Opas TT:n ja SAK:n välisestä irtisanomissuojasopimuksesta Käytännön opas liittojen jäsenille, luottamusmiehille ja toimitsijoille. Jorma Rusanen

1. JORMA RUSANEN: IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001
Tämä kirja on tarkoitettu käytännön oppaaksi työpaikoille. Siitä on hyötyä myös
luottamusmiehille ja toimitsijoille. Kirja esittelee TT:n ja SAK:n välisen uuden irtisanomis-
suojasopimuksen sisällön kattavasti. Kirjasta on hyötyä myös niillä aloilla, joilla on
tähän keskeiseen keskusjärjestösopimukseen pohjautuva oma irtisanomissuojasopimus.
Liitteinä ovat sopimusteksti ja kattava kooste työtuomioistuimen oikeuskäytännöstä.
Kirjan tekijä on SAK:n vastaava lakimies Jorma Rusanen. Hän oli mukana neuvottelemassa
uutta irtisanomissuojasopimusta.
Irtisanomissuojasopimus 2001
I SB N 951-714-218-8
V A L K E A L A N PA I N O K A R E L I A O Y, V A L K E A L A 2 0 0 2 J O R M A R U S A N E N

2. IRTISANOMISSUOJASOPIMUS
2001
Irtisanomissuojasopimus 2001 - 1

3. 2 - Irtisanomissuojasopimus 2001

4. Saatteeksi
Tämä kirja on tarkoitettu käytännön oppaaksi liittojen jäsenille, luot-
tamusmiehille ja toimitsijoille. Esittelen siinä TT:n ja SAK:n välisen
uuden irtisanomissuojasopimuksen. K irjasta on hyötyä myös niillä
S A K :n ja (ST T K :n) liittojen aloilla, joilla on tähän keskeiseen
keskusjärjestösopimukseen pohjautuva oma irtisanomissuojasopimus.
Liitteenä on sopimusteksti ja varsin kattava kooste työtuomioistuimen
oikeuskäytännöstä.
Esitän lämpimät kiitokset kaikille, jotka ovat käsikirjoituksen luke-
neet ja antaneet arvokkaita kommentteja sisällön parantamiseksi.
Kiitän erityisesti kollegoitani Kimmo Niemistä, Kirsti Palanko-Laakaa,
Ari Segeriä ja Olavi Sulkusta.
Helsingissä 1. päivänä kesäkuuta 2002
Jorma Rusanen
Irtisanomissuojasopimus 2001 - 3

5. SISÄLLYS
1 YLEISTÄ ........................................................................................................................................................................... 7
2 UUDEN IRTISANOMISSUOJASOPIMUKSEN RAKENNE ........................................................................ 7
3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA (1 § JA SEN SOVELTAMISOHJE) ..................................................... 8
3.1 Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet ..................................................................................... 8
3.2 Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen ....................................................................... 8
3.3 Työntekijä irtisanoutuu ............................................................................................................................................... 9
3.4 Yksilöllisen irtisanomissuojan kiertäminen .......................................................................................................... 9
3.4.1. Kollektiivi-irtisanomisperusteen tutkiminen ................................................................................. 9
3.4.2 Purkuperusteen tutkiminen ............................................................................................................... 9
3.5. Koeaikapurun menettelytavat ................................................................................................................................. 10
3.6 Lomautuksen ja kollektiivi-irtisanomisten menettelytavat ............................................................................. 11
4 SOPIMUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄVÄT PÄÄTTÄMISTILANTEET
SEKÄ ERÄÄT RAJATILANTEET (1 § JA SEN SOVELTAMISOHJE) ...................................................... 12
5 TYÖNTEKIJÄN HENKILÖÖN LIITTYVÄT IRTISANOMISPERUSTEET
(2 § JA SEN SOVELTAMISOHJE) ......................................................................................................................... 13
5.1 Kielletyt irtisanomissyyt, jotka eivät ole asiallisia ja painavia ....................................................................... 13
5.1.1. Työntekijän terveydentila ..................................................................................................................... 13
5.1.2 Osallistuminen työtaistelutoimenpiteeseen .................................................................................. 13
5.1.3 Työntekijän mielipiteet ja osallistuminen yhteiskunnalliseen
tai yhdistystoimintaan ................................................................................................................................... 13
5.1.4 Turvautuminen oikeusturvakeinoihin .............................................................................................. 13
5.1.5 Raskaus ja perhevapaiden käyttö .................................................................................................... 14
5.2 Velvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti ............................................................................................ 14
5.2.1 Työvelvoitteen laiminlyönti ................................................................................................................ 14
5.2.2 Alkoholin käyttö ja hoitoonohjaus ............................................................................................... 15
5.2.3 Työsopimuksesta ja laista johtuvien velvoitteiden rikkominen ............................................. 15
5.2.4. Muissa laeissa säädetyt velvollisuudet .......................................................................................... 15
5.2.5 Olosuhteiden muutoksen vaikutus ................................................................................................ 15
5.2.6 Soveltamisohjeen esimerkit ............................................................................................................... 15
5.3 Purkuperuste myös irtisanomisperuste ................................................................................................................16
5.4 Velvollisuus varoittaa työntekijää ...........................................................................................................................16
5.5 Muun työn tarjoamisvelvollisuus ........................................................................................................................... 17
5.6 Kokonaisarvio – huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat ....................................................................... 18
6 IRTISANOMISAJAT JA NIIDEN LASKEMINEN (3 § JA SEN SOVELTAMISOHJE) .......................19
6.1 Työsuhteen kestoajan määräytyminen..................................................................................................................19
6.2 Määräajan laskeminen .................................................................................................................................................19
6.3 Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus ............................................................................ 20
7 IRTISANOMISAJAN NOUDATTAMATTA JÄTTÄMINEN
(4 § JA SEN SOVELTAMISOHJE) ....................................................................................................................... 20
8 IRTISANOMISPERUSTEESEEN VETOAMINEN ELI
IRTISANOMISEN TOIMITTAMINEN (8 §) ...................................................................................................... 21
9 TYÖNTEKIJÄN KUULEMINEN (9 §) ............................................................................................................... 21
10 IRTISANOMISESTA ILMOITTAMINEN (5 §) ................................................................................................. 21
