1. Koulutuksen lähipäivä 1/3
eVarikko 4.3.2014
Tampereen seudun Osaava
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Diat: www.slideshare.net/MatleenaLaakso
Kuvissa muitakin
2. Ohjelma ti 4.3.2014 klo 8.30-15.30
8.30
Koulutuksen aloitus: käytännöt, koulutuksen blogi, tutustuminen
ja ennakkotehtävä (kahvit työskentelyn lomassa)
10.00
Tvt:n hyödyntäminen opetuksessa
- Missä olemme nyt, minne tulevaisuus vie?
11.30
Lounastauko
12.00
Sosiaalinen media opetuksessa
13.15
Kahvitauko
13.30
Tekijänoikeudet, luvat ja someketti
Oma kehittämistyön suunnittelua
Webinaarit ja etätehtävät ennen II lähipäivää
3. Tutustuminen
Tehkää ryhmissä yksi yhteinen piirros
esim. oheisilla työkaluilla.
Piirroksesta tulee käydä ilmi
•Kolme teitä yhdistävää tekijää
•Kolme teitä erottavaa tekijää
•Ryhmän yhteinen tavoite
Jakakaa tuotos koulutuksen blogiin.
PC-kone
•sumopaint.com
Luokassa
•Kosketustaulu
•Fläppipaperi
iPad
•Draw
•Paper 53
Android
•Sumi-e painting
•SuperNote
5. ”Sosiaalinen media tukee
toimintaympäristönä
hyvin nykyistä
oppimiskäsitystä...”
”Tvt:n
hallitseminen
ja taito toimia
digitaalisessam
aailmassa…”
KUVA: Alexandre Duret-Lutz, Wikimedia Commons, CC BY-SA 2.0
6. Opetusalan päätrendit
The NMC Horizon Report 2013, K-12 Edition (CC BY)
• Verkko- ja sulautuva oppiminen sekä yhteisöllinen työskentely
osaksi oppimiskäsitystä
• Sosiaalinen media muuttaa vuorovaikutusta ja esittämistä
• Avoimuuden arvostus ja merkitys
kasvaa
• BYOD (oppijoiden omat laitteet)
• Verkon resurssit ja vuorovaikutus
haastavat opettajan ja kasvattajan
roolia
7. Sulautuva opetus
(blended learning)
(ks. esim. Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009)
”Kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista elementeistä
koostuva oppimisympäristö, jonka tavoitteena on
tarkoituksen-mukaisesti integroida sekä opetuksen elementtejä
ja prosesseja että tvt:n tarjoamia ympäristöjä ja
vuorovaikutusvälineitä soveltuvin menetelmin ja soveltuvissa
tilanteissa.”
Pyrkii verkko- ja lähiopetuksen
hyvien puolien yhdistämiseen.
Kuva: Ale Okada, CC BY-SA 3.0
8. Sulautuva opetus
(ks. esim. Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009)
Integrointi:
Verkko- ja kasvokkainen opetus
Synkroninen ja asynkroninen opetus
Opetuksen metodit
Tiedon ja toiminnan muodot
Yhdessä oppiminen ja
itseohjautuva opiskelu
• Koulutus ja työssäoppiminen
•
•
•
•
•
Kuva: Matleena Laakso, CC BY
9. Sulautuva opetus
(Cook 2005; Eastman ym. 2002; Godwin-Jones 2003; Joutsenvirta & Vehkalahti 2005;
Hilz ym. 2004; Newlin ym. 2002; Oblender 2002)
Tutkimustuloksia
• ainakin yhtä tehokasta kuin
luokkaopetus
• keskeyttämisprosentit alentuneet
• tavoittaa syrjäytymässä olevia nuoria
• lisää oppilaiden kiinnostusta myös
koulutyön ulkopuolella
• antaa tietyt ajalliset puitteet
• opiskelun kontrolloitavuus
• tietoteknisten ja teknologisten taitojen
kehittäminen
• lisää vertaisvuorovaikutusta
Kuva: aloshbennett, CC BY 2.0
10. Lähivuosien horisontteja
The NMC Horizon Report 2013, K-12 Edition (CC BY)
Vuoden sisällä tai aiemmin
• Pilvipalvelut
• Mobiilioppiminen
2-3 vuoden kuluessa
• Oppimisanalyysit
• Avoin sisältö
4-5 vuoden kuluessa
• 3D tulostaminen
• Virtuaaliset ja etälaboratoriot
11. •
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
1:1 pedagogiikka ja BYOD
Koulu- ja kuntatason monipuoliset pilvipalvelut
Kosketuspinnat (seinä, pöytä, lattia; muokattavuus)
Robotiikka ja ohjelmointi
3D (visualisointi, tulostus, suunnittelu)
Mittarit ja apuvälineet luonnontieteen kokeisiin, erityisesti
mobiililaitteisiin liitettävät
Lasten opetuksen välineet ja palvelut
Erityisopetuksen välineet ja palvelut
Kalusteratkaisut, missä tekniikka huomioitu
Suoritusmerkinnät (badges)
Oppilasryhmiä tutustumassa ja demonstroimassa tvt:n
opiskelukäyttöä
12. ESSIE-tutkimus 2013
EU:n komission Liegen yliopistolta ja
European Schoolnet (EUN) -verkostolta
tilaama tutkimus tvt:n käytöstä Euroopan
kouluissa.
