Recomendados
Recomendados
Más contenido relacionado
Similar a Johdantoa markkinointiin 23.11.10
Similar a Johdantoa markkinointiin 23.11.10 (20)
Más de Kari Guru
Johdantoa markkinointiin 23.11.10
- 1. Mitä on markkinointi? Mitä on markkinointi?
- 2. Markkinointi on… • Marketing, whether in the arts or in any other field of human enterprise is simply the active recognition by organizations that without customers they have nothing but costs. (Creative Arts Marketing 1995) 30.01.15 2 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 3. Puuttuva markkinointi • Markkinointi voi olla olematonta, mutta viestintää tekevät kaikki. Yrittäjä ja yritys lähettävät jatkuvasti ympäristöönsä viestejä, tietoisesti tai tiedostamattaan. (Terho Puustinen 2004) 30.01.15 3 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 4. 4 Markkinointiin liittyvät kielteiset ajatukset Markkinoinnin kontolle pannaan taloutemme toiminnassa kertakäyttökulttuuri, huonot tuotteet, kaikkinainen huijaus, holtiton varainkäyttö ja velkaantuminen. (Tapio Rissanen 2000)
- 5. Markkinointi on myyntiä! • Tämä on yleinen väärinkäsitys. Myynti on osa markkinointia, mutta markkinointiin kuuluu paljon muutakin. Peter Druckerin mukaan markkinoinnin tavoitteena on tehdä myyminen tarpeettomaksi. (Kotler 1999, Muuttuva markkinointi) Kun markkinoinnissa onnistutaan, ihmiset pitävät uudesta tuotteesta ja kertovat siitä pian muillekin, jolloin myyntiä ei juurikaan tarvita. Kun markkinoinnissa onnistutaan, ihmiset pitävät uudesta tuotteesta ja kertovat siitä pian muillekin, jolloin myyntiä ei juurikaan tarvita. 30.01.15 5 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 6. Markkinointi on osasto! • Väärin! Markkinointi kuuluu kaikille. David Packard, toinen Hewlett-Packardin perustajista on sanonut viisaasti: ”Markkinointi on aivan liian tärkeää, jotta sen voisi jättää pelkästään markkinointiosaston huoleksi.” (Kotler 1999, Muuttuva markkinointi) 30.01.15 6 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 7. Markkinointi on ongelmien ratkaisemista! • Markkinointi on kysyntään ja kilpailuun liittyvien ongelmien paikallistamista, niiden analysointia ja ratkaisemista. 30.01.15 7 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 8. Markkinointi on ennakointia! • Markkinointi on prosessi, missä tunnistetaan, ennakoidaan ja tyydytetään asiakkaan tarpeet tehokkaasti ja voitollisesti. (UK Chartered Institute of Marketing) 30.01.15 8 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 9. Markkinointi on suunnittelua! • Markkinointi on ideoiden, tavaroiden ja palveluiden suunnittelua ja sitä toteutetaan, hinnoittelun, promootioiden ja jakelun avulla, jotta saataisiin aikaiseksi vaihdantaa ja tyydytettäisiin yksityiset tai yhteisölliset tavoitteet. (American Marketing Association) 30.01.15 9 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 10. Markkinointi on ongelmien ratkaisemista Markkinointi on kysyntään ja kilpailuun liittyvien ongelmien paikallistamista, niiden analysointia ja ratkaisemista.
- 11. Markkinointi on ennakointia • Markkinointi on prosessi, missä tunnistetaan, ennakoidaan ja tyydytetään asiakkaan tarpeet tehokkaasti ja voitollisesti. (UK Chartered Institute of Marketing)
- 12. Markkinointi on kaupallista Markkinointi on pohjimmiltaan kaupallista toimintaa, jonka päämäärä on saada kuluttajat ja organisaatiot ostamaan tavaroita ja palveluja. Markkinointi tarkoittaa yrityksen tuloja kehittäviä toimintoja ja järjestelmää, jolla yritys tekee kannattavia liiketoimia. (Evert Gummesson, 2005, Many-to-Many markkinointi)
- 13. Markkinointi on suunnittelua • Markkinointi on ideoiden, tavaroiden ja palveluiden suunnittelua ja sitä toteutetaan, hinnoittelun, promootioiden ja jakelun avulla, jotta saataisiin aikaiseksi vaihdantaa ja tyydytettäisiin yksityiset tai yhteisölliset tavoitteet. (American Marketing Association)
- 14. Markkinointi on viestintää Markkinointi perustuu yhteen tärkeään pointtiin, ydinviestiin. Se on jotakin syvää ja yksinkertaista, jotakin sellaista, minkä takia yritys on olemassa, yksi tai kaksi lausetta. Markkinointi välittää ydinviestiä, jonka hienosäätö riippuu yrityksen tilanteesta, tuotteesta, arvoista – ja asiakkaista. (Terho Puustinen 2004)
- 15. 15 Markkinointi on prosessi Markkinointi on se prosessi, jossa suunnitellaan ja toteutetaan tavaroiden, ideoiden ja palvelujen tuotteistaminen, hinnoittelu, markkinointiviestintä ja jakelu, jotta saataisiin aikaan vaihdantaa sekä yksilön että organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi.