11 IRTISANOMISEN PERUSTEEN ILMOITTAMINEN (6 §) ......................................................................... 22
12 KORVAUS TYÖSOPIMUKSEN PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA (12 §) ..................... 22
13 KORVAUKSEN MÄÄRÄ (13 § JA SEN SOVELTAMISOHJE) ................................................................. 23
13.1 Työttömyyspäivärahan vaikutus korvauksen maksamiseen ......................................................................... 23
4 - Irtisanomissuojasopimus 2001

6. 14 TUOMIOISTUINKÄSITTELY (10 §) JA VÄLIMIESMENETTELY (11 §) ................................................. 24
14.1 Tuomioistuinkäsittely ................................................................................................................................................ 24
14.1.1 Kanneaika ............................................................................................................................................... 24
14.2. Välimiesmenettely ...................................................................................................................................................... 24
15 LOMAUTTAMINEN (14 JA 16 §:T SOVELTAMISOHJEINEEN) ............................................................ 25
15.1 Lomauttamisen määritelmä ..................................................................................................................................... 25
15.2 Lomautusperusteet .................................................................................................................................................... 25
15.3 Lomautusilmoitusaika ............................................................................................................................................... 25
15.4 Työn alkamisesta ilmoittaminen ............................................................................................................................ 26
15.5 Muu työ lomautusaikana ........................................................................................................................................ 26
15.6 Asunto lomautusaikana ........................................................................................................................................... 26
16 ENNAKKOSELVITYS (15 §) ................................................................................................................................... 27
17 LOMAUTUSILMOITUS (16 §) ............................................................................................................................. 27
17.1 Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista .............................................................................................. 28
17.2 Lomautus ja lyhennetty työaika ........................................................................................................................... 28
17.3 Poikkeukselliset lomautustilanteet ....................................................................................................................... 28
17.3.1 Lomautuksen peruuttaminen ......................................................................................................... 28
17.3.2 Lomautuksen siirtäminen ............................................................................................................... 28
17.3.3 Lomautuksen keskeyttäminen....................................................................................................... 28
18 TYÖNANTAJAN KORVAUSVELVOLLISUUS ERÄISSÄ
POIKKEUKSELLISISSA TILANTEISSA .............................................................................................................. 29
18.1 Työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän ................................................................................................. 29
18.2 Työnantaja lomauttaa irtisanotun työntekijän ................................................................................................ 29
18.3 Lomautettu työntekijä irtisanoutuu ................................................................................................................... 29
18.4 SAK-TT keskusjärjestömuistio 30.5.2002........................................................................................................ 30
19 IRTISANOMISTA TAI LOMAUTUSTA KOSKEVA ILMOITUS
LUOTTAMUSMIEHELLE JA TYÖVOIMAVIRANOMAISELLE (18 §) ................................................ 30
20 TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISJÄRJESTYS (17 § JA SOVELTAMISOHJE) ........................................... 31
21 TAKAISINOTTAMINEN (19 § JA SOVELTAMISOHJE) ............................................................................ 32
22 SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ (20 §) JA VOIMAANTULOMÄÄRÄYS (21§) .................................. 32
22.1 Seuraamusjärjestelmä ................................................................................................................................................ 32
22.2 Voimaantulomääräys ................................................................................................................................................. 32
23 IRTISANOMISSUOJASOPIMUKSEN EDELTÄJÄT ..................................................................................... 33
23.1 Yleissopimus irtisanomissuojasta 1966 ............................................................................................................... 33
23.2 Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista 1978 .................................................................... 33
23.3 Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen 1984 .............................. 33
23.3.1 Soveltamisala ........................................................................................................................................ 33
23.3.2 Menettelytapamääräykset .............................................................................................................. 34
23.3.3 Seuraamusjärjestelmä ....................................................................................................................... 34
23.4 Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen 1991 ................................. 35
24.4.1 Soveltamisala ....................................................................................................................................... 35
23.4.2 Seuraamusjärjestelmä ...................................................................................................................... 36
LIITTEET
TT-SAK -IRTISANOMISSUOJASOPIMUKSIA KOSKEVIA
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISUJA ........................................................................................................ 37
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS ......................................................................................................................... 83
Irtisanomissuojasopimus 2001 - 5

7. 6 - Irtisanomissuojasopimus 2001

8. 1 YLEISTÄ
TT - SAK irtisanomissuojasopimus 2001 korvaa vuoden nökset ovat sopimuksen osia. Sopimuksen tulkinnassa
1991 irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleis- on siten merkitystä lain perusteluilla ja lain soveltamises-
sopimuksen ja sen soveltamisohjeet. Sopimuksessa on ta syntyvällä ennakkopäätösluonteisella oikeuskäytän-
otettu huomioon uuden työsopimuslain työsuhdetur- nöllä. Tähän liittyvästä työtuomioistuimen oikeus-
vaa koskevat säännökset. Sopimus tuli voimaan samaan käytännöstä ks. esim. TT:1995- 59.
aikaan kuin laki eli 1.6.2001.
