2. Yleistä
Tietoliikennettä koskevan lainsäädännön ajantasaistaminen ja
kokoaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, on perusteltua ja
kannatettavaa
Tilanne, jossa säädökset ovat hajallaan useissa eri aikoina valmistelluissa, osin
ristiriitaisissa laeissa on muodostanut yrityksille juridisen riskin, joka on vähentänyt
halukkuutta investoida palveluiden kehittämiseen (vrt. tapaus TVkaista)
Myös esitetty 352 §:n laajuinen laki on pienille uusia tietoyhteiskuntapalveluita
kehittäville yrityksille juridisesti hyvin haastava
Tietoyhteiskuntakaari on nimenä harhaanjohtava, sillä kaari
keskittyy sähköisen viestinnän sääntelyyn, ja sen ulkopuolelle jää
laajoja tietoyhteiskuntapoliittisia kokonaisuuksia.
Myös muiden ministeriöiden kuin LVM:n tulisi päivittää oma tietoyhteiskuntalain-
säädäntönsä ja varmistua lakien yhteentoimivuudesta ja yhtenäisestä käsitteistöstä.
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2
3. Kansallisen lainsäädännön rajat
2§ ulottaa lain koskemaan koko
Internetiä:
”3) palvelua tarjotaan suomenkielisenä tai sitä muuten
suunnataan Suomeen tai suomalaisille”
Kaikki Internetin palvelut on tarkoitettu kaikille Internetin käyttäjille kaikkialla
maailmassa, ellei maakohtaista saatavuutta ole erikseen jostain syystä rajoitettu
(ennakkosensuuri, tekijänoikeudet).
Sisällöt ovat myös automaattisesti käännettävissä eri kielille, myös suomeksi.
Ruotsin kieli mainitaan vain perusteluissa, saamea ei lainkaan.
Kaari tulisi rajata normaaliin tapaan koskemaan vain suomalaisia
tai Suomessa tapahtuvaa toimintaa.
Haasteena suomalaisille suunnattu ulkomailla toimiva Suomessa laiton palvelu
Kansainvälistä yhteistyötä ja sopimuksia unohtamatta.
Vrt. case Sihteeriopisto tai Kavkaz center
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3
5. 21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
Sivujen tekijä tuomittu Suomessa mm. törkeästä kunnianloukkauksesta
ehdottomaan vankeuteen, istunut tuomionsa, mutta sivut edelleen verkossa,
koska ne ovat yhdysvaltalaisen yrityksen palvelimilla Yhdysvalloissa, ja
Yhdysvaltojen sananvapauslaki suojaa myös kunnianloukkausta.
6. Vanhentunut käsitys joukkoviestinnästä
Audiovisuaalisen ohjelman ja sisältöpalvelun määritelmät 3§ 1) ja
2) ovat avoimia, mutta perusteluissa painotetaan merkittävälle
osalle yleisöstä suunnattua joukkoviestintää.
Kasvava osa audiovisuaalisista ohjelmista on käyttäjien pienille yleisöille
tuottamia, mutta voivat saada miljoonia katsojia ja tuottaa merkittäviä
mainostuloja.
Useat kaupalliset sisältöpalvelut keskittyvät nimenomaan käyttäjien itse tuottamien
audiovisuaalisten sisältöjen välittämiseen.
Käyttäjien tuottamien sisältöjen ja niitä välittävien sisältöpalveluiden
oikeudellinen asema on jäämässä epäselväksi
Audiovisuaalisuus rajaa monia sisältöpalveluita kuten e-kirjat keinotekoisesti lain
ulkopuolelle, vaikka verkko ei erittele sisältöjä eri medioihin
Lisäarvopalvelun määritelmä 3§ 10) ja perustelu ovat ristiriidassa
Pykälässä puhutaan sekä välitys- että sijaintitiedosta, mutta perusteluissa
painotetaan lisäarvopalveluiden perustuvan vain ja ainoastaan sijaintitietoihin.
Käsite on kaiken kaikkiaan harhaanjohtava, ja väärinkäsitysten välttämiseksi olisi
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6
8. Rajoittunut käsitys Internetin liiketoimintamalleista
Tietoyhteiskunnan palvelun määritelmä korostaa palvelun
korvauksellisuutta
3§ 29) tietoyhteiskunnan palvelulla sähköisenä etäpalveluna vastaanottajan
henkilökohtaisesta pyynnöstä tavallisesti korvausta vastaan toimitettavaa palvelua;
Suuri osa tietoyhteiskunnan palveluista perustuu kuitenkin
liiketoimintamalleihin, joissa käyttäjiltä ei suoraan peritä maksua
Tietoyhteiskunnan palvelun käyttäjä ei välttämättä ole kuluttaja
eikä asiakas eikä maksa palvelusta
Kuluttaja-käsitettä ei määritellä, mutta sitä käytetään useissa kohdissa.
Kansalainen ei ole verkkoviestinnässä vain viestinnän kohde ja
vastaanottaja, vaan myös itse aktiivinen viestijä.