- 16. 16 Markkinointiprojektin kulku Projekti, jolla on organisaatio Sisällön suunnittelu Kohderyhmät Markkinointi- ja/tai tiedotus- suunnitelma Raportointi
- 17. Markkinointi on huomion herättämistä Markkinointi on tiedostettuihin ja vielä tiedostamattomiin tarpeisiin vastaamista. Markkinointi on huomion suuntaamista ja herättämistä. Se on viestimistä siitä elämänvoimasta, jota yritys haluaa lisätä. Se voi olla yritystä manipuloida asiakkaita – tai jalompaa, tiedostettuihin ja vielä tiedostamattomiin tarpeisiin vastaamista. (Anja Kulovesi 2005)
- 18. Markkinointi on viestintää! • Markkinointi perustuu yhteen tärkeään pointtiin, ydinviestiin. Se on jotakin syvää ja yksinkertaista, jotakin sellaista, minkä takia yritys on olemassa, yksi tai kaksi lausetta. Markkinointi välittää ydinviestiä, jonka hienosäätö riippuu yrityksen tilanteesta, tuotteesta, arvoista – ja asiakkaista. (Terho Puustinen 2004) 30.01.15 18 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 19. Ideasta toiminnaksi 30.01.15 19 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 20. Tehtävä • Mikä on Teidän ydinviesti! • Mikä voisi olla Teidän ydinviesti! 30.01.15 20 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 22. Tanssita uinuvaa kansaa Ensin oli ajatus, oli idea. Uneksija sen vahvaksi vaali. Antoi kasvaa ja kaunistua. Maisteli, makusteli, Hemmotteli, hersytteli, Ylväin mielin muille esitteli Vaan jo oli liuta lapsia laitumella, Villejä varsoja vilisteli, Muiden muksuja mutkitteli. Uneksi emo enemmän. Rohkaisi rotunsa jaloksi. Parhaiten palvelemaan paimensi. Ilolla toimimaan innoitti. Rakkaudella ravitsi. Luottamuksella lempeäksi lujitti Vihdoin tanssi tulet taivahalla. Ilot ihmisten sisällä sykähti. Unelmat uudet ilmoille vilisti. Ja elämä uudisti uinuvan kansan (Anja Kulonen) 30.01.15 22 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 23. • Jotain, millä herätämme huomiota ja saamme ihmiset liikkeelle. • Markkinoinnin pitää herättää tunteita. • Ja tuottaa positiivisia kokemuksia. Tanssita uinuvaa kansaa… 30.01.15 23 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 24. • Markkinoinnin suunnittelun perustana on oman toiminnan määrittely • Mikä on missio? - tuoteidean, liikeidean rajaus • Perusidea pohjana markkinointitoimenpiteiden suunnittelulle Ensin oli ajatus, oli idea 30.01.15 24 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 25. • Markkinointi voi olla alkuna uudelle toiminnalle • Markkinointi voi olla herättelemässä omia Verkostoja • Markkinointi voi toimia oman toiminnan voimaannuttajana Unelmat uudet ilmoille vilisti. Ja elämä uudisti uinuvan kansan 30.01.15 25 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 26. • Oma toimintanäkyväksi! • Attention, Interest, Desire, Action! • Kiinnostuksen herättäminen ja herääminen Vihdoin tanssi tulet taivahalla. Ilot ihmisten sisällä sykähti. 30.01.15 26 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 27. • Oman konseptin kehittäminen • Tuotteistaminen, paketointi • Ajatusten testaaminen muilla Maisteli, makusteli, Hemmotteli, hersytteli, 30.01.15 27 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 28. • Ainutlaatuisuuden oivaltaminen • Erottuminen muista toimijoista • Paremmuus. Annetaan lupauksia ja lunastetaan ne. Uneksi emo enemmän. Rohkaisi rotunsa jaloksi. Parhaiten palvelemaan paimensi 30.01.15 28 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 29. • Mitkä on tavoitteet • Mitkä on unelmat. Visio! • Suunnitelmien laatiminen Uneksija sen vahvaksi vaali. Antoi kasvaa ja kaunistua. 