•Kysely tehtiin 2011
•Tutkimus sisälsi yleissivistämän ja ammatillisen
koulutuksen
•190 000 vastaajaa 31 maasta
OPH:n tiedote tutkimuksesta
www.oph.fi/etusivu/102/0/tieto-_ja_viestintatekniikan_opetuskaytto_suomessa_muuta_eurooppaa_jaljessa
Survey of schools: ICT in Education
ec.europa.eu/information_society/newsroom/cf/dae/itemdetail.cfm?item_id=9920
13. Tvt:n opetuskäyttö Suomessa
muuta Eurooppaa jäljessä
• Varustelutasolta Suomen koulut parhaimpien joukossa
– Hyvät tietoliikenneyhteydet, paljon esitystauluja, oppimisalustoja
ja datatykkejä
– Oppijoiden käytössä olevien laitteiden osalta lähellä keskitasolla
• Laitteiden käytössä olemme häntäpäässä
– Viimeisenä oppijoiden laitteiden käytössä
– Muualla puolet käyttää vähintään viikoittain, vain 20 % ei juuri koskaan.
• Huonoin tilanne on peruskouluissa, mutta myös lukioissa
olemme viimeisten joukossa ja ammatillisissa
oppilaitoksissakin alle keskitason.
14. Varustelutasolla ei yhteyttä
tvt:n opetuskäyttöön tai asenteisiin
• Lukion ja ammatillisten oppilaitosten
– Opettajien luottamus tietoteknisiin taitoihinsa alle keskitason.
Somen käyttötaitoihin kuitenkin luotetaan.
• Suurimpana esteenä pidetään pedagogisia syitä
– esim. hyvien mallien puuttumista, vähäistä täydennyskoulutusta ja
digitaalisten oppimateriaalien puutetta.
• Suomalaiset oppijat
–
–
–
–
käsitykset hyödystä Euroopan alhaisimpia.
omiin käyttötaitoihin luotetaan muita eurooppalaisia enemmän.
luottavat internetin turvallisuuteen ja somen osaamiseensa.
vapaa-ajan käyttö muita yleisempää.
15. Näin Euroopassa
• Tvt:n opetuskäyttö lisääntynyt
– lähes jokainen käyttää opetusta valmistellessaan
– 4/5 käyttää myös opetuksessaan
• Noin 75 %:lla kokenut opettaja, jolla yli 4 vuoden kokemus tvt:n
opetuskäytöstä. Hyvin harvassa opettajia, joilla alle vuoden
kokemus.
• Digitaalisia materiaaleja käytetään huolestuttavan vähän,
käytännössä puolet oppijoista ei käytä niitä lainkaan.
• Opettajien oppiminen
–
–
–
–
noin 30 %:lla tvt:n opetuskäyttö ollut pakollisena koulutuksessaan
70 % opettajista opiskellut vapaa-ajallaan
Opettajat kaipaavat teknistä ja pedagogista tukea
Vasta harva on löytänyt tiensä verkon ammatillisiin ryhmiin
16. ESSIE-tuloksista blogattiin
Anne Rongas:
opeblogi.blogspot.fi/2013/04/mista-opetusteknologia-jumittaa.html
•Mistä sitten halu ja motivaatio? Osa opettajista ei laske jyrkkää rajaa työn ja
vapaan välille. Osa oppii nopeasti. He ovat jo liikkeessä.
