ITK2013-konferenssin päätöspuheenvuoro Aulangolla 12. huhtikuuta 2013.

1. Tulevaisuus pelissä
Jyrki J.J. Kasvi

2. Suhtautukaa ennustajiin aina ripauksella suolaa
 ”Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons.”
 Popular Mechanics magazine on development of science, 1949.
 “I have traveled the length and breadth of this country and talked with the best people,
and I can assure you that data processing is a fad that won’t last out the year.”
 Editor of Prentice Hall business books, 1957
 ”There is no reason for any individual to have a computer in their home.”
 Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977
 "You aren't going to turn passive consumers into active
trollers on the Internet."
 Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989
 ”Internet romahtaa vuonna 2006”
 prof. Hannu H. Kari, 2004
 “Next Christmas the iPod will be dead, finished, gone, kaput.”
 Sir Alan Sugar, 2005
 Usein scifi on osunut ennusteita paremmin oikeaan.

3. Esim. ”Aivotahdistin”
”ensimmäinen
kybermurha
tehdään 2014”
– Internet Identity www.kasvi.org 3

4. Talouskriisit tulevat ja menevät
Todellisia globaaleja muutostrendejä:
 Ilmastonmuutos ja ympäristön kantokyky
– Päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen vievät nopeasti
kasvavan osan talouskasvusta
 Maailman ikärakenteen muutos
1. Suomalaisten keski-ikä on noin 40-vuotta
• Vaaleissa puolet äänioikeuden käyttäjistä on jo eläkkeellä
2. Kehittyvissä maissa suuret ikäluokat tulossa työikään
• Egyptin asukkaista kolmannes on alle 15-vuotiaita
 Globaali verkostoituminen ja riippuvuus
– BRIC-maiden nousu Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin rinnalle taloudellisiksi, kulttuurisiksi ja
sotilaallisiksi suurvalloiksi.
 Uudet teknologiat muovaavat yhteiskuntien perusrakenteita
– Tieto- ja viestintäteknologia läpäisee yhteiskunnan rakenteet

5. Meren pinta ei _ala_ nousta
Global warming art.
13.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5

6. Kuinka korkealla merenpinnasta asut?
Global warming art.
Maan nousu Etelä-Suomessa.

7. Väestörakenteen murros
Esim. Suomen huoltosuhde romahtaa … juuri nyt
Tilastokeskus
13.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7

8. Japanissa robottikuutit lohduttavat tsunamista
selvinneitä vanhuksia
(NHK Video screenshot)

9. Helsinki ja Vantaa kokeilevat
Jo vanhustenhoitorobotteja
www.tieke.fi
Innohoiva
Center for Intelligent Robotics KIST, Korea.

10. Maailmantalous 2050-luvulla
BKT miljardia US$
70.000
60.000
Goldman Sachs, ECS Research
50.000
40.000
Brasilia
30.000
Venäjä
20.000
Kiina
USA
Intia
10.000
• Aasia palaa maailman keskiöön (中国 = keski maa)
• Euroopasta tulee jälleen Aasian läntinen niemimaa.
13.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10

11. Singu-
Teknologian aaltoja lari-
teetti?
Fuusio-
Globalisaatio Yhteiskunta
BKT Bio- ?? v.
Monimutkaisuus Yhteiskunta
Muutostahti 25 v.
Tieto-
yhteiskunta
50 v.
Teollisuus- Olet tässä!
yhteiskunta
Maatalous- 250 v.
yhteiskunta
6000-7000 v.
Mika Mannermaa

12. Rytinä on vasta alussa
 Teollinen vallankumouksen vaiheet:
 50 vuotta teknologia kehittyi ja läpäisi yhteiskuntaa
 Toiset 50 vuotta tuo teknologia muutti yhteiskunnan
perusrakenteita
(koulutus, työmarkkinat, perhe, talous, politiikka, jne.)
 Esimerkiksi koulut toimivat teollisen pradigman mukaan
 Ikävakioidut vakiokokoiset ”tuotantoerät” siirtyvät ”liukuhihnalla”
”kokoonpanopisteeltä” toiseen, joissa niihin kohdistetaan normitettuja eri aiheisiin
keskittyviä opetus- ja testaustoimenpiteitä kunnes linjan päästä pullahtaa
työmarkkinoille valmis vakiokansalainen.
 Nyt ICT on läpäissyt yhteiskunnan rakenteet
 Teollisen yhteiskunnan tarpeisiin syntyneet rakenteet ovat murroksessa
 Esim. koulujärjestelmä luotiin tuottamaan teollisuudelle sen vaatimaa työvoimaa.
13.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12