ISS:n soveltamisohjeet vastaavat oikeudelliselta merki-
Sopimus rakentuu keskeisesti aikaisempien sopimus- tykseltään varsinaisia sopimusmääräyksiä.
ten perustalle. Sopimuksen ja sen soveltamisohjeiden
tulkinnassa on siten otettava huomioon aiempia sopi- Tässä esityksessä käydään lävitse uuden irtisanomis-
muksia koskeva oikeuskäytäntö ja keskusjärjestöjen suojasopimuksen pääsisältö. Määräysten kohdalla vii-
yhteiset tulkinnat. TT - SAK yleissopimuksen 1 luvussa tataan myös niiden tulkintaa selkiyttäviin työtuomio-
on sovittu, että liitot voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n istuimen ratkaisuihin. Lisäksi liitteeseen on verraten
lausunnon keskusjärjestösopimusten tulkinnasta. Kes- kattavasti koottu uuden sopimuksen soveltamisen kan-
kusjärjestöt ovatkin ehtineet antaa yksimielisen lausun- nalta keskeistä työtuomioistuimen oikeuskäytäntöä.
non työnantajan korvausvelvollisuudesta lomautetun
työntekijän irtisanoutuessa. Uuden irtisanomissuojasopimuksen sisällön ymmärtä-
misen ja sopimusmääräysten tulkinnan kannalta on tar-
Irtisanomissuojasopimuksessa (ISS) on valittu tekniikka, peen luoda katsaus sen edeltäjiin samoin kuin sopimus-
jossa joko viitataan uuden työsopimuslain säännöksiin rakenteen ja määräysten kehityshistoriaan. Näitä asioita
tai säännökset on sellaisenaan taikka lähes sellaisenaan on käsitelty viimeisessä jaksossa ”Irtisanomissuoja-
otettu sopimukseen. Myös viitatut työsopimuslain sään- sopimuksen edeltäjät”.
2 UUDEN IRTISANOMISSUOJASOPIMUKSEN
RAKENNE
Rakenteeltaan TT - SAK irtisanomissuojasopimus 2001 12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta
vastaa edeltäjäänsä. Sopimuksen yleisiä määräyksiä irtisanomisesta
koskeva I luku sisältää seuraavat määräykset sovelta- 13 § Korvauksen määrä.
misohjeineen:
Lomautusta koskeva III luku sisältää seuraavat mää-
1 § Y leinen soveltamisala räykset soveltamisohjeineen:
2 § Irtisanomisen perusteet
3 § Irtisanomisajat 14 § Lomauttaminen
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 15 § E nnakkoselvitys
5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen 16 § Lomautusilmoitus.
6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen.
E rinäisiä määräyksiä koskevassa IV luvussa ovat seu-
Irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä koskeva II raavat määräykset soveltamisohjeineen:
luku sisältää seuraavat määräykset soveltamisohjeineen:
17 § Työvoiman vähentämisjärjestys
7§ Soveltamisala 18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus
8§ Irtisanomisen toimittaminen luottamusmiehelle ja työvoimaviran omaiselle
9§ Työntekijän kuuleminen 19 § Takaisinottaminen
10 § Tuomioistuinkäsittely 20 § Seuraamusjärjestelmä
11 § V älimiesmenettely 21 § Voimaantulomääräys.
Irtisanomissuojasopimus 2001 - 7

9. 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
(1 § JA SEN SOVELTAMISOHJE)
Irtisanomissuojasopimuksen 1 §:n mukaan sopimus Irtisanomissuojasopimuksessa on irtisanomisperusteet
koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen ir- jaettu kahteen ryhmään eli työntekijän henkilöön liitty-
tisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän vät irtisanomisperusteet ja kollektiivisilla syillä tapahtu-
irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita nou- vat irtisanomiset. Sopimuksen 1 §:n määräyksen mu-
datetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä kaan sopimus koskee ”irtisanomista työntekijästä
taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimusmääräys johtuvasta syystä”. Lisäksi sopimus koskee kollektiivi-
vastaa 1984 ISS:n 1 ja 8 §:n samoin kuin 1991 ISS:n 1 §:n irtisanomisissa noudatettavia menettelytapoja. Laittomat
ja allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n määräystä. raskauden ja perhevapaan vuoksi tapahtuneet irtisano-
miset on vakiintuneesti katsottu kuuluvan tilanteeseen,
Irtisanomissuojasopimuksen soveltamisala on sopimus- jossa irtisanominen on tapahtunut kielletyllä työnteki-
määräyksen ja sen soveltamisohjeen mukaisesti seuraava: jästä johtuvalla syyllä. Muun muassa tästä syystä on kat-
sottava, että raskaana tai perhevapaalla olevan työnte-
kijän irtisanomisriidat kuuluvat ISS:n soveltamisalaan.
