollut se, mikä on asiakasryhmän tausta ja viiteryhmä, ei
heidän yksilölliset arvonsa tai kehittyvät tarpeensa. Vaatimustaso tulee joka
tapauksessa kasvamaan, sillä Suomen kaltaisen maanmatkakohteekseen
valitsevat asiakkaat ovat yleensä jo kokeneet kaiken tavanomaisen ja etsivät
siksi yhä mieleenpainuvampaa matkailukokemusta.
Toistaiseksi extreme- eli ääriseikkailutuotteet tavoittavat helpoiten nuo-
ret aikuiset. Hyvinvointi- ja terveystilanteen paraneminen voi johtaa yhä
laajempien ja vanhempien ryhmien osallistumiseenääriseikkailuihin joko
suorituskynnystä madaltamalla tai turvallisuuden tunnetta lisäämällä.
Toisaalta vallallaovat olleet ehkä liikaakin fyysiseen suorituskykyyn keskit-
tyvät elämykset. Samalla kun ohjelmapalveluiden kysyntä lähenee tavallis-
ta keskikuluttajaa, elämyksen sisällölle tulee uusia vaatimuksia.
Alan kärkiyritysten kilpailukyky on vahva ympäröivästä tarjonnasta huo-
limatta. Varsinkin pienten ohjelmapalveluyritysten tulisi pyrkiä verkos-
toitumaan alueen kärkiyritysten kanssa. Silloin on mahdollista saavuttaa
riittävän laaja asiakaskunta usein alihankintana tuotetuille oheispalveluille
ja siten varmistaa toiminnan kannattavuus.
Toimialalla kaivataan uusien investointien sijaan ennen kaikkea uusia inno-
vaatioita sekä palvelujen laatutason kohottamista. Uudistamisinvestointien
tulisi aina edistää myös laatutason nostoa.Alan suurimpia yrityksiä ovat
Lapin Safarit Oy, Arctic Safaris Oy, Seikkailu Oy.
Matkailun ohjelmapalvelut ovat ennen kaikkea vapaa-ajanmatkailun sekto-
ri, vaikka ohjelmapalveluita käytetään myös kokous- ja kongressimatkailun
ohessa.
Kiinnostus kotimaassa vietettäviin lyhytlomiin on kasvanut
Tämä tukee aktiviteettien myönteistä kysyntäkehitystä. Kotimaisten kulut-
tajien ostopäätösten herättämisessä ohjelmapalveluyrityksillä on haasteita.
Tuotteet, joista kotimainen yksittäinen tai perhematkailija on valmis mak-
samaan, on suunniteltava lyhytkestoisiksi ja edullisiksi, mutta elämyskoke-
mukseltaan hintansa arvoisiksi.
Kun otetaan huomioon ensisijassa käyntikohteiden päiväkävijät ilman yö-
pymistä, on helppo päätyä johtopäätökseen, että aktiviteettiyrityksillä ja
käyntikohteilla on miljoonien asiakkaiden potentiaaliset markkinat. Tämä
edellyttää vain vetovoimaisia kohteita ja helposti ostettavia tuotteita.
Perustana ovat kuitenkin matkailuvirtojen perusvolyymit, helppo saavu-
tettavuus ja muiden perusmatkailupalvelujen olemassaolo. Siten uusien
vetovoimakohteiden rakentaminen ilman peruskysyntää ja muita matkailu-
palveluita on varsin hankalaa, joskus jopa turhaa.
Ohjelmapalvelut
18. Aavasaksan Lappi 18
Liikuntamatkailuyritykset
Liikuntamatkailuyritykset on rakennettu palvelemaan kotimaista, ensisi-
jassa jopa paikallista tai alueellista kysyntää. Yritysten määrä on liiankin
runsas ja niiden tarjoamat palvelut ovat usein suppeita. Esimerkiksi pienten
hiihtokeskusten ympärille ei ole kehittynyt riittävästi täydentäviä palveluja.
Huono saavutettavuus on ongelma eräille oheispalveluiltaan hyville liikun-
tamatkailukohteille. Keskusten yhteyteen rakennetut sisäliikuntatilat kärsi-
vät alhaisesta käyttöasteesta. Nämä investoinnit ovat lumetusjärjestelmien
ohella kalliita. Matkailijoiden rahankäyttö on kasvussa ja samalla on käynyt
yhä tarpeellisemmaksi keskustelu matkailukeskusten käyttömaksuista
esimerkiksi latu- ja kelkkareiteillä. Maksuilla voidaan ylläpitää ja parantaa
keskusten maksuttomia palveluja ja reitistöjä.
Matkailua edistäviä liikuntalajeja ovat mm. maastohiihto, laskettelu, golf ja
sisäliikunta. Tyypillisiä yrityksiä ovat hiihtohissi-, golf-, jäähalli-, squash-
ja muut liikuntahalliyritykset.
Vaikka maastohiihto on suomalaiskansallinen laji, se ei perinteisessä muo-
dossaan synnytä juurikaan yritystoimintaa. Sen sijaan ulkomaalaisille
suunnatut hiihtovaellukset ohjelmapalveluina ovat mitä ilmeisimmin kas-
vussa.
Ohjelmapalvelutuotteet tehdään helposti ostettaviksi, suhteellisen lyhyt-
kestoisiksi (tapahtumat ja matkailutuotteet voivat mielellään olla pitkäkes-
toisia), edullisiksi, mutta elämyskokemukseltaan vahvoiksi. Alueella otetaan
käyttöön ohjelmapalvelujen ”takuulähtöinen” viikko-ohjelma, ainakin
sesonkina.
- Kalastusmatkailun kehittämistä Aavasaksan Lapissa pidettiin Kultamaa-
tutkimuksessa erityisen tärkeänä.
Lapin vetovoima-aktiviteetteja
Lähde: Lapin Matkailufakta 1996
Ohjelmapalvelut
19. Aavasaksan Lappi 19
Ulkomaalaisten osuus laskettelijoista on vielä vähäinen, joskin ulkomaalai-
set saattavat myös lasketella (aivan kuten golfatakin) matkallaan Suomessa.
Rajahaastattelututkimuksessa ulkomaisista joka kymmenes sanoo mm.
lasketelleensa Suomen-vierailun aikana. Ulkomaisen kysynnän arvioidaan
olevan edelleen kasvussa, sillä nyt ennakoidaan ulkomailta tulevan 40 000
laskettelijaa.
Kaikkiaan golfissa on matkailun kannalta potentiaalia, sillä usein harrasta-
jat pelaavat matkoillaan, jos siihen vain on mahdollisuus.
Kannustematkailu
Kannustematkailun merkittävimmät kohdealueet ovat Rovaniemi ja Saa-
riselkä. Kuusamo ja Levi sekä Kemi ovat tulleet mukaan saaristoalueiden
ohella. Eri paikkojen kehitystä incentive-kohteiksi estävät useimmiten pal-
velujen laadun taso ja luotettavien ohjelmapalveluiden puute.
Kannustematkailussa on oleellista, että kohteen valintapäätöksen tekee
kokonaisuuden omille asiakkailleen tai henkilöstölleen kustantava yritys.
Tuote on kyseiselle asiakkaalle räätälöity ja ennakkoon testattu. Incentive-
tuote ei ole ostettavissa tavanomaisista matkatoimistoista, vaan toimintaan
erikoistuneista incentive houseista. Ainutkertaisen tuotteen rakentaa koh-
demaan incoming-toimisto, joka ostaa kaikki palvelut alihankintana.
Ohjelmat koostuvat tällöin räätälöidyistä moottorikelkkasafareista, kalas-
tusmatkoista ja seikkailuista. Myös asiakkaan osallistumista edellyttävät
tarinat ja juonet kuten murhamysteerit ja historialliset tapahtumat ovat
tulleet tuotteistetuiksi. Teemoihin voidaan sisällyttää myös henkisen kehi-
tyksen oppimista tiiminä ja yksilöinä.
Kannustematkailussa Aavasaksan Lapilla on mahdollisuus toimia näyttä-
mönä ja tarjota alan johtaville yrityksille alihankintapalveluja.
Luontoaktiviteettiyritykset
Pienille ohjelmayrityksille vaikeuksia tuottavat kaluston uudistamistarpeet,
kun aiempia investointeja vielä kuoletetaan. Kaluston, esimerkiksi kelkko-
jen, tasalaatuisuus ja kunto ovat tärkeitä tekijöitä. Yrittäjien kielitaito on
edelleen puutteellista. Lisäksi hyvä asiakaspalvelu edellyttää positiivista ja
ympäristötietoista asennetta sekä myös alueen historian, kulttuurin ja luon-
nontieteiden tuntemusta.
Yritysten tuotevalikoima on varsin kapea-alainen. Yritysten toiminta on hy-
vin kausiluonteista eikä sesonkien pidentämiseen tai toisen sesongin hyö-
dyntämiseen ole löydetty kannattavia ratkaisuja. Kansainvälisille markki-
noille päästäkseen yritysten tulee täyttää korkeat laatuvaatimukset. Oma-
peräisyyttä tuotetarjonnassa on liian vähän, sillä alalle perustetut uudet
yritykset toistavat jo olemassa olevia tuoteideoita. Kopiointi on siis yleistä ja
innovatiivisuutta kaivataan.
Kiinnostavia kesätuotteita oli ja on edelleenkin Pohjois-Suomessa tarjolla
vähemmän. Melonta, vaellus tai patikointi ovat usein kysyttyjä, mutta niitä
oli myytävinä tuotteina vain noin 50. Kalastustuotteita oli eniten, noin 80.
Kalastus ei ole ollut toistaiseksi kannattava tuote matkanjärjestäjien kan-
nalta. Tuotteistaminen on kuitenkin vilkastunut viime aikoina.
