Projektisuunnittelija Tiina Ilola Kouluterveyspäivät 19.9.2012.

1. RAJAPINTA-NUORET
Nuorten mielenterveyden
edistäminen kouluissa
25.9.2012 TIINA ILOLA

2. MIKÄ – MIKSI – MITÄ ?
Satakunnan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian pilotti (Kaste-
/Remontti-hanke) yläkoulussa, 2. asteella ja ammattikorkeakoulussa
opiskeleville 13 – 25 -vuotiaille nuorille.
Nykyisen perusopetuslain mukaan oppilaille on taattava oikea-
aikaista tukea tutussa kouluympäristössä ja oppimisryhmässä
Rajapinta-pilotissa mallinnetaan ryhmämuotoista työskentelyä
lievissä mielenterveyshäiriöissä ja ongelmakäyttäytymisessä
Nuorille tarjotaan mielenterveyspalveluja heidän omassa
arkiympäristössään
Perustaso saa uusia työkaluja ja valmiuksia nuorten ongelmien
tunnistamiseen ja auttamiseen  samalla varhainen ongelmiin
puuttuminen mahdollistuu
25.9.2012 TIINA ILOLA

3. TOIVOTTAVAA
Erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeen väheneminen 
keskittyminen vakavampien mielenterveysongelmien hoitoon 
konsultoivaa lievissä ongelmissa
Perustasolle tukea psyykkisesti oireilevien nuorten kanssa
työskentelyyn
Varhainen puuttuminen mahdollistuu
Nuorten mielenterveysongelmien syvenemisen ehkäisy -> terveyden
edistäminen -> ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä ->
syrjäytyminen -> työkyvyttömyys vähenevät
Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön
lujittuminen
25.9.2012 TIINA ILOLA

4. STRESSINHALLINTA-RYHMÄ
Stressinhallintaryhmä on nuorille yläkoululaisille, jotka saavat
terveydenhoitajan tekemästä mielialakyselystä (R-BDI) lievään tai
kohtalaiseen masennukseen viittaavat pisteet (5- 15)
Ryhmässä heille opetetaan keinoja helpottaa stressaantunutta,
alakuloista tai ärtyistä oloaan
Työkirjat niin nuorilla kuin ohjaajilla
Apuna käytetään ohjaajan luentoja, keskusteluja, demonstraatioita,
ryhmää, roolileikkejä sekä kotitehtäviä
Ryhmä kokoontuu 8 kertaa + seuranta kerta
25.9.2012 TIINA ILOLA

5. MASENNUS- JÄNNITYS – YM - RYHMÄT
Masennus-, jännitys-, itsetunto- tai
sosiaalisten taitojen ryhmät on
tarkoitettu nuorille joilla on ongelmana
masennusta, ahdistusta, univaikeuksia,
jännittämistä, sosiaalistentilanteiden
pelkoa, paniikkituntemuksia tai he voivat
kärsiä heikosta itsetunnosta tai
päihdeongelmasta
25.9.2012 TIINA ILOLA

6. Ryhmäläisille annetaan tietoa heille ongelmia
aiheuttavista aiheista sekä keskustellaan heille
ajankohtaisista ja tärkeistä asioista
Ryhmässä tehdään erilaisia tehtäviä ja heille annetaan
kotitehtäviä
Apuna käytetään tunnekortteja, lehtiä, valokuvia jne.
Apuna on myös erilaiset mittarit ensimmäisellä ja
viimeisellä tapaamiskerralla (esim. Rosenberg, BDI,
Spin Fin)
Tärkeää  ryhmät ovat tietoa ja tukea antavia eivät
hoidollisia
Mikäli jollakin ryhmäläisistä ilmenee vakavia ongelmia
hänet ohjataan eteenpäin saamaan hoitoa ongelmaansa
25.9.2012 TIINA ILOLA

7. Kaikissa ryhmissä vertaistuen saaminen toisilta
ryhmäläisiltä on koettu erittäin tärkeäksi avun lähteeksi
Ryhmiin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen
Ongelmien ilmaantuessa henkilökunta suosittelee
nuorelle osallistumista ryhmään
Yläkouluissa pidettäviin ryhmiin vanhemmilta pyydetään
kirjallinen suostumus nuoren ryhmään osallistumisesta
kouluajalla
Jotkut oppilaitokset antavat opintopisteitä ryhmään
osallistumisesta
Projektisuunnittelija työskentelee tarvittaessa työparina
ryhmissä lisäksi hän antaa konsultointiapua perustason
työntekijöille nuorten erilaisten ongelmien kohtaamiseen
25.9.2012 TIINA ILOLA