3.1 Työntekijän henkilöön liittyvät Työtuomioistuin on siten toimivaltainen tutkimaan myös
irtisanomisperusteet raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työnteki-
Sopimusta sovelletaan, kun työsopimus irtisanotaan jän työsopimuksen irtisanomisen.
työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyväs-
tä syystä. Sopimuksen 7 §:n mukaan työntekijästä Raskaana olevien tai perhevapaata käyttävien työnteki-
johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa nouda- jöiden työsuhdeturva kuuluu irtisanomissuojasopi-
tetaan I ja II lukujen määräyksiä. muksen piiriin sitäkin kautta, että jos työnantaja irtisa-
noo työntekijän siitä syystä, että tämä on raskaana tai
perhevapaan käyttämisen vuoksi, kyseessä ei ole asial-
3.2 Raskaana tai perhevapaalla olevan linen ja painava syy. Sopimuksen 2 §:ssä nimenomai-
työntekijän irtisanominen sesti kielletään, ettei työnantaja saa irtisanoa työnteki-
Irtisanomissuojasopimuksen 1 §:n määräyksestä ja sen jää ilman TSL 7:1- 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa
soveltamisohjeesta ei nimenomaisesti käy selville kos- syytä. Raskautta tai perhevapaiden käyttämistä ei ole
keeko sopimus myös raskaana tai perhevapaalla ole- kylläkään suoraan mainittu TSL 7:2.2 §:n luettelossa, jo-
van työntekijän irtisanomista. Määräyksen soveltamis- hon sopimuksen 2 §:n soveltamisohjeessa viitataan, vaan
ohjeessa ei suljeta pois näitä tilanteita. Kevään 2001 siitä on säädetty omana säännöksenään TSL 7:9 §:ssä.
sopimusneuvotteluissa tämä kysymys ei ollut esillä eikä Säännöksen sanamuodosta ja soveltamisohjeessa vii-
sitä liene erikseen käsitelty myöskään aiempia sopimuk- tatusta työsopimuslakia koskevasta hallituksen esityk-
sia koskevissa neuvotteluissa. Työtuomioistuimen oi- sestä (HE 157/2000, s. 99)) käy selville, että säännök-
keuskäytäntöä ei aiempien TT - SAK irtisanomissuoja- sen luettelo on kuitenkin vain esimerkkiluettelo, joten
sopimusten osalta suoranaisesti ole. Työtuomioistuin TSL 7:1- 2 §:n säännökset kattavat edelleen myös ras-
on kuitenkin raskauden osalta tutkinut asian esimerkiksi kaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän
soveltaessaan kunta- alan vuoden 1988 irtisanomissuojaa irtisanomisen. Esimerkiksi oikeuskirjallisuudessa Martti
ja lomautusta koskevaa sopimusta (TT:1990- 32), jonka Kairinen (Työoikeus perusteluineen 2001, s. 295) tar-
soveltamisalaa ja irtisanomisperusteita koskevat määrä- kastellessaan sellaisia syitä, jotka eivät ole asiallisia ja
ykset vastasivat 1984 ISS:n määräyksiä. painavia, mainitsee edelleen yhtenä TSL 7:2.2 §:n mu-
kaisena kiellettynä perusteena raskauden ja perhevapaan
Tapauksessa TT:1990- 32 oli kanteessa (ja liittoneu- käyttämisen.
vottelussa) työntekijäpuolella esitetty, että todellise-
na syynä työsuhteen purkamiseen oli ollut tuolloin Lisäksi on otettava huomioon, että näissä tilanteissa täl-
tiedossa ollut työntekijän raskaus. Työtuomioistuin laisen työntekijän irtisanominen tapahtuu yleensä syrjivin
katsoi kuitenkin selvitetyksi, että työsopimuksen perustein, jolloin sopimuksessakin edellytetty asiallisuu-
päättäminen oli johtunut muusta syystä kuin työn- den ja painavuuden vaatimus ei täyty. Työsopimuslain
tekijän raskaudesta. perustelujen mukaan käytetystä perusteesta riippumat-
ta irtisanomisperusteelta edellytettävä asiallisuus ja
Työtuomioistuin on käsitellyt raskaana olevan irtisa- painavuus tarkoittaa yleisellä tasolla muun muassa sitä,
nomissuojaa soveltaessaan myös majoitus- ja ravitse- että peruste ei saa olla syrjivä (ks. HE 157/2000 s. 98).