30.01.15 29 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 30. • Oikea asenne. Ylpeys omasta toiminnasta. • Markkinoille tuominen. Lanseeraminen. Ylväin mielin muille esitteli 30.01.15 30 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 31. • Markkinatilanteen toteaminen ja ymmärtäminen. • Kilpailutilanteen arviointi. • Toimintaympäristön kuvailu Vaan jo oli liuta lapsia laitumella, Villejä varsoja vilisteli, Muiden muksuja mutkitteli 30.01.15 31 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 32. • Ilosta energiaa omaan toimintaan • Herkkyys ja sitoutuminen omiin ratkaisuihin. • Usko omaan toimintaan. Ilolla toimimaan innoitti. Rakkaudella ravitsi. Luottamuksella lempeäksi lujitti 30.01.15 32 lehtori Kari Keuru, Versio 0.2 © Humanistinen ammattikorkeakoulu
- 34. Markkinoinnin kehittyminen • 1800-luvulla ajateltiin, että ihmiset ostaisivat kaikkea mitä tarjottaisiin, kunhan se olisi vain tarpeeksi halpaa. • Höyrykoneen keksiminen mahdollisti jopa kymmenen kertaa halvemman massatuotannon ja suurin osa asiakkaista oli valmis hyväksymään huonomman laadun ja tuotteen, joka ei täysin vastannut heidän tarpeitaan.
- 35. Tuotantosuuntainen ajattelu • Valmistajien ja tuottajien keskuudessa hallitseva asenne oli, että ainoastaan riittävä tuotanto merkitsi. Tätä ajattelua kutsutaan tuotantosuuntaiseksi. • Tuotantosuuntainen ajattelu voi olla vallitseva käsitys vielä nykyäänkin, jos kysyntä ylittää tuotannon. • Tuotantosuuntaisesti toimivassa yrityksessä ei arvosteta asiakkaita. Tuotamme vain tuotteita ja kenenkään ei tarvitse meitä opettaa, millaisia tuotteita pitää valmistaa.
- 36. Markkinoinnin kehittyminen • Vaurauden lisääntyessä ihmiset eivät olleet enää valmiita hyväksymään standartoituja tuotteita ja erikoistuotteiden kysynnän kasvaessa, valmistajat pystyivät hyödyntämään uudelleen massatuotannon edut, vaikka valmistivatkin erikoistuotteita. • Vähitellen syntyi ajatus ideaalituotteesta, jonka kaikki asiakkaat haluaisivat. Insinöörit suunnittelivat yhä paremmin varusteltuja tuotteita, paremmilla ominaisuuksilla, tavoitteena miellyttää kaikkia.
- 37. Tuotesuuntainen ajattelu • Tämä ajattelu tunnetaan tuotesuuntaisena ja sillä on taipumus johtaa monimutkaisempiin ja kalliimpiin tuotteisiin, joita loppujen lopuksi kukaan ei suoranaisesti halua. • Asiakas joutuu maksamaan ominaisuuksista, joita hän ei tarvitse. • Tämän ajattelun ongelmana on, ettei tunnisteta eroavaisuuksia eri asiakkaiden tarpeissa ja maussa.
- 38. Myyntisuuntainen ajattelu • Tuotanto kapasiteetti kasvoi ja tarjonta ylitti kysynnän. Syntyi ylijäämää. • 1920-30-luvuilla Yhdysvalloissa valmistajat palkkasivat myyntimiehiä päästäkseen eroon ylijäämästä. • Uskottiin, että synnynnäinen myyntimies kykenisi myymään mitä tahansa ja kenelle tahansa. Syntyi myyntisuuntautunut ajattelu.
- 39. Markkinoinnin kehittyminen • Myyntisuuntaisen ajattelun olettamus on, että asiakasta voidaan ”huijata”, asiakas ei välitä tullessaan ”huijatuksi” ja hän antaa tehdä sen jopa uudelleen. • Myyntisuuntainen ajattelu oli vallalla aina 1950- 60-luvuille asti. • Ilmoittelulla ja henkilökohtaisella myyntityöllä oli keskeinen rooli.