8. RYHMÄLÄISTEN PALAUTTEITA:
”Monipuolisuus oli hyvä asia”
”Itselleni tärkeitä asioita ja ongelmia käsiteltiin
hyvin, vaikka ajallisesti olisi voinut jatkua
pidempäänkin”
”Useimmat käsitellyt asiat olivat itseäni
kiinnostavia ja koskettivat niitä asioita joihin
halusinkin ryhmän paneutuvan”
”Tulin ylipäänsä osallistuneeksi keskusteluihin”
”Se, että huomasin, etten ole ainoa sosiaalisesta
jännityksestä kärsivä. Vertaistuki ja harjoitukset
sekä keskustelu auttoivat”
25.9.2012 TIINA ILOLA

9. ”Tieto siitä, etten ole näiden asioiden kanssa
yksin. (Konkreettinen esimerkki siitä, etten ole
ainoa) Muiden ajatusten kuunteleminen”
”Sain, kuuntelemalla muiden ajatuksia sain uutta
mietittävää ja uusia keinoja, joita kokeilla”
”Tiettyä itsevarmuutta ja että uskallan olla
sellainen kuin olen”
”Ryhmäideaa kannattaa jalostaa ja ehdottomasti
kokeilla seuraavienkin vuosiluokkien kanssa”
25.9.2012 TIINA ILOLA

10. ART (Aggression replacement training)
• Ryhmäharjoitusmenetelmä aggressiivisesti käyttäytyville
• Tutkittu, käytetty ja kehitetty USA:ssa 1980-luvulla
• Toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen,
hyväksytyn käyttäytymisen vahvistumiseen
• Tavoitteena  nuori kehittyy moraalisessa ajattelussa 
oppii parempaa itsehillintää ja uusia sosiaalisia taitoja,
tullakseen paremmin toimeen jokapäiväisessä elämässä
• Lähtökohtana: sosiaalista, yhteisön hyväksymää
käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia
25.9.2012 TIINA ILOLA

11. ART-ryhmä on apuna  kun nuoren käyttäytyminen on
epäsosiaalista; joko liiallisen vetäytyvää tai aggressiivista
HARJOITTEITA KOLMELLA TASOLLA
* vihanhallinta, tunnetaso
* sosiaaliset taidot, käyttäytymisen taso
* moraalinen perustelu, arvojen ja ajattelun taso
Harjoitteet on suunniteltu tehtäviksi ryhmässä
Kotitehtävät tarkkaan mietittyjä  kannustetaan nuoria niiden
tekemiseen  kokemusta uusista taidoista myös ryhmän
ulkopuolella.
25.9.2012 TIINA ILOLA

12. • RAKENNE  strukturoitu siten, että nuorten on helppo keskittyä
harjoitteisiin ja oppia uutta
• MALLINTAMINEN Ohjaajat mallintavat uudet taidot  oppiminen
tehokkaampaa kuin puheella ohjaaminen ja kehottaminen.
Erityisesti nuoret oppivat enemmän siitä, mitä aikuinen tekee, kuin
siitä, mitä hän sanoo!
• MONIKANAVAISUUS Aggressiota lähestytään: ajattelun, toiminnan
ja tunteiden kautta  aggressiivisen tai vetäytyvän käyttäytymisen
pulmat ovat erilaisia ja yksilöllisiä, nuoresta riippuen
• YKSILÖLLISYYS  Interventio kohdennetaan aina osallistuvaan
nuoreen ja nuorten ryhmään sekä heidän tarpeisiinsa.
25.9.2012 TIINA ILOLA

13. POSITIIVINEN VAHVISTAMINEN  me kaikki
toimimme sen mukaan, minkä koemme palkitsevaksi.
Nuoria palkitaan heidän aktiivisuudestaan,
yrittämisestään ja onnistumisistaan.
Suurimmat palkinnot arkielämästä: positiivinen palaute
kavereilta, vanhemmilta ja muilta hänen elämänsä
tärkeiltä ihmisiltä muuttaa käyttäytymistä kaikkein
tehokkaimmin.
REALISMI  aggressiivinen käyttäytyminen on hyvin
opittu. Toiminta-, ajattelu- ja tunnemallien muuttaminen
hidasta, vaatii sinnikästä työtä ja paljon toistoja ennen
kuin muutosta tapahtuu
25.9.2012 TIINA ILOLA

14. NUORTEN ART-RYHMÄLÄISTEN PALAUTTEITA:
”Että tää on niin sosiaalinen ryhmä”,
”Välillä haasteellisena, mutta mielekkäänä”
”Olin todella innoissani”
”Kaikenlaiset tunteiden ja muiden kyselyt”
”En ole suuttunut kotona yhtä paljon”
”Koulussa mennyt paremmin”
”Ei hermostu pienistä ja isoissa helpompi rauhoittua”,
”En ole joutunut tappeluihin ja muihin haittaaviin asioihin
niin paljon kuin ennen”
”Vähemmän istumisia”
”Kun oon suttunu niin ajattelin arttia ja rauhoituin”.
25.9.2012 TIINA ILOLA