•Teknologian opetuskäyttö johtaa avoimuuden lisääntymiseen. Yksin tekemisen
aika alkaa olla ohi. Samaan aikaan pitää oppia elämään epämääräisyydessä.
Tarmo Toikkanen:
tarmo.fi/blog/2013/04/suomessakin-keskusjohtoiseen-opetukseen/
•Onko uuden teknologian käytön määrällä yhteyttä oppimistuloksiin?
•En olisi niin huolissani tekniikan käytön vähäisyydestä. Tärkeämpää on selvittää,
miten teknologia voi parantaa aktiviteetteja.
Teemu Leinonen: blogs.aalto.fi/teemuleinonen
•Miksi sitten en ole huolissani? Suomalaisessa alan tutkimuksessa on
lähtökohtaisesti aina korostettu TVT:n pedagogisesti mielekästä käyttöä.
•Hienoa, että suomalaisilla tervettä muutosvastarintaa, mutta sillä perusteella ei
saa sulkea silmiään koko asialta.
17. Marilyn once sang that
diamonds are a girl's best friend.
These days that's not true.
ICT skills are a girl's best friend.
Have them, and the diamonds will
follow.
Neelie Kroes
Vice-President of the European Commission
responsible for the Digital Agenda
ICT and Women - Brussels, 25.4.2013 (bit.ly/11PHGbU)
18. Sosiaalinen media
Somella viitataan sekä
työvälineisiin ja
palveluihin että
toimintatapaan ja
prosessiin.
Some on opetuksen näkökulmasta
”prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät
rakentavat yhteisiä merkityksiä
sisältöjen, yhteisöjen ja
verkkoteknologioiden avulla”.
(Kalliala & Toikkanen 2009)
Kuva: Scott Maxwell, CC BY-SA
19. Askel kerrallaan
• Mitä ja miten pitäisi oppia?
– Vaiheet, välineet, arviointi, roolit,
ohjaus? Valitse yksi sosiaalisen
median palvelu, jonka näet
Kuva: Matleena Laakso CC BY
pedagogisesti mielekkääksi välineeksi oppimiseen.
• Kokeile! Kerää palautetta ja arvioi onnistumista sekä
yksin, oppijoiden kanssa että kollegoiden kanssa
• Kehitä opetusta
– Siirrä vastuuta enemmän oppijoille
– Lisää somen välineiden määrää vähitellen
– Yksi osoite, mistä oppiaineen/luokan/kurssin asiat löytyvät
20. Suomen suosituimmat
sivut (1/2014)
Top Tools for Learning
2013 List
www.alexa.com/topsites/countries/FI c4lpt.co.uk/top100tools
1. google.fi
2. google.com
3. facebook.com
4. youtube.com
5. wikipedia.org
6. iltalehti.fi
7. iltasanomat.fi
8. yle.fi
9. yahoo.com
10. blogspot.fi
1. Twitter
2. Google Drive/Docs
3. YouTube
4. Google Search
5. PowerPoint
6. Evernote
7. Dropbox
8. Wordpress
9. Facebook
10. Google+/Hangouts
21. Mikä on Twitter?
• Mikroblogi, pikaviestin, yhteisöpalvelu
• Kommunikoidaan 140 merkin mittaisten viestien (tviitti)
avulla. Tviittiin voi lisätä kuvan, videon tai linkin.
• Seuraa kiinnostavia ihmisiä, joita et ennestään tunne.
– Voit seurata ketä tahansa (ellei tili ole suojattu) eikä
seuraamisen tarvitse olla vastavuoroista.
25. Chat ja livekommentointi
TWITTER
Kirjoittaminen vaatii tunnuksen,
lukeminen ei.
Keskustelut eri teemoista käydään
tunnisteiden (hashtag, #) avulla:
#koulu #tampere #evarikko
TODAYSMEET
• todaysmeet.com
• Kerro nimesi ja kirjoita viesti
• Ei tarvitse kirjautua
26. Blogit
Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja
kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet
tekstit (kuvat, diat, videot,..) ovat helposti löydettävissä
- yleensä sivun yläreunassa - ja vanhatkin tallessa.