misalan työehtosopimuksen osana olevaa LTK - SAK
välistä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopi- Jos työntekijän puolesta on tehty väite, että todellisuu-
musta vuodelta 1984, ks. TT:1988-112 ja 1991-58. So- dessa irtisanominen on tapahtunut raskaudesta eli hä-
pimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä nen henkilöönsä liittyvästä syystä eikä siihen ole ollut
koskevan 3 §:n mukaan irtisanomisen peruste mää- sopimuksessa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä,
räytyi VTSL 37 §:n mukaan. on työtuomioistuimella mielestäni velvollisuus tutkia
8 - Irtisanomissuojasopimus 2001

10. kanne ja ottaa huomioon myös TSL 7:9 §:n todistus- Tällaisessa tilanteessa voidaan tutkia onko väitettyjä tuo-
taakkaa koskeva säännös. tannollisia ja taloudellisia perusteita ollut ja onko niitä
käytetty henkilöön liittyvän syyn verukkeena. Työ-
Työsopimuksen irtisanominen työntekijästä sopimuksen päättämisperuste voidaan käsitellä henki-
johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä perus- löstä johtuvana syynä myös esimerkiksi silloin, kun työn-
teella on mahdollista vain silloin, kun peruste ei antaja arvioi väärin työntekijän mahdollisuudet
millään tavalla liity työntekijän raskauteen tai perhe- uudelleenkoulutukseen. Mikäli työnantaja ei pysty näyt-
vapaan käyttöön. Esimerkiksi jos työntekijän epä- tämään taloudellisten ja tuotannollisten syiden olemas-
rehellinen menettely selviää vasta hänen perhevapa- saoloa, katsotaan, että työsopimus on irtisanottu työn-
ansa aikana, työnantaja voi – perusteen täyttäessä tekijästä itsestään aiheutuneista sopimuksen 2 §:ssä tar-
asiallisuuden ja painavuuden vaatimuksen – irtisa- koitetuista syistä. Työnantaja voidaan tuomita maksa-
noa perhevapaalla olevan työntekijän. Jos työnan- maan korvausta työsopimuksen perusteettomasta irti-
taja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyt- sanomisesta sopimuksen 12 ja 13 §:n mukaisesti. Työn-
tävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisa- antajaliitto voidaan tuomita maksamaan hyvityssakkoa
nomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhe- mikäli se on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
vapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa Oikeuskäytännöstä esimerkiksi TT:1989- 68 ja 2000- 54.
sen johtuneen muusta seikasta.
3.4.2 Purkuperusteen tutkiminen
Lakisäännös raskaana tai perhevapaalla olevan työnte- Milloin työnantaja on purkanut työsopimuksen vedo-
kijän irtisanomisesta sisältyy TSL 7:9 §:n säännökseen. ten TSL:n 8:1.1 §:n mukaisiin purkuperusteisiin, voidaan
sopimuksen perusteella tutkia, olisiko työnantajalla ol-
TSL 7:9.1 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työ- lut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen
sopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä 2 §:ssä mainituilla henkilöön liittyvillä irtisanomis-
perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan perhe- perusteilla. Tämä koskee työtuomioistuimen käytännön
vapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on mukaan myös työsuhteen purkautumistapauksia, ku-
esitettävä selvitys raskaudestaan. TSL 7:9.2 §:n mu- ten on todettu irtisanomissuojasopimuksen soveltamis-
kaan jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai ohjeissa 1981. Tältä osin tilanne ei ole muuttunut.
perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, Soveltamisohjeen määräys vastaa 1978 ISS:n 1 §:n, 1984
katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän ras- ISS:n 8 §:n ja 1991 ISS:n allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n
kaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työn- määräystä. Työsopimuksen purkamiseen ja purkautu-
antaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. miseen liittyvästä oikeuskäytännöstä katso esimerkiksi
TSL 7:9.3 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa äitiys-, TT:1982- 95, 1986- 149, 1990- 32, 1990- 110 ja 1994- 19.
erityisäitiys- , isyys- , vanhempain- tai hoitovapaalla
olevan työntekijän työsopimuksen TSL 7:3 §:ssä Jos tällaisen riita- asian ratkaiseminen sitä edellyttää, työ-
säädetyillä taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomis- tuomioistuimen ottaa kantaa työsopimuslain purkamis-
perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy perusteiden soveltamiseen, vaikka työtuomioistuimen
kokonaan. toimivaltaan ei sinänsä kuulu lainsäännösten oikean si-
sällön vahvistaminen. Oikeuskäytännöstä ks. esim.
TT:1990-32.
3.3 Työntekijä irtisanoutuu
Sopimusta sovelletaan, kun työntekijä itse irtisanoutuu. Mikäli työnantajalla ei päättämistilanteessa ole ollut oi-
Työntekijä ei ole velvollinen perustelemaan keutta työntekijän työsopimuksen purkamiseen tai edes
irtisanoutumistaan. Sen sijaan irtisanomisaikoja ja irtisa- sen irtisanomiseen, työnantaja tuomitaan maksamaan
nomisessa noudatettavia menettelytapoja on myös työn- työntekijälle saamatta jäänyt irtisanomisajan palkka ja
tekijän noudatettava työsopimusta irtisanoessaan. lomakorvaus irtisanomisajalta sopimuksen 4 §:n mukai-
Oikeuskäytännöstä esimerkiksi TT:1988- 119, 2001- 12. sesti sekä korvausta työsopimuksen perusteettomasta
irtisanomisesta sopimuksen 12 §:n ja 13 §:n mukaisesti.
Työnantajaliitto voidaan tuomita maksamaan hyvitys-
3.4 Yksilöllisen sakkoa mikäli se on laiminlyönyt valvontavelvollisuu-
irtisanomissuojan kiertäminen tensa. Oikeuskäytännöstä esimerkiksi TT:1986- 32, 1986-
103, 1991- 4, 1996-78, 1996- 81, 1999- 18 ja 2000- 45.
