Projektipäällikkö Tiina Palviainen, Lapsen paras-Etelä-Kymenlaaksossa-hanke. Kouluterveyspäivät 17.9.2013.

1. Laajoista terveystarkastuksista kootun
luokkakohtaisen yhteenvedon kokoaminen
yhteisöllisen oppilashuollon työvälineeksi
Lapsen ääni/
Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa 2011-2013
Projektipäällikkö Tiina Palviainen sekä kuraattori Päivi Lehtoranta-
Ervaala, Kotka, terveydenhoitaja Reeta Talsi, Virojoki, luokanopettaja
Marika Korjus, Hamina ja terveydenhoitaja Susanne Weppling, Pyhtää

2. Miten kehittämistyötä tehtiin?
 Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa on osa Etelä-
Suomen alueella toteutettavaa Kaste / Lapsen ääni
- kehittämisohjelmaa.
 Etelä-Kymenlaakson alueella on viiden eri
suuruisen kunnan - Pyhtää, Kotka, Haminen,
Virolahti ja Miehikkälä - alueella kehitetty
yhdessä toteutettavan työn muotoja vuosien 2009-
2013 aikana.
 Kehittämistyön tavoitteena on ollut kehittää hyviä
käytänteitä lasten ja nuorten sekä perheiden
varhaiseksi tukemiseksi.

3. Miten kehittämistyötä tehtiin?
 Kehittämistyön lähtökohtana on alusta asti
ollut löytää yhteisen työn paikat ja
mahdollisuudet sekä huomioida perustyöstä
esiin nousseet tarpeet.
 Tärkeää on ollut monitoimijainen
yhteiskehittäminen sekä mahdollisuuksien
mukaan asiakkaiden osallistaminen
kehittämistyöhön.
 Projektityöntekijän tehtävänä on ollut toimia
perustyön tukena ja työrukkasena uusien
toimintamallien suunnittelussa, osittain myös
toteuttamisessa, arvioinnissa sekä valmiiden
toimintamallien levittämisessä.
 Yksi kehittämistyön helmi on
toimintamalli luokkakohtaisen
yhteenvedon kokoamiseksi.

4. Luokkakohtainen yhteenveto
yhteisölliseen oppilashuollon välineenä
Kehittämistyön tarkoituksena oli
luoda käytäntö, jossa
terveydenhuoltolain mukaisia laajoja
terveystarkastuksia ja luokkakohtaisia
yhteenvetoja hyödynnetään koulun
yhteisöllisen oppilashuollon välineenä
sekä oppilaiden koulunkäynnin ja
hyvinvoinnin tukemisessa.
Miksi?
Terveydenhuoltoasetus
Yksilötason lisäksi laajoista
terveystarkastuksista kertyvää anonyymia
tietoa koko luokan hyvinvoinnista kerätään
luokka- ja edelleen koulutasoisiksi
yhteenvedoiksi. Nämä yhteenvedot toimivat
yhteisöllisen oppilashuollon työkaluina ja
auttavat suuntaamaan koulun ehkäisevää
hyvinvointityötä.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (luonnos
30.11.2012)
Laajoista terveystarkastuksista koottuja
luokka- ja koulukohtaisia yhteenvetotietoja
käytetään oppilashuoltosuunnitelmassa
oppilashuollon kokonaistarpeen arvioinnin
tukena.

5. Kehittämistyön toimijat, tavoitteet ja
toiminta
Toimijat
– Toimintoja kehitettiin ja pilotoitiin kymmenellä pilottikouluilla ja 15 viitosluokassa
– Työskentelyssä oli mukana rehtoreita(10), luokanopettajia (15), kouluterveydenhoitajia (9), kuraattoreita (7),
oppilaita (262), vanhempia (200)
– Kehittämistyötä oli tukemassa yksi projektityöntekijä
– Kumppanuus THL:n kanssa
Tavoitteita
– Yhteisöllisen oppilashuollon kehittäminen ja vahvistaminen
– Toimintamallin luominen luokkakohtaisen yhteenvedon kokoamiseksi
– Luokkakohtaisen yhteenvedon hyödyntäminen oppilashuollon työkaluna
– Kodin ja koulun välisen kasvatuskumppanuuden vahvistaminen sekä toiminnallisten vanhempainiltojen
kehittäminen
Toiminta
– Talvi ja Kevät 2012: Yhteiskehittelyn aikaa: työkalujen sekä yhteistyökäytäntöjen kehittäminen ja sopiminen
– Lukuvuosi 2012-2013 oli käytännön pilotoinnin vaihetta pilottikouluilla. Keväällä 2013 arvioitiin ja
tarkistettiin lomakkeita ja käytänteitä, järjestettiin perehdytystilaisuuksia sekä sovittiin kuntakohtaisesti
toimintamallin käyttöönotosta.
– Syksyllä 2013 malli käyttöön Etelä-Kymenlaakson viiden kunnan alueella.