Usein kirjoitusoikeus on yksilöllä/ryhmällä, mutta
kommentointioikeus kaikilla. (Wikipedia)
Opetusalan blogeja:
opeverkostot.wikispaces.com/Blogit
paokhanke.blogspot.fi/p/opetusalan-blogeja.html
Kuva: Cortega9, CC BY-SA
27. Vertaisoppiminen on tärkeää!
"Haluaisin opiskella
juuri tällä tavalla.
… on mielenkiintoista
käydä lukemassa muiden
blogeja
ja nähdä mihin he ovat
kiinnittäneet huomiota.
Ja minkälaisia kysymyksiä
heille on tullut aiheesta..."
Erään oppijan lukupäiväkirja
Kuva: Mikrosoft, ClipArt
28. Blogit opetuksessa
Oppijat – yksin ja ryhmissä
•Luokan, oppiaineen, kurssin tai projektin blogit
•Luokkaretket, leirikoulut, teemapäivät
Opettajat ja muu henkilöstö
•Koulun/rehtorin tiedotus- ja/tai vuorovaikutuskanava
•Osaamisen jakaminen: parhaat palat koulutuksista ja seminaareista
•Opettajien omat blogit
– Läksyblogit, lisätietoja yksittäisiin oppitunteihin tai oppiaineeseen liittyen
– Osaamisen ja materiaalien jakaminen
•Hankeblogit
29. Blogialustoja on useita
Googlen Blogger/Blogspot
•Ks. ohjeita: paokhanke.blogspot.fi
WordPress
•Tampereen kaupungin oma palvelu
– Blogien tilaukset: blogit.tampere.fi
– Blogi on tarkoitettu ensisijassa varhaiskasvatuksen ja
perusopetuksen käyttöön. Lukioiden opettajille, kursseille
ja projekteille voidaan tehdä julkisia blogeja.
•Löytyy myös verkosta kaikille avoimena: wordpress.com
– Timo Leiniö: wpopas.fi
30. Wikipedia opetuksessa
• Lähdekritiikki tärkeää
– vrt. painettujen lähteiden luotettavuuden arviointi
– pisteytä tiedonlähteesi: tietohaltuun.wordpress.com/opettajille
– kieliversiot eroavat luotettavuudessa
• Opetuskäyttö
– olemassa olevien sivujen muokkaaminen
– kieliversioiden analysointi
– Wikipedia-artikkelin kirjoittaminen lukion ai ja kirjallisuuden kurssilla 6:
www.slideshare.net/terhidavies/wikipedia-artikkelin-kirjoittaminen-idinkielen-ja-kirjallisuuden
– Wikipedia-artikkelin kirjoittaminen oppimistehtävänä
hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1439/?q=4e08331d6e1be22c971b61b53b4daf0a
– www.wikimindmap.org on apuväline vieraskielisten hakusanojen
pohdintaan (ks. ohjevideo)
32. Wikikirjasto
fi.wikipedia.org/wiki/Wikikirjasto
Tarkoituksena on koota vapaan sisällön oppi- ja
ohjekirjakokoelma sekä levittää opiskelutekstejä
•Viisautta blogin käyttöön
fi.wikibooks.org/wiki/Viisautta_blogin_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n
•Viisautta wikin tekoon
fi.wikibooks.org/wiki/Viisautta_wikin_tekoon
•Viisautta virtuaalimaailmoihin ja lisättyyn todellisuuteen
fi.wikibooks.org/wiki/Viisautta_virtuaalimaailmoihin_ja_lis%C3%A4ttyyn_todellisuuteen
33. Wiki - tehokas yhteisöllisen
tuottamisen työkalu
• Verkkosivusto, jonka sisältöä
käyttävät voivat muokata, usein
ilman kirjautumista.
• Vuorovaikutteinen ja
yksinkertainen muokata.
• Wikiin voidaan upottaa erilaisia
sisältöjä kuten kuvia, videoita, diaesityksiä, RSS-syötteitä jne.
T-shirt for the Wikipedia campaign
mikeedesign, CC BY
35. Wikeissä on valinnanvaraa
• Verkosta löytyy useita wiki-alustoja
– purot.net (suomalainen)
– www.wikispaces.com (käytetyin)
• Palvelimelle asennettavia wikejä
– Confluence (esim. wiki.2aste.tampere.fi)
• Moodlen wiki-työkalu
• kirjoitusalusta.fi
– yksinkertainen wikimäinen työkalu, toimii ilman kirjautumista
• Google Drivessä on wikimäisiä ominaisuuksia
– pilvitallennuspalvelu
– kansioita ja yksittäisiä tiedostoja voi jakaa ryhmän sisäiseen tai julkiseen
käyttöön (katsomis-, kommentointi- tai muokkausoikeudella)
– useita ihmisiä voi tehdä muutoksia samanaikaisesti
36. Mitkä ovat wikin parhaita puolia
opetuskäytössä? (Vinkkiverkko)
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
7.