13. M-Systems / IBM
Koulutus ei enää riitä
 Teknologisen ja sosiaalisen
murroksen tahti vain kiihtyy
 Maailman lankapuhelinverkon rakentaminen vei 100-120 v.
 1,1 miljardin langattoman puhelinyhteyden teko kesti 10 vuotta.
 Sosiaalisen median maailmanvalloitus kesti pari vuotta
V. 2020 ihan mikä tahansa voi olla arkipäivää, vaikka sitä ei oltaisi
vielä keksitty
 Ja esim. vuonna 2000 markkinoille tullut USB-muisti on jo syrjäytymässä
pilvipalveluiden tieltä
Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2080-luvulla!
 Eikä häntä opeteta käyttämään edes tietotekniikkaa hyväkseen edes
keskiasteella, 2030-luvun tekniikoista puhumattakaan.
 Mikä on ns. tietoyhteiskunnan koulujen paradigma?
13.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13

14. Horst Zuse
Muutoksen vauhti ei ole
ainakaan hidastunut…
US Army Photo
7.4.2008
www.kasvi.org
14

15. Internetin vuosikymmenet
 1980-luku: Internet oli tietokoneiden verkko
 Teknisesti edelleen oikea määritelmä
 TCP/IP-protokollaa käyttävien tietokoneiden verkko
 1990-luku: Internet oli tiedon verkko
 WWW = URL-osoite & HTTP-protokolla & HTML-kieli
 2000-luku: Internet oli ihmisten verkko Tim Berners-Leen WWW-palvelin.
CC 2.0 Generic Attribution Robert Scolbe
 Sosiaalinen media
 Verkostoituminen ja jakaminen
 2010-luku: Internet on esineiden verkko
 Ubiikkiyhteiskunta
 Ipv6, rfid, anturit, autojen verkko
 2020-luku: Internet on kyborgien verkko
 Kytkennät ihmisen ja tietotekniikan välillä

16. Median murros muuttaa arjen
 Internet on jo syrjäyttänyt TV:n
 Suomalaiset viettävät enemmän aikaa netissä kuin LG
television ääressä
 Lukulaitteet syrjäyttävät lehdet ja kirjat
 Lehdet ja kirjat siirtymässä musiikin perässä pilveen
 Tanskalaisista enää kolmannes lukee lehtensä paperilta
 Kirjastot joko katoavat tai muuttuvat mediakeskuksiksi
 Sopimuksia ekirjojen lainaamisen pelisäännöistä ei vielä ole
 Tuleeko kulttuurista maksukykyisten etuoikeus?
 Pelit ovat jo 10 v. olleet taloudellisesti ja ajankäytöltä suurempi
kulttuuriala kuin elokuvat
 Suomen peliala tarvitsee 600 uutta työntekijää / vuosi
 Digitalisaatio sulauttaa mediat yhteen pilvipalveluiksi
 Kirjan traileri: http://www.youtube.com/watch?v=lIbf2RcSgDA

17. CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram
Pitkiä kaaria
 Vuonna 1982 julkaistulla
Commodore 64 -kotimikrolla
lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat
perustaneet suuren osan Suomen ohjelmistoyrityksistä.
 Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta ehditty repiä ajoissa irti tietokoneesta ;)
 Erityisesti Demoscene Suomen peliteollisuuden nousun taustalla!
 Mistä löytyisi 2010-luvun lapsille Suomen 2030-luvun
menestyksen avain?
 Pyhtäällä opitaan peruskoulussa 3D-tulostinten käyttöä
– http://yle.fi/uutiset/3d-tulostaminen_halutaan_mukaan_perusopetukseen/6506284
 Virossa opetetaan ohjelmointia peruskoulun alusta loppuun
– http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/viron+kunnianhimoinen+tavoite+kaikki+7vuotiaat+
aloittavat+ohjelmointiopinnot/a835199
 Yhdysvalloissa leikitään ohjelmoimalla lentäviä robotteja…
13.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17

18. CC 3.0 SA BY Sebastien Delorme
Kulttuurin murros
• Yhteiskunnan digikuilu muuttuu
aktiivisuuskuiluksi
• Aktiivisille ihmisille mahdollisuuksia
olla entistä aktiivisempia yhteiskunnan
jäseniä
• Passiivisille ihmisille mahdollisuus olla entistä passiivisempia
• Digitaalista kulttuuria ei huomata
• Kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja IRC Galleriaan ennen kuin sosiaaliseen
mediaan havahduttiin
• Yli 100.000 suomalaista pelasi nettipokeria ulkomailla ennen kuin siihen
havahduttiin
• Mikä murros tällä hetkellä on meidän huomaamatta käynnissä?
• Teknologinen imperatiivi
• Kaikkien on osattava ja voitava käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa kyetäkseen
toimimaan yhteiskunnassa!
13.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18