3.4.1. Kollektiivi-irtisanomis-
perusteen tutkiminen Jos työnantajalla ei purkutilanteessa ole ollut riittäviä
Milloin työnantaja on irtisanonut työntekijän vedoten perusteita (erittäin painavaa syytä) työsopimuksen pur-
TSL 7:3- 4 §:n mukaisiin taloudellisiin ja tuotannollisiin kamiseen, mutta kylläkin asiallinen ja painava syy sen
irtisanomisperusteisiin, voidaan sopimuksen perusteel- irtisanomiselle, työnantaja tuomitaan maksamaan työn-
la tutkia, onko irtisanominen tosiasiallisesti tapahtunut tekijälle korvaus saamatta jääneestä irtisanomisajan pal-
työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyväs- kasta ja irtisanomisajan palkkaan liittyvästä lomaetujen
tä syystä. Soveltamisohjeen määräys vastaa sisällöltään menetyksestä (eli lomakorvaus) korkoineen sopimuk-
1984 ISS:n 8 §:n ja 1991 ISS:n allekirjoituspöytäkirjan sen 4 §:n mukaisesti. Oikeuskäytännöstä esimerkiksi
3 §:n määräystä. TT:1986-139, 1987- 31, 1988- 59, 1991- 110 ja 1992- 145.
Irtisanomissuojasopimus 2001 - 9

11. Työnantajaliitto voidaan tuomita maksamaan hyvitys- tuomita työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta mak-
sakkoa mikäli se on laiminlyönyt valvontavelvollisuu- samaan hyvityssakkoa. Vastaavasti työnantajaliitto voi-
tensa. daan tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden
laiminlyömisestä.
Työnantajaa, joka perusteettomasti purkaa työntekijän
työsopimuksen ja tämän johdosta tuomitaan maksamaan a ) Päättämisperusteeseen vetoaminen (TSL 9:1 §). Kat-
työntekijälle korvausta, ei voida enää erikseen tuomita so myös sopimuksen 8 §:ää käsittelevää jaksoa.
hyvityssakkoon työsopimuksen purkamisen yhteydes-
sä tapahtuneen irtisanomisajan laiminlyönnin johdosta. b ) Työntekijän kuuleminen (TSL 9:2 §). E nnen kuin
Tähän liittyen ks. sopimuksen seuraamusjärjestelmää työnantaja purkaa työsopimuksen TSL 1:4 §:n
koskeva 20 §:n määräys ja oikeustapaus TT:1987- 31. (koeaikasäännös) perusteella, työnantajan on varat-
tava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työ-
sopimuksen päättämisen syistä. Tällöin työntekijäl-
3.5. Koeaikapurun menettelytavat lä on oikeus saada tiedot perusteista ja esittää omat
kantansa. Syillä tarkoitetaan niitä työnantajan tiedossa
Sopimus ei 1984 ISS:n solmimisesta lähtien ole koske- olevia syitä, joiden perusteella työsopimus on pää-
nut koeaikaa ja työsopimuksen purkamista koeaikana tetty. Jos todellisia syitä ei esitetä, työnantaja ei täytä
muuta kuin koeaikapurkuun liittyvien menettelytapa- velvollisuuttaan kuulla työntekijää ennen koeaika-
säännösten osalta. purun suorittamista. Työntekijällä on oikeus kuule-
misessa käyttää avustajana esimerkiksi luottamus-
TSL 1:4 §:n mukaan osa työsuhteen voimassaoloajasta miestä. Lain perustelujen mukaan työntekijällä tu-
voidaan sopia yleensä enintään neljän kuukauden lee olla kohtuullinen valmistautumisaika ennen kuu-
pituiseksi koeajaksi. Kahdeksaa kuukautta lyhyem- lemista, jotta hänellä olisi mahdollisuus esittää pe-
mässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla rusteltu näkemyksensä asiassa ja hankkia itsel-
enintään puolet työsopimuksen kestosta. Tuon ajan leen halutessaan avustaja. Katso myös sopimuksen
kuluessa työnantaja ja työntekijä voivat purkaa työ- 9 §:ää käsittelevää jaksoa.
sopimuksen normaaleja purku- ja irtisanomis-
säännöksiä noudattamatta. Työsopimusta ei kuiten- c ) Työsopimuksen päättämisilmoituksen toimittaminen
kaan saa purkaa syrjivillä tai muutoinkaan koeajan (TSL 9:4). Ilmoitus on toimitettava ensisijaisesti työn-
tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Koe- tekijälle henkilökohtaisesti. Toimitettaessa työ-
ajasta on nimenomaisesti sovittava työnantajan ja sopimuksen päättämisilmoitus kirjeitse tai sähköi-
työntekijän välillä. Jos työnantajaa sitovassa työehto- sesti katsotaan TSL 1:4 §:n mukaiseen perusteeseen
sopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on vedotun sovitussa tai säädetyssä ajassa, jos ilmoitus
ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työn- on tuon ajan kuluessa jätetty postin kuljetettavaksi
tekijälle työsopimusta solmittaessa. Koeaika voi olla tai lähetetty sähköisesti. Katso myös sopimuksen
vain työsuhteen alussa. Peräkkäisissä sopimuksissa 5 §:ää käsittelevää jaksoa.
