Erikoistutkija Nina Halme Kouluterveyspäivät 18.9.2012.

1. Mitä Kouluterveyskysely kertoo koulun
keskeyttämiseen yhteydessä olevista
tekijöistä
Erikoistutkija Nina Halme, tutkimusprofessori Marja-Leena Perälä,
tutkija Hanne Kivimäki ja yksikön päällikkö Juha Fränti
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 1

2. Koulun keskeyttäminen on moninainen ilmiö
• Kyse moninaisesta ilmiöstä ja pitkästä prosessista
• Suomessa keskeyttäminen painottuu perusopetuksen
päättövaiheeseen tai keskeyttämiseen toiseen asteen
koulutuksessa
• Vuonna 2010
– Perusopetuksessa keskeyttäneitä 0,04 %
– 9-luokkalaisista 6,5 % ei hakenut tai saanut opiskelupaikkaa
– 5,5 % ei ottanut opiskelupaikkaa vastaan
– Ammatillisessa koulutuksessa keskeyttäneitä 9,1 %
– Lukion keskeyttäneitä 4,0 %
(Lähde: SVT 2012)
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 2

3. Kouluterveyskysely kertoo koulun
keskeyttämiseen yhteydessä olevista tekijöistä
1. Koulun keskeyttämiseen
yhteydessä olevien tekijöiden
yleisyys
2. Yksittäisen tekijän avulla ei voida
ennustaa koulun keskeyttämistä –
kasaantuminen
3. Koulun keskeyttämiseen
yhteydessä olevien välillä on
kompleksisia suhteita – erilaisia
koulun keskeyttämisen prosesseja
*Tarkastelu perustuu 2010-2011 toteutettuun KT -kyselyyn, johon osallistui 192 414 8. ja 9.
luokan oppilasta sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijaa
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 3

4. Koulun keskeyttämiseen yhteydessä
olevien tekijöiden yleisyydestä
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 4

5. Koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevat
tekijät
• Aikaisempien tutkimusten* perusteella tunnistettiin 21 koulun
keskeyttämiseen yhteydessä olevaa tekijää, jotka liittyivät
a) Nuoreen itseensä
– Henkilökohtaisiin taustoihin
– Käyttäytymiseen
– Kouluun
b) Hänen perheeseensä
– Sosioekonomiseen taustaan
– Vanhempi–nuori –suhteeseen
* mm. Hammond ym. 2007 järjestelmällinen katsaus koulun
keskeyttämiseen yhteydessä olevista tekijöistä 1980-2005
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 5

6. Nuoren henkilökohtaiseen taustaan liittyvät…
%
40
34 33
35
30
25
21
20 16
15 Poika
15
10 7
Tyttö
5
0
Terveydentila Vaikeuksia Keskivaikea tai
keskinkertainen opiskelussa vaikea
tai huono masentuneisuus
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 6

7. Käyttäytymiseen liittyvät….
% 30 Poika
Tyttö
25
24
21 21
20 18 18
15 14 13
11
10
4 3 6 6
5
0
Työskentely Tupakoi Yhdyntä Tosi Kokeillut Toistuvasti
opiskelyn päivittäin vähintään 5 humalassa laittomia rikeitä
ohessa > kumpaanin vähintään huumeita vuoden
10h/ vko kanssa kerran ainakin aikana
kuussa kerran
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 7

8. Kouluun liittyvät….
Poika
% 40 38
Tyttö
35 31
30
25
20 17 18
15 14
9 8
10 7
5 5 6
5 3
0
Lintsannut >3 Tuntee usein Vaikeus tulla Vaikeus tulla Kiusaa muita Ei pidä
päivää viimeisen ettei opinnoilla toimeen toimeen oppilaita koulunkäynnistä
kk aikana merkitystä opettajien kaverien kanssa viikoittain
kanssa
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 8

9. Perheen sosioekonomiseen asemaan
liittyvät…
%
35 Poika
31 32
30 Tyttö
25 22 23
20 18
15
15 12
11
10
5
0
Äidin alhainen Isän alhainen Muu kuin Vähintään yksi
koulutustaso koulutustaso ydinperhe vanhemmista
työttömänä
vuoden aikana
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 9