Ohjelmapalvelut
20. Aavasaksan Lappi 20
Kalastus
Harrastuskalastajia Suomessa on runsaasti (2,4 miljoonaa). Aktiivikalastajia
on 380 000 ja varsinaisia matkailukalastajia 215 000. Harrastuskalastajat
eivät odota palveluilta suuria, korkeintaan peseytymistiloja ja tulenteko-
paikkoja. Opastetut kalastusmatkat eivät heitä juuri kiinnosta. Onkin pää-
teltävissä, että ohjatut kalastusretket ostetaan muilla motiiveilla: haetaan
lomaelämyksiä tai hoidetaan yritysten asiakassuhteita.
Koirasafarit ja ratsastus
Koirasafarityritysten optimaaliset yritysten yksikkökoot ovat 50–100 koiran
tarhoilla. Koirasafaritoiminta perustuu lähinnä ulkomaalaisten kysyntään.
Ratsastus matkailutuotteena on vasta kehittymässä. Aiemmin ratsastustal-
lien varassa tuotetut palvelut ovat saamassa rinnalleen pelkästään matkai-
lijoiden ohjelmapalveluihin keskittyviä yrityksiä. Näiden tuotteet perustu-
vat matkailukeskuksen kysyntään.
Melonta, vaellus ja erikoisharrasteet
Kesätuotteista melonta ja vaellus ovat toteuttavissa melko omatoimisesti,
vaikka ne voivat vetää suuriakin asiakasmääriä. Erikoisharrasteet, kuten
esimerkiksi lintujen tarkkailu, koskettavat yleensä vain selvästi rajattua
harrastajakuntaa. Vetovoimaltaan vahvimpia alueita ovat Lapin ja Kuusa-
mon hiihto- ja erävaellusalueet.
Myös menestyvä pieni ohjelmapalveluyritys tuotteistaa selkeästi palvelun-
sa. Lähtökohtana on asiakas ja asiakkaan tarpeet. Enää eivät menesty “kaik-
kea kaikille” tarjoavat yritykset, vaan ne, joilla on monipuoliset palvelut tie-
tylle kohderyhmälle. Avainasioita ovat tuotteisiin ja laatuun panostaminen
sekä oikea asiakassegmentointi ja tavoitellut asiakkaat kattava jakelutie.
Ohjelmapalvelun myynti:
Suoramarkkinointi kohteessa on eräs keino tavoittaa asiakkaat. Tämä edel-
lyttää omaa keskeistä liikepaikkaa ja varsin joustavaa lähtövarmuutta tai
kiinteitä viikko-ohjelmia. Tämä toimintatapa vaatii lisäksi tuotteelta riittä-
vää yksinkertaisuutta ja edullista hintaa.
Keskeisiä myyntikanavia ovat usein vielä hotellien vastaanotto, alueen
markkinointi- ja informaatiokeskus tai oma myyntipiste keskeisellä paikal-
la hotellien läheisyydessä.
Viikko-ohjelmat ovat matkailukeskuksissa yleistyneet ja niiden ohjelmien
sisältöä on standardisoitu. Usean ohjelmapalveluyrityksen yhteistyö viik-
ko-ohjelman läpiviemisessä vähentää yksittäisen yrityksen taloudellista
rasitetta ja tasaa henkilöstökuluja. Kehittyneemmät ohjelmapalveluyrityk-
set toimivat suoraan matkanjärjestäjäportaan kanssa, jolloin ohjelmapal-
velutuote muodostaa osan matkatuotetta myytäväksi koti- tai ulkomaisille
matkatoimistoille.
Ohjelmapalvelut
21. Aavasaksan Lappi 21
Tapahtumia alueella
Tammikuu
Blue Ice art-cup jäänveistotapahtuma
Maaliskuu:
Teatteri Meän Suota ry:n tuotannot
Formula poro
Pellon ravit
Meän Hihto
Lasten hiihtokilpailut
Lavatanssikurssi
Pellon kevätmarkkinat
Eeronhiihto Pellojärven perhehiihto
Tornionjoen pilkkicup
Huhtikuu
Teatteri Meän Suota ry:n tuotannot
Erämaa-laturetki
Pääsiäisen kirkolliset juhlat
Suurpilkit
Aavasaksan Aurinkohiihto
Kesäkuu
veneilykauden avajaiset
Övertorneån taideviikko
Aavasaksan juhannus
Aavasaksan kulttuuriviikot
Aawastock
Aavasaksan aurinkomaraton
Napapiirin Marssi 5 pv. kävelytapahtuma
Kojamon kiusaus
Metsoleirit
Heinäkuu
Poikkinainti ja oheistapahtumat
Kesäseurat
Pohjolan yössä kerran jos toisenki Lohijärvi
Kisatanssit Lohijärvi
Ylitornion kesämarkkinat
Matarengin markkinat, Övertorneå
Urkumusiikkia meänmaassa
Metsästysammunnan SM, Pessalompolo
Juoksengin kotiseutujuhlat
Lauttahaminan kotiseutujuhla Pekanpää
FK- Karting
Metsoleirit
Elokuu
Tornionjoen lohikuninkuus
Juoksengin kotiseutujuhlat
Metsoleirit
Syyskuu
Ruskatreffit
Pellon syysmarkkinat
Övertorneå Cembalo
Marraskuu
Pyhäinpäivän kirkolliset tapahtumat
Lasten lähetysaiheinen lyhtyjuhla
Joulukuu
Itsenäisyyspäivä
Kauneimmat joululaulut
Jouluaaton hartaus
Punaisella Aavasaksan Lapille matkailullisesti merkittäviä/
potentiaalisia. Periaate: Voiko tapahtuman arvioida olevan
riittävän vetovoimainen houkutellakseen alueen ulkopuolisen
matkailijan tulemaan Aavasaksan Lappiin?
Tapahtumia alueella
22. Aavasaksan Lappi 22
Vientiä MEKin avulla
Matkailun edistämiskeskus panostaa Suomen kansainväliseen imago- ja
kampanjamarkkinointiin sekä myyntitapahtumiin. Myös ohjelmapalvelutuo-
tanto on esillä sen kansainvälisessä markkinointiviestinnässä. Suomen in-
centive-tarjontaa MEK markkinoi aktiivisesti mm. Keski-Eurooppaan. KTM:
n teettämässä selvityksessä ohjelmapalveluyritysten myynti- ja informaatio-
kanavina tärkeimmiksi mainittiin seuraavat tahot:– majoitusyritykset– kun-
nalliset matkailuorganisaatiot– maakunnalliset matkailuorganisaatiot– lii-
kenneyhtiöt– jälleenmyyjät– matkailukeskukset ja aluevaraamot. Edellä
oleva osoittaa varsinkin pienten ohjelmapalveluyritysten kannalta sen, että
jakelutien alkupää on mahdollisimman lähellä yritystä alueellisesti.
Pääsy markkinoille on siis ratkaisevasti kiinni alueen veturien ja kärkiyri-
tysten sekä alueen markkinointiorganisaation kanssa löydetystä yhteistyös-
tä. Selvityksessä esimerkiksi incoming-toimistot ovat vain harvojen kanava.
Myöskään yhteismarkkinointi projektimuodossa ei sinänsä luo yritykselle
pysyvää myyntikanavaa. Projektien ongelmaksi todettiin erityisesti niiden
jatkuvuuden puute. Verkostoitumisessa useiden pienten ohjelmapalvelu-
yritysten rypäle mahdollistaa tuotemoduulit. Näitä yhdistämällä saadaan
ostajalle monipuolisia ja räätälöityjä paketteja.
Verkostoitumisen etuna on myös investointitarpeen madaltuminen. Yh-
teenliittymien kautta voidaan kapasiteetin ohella henkilöstöresursseja
hyödyntää tehokkaasti. Yleensä suomalaiset ohjelmapalveluyritykset ovat
verkostoituneet siten, että yksi yritys on ohjelmien päähankkija ja muut
(pienemmät) toimivat alihankkijoina. Toimintoina ohjelmatuotteeseen ovat
tällöin liitettävissä esimerkiksi retkimuonitus, kuljetuskalusto, esiintyjät
sekä luontoelämykset kokonaisuudeksi yhdisteltynä tapahtumaketjuna.
Pidemmälle viedyn verkostoitumisen mahdollisuuksia voisi olla Uuden-
Seelannin malli. Siinä useampi pieni ohjelmapalveluja tuottava yritys
muodostaa yhteisen myyntiyhtiön, jonka kautta yhden tuotteen ostaminen
vaikuttaa myös muita hyödyttävästi. Tarjonta olisi monipuolisempi ja yh-
teiset markkinointipanokset ja henkilöstöresurssit keventäisivät kunkin
tuotantoyrityksen taloutta.
MEKin markkinointifokus
MarkkinatietoMarkkinatietoMarkkinatieto6
3. Markkinatieto
Markkinatietoa on runsaasti saatavissa ja siihen on hyvä tutustua mahdollisimman perusteellisesti
ennen vientipanostusten aloittamista. Parhaiten tietoa löytyy MEKin verkkosivuilta. Tietoa on saa-
tavissa sekä 1) markkinoista ja markkinoinnista että 2) tilastoista ja tutkimuksista (yöpymiset,
muut tilastot ja tutkimukset, rajahaastattelututkimukset).
3.1. Markkinat ja markkinointi
Markkinatiedon tehokas hyödyntäminen on tuloksellisen vientimyynnin keskeinen osa. MEKin
maakohtaisista markkinointikampanjoista on saatavissa paljon hyödyllistä taustatietoa eri maiden
potentiaalisten Suomi-asiakkaiden kulutustottumuksista ja vallitsevista trendeistä. Monet asiat on
jo mietitty valmiiksi ja yrittäjä säästää aikaa ja rahaa, kun osaa kohdistaa tuotteensa heti oikeille
markkinoille tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.
Myyntitapahtumat
Www.mek.fi -sivuilta löytyvät tiedot myös myyntitapahtumista ja matkailualan messuista eri puolil-
la maailmaa. Tapahtumia voidaan hakea maittain ja ajankohdan mukaan. Monista tapahtumista
on saatavissa myös lisätietoja.