15. ERITYISKOULUN PALAUTE:
Tavoitteena vakiinnuttaa käytäntöä ja
saada ART osaksi koulun pitkäjänteistä
kasvatustyötä
Erityiskoulun oppilaiden tiedolliset taidot
ovat monessa asiassa varsin puutteelliset
ja koulun näkemys on, että hyvällä
käytöksellä oppilaat löytävät paikkansa ja
kykenevät hallitsemaan elämäänsä
paremmin
25.9.2012 TIINA ILOLA

16. ALAKOULUN PALAUTE:
Meillä alakoulussa pyörii art 3-4 –luokille
Lisäksi tulossa on vielä 2.lk:lle tunteja
3 –luokalla on kaksi 10 hengen ryhmää koko luokka
osallistuu, Harjoittelemme samat asiat ryhmissä
koulunkäynninohjaajan avustamana
Samat aiheet on 10 oppilaan ryhmälle 4.lk:lla
Oppilaat rakastavat tunteja jos joku on pistänyt leikiksi
niin saatu palaute kavereilta on laittanut miettimään
omaa käytöstä
Kouluumme ART tuli jäädäkseen.
Viime vuonna jo ekaluokka kävi läpi vihanhallinnan ABC
ja siksi tänä vuonna 2.lk jatkaa sosiaalisten taitojen
harjoittelua.
Tarvetta tälle toiminnalle on kovasti.
Tätä pitäisi toteuttaa perheille koulun ulkopuolella koska
kyseiset taidot tuntuvat puuttuvan myös perheiltä.
25.9.2012 TIINA ILOLA

17. YHTEISET NUORTEN – JA VANHEMPAINILLAT
Yhteisten nuorten ja vanhempainiltojen (Kasvamme
yhdessä, Turun kouluterveyshuollossa kehitetty malli)
tarkoituksena:
* tukea vanhemmuutta
* lisätä keskustelua nuorten ja vanhempien välillä
* edistää kodin, koulun ja muiden nuorten parissa
toimivien yhteistyötä
Aiheina illoissa on nuorten tunne-elämän kehittyminen ja
erilaiset kasvatukseen liittyvät asiat kuten rajat ja niiden
asettaminen, ruokailut, nukkuminen, kotiintuloajat jne
Lisäksi perheille tarjotaan tietoa ja tukea arkipäivän
haasteisiin
Illat räätälöidään koulun tarpeiden mukaisiksi.
25.9.2012 TIINA ILOLA

18. TULOKSET
• Mukana 14 Satakunnan kuntaa
• Yläkouluja 14
• Ammattioppilaitoksia 5
• Ammattikorkeakouluja 2
• Erityiskouluja 2
• Lisäksi seitsemässä alakoulussa toimii
ART-ryhmät
25.9.2012 TIINA ILOLA

19. • Erilaisia ryhmiä ohjattu n. 50
• Projektisuunnittelija ollut mukana n. 20
ryhmässä työparina tai käynnistämässä
• Yhteisiä nuorten- ja vanhempainiltoja
pidetty viiden kunnan yläkoulussa
• Syksyllä 2012 mukaan kaksi uutta kuntaa
• Lisäksi järjestetty yhdessä
ammattikoulussa ja toisessa järjestetään
syksyn 2012 aikana
25.9.2012 TIINA ILOLA

20. Tavoitteena ryhmien ja yhteisten nuorten-
ja vanhempainiltojen kirjaaminen osaksi
koulun opintosuunnitelmaa
Näin on joissakin oppilaitoksissa jo toimittu
Suurimmassa osassa oppilaitoksia ryhmät
pyörivät koulun oman henkilökunnan
voimin  tämä ollut yksi päätavoitteista ja
toteutunut hyvin
25.9.2012 TIINA ILOLA

21. MITÄ VIELÄ
Juurrutetaan ryhmien toimintaa kouluissa ja
oppilaitoksissa
Yhteisten nuorten- ja vanhempainiltojen
juurruttaminen jatkuu
ART-koulutuksen saaneiden vuosittaiset
tapaamiset (I kerta syksyllä 2011, II tulossa)
Yritetään järjestää PerheArtista infotilaisuus, sitä
toivottu kovasti
25.9.2012 TIINA ILOLA

22. K I I T O S
Tiina Ilola
projektisuunnittelija/psyksh
Satakunnan sairaanhoitopiiri
tiina.ilola@satshp.fi
044 – 707 9772
25.9.2012 TIINA ILOLA