10. Vanhempi–nuori -suhteeseen liittyvät…
%
25
Poika
20
20 Tyttö
17
15
10
10 8
5
0
Ei saa apua kotoa koulunkäynnin Keskusteluvaikeuksia vanhempien
vaikeuksiin kanssa
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 10

11. Koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevien
tekijöiden yleisyys
• Koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevia tekijöitä esiintyi
hieman enemmän pojilla (ka 3,29) kuin tytöillä (ka 3,22)
• Keskeyttämiseen yhteydessä olevia tekijöitä esiintyi myös
jonkin verran enemmän peruskoulussa (ka 3,26) ja
ammatillisissa oppilaitoksissa (ka 3, 84) opiskelevilla
verrattuna lukio-opiskelijoihin (ka 2,77)
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 11

12. Koulun keskeyttämiseen yhteydessä
olevien tekijöiden kasaantumisesta
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 12

13. Yksittäisen tekijän avulla ei voida ennustaa
koulun keskeyttämistä
• Ei ole olemassa ainoastaan yhtä tekijää, jonka olemassaololla
voitaisiin ennustaa tulevaa koulutuksen keskeyttämistä
• Merkityksellisempää on useiden erilaisten tekijöiden
kasaantuminen samalle nuorelle
• Koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevien tekijöiden
kasaantuminen:
– ei riskitekijöitä 15 %
– 1-2 riskitekijää 34 %
– 3-4 riskitekijää 24 %
– Riskitekijöitä 5 tai enemmän 27 %
• Nuoria, joilla riskitekijöitä oli 10 tai useampia oli 4 %
• Kasaantumisessa on tapahtunut vain vähäisiä muutoksia
viimeisen vuosikymmenen aikana
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 13

14. Koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevien
tekijöiden kasaantumisen yleisyys 2002-2011
40
35
30
25
Ei riskitekijöitä
% 20
1-2 riskitekijää
15 3-4 riskitekijää
10 vähintään 5 riskitekijää
5
0
2002/2003 2004/2005 2008/2009 2010/2011
Vuosi
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 14

15. Koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevien
tekijöiden kasaantuminen alueellisesti
• Koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevien tekijöiden
kasaantumisessa on alueellisia eroja
– Kuntatasolla
• Nuoria, joille kasaantunut vähintään 10 riskitekijää 0 % – 12 %
– Maakunnittain
• Nuoria joille kasaantunut vähintään 10 riskitekijää 3,1 % – 4,4 %
• Niissä maakunnissa, joissa nuorille oli kasaantunut enemmän
useita koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevia tekijöitä, oli
myös enemmän sellaisia 15–29-vuotaita nuoria, joilla ei ollut
peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja jotka eivät opiskelleet tai
käyneet töissä (vrt. Tilastokeskuksen 2010 selvitys
syrjäytyneistä nuorista)
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 15

16. Koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevien
tekijöiden kasaantuminen (vähintään 5 tekijää)
oli yleisempää nuorilla
Exp(B)
• Jotka eivät pitäneet koulunkäynnistä 11,4
• Jotka tunsivat usein, ettei koulunkäynnillä ole merkitystä 13,8
• Joilla oli vaikeuksia opiskelussa 14,2
• Joilla oli vaikeuksia tulla toimeen opettajien kanssa 23,9
• Jotka tupakoivat päivittäin 30,7
• Jotka olivat tosi humalassa vähintään kerran kuussa 20,5
• Joilla oli toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 19,6
• Joiden terveydentila oli keskinkertainen tai huono 11,9
• Joilla oli keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 19,9
• Joilla vähintään yksi vanhemmista oli työttömänä 11,7
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 16

17. Koulun keskeyttämiseen yhteydessä
olevien tekijöiden välillä on
kompleksisia suhteita – erilaisia
koulun keskeyttämisen prosesseja
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 17