MEKin markkinointikampanjat
MEK on toimintastrategiassaan luokitellut päätuoteryhmänsä kesä-, talvi- ja ympärivuotisiin tuot-
teisiin. MEKin sivuilta on saatavissa lisätietoja MEKin kampanjoista.
MEKin markkinoinnin kohdemaat
MEKin markkinoinnin kohdemaat voidaan jatkaa tuoteryhmittäin seuraavasti:
Kesätuotteet
Kiertomatkat 1. Saksa, Sveitsi, Alankomaat
2. Ranska, Italia, Norja, Espanja
3. Viro, Belgia
Kesäaktiviteetit Venäjä, Saksa, Alankomaat, Iso-Britannia
Maaseutulomat 1. Saksa, Venäjä, Sveitsi
2. Alankomaat, Espanja
Talvituotteet
Lumilomat
(sis. joulun, adventure- ja talviurheilulomat
1. Saksa, Venäjä, Iso-Britannia
2. Alankomaat, Ranska, Italia, Japani
3. Espanja, Viro, Sveitsi
Ympärivuotiset
Lyhytlomat 1. Iso-Britannia, Ruotsi, Norja, Venäjä, Baltia
2. Kiina, Japani, Saksa, USA
Kannustematkat ja tapahtumat 1. Saksa, Ranska, Espanja, Iso-Britannia, Benelux
2. Italia, Sveitsi, Ruotsi
Special interest-lomat 1. USA, Japani, Venäjä
2. Iso-Britannia, Saksa, Etelä-Eurooppa
Hyvinvointimatkailu (wellness)
(kehittyvä tuote)
1. Ruotsi, Norja, Venäjä
2. Saksa, Alankomaat
Internet-linkkejä: www.mek.fi www.mek.fi/tilastot
Vienti
23. Aavasaksan Lappi 23
Onko voimavaroja vientiin?
Vientimarkkinoille lähdettäessä ovat yrityksen henkiset ja fyysiset voimavarat en-
sisijaisen tärkeät. Onko yrityksessä kylliksi henkistä kapasiteettia pitkäjänteiseen
vientityöhön? Kuka ottaa viennistä vastuun? Joudutaanko yritykseen palkkaa-
maan lisää henkilöstöä? Riittävätkä tällöin fyysiset resurssit? Vientiin panostami-
nen maksaa. Ainakin aluksi tulee yleensä tappioita eli sitkeyttä tarvitaan.
Incoming
Varsinaisia incoming-toimistoja on Suomessa parikymmentä. Nämä vastaavat
tuotteiden paketoinnista erilaisille kohderyhmille kuten charter-, ryhmä-, ko-
kous- ja kannustematkailijoille. Näissäkin tapauksissa tuotteella on jokin ulko-
mainen välikäsi, kuten matkanjärjestäjä, matkatoimisto tai incentive-talo.
Tällöin ohjelmapalveluyritykseltä vaaditaan kohderyhmän mukaista laatua ja
tuotantovolyymia. Räätälöidyissä tuotteissa yrityksen joustavuus, luovuus ja luo-
tettavuus sekä ammattitaito korostuvat. Näiden lisäksi monet suomalaiset vien-
tiyritykset sekä kansainväliset yhtiöt ja järjestöt ovat suomalaisille ohjelmapalve-
luyrityksille varteenotettava palvelujen tilaajaryhmä. Yritysten matkapalveluista
vastaa esimerkiksi liikematkoihin erikoistunut matkatoimisto tai yhtiön oma mat-
kapalvelu- ja markkinointihenkilöstö.
Koska ohjelmapalvelutuotteen tarjoamisen ja elämyksen tavoitteena on edistää
myyntiä ja yleensä suhdetoimintaa, vaatii tämäkin asiakasryhmä palveluilta kor-
keaa laatua ja joskus jopa oppaiden samaistumista isäntäyrityksen yrityskuvaan.
Matkanjärjestäjät
Kesämatkailussa pääpaino keskittyy Etelä- ja Järvi-Suomeen sekä kierto- ja
automatkoissa myös Pohjois-Suomeen ja Lappiin. Kesätuotteista kiinnostuvat
Suomeen ja Pohjoismaihin erikoistuneet matkanjärjestäjät, sekä pidempiin bussi-
jne. kiertomatkoihin erikoistuneet matkatoimistot. Teema- ja aktiviteettimatkailu
kesällä ei vielä ole saavuttanut suurta suosiota matkanjärjestäjien keskuudessa
ja sitä tarjotaankin vain muutamien esitteissä. Uuden matkustuskäyttäytymisen
myötä on kuitenkin odotettavissa kiinnostuksen heräämistä, jota MEK:n tänä
vuonna aloittama kesäkampanja tukee.
Talven charter-lentojen myötä matkanjärjestäjien on keskitettävä tarjonta koh-
tuullisen matkan päähän lentokentästä. Tällä hetkellä suoria lentoja lennetään
Ranskasta ja Sveitsistä Rovaniemelle, Kittilään ja Ivaloon. Tosin Lapin hiihtokes-
kuksien hotellipulasta johtuen saatetaan asiakkaat kuljettaa Kittilästä jopa Saari-
selälle! Tarjonta on keskittynyt suurelta osin Lapin eri hiihtokeskuksien tai niiden
läheisyydessä sijaitseviin hotelleihin.
Tuotanto on keskittynyt Lapin hiihtokeskuksiin ja paljolti samoihin taloihin. Ho-
tellit, kuten Harriniva, Loma-Vietonen, Ounasvaaran Pirtit ja Luosto ovat tehneet
myynti- ja markkinointityötä Ranskan markkinoilla yli 15–20 vuoden ajan. Pitkä-
aikainen yhteistyö matkanjärjestäjien kanssa on opettanut hotellit palvelemaan
ranskalaisia asiakkaita. Tuote on helppo rakentaa ja myydä, sillä suurin osa tuo-
tantoa tekevistä on ehtinyt henkilökohtaisesti tutustua tuotteeseen.
Ulkomaisille asiakkaille suunnatut ohjelmat kanavoituvat markkinoille myös
liikenneyhtiöiden (lentoyhtiöt, bussiyhtiöt, laivayhtiöt) tai incoming-toimistojen
kautta. Alalla näkyy olevan halua myös ohjelmapalveluyritysten incoming-statuk-
sen tavoitteluun. Käytännössä se tarkoittaa erilaisia toiminnan tasoja paikallisa-
gentista DMC:hen.
Vienti
24. Aavasaksan Lappi 24
Vaikka Internetin kautta varatut matkat lisääntyvät, asiakas varaa nk.
”tuntemattomaan” kohteeseen matkansa tunnetun matkanjärjestäjän tai
oman matkatoimistonsa kautta. Henkilökohtainen myyjäkontakti on edel-
leen tärkeä ja Internet toimii lähinnä ylimääräisen tiedon antajana. Koska
aktiviteetti- ja teemamatkat ovat hankalia tarjottavia hakumoottoreissa,
uudentyyppinen tuote, nk. ”forfait dynamique” eli dynaaminen paketti on
monella matkanjärjestäjällä työn alla tai jo markkinoilla. Kysymys on pe-
ruspaketista (lento + hotelli), jonka asiakas tilaa suoraan netistä, loput pal-
velut ostetaan paikan päältä.
Myös eri alojen aktiiviharrastajat, jotka usein ovat uskollisia yhden erikois-
matkanjärjestäjän kanta-asiakkaita, odottavat esitteiden tarjoamia uusia
kohteita ja uusia tuotteita. Tästä syystä matkanjärjestäjälle on erittäin tär-
keää, että tuote soveltuu juuri heidän asiakkailleen, sillä riski kanta-asiak-
kaan menettämisestä epäonnistuneen matkan jälkeen on suuri.
Murtomaahiihdon harrastajat ovat odotettu kasvava asiakasryhmä. Asiak-
kaiden keski-iän nousu, ekologiset arvot ja yhä epävarmempi lumitilanne
Keski-Euroopan hiihtokohteissa antaa olettaa pohjoisten hiihtokohteiden
suosion kasvun. Henkisen hyvinvoinnin puolelle voidaan luokitella matkat,
joita tarjotaan stressistä, ihmissuhteista tai muuten liian urbaanista elä-
mästä kärsiville. Puhtaassa luonnossa, kaukana arjesta, on hyvä ”puhdis-
tautua”, kerätä henkisiä ja ruumiillisia voimavaroja. Matkaan yhdistetään
usein luentoja, luonnonhoitoja, jne.
Kasvava kysyntä uusille palveluille, tuotteille ja sesongeille
Vaikka talviaktiviteettiviikko-ohjelma ja kesän kiertomatkaohjelma ovat
kysytyimmät tuotteet Suomesta, uutta kysyntää on myös muille tuotteille
ja sesongeille. Jo tunnettujen talviaktiviteettien (moottorikelkkailu, koira-
ja poroajelu, jne.) lisäksi kysyntä laajenee muille aktiviteeteille. Erilaiset
moottoriurheiluun liittyvät aktiviteetit, luontoelämykset ja pai-
kalliskulttuureihin tutustuminen herättävät kiinnostusta, mutta
myös teemaan tai tapahtumaan liittyvät matkat kasvattavat suosi-
otaan, kuten musiikki, taide, historia, ruuanlaitto jne.
Kansainvälisissä keskuksissa on luonnollista, että asiakkaat pääsevät rin-
teisiin ja muihin palveluihin mahdollisimman helposti. Alueen sisäiset
ski-bussit, siirtohissit ja nyt jo gondolihissitkin yleistyvät myös Suomessa.
Tulevaisuudessa puhutaan myös laskettelun “tuubeista”, jotka vastannevat
hiihtoputkien ja lumilautatunneleiden kaltaisia teknisiä ratkaisuja.
Matkailukohteiden on syytä ottaa kansainvälisten asiakkaiden tarpeet pa-
remmin huomioon. Esimerkiksi sopivat vaikkapa useampikieliset opasteet
ja esitteet ja palveluhenkilöstön kielitaito.