- 40. Myyntisuuntainen ajattelu • Valmistettiin tuotteita tietyillä ominaisuuksilla ja yritettiin muuttaa asiakkaan ajattelu tuotteeseen sopivaksi. • Lähtökohtana yrityksen tarpeet, eivätkä asiakkaan. • Yritys, jonka tuotteet menevät huonosti kaupaksi, alkaa usein toimia myyntisuuntaisesti.
- 41. Kysyntäsuuntainen ajattelu • Myyntisuuntautuneen yrityksen vastakohta on kysyntäsuuntautunut yritys. Tässä ovat markkinat! Mitä voisimme myydä? • Aluksi selvitetään asiakkaiden tarpeet ja sitten suunnitellaan sopivat tuotteet.
- 42. Asiakassuuntainen ajattelu • Modernin asiakassuuntaisen ajattelun lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet: asiakas tietää mitä hän haluaa ja hän haluaa saada rahoilleen vastinetta. • Asiakassuuntaisessa ajattelussa nähdään asiakkaan yksilölliset tarpeet.
- 43. 30.01.15 Asiakassuuntaisen ajattelun perusolettamus • Lähtökohtana asiakkaiden tarpeiden tyydyttäminen • Luodaan tarpeita ja tyydytetään ne vai ovatko tarpeet olemassa ja ne vain herätetään. • Markkinoinnin tehtävänä organisaatiossa on saada organisaation ja asiakkaan välillä aikaan molempien osapuolien tarpeet tyydyttävä vaihdantaprosessi ”Menestyvä organisaatio on sellainen, joka parhaiten pystyy määrittelemään asiakkaidensa käsitykset, tarpeet ja toiveet ja tyydyttää ne elinkelpoisella ja kilpailukykyisellä tavalla, suunnittelemalla tarjouksensa, viestimällä siitä, hinnoittelemalla sen ja saattamalla sen asiakkaiden ulottuville.” Annika Mäkelä luennot
- 44. Asiakassuuntainen ajattelu/taide ja kulttuuri • Tuotantosuuntautuneisuus: Taiteilija tekee mitä tekee ja toivoo että ihmiset pitävät siitä.. • Myyntisuuntautuneisuus: Taidelaitos tuottaa produktioita, joihin täytyy hankkia ja etsiä yleisöä/ostajia • Asiakassuuntautuneisuus: Markkinoija selvittää, mistä kohderyhmä pitää ja sitten tuottaa sitä. Tai vaihtoehtoisesti etsii ihmisiä, joilla on tarve produktiolle/tuotteelle. Annika Mäkelä luennot
- 45. Asiakassuhdemarkkinointi • Asiakassuhdemarkkinoinnin lähtökohtana on asiakaslähtöisyys, jonka mukaan yritys kehittää, tuottaa ja markkinoi asiakkaiden tarpeita vastaavia tuotteita. • Tarkoituksena on varmistaa asiakkaiden tyytyväisyys ja uskollisuus. Tämän ansiosta saadaan kannattavia kanta-asiakassuhteita. Annika Mäkelä luennot
- 47. 47 Miksi taiteen ja- kulttuurin markkinointi Väitteitä! • Taide ei ole alisteista markkinavoimille. • Taiteessa sekoittuvat erilaiset arvot. • Taiteen kohderyhmät ovat näkymättömiä. • Taide ei ole välttämätöntä ihmiselle. • Taide on ainutkertaista. • Taiteen markkinointia tekevät usein Oto-ihmiset, joilla ei ole aikaa keskittyä markkinointiin.
- 48. 48 Kulttuurin ja taiteen markkinointi • Kotler nosti ensimmäistä kertaa esille kulttuurin ja taiteen markkinoinnin. • Hän loi käsitteen kulttuurituote. Kulttuuriyritysten täytyi kilpailla kuluttajien huomiosta ja kansallisista resursseista. • Kulttuuri kohtasi siis markkinointiongelman.
- 49. 49 Kulttuurin ja taiteen markkinointi • ”Taiteen markkinoinnin ykköstavoite on tuoda sopiva määrä ihmisiä, sopivalla tavalla kontaktiin taiteilijan kanssa, ja näin saavuttaa paras mahdollinen taloudellinen hyöty, mikä on verrannollinen tehtyyn työhön.”
- 50. 50 Kulttuurin ja taiteen markkinointi • Määritelmä asetti taiteilijan ja tuotoksen etusijalle. • Ensin tehdään taidetta ja sitten etsitään sille sopiva yleisö. • Markkinointi ei siis sano taiteilijalle kuinka taidetta tehdään vaan etsii hänen luomuksilleen sopivan yleisön. • Markkinointi sovitetaan sopivaksi taiteelle.