koeajan käyttö ei ole mahdollista, jos näissä on so-
vittu samoista tai samankaltaisista työtehtävistä. d ) Päättämisperusteiden ilmoittaminen työntekijälle
(TSL 9:5 §). Työnantaja on voinut koeaikapurun suo-
· Työtuomioistuin on tuomionsa TT:1989-156 perus- rittaessaan ilmoittaa perusteeksi pelkästään koeajan.
teluissa todennut muun muassa, että koeajan tar- Säännöksen mukaan työntekijän pyynnöstä työn-
koituksena voidaan sanoa olevan varata työnanta- antajan on viipymättä annettava työntekijälle kirjal-
jalle mahdollisuus saada työntekijän työssäolon avul- lisesti ilmoitus todellisista purkuperusteista eli ne
la selkoa siitä, pystyykö työntekijä suoriutumaan työ- työnantajan tiedossa olevat purkamisen syyt, joiden
sopimuksen edellyttämästä työstä tyydyttävällä ta- perusteella työsopimus on päätetty. Kirjallisesti on
valla. Koeaika antaa myös työntekijälle itselleen ti- ilmoitettava myös työsuhteen päättymispäivämäärä.
laisuuden selvittää, osoittautuvatko työ ja työsken- Kyse ei uuden lain mukaan ole enää perusteiden
telyolosuhteet häntä tyydyttäviksi. pääkohdista, vaan työnantajan tulee ilmoittaa ne syyt,
joita hän tietoisesti on käyttänyt. Pelkkä koeaika ei
Työsopimuksen purkamisessa koeaikana on sopimuk- ole työnantajan tiedossa oleva koeaikapurun syy.
sen soveltamisohjeen mukaan noudatettava seuraavas- Koeaika on vain se ajankohta, jonka kuluessa työn-
sa lueteltavia työsopimuslain 9:1- 2 §:n ja 9:4- 5 §:n antaja voi käyttää normaaleista päättämisperusteista
menettelytapasäännöksiä. Nämä lakisäännökset ovat so- poikkeavia purkamisen syitä, kuten Seppo Koski-
pimuksen osia. Soveltamisohje pohjautuu 1984 ISS:n 1 §:n nen on todennut. Työnantaja ei siten enää voi il-
soveltamisohjeeseen ja 1991 ISS:n 1 §:n soveltamisoh- moittaa koeaikapurun perusteeksi pelkkää koeaikaa.
jeeseen, jotka puolestaan saivat sisältönsä irtisanomis- Työnantaja rikkoo velvollisuuttaan, jos hän ei ilmoita
menettelylain ja työsopimuslain säännöksistä. Seuraa- perustetta yhtä yksityiskohtaisesti, kuin miten hän
muksena menettelytapojen noudattamatta jättämisestä sitä on käyttänyt.
työnantaja voidaan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla
10 - Irtisanomissuojasopimus 2001

12. Mitä tarkemmin syyt kuulemisen ja purkamisen yh-
teydessä ilmoitetaan, sitä pienempi vaara myös on,
että purkuperusteita koskeva oikeudenkäynti perus-
tuu väärinkäsityksille tai puutteellisista tiedoista
johtuville arveluille. Katso myös sopimuksen 6 §:ää
käsittelevää jaksoa. Vanhan lain tilanteeseen liitty-
vässä tuomiossa TT:1986-69 työtuomioistuin katsoi
perusteluissaan muun muassa, että työntekijällä tu-
lisi ainakin hänen väittäessään purkamisen johtu-
neen laissa kielletystä syystä olla mahdollisuus saa-
da työnantajalta selvitys siihen johtaneista tosiasi-
oista, jollaisena ei voida pitää purkamisen toimitta-
mista koeajaksi sovittuna ajanjaksona.
3.6 Lomautuksen ja kollektiivi-
irtisanomisten menettelytavat
Sopimuksen menettelytapoja noudatetaan myös
lomautustilanteissa ja taloudellisilla tai tuotannollisilla
perusteilla tapahtuvissa irtisanomissa. Tässä tarkoitettu-
ja menettelytapoja on sopimuksen 1 §:n soveltamis-
ohjeen mukaan sopimuksen I (yleiset määräykset), III
(lomautus) ja IV (erinäisiä määräyksiä) luvuissa. Sopi-
musmääräys on sisällöltään sama kuin 1984 ISS:n 1 § ja
sen soveltamisohje samoin kuin 1991 ISS:n 1 § ja sen
soveltamisohje.
Kaikkia edellä 3.1.-3.6. kohdissa mainittuja tilanteita kos-
kevat riidat voidaan käsitellä työtuomioistuimessa.
Irtisanomissuojasopimus 2001 - 11

13. 4 SOPIMUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄVÄT PÄÄT-
TÄMISTILANTEET SEKÄ ERÄÄT RAJATILANTEET
(1 § JA SEN SOVELTAMISOHJE)
Sopimuksen ulkopuolelle jäävät pääsääntöisesti sopi- 7 Työnantaja irtisanoo työntekijän työsopimuksen
muksen 1 §:n ja sen soveltamisohjeen mukaan seuraa- vedoten työsopimuslain (TSL 7:3- 4 §) mukaisiin ta-
vassa luetellut tilanteet. Niitä koskevat riidat käsitellään loudellisiin ja tuotannollisiin perusteisiin. Katso edel-
työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa. lisen jakson kohta 3.4.1., jonka mukaan työtuo-
Näiden tilanteiden osalta on kuitenkin otettava huomi- mioistuin voi tutkia onko irtisanominen tosiasialli-
oon eräät rajatilanteet ja työsuhdeturvan kiertotilanteet, sesti aiheutunut työntekijästä johtuvasta tai hänen
joita koskevat riidat voidaan käsitellä työtuomioistui- henkilöönsä liittyvästä syystä.