Kesä
Matkanjärjestäjät ovat valmiita panostamaan Suomen kesän myyntiin, jos
sen tunnettavuutta vahvistettaisiin kuluttajamainonnalla. Tässä MEKin
rooli on tärkeä. Suomen on löydettävä oma brändi, jolla kohde erottuu
muista. He toivovat myös hotellien palvelutason kohottamista: ruoka-, viih-
de-, oheispalvelut, yleinen siisteys (!) ja viihtyvyys, varauksien ja informaa-
tion haun helpottaminen, informaation saaminen myös muilla kielillä kuin
englanniksi ja saksaksi.
Vienti
25. Aavasaksan Lappi 25
Lappi ja Ranska
Ranskassa kokeillaan viikon aktiviteettilomaa Lapissa, jossa luontoaktivi-
teetit yhdistetään saamelaiskulttuuriin ja kansanperinteisiin. Korkeatasoi-
sille vaellus-, golf- ja kalastusmatkoille on yhä enemmän kysyntää. Myös
kesäsesongin jatkaminen syyskuun loppuun erikoisryhmätuotteilla on he-
rättänyt kiinnostusta, ja esim. syysmatkat ryhmille ovat saaneet positiivista
palautetta.
Moottorikelkkailu on edelleen ranskalaisten suuri talvituotesuosikki ja
kelkkasafarit muuttuvat yhä vaativammiksi ja pidemmiksi etäisyyksiltään.
Suomen kannalta tärkeimmät matkanjärjestäjät kilpailevat samoilla tuot-
teilla samoilla markkinoilla lähestulkoon samoilla hinnoilla. Poikkeuksena
ovat erikoismatkoja järjestävät operoijat, jotka valitsevat kohteen tuotteen
laadun ja tuottajan asiantuntijuuden mukaan. Tästä esimerkkinä ne mat-
kanjärjestäjät, jotka tarjoavat Kainuuta hiihto- ja lumikenkävaelluksilla,
valokuvaussafareilla jne. Tuottaja on silloin itse alan harrastaja ja tuntee
asiakkaan tarpeet.
Muutama vuosi sitten Lapissa aloitetun ”klubihotelli”-tuotteen myötä mat-
kanjärjestäjät odottavat viikon aktiviteettipakettiin sisältyvän tietyt palve-
lut hotellilta ja muilta pakettiin osallistuvilta palvelujen tuottajilta:
- Varusteet (haalarit, kengät, hanskat, jne.) asiakkailla koko oleskelun ajan
- Iltaohjelmaa tarjolla: ranskankielisiä elokuvia (Sali + TV), karaoke, seura-
pelejä, filmi revontulista, tanssia jne.
- Mahdollisuus normaalin ohjelman lisäksi harrastaa: murtomaasukset,
lumikengät, pulkat, potkukelkka käytössä maksutta
- Hotellissa henkilö ”ohjelmamestari” joko Tour Operatorin tai talon puoles-
ta, ohjaamassa aktiviteetteja ja muuta toimintaa
- Lähdöt voimassa myös jouluna ja uutena vuotena (voi olla poikkeava ohjel-
ma)
- Jäähotelli, -ravintola tai -baari, sekä yö iglussa ovat asioita, joita asiakkaat
kysyvät.
- Tarjolla aina aktiviteetteja maksullisena optiona
- Iltaretket yöhön ovat suosiossa (esim. lumikenkäkävely revontulia tarkkai-
lemaan)
”Remise en forme” eli kuntoilulomat
Kuntoilulomilla yhdistetään liikunta ja kylpyläloma, esim. usean päivän
vaellus vaatimattomissa olosuhteissa päättyy muutaman päivän lepoon
”keitaassa”. Matkanjärjestäjät valitsevat kylpylähotellin saadakseen tuot-
teelle lisäarvoa.
Vienti
26. Aavasaksan Lappi 26
Tulevaisuuden markkinat
Tulevaisuuden, tietoyhteiskunnan jälkeisen ”tarinayhteiskunnan” markki-
nat rakentuvat seikkailun, rakkauden, perheen ja yhdessäolon sekä huolen-
pidon varaan. Kyse on siis hyvin matkailulle likeisistä ja sille mahdollisuuk-
sia luovista ilmiöistä. Turismi ei ole rationaalista.
Tarinayhteiskunnan markkinoita:
1. Seikkailumarkkinat
2. Rakkaus- ja yhteisömarkkinat
3. Huolenpitomarkkinat
4. Kuka minä olen - markkinat (identiteetti)
5. Mielenrauha -markkinat (hiljaisuusseminaarit)
6. Vakaumusmarkkinat
7. Tyhjyysmarkkinat (ajan ja tilan ostaminen pois hyperaktiivisesta ympä-
ristöstä)
Luontoaktiviteettien kysyntänäkymät ovat hyvät. Matkailijat arvostavat
puhdasta luontoa, saasteettomuutta jaturvallisuutta. Ympäristöön liittyvä
arvomaailma on muuttunut ulkomailla ja siksi luonto vetovoimatekijänä on
herkkä väline. Matkailuyritysten ja erityisesti ohjelmapalveluyritysten tulee
suhtautua erityisen vakavasti.
Hiljaisuus ohjelmapalvelutuotteena on vielä suhteellisen vähän tunnettu.
Luonnon tai luostarin hiljaisuuskokemukset ovat kuitenkin jo olleet pitkään
markkinoilla.
Yritysten henkilöstölle tarjottavat “lyhyet irtiotot” tulevat yhä suositummik-
si kannusteina ja virkisteinä, ikään kuintyökykyä ylläpitävinä ruiskeina.
Yritysten tuoteideoiden, tekemisen ja tarinoiden, on kuitenkin lähimarkki-
noillajatkuvasti uusiuduttava, jotta kanta-asiakas säilyy kanta-asiakkaana.
Uudet kohderyhmät
• Yhä aikaistuva eläkkeelle siirtyminen tuo tulevaisuudessa terveempiä,
hyvätuloisempia ja liikkuvampia matkailijoita.
• Luonto-ohjelmien kuluttajiksi tulee yhä keskivertoisempia väestönosia.
Tämä edellyttää ikääntyvien ohellatuotteiden sopeuttamista fyysisesti
alemman suorituskyvyn omaaville asiakkaille.
• Vammaiset ovat aktiivisia liikunnan harrastajia.
• Lapsettomien pariskuntien määrä kasvaa ja perheiden tulotaso kohoaa.
Lyhytlomien suosio ja lomamatkojen vuotuinen määrä kohoaa. Matkustus-
päätös tehdään entistä useammin juuri ennen lähtöä, eikä ennakkovarauk-
sia haluta. Mahdollisuus aktiivilomailuun on tärkeää.
Tietotekniikka
Myös tietoteknologian nopea kehitys on vaikuttanut huomattavasti matkai-
luun. Varausjärjestelmät ja informaatioverkot ovat jo tuoneet palvelun tuot-
tajan informaation yhä lähemmäksi ostajaa. Nopea kehitys voi tuoda aivan
uuden vallankumouksellisen kehitysaskeleen mm. matkailun suunnittelun
ja markkinoinnin välineistöön, jolloin sisältötuotanto ja viihdeteollisuus
lähentyvät ohjelmapalvelualaa.
Kuluttaja ei halua olla näkijä vaan tekijä.
Turvallisuus ja sen ohjeistus on tärkeää!
Henkilöstön “teatraalinen osaaminen” on osa elämystä.
Tulevaisuuden markkinat
27. Aavasaksan Lappi 27
Matkailuyritysten kansainvälistymisopas
4. Mitä markkinointi on?
Seuraava kuvio selvittää markkinoinnin käsitettä. Markkinointi koostuu neljästä kokonaisuudesta:
1) tuote, 2) hinta, 3) jakelutie ja 4) markkinointiviestintä. Markkinoinnin osa-alueita käsitellään täs-
sä oppaassa tarkemmin jäljempänä. Tuotteeseen ja hinnoitteluun liittyviä kysymyksiä luvussa 5,
jakelutiehen liittyvää problematiikka luvuissa 6 ja 7 ja markkinointiviestinnän asioita luvussa 8.
5. Tuotekehitys
5.1. Yleistä
Menestyksekäs vientikauppa edellyttää yritykseltä yleensä myös panostusta tuotekehitykseen.
Kotimaanmarkkinoilla hyvin toimivat tuotteet eivät aina sellaisenaan sovellu vientimarkkinoille,
vaan niitä joudutaan muuttamaan kohderyhmän ja markkinoiden vaatimuksia vastaaviksi. Tässä
työssä tarvitaan sekä markkinoiden että asiakkaiden tuntemista. Ulkomaanmarkkinoinnissa joudu-
taan useammin kuin kotimaassa toimimaan yhteistyössä toisten yritysten sekä jakelutien kanssa.
Vientikauppa aiheuttaa myös tarvetta soveltaa tuotteet jakelutiehen sopivaksi sekä hinnoitella ne
jakelutiessä noudatettavien kauppatapojen mukaisesti (komissiot, nettohinta, ryhmähinnat jne.).
Vientikaupassa korostuvat usein tuotteen laatu ja ainutlaatuisuus. Tuotteesta pitäisi pystyä esitte-
lemään juuri ne ominaisuudet, jotka luovat sille asiakkaan silmissä laatua ja eksotiikkaa ja joiden
avulla voidaan erottua muista kilpailevista tuotteista. Juuri näiden ominaisuuksien suhteen voivat
saman tuotteen ominaisuudet poiketa merkittävästi toisistaan koti- ja ulkomaanmarkkinoilla. Siinä,
missä lumi ja jää ovat merkittävä eksotiikka-arvo ulkomaiselle asiakkaalle, saattaa suomalainen
pitää niitä itsestään selvyytenä ja kysellä valaistujen latukilometrien määrää. Ulkomaiselle asiak-
kaalle sen sijaan koko käsite valaistusta hiihtoladusta voi olla täysin tuntematon.