- 51. 51 Hirchmanin kolme markkinoiden segmenttiä? Itsekeskeinen luovuus Ensisijainen yleisö: ITSE Ensisijainen tavoite: ITSEILMAISU Ryhmälle suuntautunut luovuus Ensisijainen yleisö: ammattilaiset ja kollegat Ensisijainen tavoite: tunnustus, suosionosoitukset Kaupallinen luovuus Ensisijainen yleisö: Suuri yleisö, julkisuus Ensisijainen tavoite: Raha
- 52. 30.01.15 Kulttuuripalvelutuotteen ominaisuuksia 1) Aineettomuus • ei voi koskea • asiakas osallistuu itse palvelun tuottamiseen: kokemus • kuluttaja ei voi kokeilla etukäteen, ainutkertaisuus • markkinointiviestinnällä ja markkinoinnilla tärkeä rooli palvelun etujen ja ominaisuuksien kertomisessa. • hinnoittelu vaikeaa • ostaminen tuo vain käyttöoikeuden, ei omistusoikeutta Annika Mäkelä luennot
- 53. 30.01.15 Kulttuuripalvelutuotteen ominaisuuksia 2) Tuotannon ja kulutuksen samanaikaisuus 3) Ei-tasalaatuisuus/heterogeenisyys 4) Katoavuus: ei voi varastoida Annika Mäkelä luennot
- 54. 54 Markkinointi ja kulttuuriyritykset Massatuotanto Prototyyppi tuotanto TuotenäkemysMarkkinanäkemys 14 23 A B D C
- 55. 55 Markkinointi malli kulttuuriyritykselle Missio Tuote Kuluttajat Valtio Sponsorit Agentit Hinta Saatavuus Promootiot Kulttuuriyritys Viestintävälineet Markkinat Markkinointimix 1 2 34 5 6
- 56. Tulevaisuuden ohjeeksi Gobén 10 teesiä 1. Kuluttaja/asiakasajattelusta siirrytään ihmisen kohtaamiseen 2. Tarpeita täyttävistä tuotteista siirrytään toiveita täyttäviin elämyksiin. 3. Rehellisyydestä siirrytään luottamuksen rakentamisen. 4. Laadusta siirrytään paremmuuteen. 5. Tunnettuudesta siirrytään haluttavuuteen. 6. Identiteetistä siirrytään persoonallisuuteen. 7. Toimivuudesta siirrytään miellyttävään kokemukseen. 8. Näkyvyydestä siirrytään tunneyhteyteen. 9. Viestinnästä siirrytään dialogiin. 10. Palvelusta ollaan siirtymässä arvostavaan ihmissuhteeseen.
Notas del editor
- Kun markkinoinnissa onnistutaan, ihmiset pitävät uudesta tuotteesta ja kertovat siitä pian muillekin, jolloin myyntiä ei juurikaan tarvita.
- Kun markkinoinnissa onnistutaan, ihmiset pitävät uudesta tuotteesta ja kertovat siitä pian muillekin, jolloin myyntiä ei juurikaan tarvita.
- Kun markkinoinnissa onnistutaan, ihmiset pitävät uudesta tuotteesta ja kertovat siitä pian muillekin, jolloin myyntiä ei juurikaan tarvita.
- Kun markkinoinnissa onnistutaan, ihmiset pitävät uudesta tuotteesta ja kertovat siitä pian muillekin, jolloin myyntiä ei juurikaan tarvita.
- Kun markkinoinnissa onnistutaan, ihmiset pitävät uudesta tuotteesta ja kertovat siitä pian muillekin, jolloin myyntiä ei juurikaan tarvita.
- Bsusiness-ajatteluna markkinointi on vielä kovin nuori, mutta sen vaikutuksiin törmäämme nykyään kaikkialla. Ajattele maailmaa ilman markkinointia: ei mainoksia televisiossa, radiossa, lehdissä, kadulla, kauppojen ikkunoissa eikä ilmaisjakelu, ei puhelinmyyntiä, eikä värikkäitä tuotepakkauksia, ei tarjouksia, ei esitteitä, ei joustavia aukioloja, eikä asiakasvalituksia. On sitten eri asia millä tavalla suhtaudumme markkinointiin ja kuinka määrittelemme markkinoinnin. Markkinoinnin lonkerot levittäytyvät kaikkialle. Räikeimmillään se ärsyttää meitä, mutta salakavalasti emme aina edes huomaa sen vaikutusta.