19. Jopa koulu alkaa muuttua
teknologian mukana
 Olemme tuoneet IC-teknologiaa
koululuokkiin, mutta koulutuksen
rakenteet ja toimintatavat ovat pysyneet ennallaan
 Kirjat on korvattu tableteilta luettavilla ja tehtävillä digitaalisilla materiaaleilla
 Liitutaulut on korvattu videotykeillä ja smart boardeilla
 Reissuvihkot on korvattu Wilmalla
 Valmiita toimintatapoja olisi, mutta ne rikkoisivat tutut kuviot
 Pelit, mobiili-, yhteisöllinen, jaettu, etä-, virtuaali-, ym. jne. etc. oppiminen.
– Esim. paikannusta hyödyntävä larp-peli maastossa
 Avointen oppimateriaalien luominen ja jakaminen yhdessä
– Sisältöjen ja oppimissovellusten appstore, wiki, …
 Sosiaalinen media tiedon luomisen ja jakamisen välineenä
– esim. jatkuva keskustelu tunnin aiheesta twitterissä.
 Uusia oppimisessa hyödynnettäviä teknologioita syntyy jatkuvasti
13.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 19

20. Google
Teknologian kehitys kiihtyy,
hyödyntäminen oppimisessa?
 Sähköinen paperi
 Lukulaitteeksi sopiva sähköinen paperi on pian
lähes ilmaista
 Sähköinen tapetti tekee seinistä näyttöjä
 Täydennetty todellisuus verkottuu
 Silmälasit, piilolinssit, tuulilasit korvaavat älypuhelimet
 Mobiili laajakaista
 TV:ltä vapautuvat kanavat nettiviestintään
 Koko maailma on jatkuvasti läsnä silmäkulmassa
 Ihminen ja kone kytkeytyvät toisiinsa
 Nyt jo hoidetaan sairauksia implanteilla
 Anturit, hermostoliittymät, …
Imec & CMST
13.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 20

21. Miten ilman näitä tulee
nykyään edes toimeen?
Google
 3D-printterit mullistavat tuotannon
 Nyt jo pystytään tulostamaan autojen varaosia, vaatteita, asuntoja, aseita, …
 Kotiprintterit ja korttelipajat täydentävät toisiaan
 Tuotanto, kuljetukset ja kauppa supistuvat
 3d-tulostus jo käsityötunneilla esim. Pyhtäällä
 NFC mullistaa maksamisen kuin rfid logistiikan
 Käteinen raha poistuu vähitellen käytöstä
 Maksuliikenteen valvonta helpottuu ja yksityisyys vähenee
 Tekoälyt käyttöön rajatuissa tehtävissä
 Auton ajaminen, kielenkääntäminen
 Pörssikauppa jo nyt tekoälyjen hoidossa
 Urheilu- ja talousjournalismia jo nyt
 Teknologian läpimurrot muilla aloilla
 Nanotekniikka, geenitekniikka, biotekniikka, … HaveBlue.org
21
13.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

22. CC 2.0 Share alike Attribution Deryck Hodge
Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot
 Tietotekniikan peruskäyttötaidot
 Osaamisvaje kaikissa(!) ikäluokissa
 Medialuku- ja kirjoitustaidot
 Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt
 Tietoturvataidot
 Edes tietoturvapalveluiden tietoturvaan ei voi luottaa
 Digitaalinen sosiaalinen pääoma
 Sosiaalinen pääoma pudonnut sosiaalisen median kehityksen tahdista
 Tiedonhallintataidot
 Infoähky on tietoyhteiskunnan keskeinen työterveysriski
 Missä ja miten nämä opitaan? Ei ainakaan koulussa.
 Suomi Euroopan ainoita maita, jossa ICT ei ole pakollinen oppiaine
– Edes 10-sormijärjestelmää ei opita!
13.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 22

23. Basic-
ohjelmointi
ei enää
riitä
13.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 23

24. … tulevaisuus on jo täällä
UC Berkeley

25. U.S. Army Photo
Sukupuolten välinen digikuilu?
Turvallista
kotimatkaa
30.9.2010 www.kasvi.org 25

26. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
 Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
 TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 26