Yleisimmät, tuotekehitykseen liittyvät toimenpiteet yrityksen siirtyessä kotimarkkinoilta ulkomaan-
markkinoille ovat seuraavanlaisia:
Palvelu- ja/ tai laatutason muuttaminen - itsepalvelumökkiin voidaan esim. joutua lisäämään
liinavaate- ja siivouspalvelut sekä vieraskieliset keittiö- yms. koneiden käyttöohjeet
Paketointi - tuote liitetään matkanjärjestäjän tai liikenneyhtiön toimesta osaksi jotain suurempaa
kokonaisuutta tai pitkää matkasarjaa esim. yöpymiskohteeksi skandinaavisella kiertomatkalla.
Markkinoinnin kohderyhmät
Tutkimusten mukaan 80 % kotimaisista Lapin matkailijoista palaa takaisin.
On aina vähemmän riskialtista ja tuottavampaa myydä uusia tuotteita ny-
kyisille asiakkaille tai nykyisiä tuotteita uusille asiakkaille kuin uusia tuot-
teita uusille asiakkaille.
Aavasaksan Lapissa yritysten kannattaa panostaa etupäässä olemassa ole-
vien asiakaskontaktien syventämiseen, lisämyyntiin nykyisille asiakkaille
sekä nykyisten tuotteiden laatutason kohottamiseen. Näin saadaan talou-
dellisia voimavaroja sekä vetovoimaisempia tuotteita uusien asiakkaiden
hankintaan.
Kotimaiset matkailijat, jotka jo tulevat alueelle tai lähialueelle
• Tornionjoen kesäiset kalastusmatkailijat
• Alueen tapahtumiin tulevat matkailijat
• Matkailijat, jotka ovat alueella läpikulkumatkalla
• Rovaniemen, Kemin, Tornion ja Haaparannan matkailijat
• Alueella asuvat ihmiset, jotka toimivat matkailijoiden tavoin esim. osallis-
tumalla tapahtumiin
Harrastematkailijat
• Kotimaiset harrastematkailijat (hiihto, pilkki, kalastus, ampumaurheilu,
tanssi, jokkis, melonta, ratsastus, musiikki, valokuvaus, vaellus...)
• Ulkomaiset harrastematkailijat, jotka tulevat alueella järjestettäviin kult-
tuuri- tai urheilutapahtumiin
Pohjois-Suomen ja -Ruotsin ihmiset
• Suuri yleisö
• Harrastusryhmät (kulttuuri ja urheilu)
Ulkomaanmarkkinointi
• Aluekohtaisesti hoidetaan Lappi-brandin ja MEKin avulla
• Lisäksi haetaan aktiivisesti suoria matkanjärjestäjäkontakteja
Kohderyhmät
28. Aavasaksan Lappi 28
Kultamaa-hankkeen tutkimuksessa ilmennyttä
• Matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen merkitys liikevaihdossa koetaan
suureksi.
• Tapahtumien merkitys liikevaihdosta koettiin pääasiassa tärkeäksi ja sen
koettiin lisäävän matkailun vetovoimaa.
• Tärkeimmiksi markkinointiviestintäkeinoiksi yritykset kokivat:
• Suoramarkkinointi,
• Suusanalllinen viestintä
• Internet, yhteismarkkinointi sekä kyltit ja opasteet
Kotimaiset matkanjärjestäjät
Valmismatkoja on tuotettu lähinnä Pohjois-Suomen hiihtokohteisiin (Lu-
milomat). Volyymit ovat toistaiseksi jääneet pieniksi ja kokeilujen jälkeen
tarjontaa on poistunut markkinoilta. Valmismatkatuotanto on siirtynyt len-
tomatkojen osalta aluemarkkinoijien harteille ja muutoin bussimatkanjär-
jestäjille. Junavalmismatkat liittyvät useimmiten lasketteluun, mutta myös
automatkailuun sekä kulttuuri- ja musiikkitapahtumiin.
Markkinoinnin keinoja
Kesämatkailukohteiden markkinoinnissa mainonta sanomalehdissä ja
mainoskanavilla on lisääntynyt. Myös julkisuus tiedotusteitse lisää kohtei-
den tunnettuutta, kunhan kohteilla on jatkuvasti uutta ja mielenkiintoista
kerrottavaa medialle. Internetin merkitys markkinoinnin apuvälineenä on
tärkeä erilaisten portaalien myötä. Lapin markkinoinnin tärkein portaali
on laplandfinland.com.
Asiakkaista on hyvä koota sähköinen rekisteri, esim. erilaisten kilpailujen
tai asiakastyytyväisyystutkimusten tai tapahtumien yhteydessä. Aavasak-
san Lapin asiakkaille lähetetään sitten sopivin välein (sähköistä) mark-
kinointiviestintää, joka kertoo hauskalla ja viihdyttävällä tavalla alueen
tapahtumista, tuotteista ja kanta-asiakkaille tarjottavista tarjouksista.
Markkinoinnin keinoina käytetään (Kultamaa-hankkeen tutkimuksessa)
hyväksi koettuja keinoja, (Internet, valitut lehdet ja oppaat, valitut messut,
tienvarsimainonta) sekä luovan markkinoinnin keinoin aikaansatua pöhi-
nää ja suusanallista viestintää. TV:n käyttöä ainakin alueellisesti on syytä
harkita.
Markkinointiviestintä
Markkinointiviestinnässä keskitytään myyntiin ja tuloksen tekemiseen.
Matkailijalle on tarjottava alueen imagoon pohjautuva selkeä syy tulla alu-
eelle tai ostettava, vetovoimainen tuote tai tuotepaketti.
Imagomainonta voi toimia alueen markkinointiviestinnässä ”kehyksenä”.
Yhteismarkkinoinnissa yritysten ja tapahtumien viestinnässä on syytä pai-
nottaa tuotetta, ei alueen imagoa.
• Esim. alue/imago: ”Vanhan hyvän ajan syvän luonnon löydät Aavasaksan
Lapista”.
• Esim, yritys/tuote: ”kolmen tunnin kelkkasafari puukäyttöisillä häkä-
pönttökelkoilla Ruotsiin 98 euroa/hlö”.
Kohderyhmät
30. Aavasaksan Lappi 30
Markkinointi alueittain/kohderyhmittäin
Markkinointi alueen sisällä
Kohderyhmät
• yhdistykset, matkailutoimialaan liittyvät yritykset
• muut yritykset
• julkinen sektori, esim. kuntapäättäjät
• media
• suuri yleisö
Tavoitteet
Alkuvaiheessa päätavoitteena on sisäisen yhteisymmärryksen ja tahtotilan
saavuttaminen ja toimijoiden sitoutuminen Aavasaksan Lappiin ja sen käyt-
tämiseen omassa toiminnassa. Jotta tämä toteutuisi, yritysten, kuntien ja
yksittäisten ihmisten on voitava hahmottaa, mitä Aavasaksan Lappi tarkoit-
taa oman toiminnan kannalta.
Muut tavoitteet:
• Aavasaksan Lapin positionti yhdeksi Lapin matkailukeskuksista ja
siitä kertominen ”oman väen keskuudessa”
• näkyvyys aluemediassa
Toimenpiteet
• seminaarien järjestäminen
• tiedottaminen
• henkilökohtainen kontaktointi
• brändikäsikirjan ja työkalujen käyttöön ottaminen
• epäkonventionaalisten markkinointikeinojen käyttäminen
• ei mainontaa
Seuranta
• järjestettyjen seminaarien määrä
• brändiä käyttävien toimijoiden määrä
• kontaktoitujen määrä ja palautteen käsittely
• toimituksellisien juttujen määrä mediassa
• www-sivujen kävijämäärä
Markkinointi alueittain/kohderyhmittäin
31. Aavasaksan Lappi 31
Markkinointi alueittain/kohderyhmittäin
Lähialuemarkkinointi (Lappi, Oulu, Pohjois-Ruotsi)
Kohderyhmät
• matkailutoimialaan liittyvät yritykset
• julkinen sektori
• media
• suuri yleisö
Tavoitteet
• Aavasaksan Lapin positiointi yhdeksi Lapin matkailukeskuksista
ja sen tunnetuksi tekeminen Pohjois-Suomessa
• yritysyhteistyön aloittaminen lappilaisten ja oululaisten yritysten
ja yhteisöjen kanssa, esim. liikennöitsijät
• lappilaisten ja oululaisten matkailijoiden mielenkiinnon
herättäminen
• näkyminen Lapin ja Oulun mediassa
Toimenpiteet
• tiedottaminen
• Aavasaksan Lapin esilletuonti seminaareissa
• henkilökohtainen kontaktointi
• tuotteiden mainostaminen aluejohtoisesti
• Lapin Markkinoinnin toimintaan osallistuminen
• messuille osallistuminen Pohjois-Suomessa
• epäkonventionaalisten markkinointikeinojen käyttäminen
Rakennetaan suhteita Lapin muihin matkailukeskuksiin ja niissä toimiviin
yrityksiin. Markkinoidaan ja myydään alueen palveluja lähialueen yleisölle.