6. Luokkakohtaisen yhteenvedon kokoaminen
Terveydenhoitaja ja luokanopettaja keskustelevat opettajan näkemyksestä luokasta kokonaisuutena
opettajan täyttämän yhteenvedon pohjalta.
Lisäksi he voivat keskustella oppilaskohtaisesti oppilaiden selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa,
mikäli vanhemmat ovat antaneet tähän luvan (kirjallinen lupa vanhemmilta).
Esitietojen keräys
Luokanopettaja täyttää
luokkakohtaisen yhteenvedon
opettajan näkemyksen luokasta.
Oppilaat täyttävät esitietolomakkeen
(THL) koulussa sovitulla oppitunnilla
terveydenhoitajan ohjauksessa
Vanhemmat täyttävät
esitietolomakkeen ja
tiedonsiirtolupalomakkeen ja
toimittavat ne koululle ennen
terveystarkastusta
Tiedottaminen, kutsut ja materiaalin jako
Lukuvuoden ensimmäisessä
oppilashuoltoryhmässä
terveydenhoitaja tiedottaa
lukuvuoden aikana toteutettavista
laajoista terveystarkastuksista,
luokkakohtaisista yhteenvedoista
sekä niiden aikatauluista.
Luokanopettajaa tiedotetaan
prosessista ja sovitaan oppitunti asian
edelleen hoitamiseksi. Opettajalle
toimitetaan lomake luokkakohtaisen
yhteenvedon kokoamiseksi.
Oppilaille ja vanhemmille toimitetaan
kutsu laajaan terveystarkastukseen
(sisältää lupalomakkeen
tiedonsiirtoon) ja vanhemmille myös
esitietolomake.

7. Luokkakohtaisen yhteenvedon kokoaminen
Luokkatasoisesta yhteenvedosta tiedottaminen oppilaille ja vanhemmille
sekä sen hyödyntäminen luokkakohtaisessa työssä ja opiskeluhuoltosuunnitelman
laatimisessa.
Luokkatasoisen yhteenvedon käsittely oppilashuoltoryhmässä
Luokkakohtaisen yhteenvedon koonti
Jokaisen terveystarkastuksen jälkeen terveydenhoitaja kokoaa koontilomakkeeseen luokkatasoiseen yhteenvetoon
seurattavaksi sovittuja asioita.
Laajojen terveystarkastusten toteutus
Terveydenhoitaja tapaa lapsen ja suorittaa osan
terveystarkastusta
Terveydenhoitaja ja lääkäri tapaavat lapsen ja vanhemmat
terveystarkastuksessa.

8. Luokkakohtaisen yhteenvedon sisältö
- seurattavaksi sovitut mittarit
Terveydenhoitajan näkemys; tieto koottu
oppilaan ja vanhempien
terveystapaamisissa
 Terveystottumukset: paino-pituussuhde,
lepo, liikunta, ruutuaika, kouluruokailu
 Vanhemmuus sekä kodin ja koulun
välinen yhteistyö
 Oppilaiden sosiaaliset suhteet: kaverit ja
kiusaaminen
 Oppilaiden mieliala kotona ja koulussa
 Oppilaiden kokemus luokan työrauhasta
ja ilmapiiristä
Kuinka Etelä-Kymenlaakson pilottikoulujen
5-luokkalaiset voivat?
Luokkayhteenveto on tilastollista
ja kuvaavaa tietoa luokasta.
Siihen ei sisälly henkilötietoja.
Luokanopettajan näkemys:
 Luokanrakenne
 Sosiaaliset suhteet ja ryhmän
toiminta
 Työskentelyilmapiiri
 Kiusaaminen
 Osallisuus

9. Jatkotyöskentelynä:
luokkatyöskentely, luokka- ja
vanhempainillat
 Luokkatyöskentelyn tarkoituksena oli
– kuulla ja keskustella oppilaiden
kanssa luokkayhteenvedossa esille
nousseista teemoista.
– kuulla lasten mielipiteitä teemasta
vanhemmuus, hyvä arki, kotityöt jne.
 Oppilaiden työskentely sekä
luokkayhteenvedosta esiin nousseet
teemat olivat pohjana
vanhempainillassa käydylle
keskustelulle.
 Vanhempainilloissa keskiössä oli
vanhempien välinen keskustelu ja
vertaistuki.
 Luokkaillat olivat paikkoja vanhempien
ja lasten väliselle yhteiselle
keskustelulle.
Valitse kortti,
joka kuvaa millä mielellä olet koulussa.

10. Vaihtoehtoja vanhempainiltoihin –
OVT Omat lapset, Vertaistuki, Tavallinen arki
Haaste:
Miten osallistetaan vanhemmat
yhteiseen keskusteluun?
Mistä löydetään yhteisen keskustelun
paikkoja?
Omat
lapset ja
oma
luokka
Arjen
kokemusten
jakaminen
Yhteiset arjen
asiat, yhteinen
pohdinta,
vertaistuki
Tarvitaan
paikkoja ja
luontevia
tilanteita arjen
ympäristöihin
Omien
lasten
mielipiteet

11. Lapsen ääni 2009-2013
Lisätietoja:
Palvelupäällikkö Tiina Palviainen
Etunimi.sukunimi@kotka.fi
”Vanhempien tehtävänä
on tehdä parhaansa,
jotta lapsella on hyvä
olla kotona.”
Lapsen ääni ei kuulu,
jos aikuiset koko ajan
Puhuu!