18. Nuoret, joille on kasaantunut useita koulun
keskeyttämiseen yhteydessä olevia tekijöitä
eivät ole homogeeninen ryhmä
• Tulokset antavat viitteitä siitä, että on olemassa useita koulun
keskeyttämiseen johtavia prosesseja
– Taustalla olevat tekijät saattavat olla hyvin erilaisia
• Riskitekijöiden välillä havaittiin kompleksisia suhteita
– Nuoren kokemalla heikolla tai keskinkertaisella terveydentilalla oli
yhteys keskivaikeaan tai vaikeaan masennukseen
– Päivittäinen tupakointi ja humalahakuinen juominen olivat
yhteydessä toisiinsa
– Laittomien huumeiden kokeilu tai käyttö oli yhteydessä
päivittäiseen tupakointiin, holtittomaan seksuaalikäyttäytymiseen
sekä humalahakuiseen juomiseen
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 18

19. • Keskeistä oli opintojen kokeminen merkityksettömänä
– Tämä oli vahvasti yhteydessä opiskeluvaikeuksiin sekä nuoren
depressiiviseen oireiluun
– Nuoret, jotka eivät pitäneet koulunkäynnistä, kokivat muita
useammin, ettei opinnoilla myöskään ole merkitystä
• Vaikeus tulla toimeen opettajien kanssa indikoi myös
vaikeuksia tulla toimeen muiden koulukavereiden kanssa
• Äidin ja isän matala koulutustaso olivat yhteydessä toisiinsa.
Vanhempien sosioekonomisella taustalla ei voitu kuitenkaan
havaita yhteyttä muiden riskitekijöiden esiintymiseen.
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 19

20. Lopuksi…
• Varhainen tunnistaminen ja oikea-aikaisen tuen tarjoaminen
keskeistä
• Edellytetään hallinnonalat ylittävää yhteistoimintaa – koululla
keskeinen rooli
• Voimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen
edellyttää, että johdolla on kokonaiskuva kunnan lasten,
nuorten ja perheiden palveluista ja hyvinvoinnin tilasta,
toimitaan yhdessä sovittujen periaatteiden mukaan ja
käytössä on vaikuttavat menetelmät ja työtavat
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 20

21. Tulosten hyödyntämisestä eri tasoilla
• Tulokset tukevat vahvasti sekä paikallista että kansallista
nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää
työtä eri tasoilla
– Oppilaitokset voivat käyttää kyselyn tarjoamaa tietoa
kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, oppilas- ja
opiskelijahuoltotyössä sekä opetuksessa.
– Tuloksia voidaan peilata olemassa oleviin kunnan ja
opetuksenjärjestäjän suunnitelmiin, lisäksi niitä voidaan käyttää
esimerkiksi terveystiedon opetuksessa.
– Kunnat puolestaan voivat hyödyntää tuloksia
hyvinvointijohtamisessa, esimerkiksi laadittaessa
hyvinvointistrategiaa, lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa tai
lastensuojelusuunnitelmaa.
26.9.2012 Kouluterveyspäivät 2012/ Nina Halme 21

22. Lisätietoa laajemmin aiheesta
Yhteistyöinterventioiden vaikuttavuus
lapsiperhepalveluissa. Järjestelmällinen
katsaus. Raportteja 10/2010. THL
Halme N, Perälä M-L & Laaksonen C.
Hajanaisia palveluja vai toimiva kokonaisuus?
Lasten ja perheiden palvelut toimialajohtajien
näkökulmasta. Raportteja 29/2011. THL
Perälä M-L, Halme N, Hammar T & Nykänen
Miten lasten ja perheiden palvelut vastaavat
tarpeita? Vanhempien näkökulma. Raportteja
36/2011. THL.
Perälä M-L, Salonen A, Halme N & Nykänen S
Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteen-
sovittava johtaminen. Opas 19/2012. THL 2012
Perälä M-L, Halme N & Nykänen S.
26.9.2012 Perhepalvelujen monialaisen .../ Marja-Leena Perälä 22