Seuranta
• tiedottamisen määrä
• seminaareihin osallistumisen aktiivisuus
• kontaktoinnin määrä
• myynnin määrä tuotemainonnan kautta
• messuilla näkyminen ja saatu palaute
• toimituksellisten juttujen määrä mediassa
• yhteistyösopimusten määrä
• www-sivujen kävijämäärä
• jaettujen esitteiden määrä
• myynnin kehitys
Markkinointi alueittain/kohderyhmittäin
32. Aavasaksan Lappi 32
Markkinointi alueittain/kohderyhmittäin
Markkinointi Suomen tasolla
Kohderyhmät
• matkailutoimialaan liittyvät yritykset, erityisesti matkanjärjestäjät
• julkinen sektori
• media
• suuri yleisö
Tavoitteet
• Aavasaksan Lapin positiointi yhdeksi Lapin matkailukeskuksista
ja sen tunnetuksi tekeminen
• yritysyhteistyön aloittaminen matkanjärjestäjien kanssa
• matkailijoiden mielenkiinnon herättäminen
• näkyminen valtakunnan mediassa
Toimenpiteet
• tiedottaminen
• matkailun workshopeihin osallistuminen
• henkilökohtainen kontaktointi
• kohderyhmiin kuuluvien harrastusryhmien kontaktointi
• tuotteiden mainostaminen aluejohtoisesti
• imagomainonta
• matkailuportaaleissa näkyminen
• Lapin Markkinoinnin toimintaan osallistuminen
• messuilla näkyminen
• epäkonventionaalisten markkinointikeinojen käyttäminen
Seuranta
• tiedottamisen määrä
• seminaareihin osallistumisen aktiivisuus
• kontaktoinnin määrä
• myynnin määrä tuotemainonnan kautta
• messuosallistuminen ja saatu palaute
• toimituksellisten juttujen määrä mediassa
• yhteistyösopimusten määrä
• www-sivujen suomalainen kävijämäärä
• jaettujen esitteiden määrä
• kohderyhmiin kuuluvien harrastusryhmien kontaktointi
• myynnin kehitys
Markkinointi alueittain/kohderyhmittäin
33. Aavasaksan Lappi 33
Markkinointi alueittain/kohderyhmittäin
Markkinointi kansainvälisesti
Kohderyhmä
Kansainväliset matkanjärjestäjät
Tavoite
Yritysyhteistyön aloittaminen kansainvälisten matkanjärjestäjien kanssa.
Ensin on määriteltävä, minkä tyyppiset matkanjärjestäjät sopivat Aavasak-
san Lapin tavoitteisiin.
Toimenpiteet
• matkanjärjestäjien valinta MEKin avustuksella
• henkilökohtaiset tapaamiset messuilla
• valittujen matkanjärjestäjien tutustuttaminen alueeseen
• myynnin tukivälineiden jakelu matkanjärjestäjille
• matkailuportaaleissa näkyminen
• osallistuminen ulkomaanmarkkinointiin yhdessä suurten
kansallisten matkailuorganisaatioiden kanssa
• epäkonventionaalisten markkinointikeinojen käyttäminen
Seuranta
• sopimusten määrä
• kontaktoinnin määrä
• www-sivujen kansainvälinen kävijämäärä
• myynnin kehitys
Liitteet
s. 33–21 Luettelo viestintäkanavista kohderyhmittäin
Markkinointi alueittain/kohderyhmittäin
34. Aavasaksan Lappi 34
Viestintäkanavia
Matkatoimistoalan liiton jäsenet alueella (Osalla mahdollista incoming-status):
ROVANIEMI
Arctic Safaris Oy (lisää tapahtumia tai ohjelmapalvelua)
Matkatoimisto Oy Area (esim. Lumilomat tai teemamatkat)
Eräsetti Oy (Rovaniemeltä tapahtumiin)
Lapin Matkailu Oy (ulkomaat)
Lapin Safarit Oy (Rovaniemeltä tapahtumiin)
Matkatoimisto Oy Matka-Vekka (esim. erikoismatkat, myös Tornio)
Suomen Matkatoimisto Oy (incentive ja incoming)
Villi Pohjola myös Pello (Aavasaksan Lapin alueella 8 vuokrakämppää)
KEMI
Safaris — The Lapland Connection (ohjelmapalveluja, tapahtumia)
Oulu
Matkamaa Oy (mahdollisesti lähialueen teemamatkat)
FinFun Oulu (myyvät mm. Lappia, mutta EI tuotteita Länsi-Lapissa! Ukko-
halla-Paljakka hyvä Benchmark)
Kokoontujat
o Leirikoulujen pitäjät
o Kokoustajat
Medioita
Opettaja. www.oaj.fi
Luokkis-lehti, joka jaetaan kaikkiin kouluihin kerran vuodessa marraskuussa
Luokkaretki- ja leirikouluportaali Luokkis www.luokkis.com
Sihteeri & assistentti. www.bbm.fi
Kotimaa. Kristillinen sanomalehti. www.kotimaa.fi
Ortodoksiviesti. www.ort.fi/ortodoksiviesti
Talentti (Kotimaa-lehden liite). www.kirkkopalvelut.fi
Yhteistyöverkostoja
Eco Learn –hanke. Maalle oppimaan -leirikoulu antaa aitoja elämyksiä
maaseudusta ja syventää ymmärrystä ympäristön, ruokaketjun ja kestävän
kehityksen riippuvuudesta toisistaan: www.agronet.fi/leirikoulu. Hankkeen
vetäjä Agropolis Oy: www.agropolis.fi, puh. (03) 4186 1 (keskus)
Viestintäkanavia
35. Aavasaksan Lappi 35
Tapahtumia
Sihteeri & Assistentti –päivät Helsingissä 21.–22.9.2006 (vuosittainen
tapahtuma). www.bbm.fi
Lapin ja Oulun läänin evankelisia ja ortodoksisia seurakuntia
Alatornion seurakunta
www.alatornio.seurakunta.net
Puhelin (016) 441 493
Faksi (016) 442 117
Parasniemi, 95450 TORNIO
Enontekiön seurakunta
Puhelin (016) 521 005
Faksi (016) 521 080
Jakeluosoite PL 49, 99401 ENONTEKIÖ
Ounastie 123, 99400 ENONTEKIÖ
Inarin seurakunta
www.inarinseurakunta.fi
Puhelin 010 7785 200
Faksi (016) 663 555
Käyntiosoite Sairaalantie 5, 99800 IVALO
Kemijärven seurakunta
Puhelin (016) 827 200
Faksi (016) 827 245
Jakeluosoite PL 3, 98101 KEMIJÄRVI
Käyntiosoite Esaiaksenkatu 2, 98100 KEMIJÄRVI
Kemin seurakunta
www.keminseurakunta.fi
Puhelin (016) 2261 100
Faksi (016) 221 379
Käyntiosoite Kirkkopuistokatu 11, 94100 KEMI
Keminmaan seurakunta
keminmaa.seurakunta.net
Puhelin (016) 2260 200
Faksi (016) 271 686
Jakeluosoite PL 24, 94401 KEMINMAA
Käyntiosoite Rantatie 61, 94400 KEMINMAA
Viestintäkanavia
38. Aavasaksan Lappi 38
Luontoliikkujat
o Metsästäjät ja kalastajat
o Marjastajat ja sienestäjät
o Melojat ja veneilijät
o Hiihtäjät
o Koiraharrastajat
o Kelkkailijat
Medioita
Erä. www.eralehti.fi
Metsästäjä. www.riista.fi
Jahti. www.metsastajaliitto.fi
Metsästys ja Kalastus. www.lehtiapaja.fi/yhtyneet/1/metsastys_ja_
kalastus
Vapaa-ajan Kalastaja. www.vapaa-ajankalastaja.fi
Emäntälehti Martat. www.martat.fi
Retkilehti. https://portaali.retkilehti.fi
Latu ja Polku. www.suomenlatu.fi
Skimbaaja. www.skimbaaja.fi
Suunnistaja. www.ssl.fi/SSL/sslweb.nsf/start
Vene. www.venelehti.fi
Veneilijä. www.veneilija.fi
Meloja. www.kanoottiliitto.fi
Juoksija. www.juoksija-lehti.fi
Hiihtäjä. www.hiihtoliitto.fi
Moottorikelkka. www.kelkkalehti.com
Valjakkourheilu. www.vul.fi/Valjakkourheilu_lehti
www.kalapaikka.net
www.suomenlatu.fi
www.suomimeloo.fi
www.vaellusnet.com
Tapahtumia
Retki 06 Helsingissä. Tänä vuonna 3.–5.3.06. www.finnexpo.fi
Skiexpo 2006 Helsingissä 3.–5.11.06. www.finnexpo.fi
Vene 06 Båt. Helsingin kansainväliset venemessu. Veneilyn ja
vesiharrastusten tapahtuma 10.–19.2.06. www.finnexpo.fi
Pohjois-Suomen erämessut (Oulussa joka toinen vuosi?). www.suomi.net/
eramessut
Lapin Erämessut Rovaniemellä 19.–21.5.06.
XVII Kansainväliset Erämessut Riihimäellä 8.-11.6.2006.
www.riihimaenmessut.com
Viestintäkanavia
39. Aavasaksan Lappi 39
Järjestöjä
Suomen Kanoottiliitto ry
Olympiastadion, Eteläkaarre
FI-00250 HELSINKI
Puh: (09) 494 965
Fax: (09) 499 070
Sähköposti: toimisto@kanoottiliitto.fi
www.kanoottiliitto.fi
Metsästäjäin keskusjärjestö
Fantsintie 13-14
01100 ITÄSALMI
09-2727 810
FAX 09-2727 8130
e-mail: mkj@riista.fi
www.riista.fi
Suomen Vapaa-ajan Kalastajien Keskusjärjestö ry
Svinhufvudintie 11, 00570 Helsinki
puh. (09) 2289 130
fax. (09) 684 9904
www.vapaa-ajankalastaja.fi
Suomen Metsästäjäliitto ry
Kaartokatu 6
11100 Riihimäki
Puhelin: 019-760 490
Telefax: 019-760 4910
suomen@metsastajaliitto.fi
www.metsastajaliitto.fi
Suomen Veneilyliitto – Finlands Båtförbund ry
Hämeentie 105 A
00550 Helsinki
Puh. 09 5490 351
Fax 09 5490 3599
www.veneilyliitto.fi
www.veneilija.fi
Oulun Seudun Moottorikelkkailijat ry
www.osmk.com
Viestintäkanavia
40. Aavasaksan Lappi 40
Suomen Valjakkourheilijoiden Liitto ry
Radiokatu 20
00093 SLU
puh. 09-3481 3135
www.vul.fi
Suomen Latu ry
Fabianinkatu 7
00130 Helsinki
(09) 170 101 tai (09) 4159 1100
fax: (09) 663 376
info@suomenlatu.fi
Yhteiskunnasta ja ympäristöstä kiinnostuneet
o Maatieteen harrastajat
o Historian harrastajat
o Paikalliskulttuurista kiinnostuneet
o Kylä- ja maalaiselämästä kiinnostuneet
Medioita
Ennen & nyt, historian tietosanomat. www.ennenjanyt.net
Farmi-uutiset. www.farmi-uutiset.fi
Käytännön Maamies. www.kaytannonmaamies.fi
Maaseudun Tulevaisuus. www.maaseuduntulevaisuus.fi
Maatilan Pellervo. www.pellervo.fi/maatila
Maatilan Pirkka. www.maatilan.pirkka.fi
Meidän mökki. www.meidanmokki.fi
Positio-lehti. www.maanmittauslaitos.fi/Positio
Taiteentutkija. www.rakennustaiteenseura.fi/taiteentutkija
Larppaaja. www.larp.fi
Emäntälehti Martat. www.martat.fi
www.maaseutusuomi.fi
www.maallemuutto.info
Järjestöjä
Suomen live-roolipelaajat ry.