Helppo kasvattaa vähän kerrallaan
Uusien sivujen luominen on hyvin helppoa
Aineiston organisointi on havainnollista (navigointi, sis. ja ulk.linkit)
Wikin tuottaminen voi olla osa kurssitehtäviä
Monta opettajaa voi rakentaa yhteistä wikiä oppimateriaaliksi
Wikiin voi upottaa helposti muita verkkojuttuja
Wikiä on helppo kuvittaa
Kaikkea voi muokata ja virheitä voi korjata, vanhan version voi
palauttaa, jos jotenkin pilaa sivun
8. Varmuuskopion ottaminen sivusta käy kätevästi
9. Wiki rakentuu kuin ihmisen ajatus, ensin on itu, sitten siihen liittyy
seuraava, seuraava ja seuraava ja vähitellen kehkeytyy hahmo,
joka on alati avoin uusille liitoksille
10. Wikin muutosten seuraaminen käy kätevästi
37. Virtuaalinen korkkitaulu - Pinterest
Pinterestin avulla voit koota (pinnata) ja jakaa sisältöä teemoittain.
•Huom: Tekijänoikeuksien mukaan voit jakaa vain kuvia, joihin
sinulla on käyttöoikeus (omat ja CC-lisensoidut kuvat).
Tätä sääntöä palvelussa rikotaan laajasti.
Board
•sisältö jaetaan ilmoitustauluille,
jotka voi nimetä teeman mukaan
•toisia käyttäjiä tai heidän tauluja
voi seurata
Pin
•yksittäinen sisältö
•tykkää, pinnaa, jaa, keskustele
38. Aikajanat
Katsokaa valmiita tai tehkää omia!
• www.capzles.com
– Kesän perennojen kukinta
– 75 Years of the Popemobile
• www.tiki-toki.com
– Prime Ministers in History (UK)
• www.dipity.com
– Steve Jobs
Lisätietoja
• Kalalahti, AVO2: Visualisointia
39. Maksuttomia kuvia opetuskäyttöön
Mainitse kuvaajan ja/tai lähde
Tarkemmat ehdot näet kyseisen palvelun sivulta
• Googlen kuvahaku
– Hakutyökalut – käyttöoikeudet
• Wikimedia-säätiö (Wikipedia, Wikimedia Commons, Wikispecies,
…): lähes kaikissa kuvissa CC-lisenssi tai ovat ns. Public domainkuvia, mutta tarkistettava jokaisen kuvan kohdalta erikseen
• www.freephotobank.org
• www.imagepark.biz/fi
• hcmc.uvic.ca/clipart (kielten opetukseen)
• www.morguefile.com free photos
• www.nasa.gov/multimedia/index.html
• openclipart.org
• pixabay.com
Kuva: FreePhotoBank, CC BY (www.freephotobank.org)
40. kirjoitusalusta.fi
• Helppo wikimäinen yhteisöllisen kirjoittamisen palvelu.
• Avaa uusi kirjoitusalusta ja jaa linkki niille joiden haluat
osallistuvan.
• Vain ryhmätyötila vaatii rekisteröitymisen, jotta sen voi
sulkea ulkopuolisilta.
41. Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0
HUOM: Kuvissa käytetty muitakin lisenssejä.
•
•
Lisätietoja CC-lisensseistä: creativecommons.fi
CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0
Kansainvälinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on
sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän
diasarjan osalta: Matleena Laakso,
http://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/pedagoginen-piristysruiske-4314.
Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
•
Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voi olla saatavilla osoitteessa
www.matleenalaakso.fi
Notas del editor
Pedagoginen piristysruiske 3, koulutuksen lähipäivä 1/3, jonka tekijä on Matleena Laakso, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. (Kuvissa käytetty muitakin lisenssejä.) Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voi olla saatavilla osoitteessa http://www.matleenalaakso.fi/. Lisätietoja tekijänoikeuksista diasarjan viimeisessä diassa.