Kaaren taustalla vaikuttaa edelleen perinteinen hierarkkinen ylhäältä-alas-
näkökulma verkostomaisen asemesta.
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8
9. Käyttäjä voi olla varsinaisen palvelun raaka-ainetta
tai varsinaiselle asiakkaalle myytävän palvelun kohde
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9
11. 110§ Verkon neutraaliudesta kompromissi
Neutraali verkko kohtelee kaikkea välittämäänsä tietoa samalla
tavalla riippumatta sisällöstä, lähettäjästä tai vastaanottajasta
Eri osapuolilla ristiriitaiset tavoitteet:
Internetyhteyspalveluiden tarjoajien näkökulmasta innovaatiot uusia tapoja
”paketoida” internetyhteyspalvelut, tietoyhteiskunnan palvelut ja lisäarvopalvelut
– Teleyhtiöt eivät halua jäädä pelkiksi dataputkiksi
Tietoyhteiskunnan palveluiden tuottajien näkökulmasta yhteydet ovat pelkkä
kanava heidän uusille palveluilleen
– Pelkäävät teleyhtiöiden suosivan omia tai kumppaniensa palveluita
Käyttäjät haluavat pystyä käyttämään eri palveluita siitä riippumatta, ketkä
palveluita tarjoavat, tai mitä verkkoyhteyttä he käyttävät.
Yhteiskunnan kokonaisetuna on suojata käyttäjiä ja mahdollistaa
sekä teleyritysten että palveluntuottajien palveluinnovaatiot
Tietoyhteiskuntakaaren vaikutuksia seurattava kokonaisvaltaisesti
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11
12. Yksityiskohtia
32 luku: Suojaus ja suojauksenpurkujärjestelmät
Luku keskittyy kaupallisten sisältöjen joukkoviestinnän suojaamiseen, mutta…
… suojausta käytetään myös kahdenvälisessä viestinnässä, esimerkiksi yksityisten
viestien, rahaliikennetietojen tai liikesalaisuuksien suojaamiseen.
Sähköisen viestinnän tietosuojalaissa (6 §) yksityisen viestin suojaus on vielä
mukana!
299 § Viranomaiskorvaukset
Teleyrityksille ei enää korvattaisi viranomaisten tietopyynnöistä aiheutuvia
käyttökustannuksia, vain investoinnit ja ylläpito.
Seurattava, miten ”hintalapun” poistuminen vaikuttaa tietopyyntöjen määrään
115§ Viestintäpalvelun sulkeminen ja käytön rajoittaminen
Hyvä lisäys: Teleyrityksille oikeus olla yhdistämättä puheluita tms, joiden ilmeisenä
tarkoituksena on oikeudettoman taloudellisen hyödyn tavoittelu.
Huolehdittava, että tämä koskee myös ulkomailla tuotettuja viestintäpalveluita.
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12
13. Lisää yksityiskohtia
128 § Teleyrityksen, palveluntarjoajan ja myyjän yhteisvastuu
Kännykkämaksaminen rinnastuu luottokorttimaksamiseen
Teleyhtiöille vastaava korvausvelvollisuus kuin luottokorttiyhtiöillä jo on
Vaikuttaa teleyhtiöiden myyjien kanssa tekemiin sopimuksiin
Lisää kuluttajien luottamusta mobiilimaksamiseen
Nopea laajakaista on tietoyhteiskunnan perusinfrastruktuuri
Kiinteästä valokuituverkosta tullut mobiiliverkkoa palveleva runkoverkko
Valokuituverkkoon ei kannata investoida, koska käyttäjät ovat mobiiliverkossa
Kaari painottaa mobiiliverkkoja, mutta ne tarvitsevat kuituverkkoja
Palveluiden kehityksen kannalta ratkaisevaa on luoda Euroopan
laajuiset digitaaliset yhteismarkkinat
Pirstaleinen lainsäädäntö ja etujärjestökenttä tekevät palveluiden kehittämisestä
eurooppalaisille yrityksille ylivoimaisen urakan
Ei ihme, että amerikkalaiset yritykset valtaavat Euroopan digitaaliset markkinat
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13
14. Perusoikeudet kilpailutekijänä
Tietoyhteiskuntakaaressa kiinnitetään kiitettävästi huomiota
yksityisyyden suojaan, luottamuksellisen viestin suojaan ja
tietoturvaan.
Heikkouksia toki vielä on, kuten välitystietojen 12kk tallentamisvelvollisuus (§157) ja
ns. Lex Nokia
Teleosoitetta tai telepäätelaitetta käyttäen tehty rikos on hyvin laaja määritelmä
Mikä ihme on EMS-palvelu?
Kuluttajien ja markkinoiden reaktiot Snowdenin paljastuksiin ovat
osoittaneet, että teknologisesti ja juridisesti vahva tietoturva on
kansallinen kilpailutekijä
Esimerkiksi pilvipalveluita sijoitetaan nyt maihin, joissa yritykset luottavat
asiakkaidensa tietojen olevan turvassa paitsi rikollisten myös viranomaisten
urkinnalta
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14