Osoite: Suomen live-roolipelaajat ry, PL 190, 00171 HELSINKI
Sähköposti: tiedotus@larp.fi
Puhelin: 045 638 9650
www.larp.fi
Viestintäkanavia
41. Aavasaksan Lappi 41
Suomen Maantieteellinen Seura
PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2)
00014 Helsingin yliopisto
Suomen Historiallinen Seura
Tieteiden talo
Kirkkokatu 6
00170 Helsinki
Tornion kotiseutuseura
(yhteystiedot?)
Suomen Kotiseutuliitto
Kalevankatu 13 A
00100 HELSINKI
puh. (09) 612 6320
faksi (09) 612 63250
www.suomenkotiseutuliitto.fi
Marttaliitto ry
Uudenmaankatu 24 A
00120 Helsinki
p. (09) 618 7411
f. (09) 6187 4560
www.martat.fi
Tapahtumia
Valtakunnalliset kotiseutupäivät vuosittain eri puolilla Suomea. www.suome
nkotiseutuliitto.fi
OmaMökki 06. Vapaa-ajan asumisen 7.–9.4. Helsingissä. www.finnexpo.fi
Yhteistyöverkostoja
Northbound Travel
Travel Park Business Center
Hämeentie 153 B
Sanna Tarssanen
sanna.tarssanen@northboundtravel.com
Puh: +358 (0)9 272 700 30
Fax: +358 (0)9 272 700 2700560 Helsinki
www.northboundtravel.com
Viestintäkanavia
42. Aavasaksan Lappi 42
Vie asiakkaat myös perinteisten matkailureittien ulkopuolelle. Välittää
myös loma-asuntoja ja kotimajoitusta. Yhteistyökumppanit ovat erityisesti
pieniä, joustavia ja suomalaisia yrityksiä, jotka toimivat ekologisesti ja
kulttuuriseettisiä arvoja kunnioittaen.
Lomarengas Oy
Eteläesplanadi 22 C, 3. krs.
00130 Helsinki
Puhelin (09) 5766 3300
Faksi (09) 5766 3366
myynti@lomarengas.fi
www.lomarengas.fi
Taukoa kaipaavat
o Masentuneet ja stressistä kärsivät
o Hiljentyjät: esim. seurakuntien järjestämät retriitit, kts. seurakunnat
o Paluumuuttajat
Medioita
Mielekäs. www.mielenterveys-taimi.fi/mielekas
Psykologia. www.psykologienkustannus.fi/sps/lehti
Työterveiset. www.ttl.fi
www.maallemuutto.info
Järjestöjä
Suomen Paluumuuttajat ry
Salmenmäentie 30 A 33
08350 LOHJA
puh: 019 33 66 00
gsm 0400 647 463
s-posti veikko.palmut@surfeu.fi
http://omat.fi/palmut/
Suomeen palanneitten suomalaissiirtolaisten ja heidän jälkeläistensä
oma etu- ja harrastusjärjestö. Jäseninä mm. Ruotsista palanneita.
Yhdistyksellä on Palmu-lehti.
Viestintäkanavia
43. Aavasaksan Lappi 43
Kulttuurin harrastajat
o Taiteen ja teatterin harrastajat
o Musiikista kiinnostuneet
o Käsityön harrastajat
o Meänkielestä ja kirjallisuudesta kiinnostuneet
Medioita
Kiasma. www.kiasma.fi
Kielikello. www.kielikello.fi
Kulttuuri.net www.kulttuuri.net
Riffi. www.riffi.com
Rumba. www.rumba.com
Saundi. www.saundi.fi
Parnasso. www.parnasso.fi
Yleisiä matkailukanavia
Medioita
Matkalehti. www.matkalehti.fi
Matkaopas. www.matkaopaslehti.
www.lomasuomi.fi
www.laplandfinland.com
www.lapland.fi
Tapahtumia
Matkamessut tammikuussa Helsingissä
Eurooppalaisia matkanjärjestäjiä
European Tour Operators Association www.etoa.org
Jäsenet:
A C Tours
A. W. Eastons Coaches Ltd. (Part of CITO)
ACIS (US)
ACIS/AIFS (UK) Ltd.
Active Hotels
AE Tours A/S
AIFS Travel
Viestintäkanavia
44. Aavasaksan Lappi 44
Albatross Travel Group Ltd.
All In One Tours Ltd.
American Express Vacations
ANA Sales Europe Co Ltd
Backroads
Bakers Dolphin (Part of CITO)
bluebookonline.co.uk
Boscolo Group - Hotel Provider srl
Brilliant Weekends Ltd
British Airways Holidays
Casterbridge Tours Ltd.
Celtic & European Welcomes
Central Holidays
Central Holidays / Italian Travel Solutions
China Holidays Ltd
CHR Travel Ltd
CITO Ltd-Consortium of Independent Tour Operators
Clube Viajar
Collette Vacations
Cóndor Vacaciones S.A.
Contiki Holidays
Cosmos Coach Tours
Cultural Romtour
Destinations of the World (Europe)
Discover Travel and Tours International
Ebookers
Eddie Brown Tours (Part of CITO)
EF Educational Tours (affiliates of EF Cultural Tours AB)
EF Educational Tours/ EF Cultural Tours
EIS-European Incoming Services
Ellen Smith (Tours) Ltd (Part of CITO)
ETN Ltd.
EuroVista Holidays
Expedia.com/Hotels.com
Explorica Inc
Falcon Travel Enterprises / CHA Educational Tours
Fez Travel Ltd.
Flairview Travel/RatesToGo.com/Hotelclub.com
Florence Promhotels
Frota Azul
Galloway Coach Travel (Part of CITO)
Globus
Go Ahead Tours
Golden Tours
Viestintäkanavia
45. Aavasaksan Lappi 45
Grand European Services Ltd.
Greatdays Travel Group
Greene’s Travel Services
Group IST - International Speciality Travel
Gulliver’s Travel Associates
HagaNor Reiser
Harrison Holidays (Part of CITO)
History in Harmony
Hopechart Ltd
Hospitality Line Limited
Hotel Booking Systems
Hotel Reservation Service (HRS)
HotelClub
HotelConnect
Hotels & More Ltd.
Independent Coach Travel
Insight Vacations
INTAS
Interbus Praha
INTERRA - General Trading & Tour Ltd
Intertravel
Intrepid Travel
Italian Travel Team
ITO Tours
IXEO Interactive Travel S.A.
JAC Travel
JACOB Online Ltd
Jones Holiday Tours (Part of CITO)
JTB Europe Ltd
Keytours Holland
Kuoni Travel Ltd
Lastminute.com
Liberty International Spol sro
Lodge Coaches (Part of CITO)
Lucketts Travel
Malta Bargains Ltd
Miki Travel Limited
NATOUR - Travel Agents Association for Organized Groups Ltd
NETC
NETC - UK
NST Travel Group PLC
Oad Groep BV
OctopusTravel.com
Omvesa
Viestintäkanavia
46. Aavasaksan Lappi 46
Open Roads Limited
Operation Europe
Opodo Ltd.
Owens (Travelmaster) - Part of CITO
Pearl Travels
Pegasus Incoming
Personalised Travel Services
Premiaweb
RatesToGo
Republictours
Saistours
Shearings Holidays
Sovereign Tourism
Special Tours Wholesalers
SpeedBreaks
Switzerland Travel Centre
Taj Tours & Travel Ltd
Tauck Bridges
Tauck World Discovery
Top Deck Travel
Touren Services Schweda
Tourico Holidays Inc.
Touristic Travel Prague
Tourkits Ltd
Tracoin Services Limited
Trafalgar Tours
Transtours Centre Ltd
Travco
Travel Europe
Travel Intelligence.com
Travel Services Europe
TravelStay Network
Trek Travel LLC
Truemans Travel (Part of CITO)
Truronian (Part of CITO)
Tucan Travel / Budget Expeditions
UNL/Tumlare
Via London City Airport
Viator Ltd.
Visit Romania
WAITT S.A.
Welsh’s Coach Holidays (Part of CITO)
Wrays of Harrogate (Part of CITO)
Viestintäkanavia
47. Aavasaksan Lappi 47
Kotimainen kilpailu/yhteistyökenttä
Rovaniemi
Rovaniemi on Lapin matkailun keskipiste sijaintinsa ja erinomaisten liikenneyhteyk-
siensä vuoksi. Lapin pääkaupunkina Rovaniemi palvelee matkailijoita varsinaisten
matkailupalvelujen lisäksi monipuolisella kulttuuritarjonnalla sekä kaupunkitason
peruspalveluilla. Rovaniemen historia liittyy läheisesti koko Lapin asutushistoriaan ja
yhteiskuntaelämän kehitykseen. Vetovoimatekijöitä ovat napapiiri ja Joulu.
Levi
Visio 2020: Levi on Pohjois-Euroopan kiinnostavin ympärivuotinen, kansainvälinen ak-
tiviteetti- ja elämyskeskus, joka tarjoaa luontoon ja lappilaiseen kulttuuriin perustuvia
monipuolisia matkailupalveluja. Asiakkaista 50% kansainvälisiä matkailijoita ja palve-
lujen laatu vastaa korkeaa kansainvälistä tasoa. Tärkein vetovoimatekijä on luonto ja
maisema.
Ruka
Ruka on panostanut voimakkaasti kesämatkailuun. Paikat pidetään auki ja ohjelma-
palveluja on runsaasti. Rukan tavoitteena on kasvattaa ulkomaalaisten vieraiden osuus
kaksinkertaiseksi, jolloin joka neljäs asiakas olisi ulkomaalainen. Yhteismarkkinointi
on noin 670 00 euroa, josta kaupungin osuus on 116 000, Rukakeskuksen 133 000 ja lo-
put yrityksiltä, yhteensä 260 maksajaa. Ohjelmapalveluista suosituimmat kesällä ovat
koskenlasku ja mönkijät ja eri lajien yhdistelmät. Teemamatkailu on nousussa ja ka-
lastuksessa nähdään potentiaalia. Ohjelmapalveluyrityksiä on noin 50, joista 5 reilusti
suurempia. Yhteistyö sujuu hyvin suurten ryhmien palveluissa. Siirtokuljetukset on
ulkoistettu kuljetusalan yritykselle.
Saariselkä
Motto: ei suurin, mutta paras. Euroopan johtava arktisten luontopalvelujen, liikunnan
ja hyvinvoinnin keskus. Kehittäminen keskittyy voimakkaammin aineettomiin kuin
aineellisiin investointeihin, tuotemielikuvan, viestinnän ja yhteistyön parantamiseen.
Tuotekehityksen painopiste ovat nuorten aikuisten kaipaamat viihtymiseen, rentoutu-
miseen, hyvinvointiin sekä seikkailu ja extreme-lajeihin liittyvät ohjelmapalvelut.
Ylläs
Vuonna 2010 Ylläksen visioidaan olevan tunnettu aktiivilomailijoiden tuotemerkki ja
luontomatkailukohde Euroopassa. Ylläksen ylivoima on ylivertainen luontoliikunta-
palvelu yhdistettynä paikalliseen kulttuuriin. Tavoitteena on olla yhtä tunnettu Eu-
roopassa kuin Ruotsin Åre. Kärkituotteita: Maastohiihto, laskettelu, maastopyöräily ja
patikointi. Uutena tuotteena Musiikkitunturi Ylläs Festivals. Suomen aktiivisin kan-
sallispuisto. Kalastus on tarkoitus tuotteistaa. Kohderyhmänä aikuiset itse maksavat
luontoliikunnan harrastajat. Toisena business to business sekä perheet. Marginaalikoh-
deryhmänä eri lajien himoharrastajat. Kotimaanmarkkinoinnissa Ylläs esiintyy yksin,
ulkomailla tehdään yhteistyötä Levin tai muiden keskusten kanssa.
Pyhä-Luosto
Vuonnan 2008 Pyhä-Luoston visioidaan olevan kävijämäärältään ja liikevaihdoltaan
Suomen viiden johtavan kansainvälisen matkailukeskuksen joukossa. Se asemoidaan
korkeatasoiseksi, erityisesti ulkomaalaisten ja laatua hakevien kotimaisten matkailiji-
joiden kohteeksi. Kärkenä ovat kaksi tunturikeskusta, kansallispuisto ja luontoaktivi-
teetit, ametistikaivois, kurutapahtumat, vakiintuneet teemat ja tapahtumat. Tavoittee-
na nostaa käyttöaste 45 %:sta 50 %:iin ja kansainvälisten asiakkaiden osuus 30 %:sta 50
%:iin ja suoraan matkailuun liittyvien ympärivuotisten työpaikkojen määrä 380:een.
48. Aavasaksan Lappi 48
Kansainvälinen kilpailutilanne
Kanadan merkittävimmät luontotuotteet ovat kalastus, vaellus, melonta,
ratsastus, metsästys ja koskenlasku. Niistä kalastus on ylivoimaisesti tar-
jotuin tuote. Moottorikelkkailua ja koiravaljakoita ei tarjota läheskään niin
aktiivisesti kuin esimerkiksi Suomessa. Poikkeavaa tarjontaa edustavat kii-
peily- ja sukellusharrastus sekä luonnon tarkkailu, joskin näiden määrä on
vähäinen.
Irlannin markkinointi perustuu vihreän saaren mielikuvaan ja tuotteisto
omatoimisiin luontoaktiviteetteihin. Ohjatut tuotteet ovat pitkälle räätälöi-
tyjä kannustematkailun tarkoituksiin. Tuotteisto perustuu lähinnä kalas-
tukseen, pyöräilyyn, patikointiin, ratsastukseen, metsästykseen ja golfiin.
Norjan laajin tarjonta kohdistuu ratsastustuotteisiin, joskin vesielementtei-
hin liittyvät toiminnot, kuten melonta, koskenlasku ja kalastus, ovat myös
vahvoja. Patikointi, kiipeily ja jäätikkövaellus ovat Norjan olosuhteissa myös
tuotteistettuja. Kokonaistarjonta on kuitenkin selvästi vähäisempää kuin
esimerkiksi Suomessa tai Kanadassa.
Ruotsin keskeinen teema on perhematkailu. Luonnon kesätuotteita ovat
tavanomaiset melonta, koskenlasku, pyöräily, kalastus, ratsastus ja vaellus.
Ruotsissa merkittävät laskettelukeskukset ovat kehittäneet tuotteita myös
kesäkaudelle ja lähinnä kotimarkkinoille. Näistä esimerkkinä käyvät Åre ja
Björkliden hyvin merkittyine vaellusreitteineen ja seikkailuhenkisine kos-
kenlasku- tai luolamatkailutuotteineen. Ruotsin keskeisiä talvituotteita ovat
hiihto, laskettelu, moottorikelkka- ja valjakkosafarit. Keskuksena, joka täh-
tää luonnon ympärivuotiseen hyödyntämiseen, voidaan nostaa esiin Juk-
kasjärvi. Se tarjoaa yritysasiakkaille elämyksiä jättimäisessä lumilinnassa
ja kesäkaudella henkiinjäämiskursseja. Vaikka Ruotsin tarjonta on pitkälle
tuotteistettu ja toteutettu esimerkillisesti yrittäjien yhteistyössä, kokonais-
tarjonta on selvästi muita kilpailijamaita vähäisempää.
Tulevaisuuden kilpailijoista Viro (Saarenmaa) ja Venäjä (Kuolan ja Karjalan
alueet) tarjoavat metsästystä(mm. villisika) ja kalastusta. Kuolan alueen
kalastustuotteet on kyetty toistaiseksi hinnoittelemaan huimiin hintoihin
kansainvälisille markkinoille. Karjalan tasavallassa on ohjelmatuoteyrityk-
siä lähes 50, ja lisäksi kalastus- ja metsästysmatkoja sekä muita aktiivilomia
tarjoavia yrityksiä on noin 40. Myös kiertoajelu-, kulttuuri- ja nähtävyystar-
jonta on runsasta. Uuden-Seelannin matkailun vetovoima perustuu maise-
maan (vuoristo) ja harvaan asuttuun maaseutuun,luonnonilmiöihin, kuten
vulkaaniset alueet ja kuumat lähteet, sekä alueen maorin- ja englanninkie-
lisiin kulttuureihin.
Uuden-Seelannin saavutettavuus on parantunut myös kaukomatkailun
kannalta ja erityisesti Euroopasta. Potentiaalia arvioidaan olevan seikkai-
lumatkailulla. Tarjolla on seikkailuelämyksiä jet-veneillä, helikoptereilla,
heliski-lasketteluna ja benji-hyppyinä. Ohjelmatuotantoyritykset hakevat
kilpailuetuaverkostoimalla oman myyntinsä yhteisen lipun alle.
Kansainvälinen kilpailu
49. Aavasaksan Lappi 49
Lähteitä
Raportin lähteinä on käytetty mm. seuraavia sähköisessä muodossa
olevia dokumentteja.
Elämysteollisuuden ohjelmasopimus 2005–2006, Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus
Luonnonvarainneuvoston kannanotto erämatkailun kehittämiseksi
Helsingin seudun elinkeinomarkkinoinnin kehittämisen loppuraportti
Hyvinvointimatkailun peruskartoitus
Joulun sisältötuotanto
Kainuun matkailun kansainvälinen markkinointi
Kalajoen matkailututkimus
Kalastus kaupallisena ohjelmapalvelutuotteena
Kulttuurimatkailu ja kestävä kehitys
Kiertomatkailukartoitus
LEO strategia 2002–2006
Levi 3 -kehittämissuunnitelman loppuraportti
Maaseutumatkailun toimialaraportti
Matkailun alueellisen kehittämisen työnjako ja vastuut
Matkailun kävijämäärät 2004
Matkailun ohjelmapalvelujen toimialaraportti
Matkalla maalle -loppuraportti
Kuuma-alueen matkailutyöryhmän raportti
MEKin kansainvälistymisopas
Melonta-, pyöräily ja vaellustarjonta ja sen kysyntä ulkomailla
MEKin kesämatkailustrategia
Ulkomaiset matkailijat Suomessa, rajaliikennehaastattelu talvi 2004–2005
Pihlajaveden matkailustrategia
Suomalainen matkailututkimus
Suomalainen vapaa-ajan kalastaja
Tapahtumamatkkinointi maakunnan markkinointiviestinnän osana (Häme)
Vapaa-ajankalastuksen monet merkitykset
Rovaniemen matkailustrategia
Sähköiset lähteet on tallennettu tämän raportin kanssa samalle CD:lle
Lähteitä