messa. Sopimusmääräys ja soveltamisohje vastaavat osit-
tain jo 1978 ISS:n 1 §:ää, mutta erityisesti 1984 ISS:n 1 8 Luovutuksensaaja irtisanoo tuotannollisista ja talou-
§:ää ja soveltamisohjetta samoin kuin 1991 ISS:n 1 §:ää dellisista syistä johtuvalla irtisanomisperusteella työn-
ja soveltamisohjetta. tekijän työsopimuksen liikkeen luovutuksen yhtey-
dessä (TSL 7:5 §).
1 Merimieslaissa (423/78) tarkoitetut työsuhteet.
9 Työntekijä irtisanotaan saneerausmenettelyn yhtey-
2 Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/ dessä (TSL 7:7 §). Työnantajalla on poikkeukselli-
98) tarkoitetut työsuhteet. Tällä tarkoitetaan oppisopi- nen irtisanomisoikeus 2 kuukauden irtisanomisai-
muskoulutukseen liittyviä työsuhteita (ks. lain 17 §). kaa noudattaen seuraavissa tilanteissa. E nsinnäkin,
jos irtisanomisen perusteena on saneerausmenettelyn
3 Määräaikaiset työsopimukset (TSL 1:3.2 §). Sopimuk- aikana suoritettava järjestely tai toimenpide, joka on
sen perusteella voidaan kuitenkin työsopimuksen välttämätön konkurssin torjumiseksi ja jonka vuoksi
päättymiseen liittyvässä riidassa tapaus kerrallaan työ lakkaa tai vähenee olennaisesti ja pysyvästi.
ratkaista onko kysymyksessä määräaikainen vai tois- Toiseksi, jos irtisanomisen perusteena on vahviste-
taiseksi voimassa oleva työsuhde, kuten on todettu tun saneerausohjelman mukainen toimenpide, jon-
1978 ISS:n 1981 valmistuneissa soveltamisohjeissa. ka vuoksi työ lakkaa tai vähenee olennaisesti ja
Mikäli määräaikainen sopimus on tehty ilman pe- pysyvästi, tai perusteena on vahvistetussa saneeraus-
rusteltua syytä tai määräaikaisia sopimuksia on il- ohjelmassa todetusta taloudellisesta syystä johtuva,
man perusteltua syytä tehty toistuvasti peräkkäin, ohjelman mukainen järjestely, joka edellyttää työ-
on työsopimuksia pidettävä toistaiseksi voimassa ole- voiman vähentämistä. Irtisanomisoikeutta ei kuiten-
vina. Oikeuskäytännöstä ks. esim. TT: 2002- 2. kaan saneerausmenettelyn yhteydessä ole, jos työn-
tekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin teh-
4 Työnantaja purkaa työsopimuksen vedoten työ- täviin TSL 7:4 §:n mukaisesti.
sopimuslain (TSL 8:1 §) mukaisiin purkamisperus-
teisiin. Katso edellisen jakson kohta 3.4.2., jonka Työntekijä voi saneerausmenettelyn yhteydessä irti-
mukaan työtuomioistuin voi tutkia, onko tällaisessa sanoutua 14 päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Jos
tapauksessa työsuhteen päättämiselle ollut irtisano- työntekijä on irtisanoutumishetkellä lomautettuna,
miselle vaaditut perusteet. hän saa irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa (ks. TSL
5:7.1 §). Tämä ei kuitenkaan koske lomautuksen
5 Työnantaja pitää työsopimusta työntekijän poissa- päättymistä edeltävää seitsemän päivän aikaa.
olon vuoksi purkautuneena (TSL 8:3 §). Työtuomio-
istuin on omaksunut käytännön, jonka mukaan se
tutkii, onko tällaisessa tapauksessa työsuhteen päättä- 10 Työntekijä irtisanotaan työnantajan konkurssin tai
miselle kuitenkin ollut irtisanomiselle vaaditut perus- kuoleman perusteella (TSL 7:8 §). Työnantajan kon-
teet. Myöskään tältä osin ei uudessa sopimuksessa kurssissa sekä työnantaja että työntekijä voivat irti-
ole soveltamisalaa muutettu. Katso edellisen jakson sanoa työsopimuksen 14 päivän irtisanomisajalla.
kohta 3.4.2. Palkan konkurssin ajalta maksaa konkurssipesä.
Työnantajan (henkilöyritys) kuoltua sekä kuolin-
6 Työnantaja purkaa työsopimuksen koeaikana (TSL pesän osakkailla että työntekijöillä on 14 päivän
1:4.4 §). Tässä tilanteessa noudatetaan kuitenkin edel- irtisanomisoikeus. Oikeutta on käytettävä kolmen
lä mainittuja menettelytapasäännöksiä. kuukauden kuluessa työnantajan kuolemasta
12 - Irtisanomissuojasopimus 2001

14. 5 TYÖNTEKIJÄN HENKILÖÖN
LIITTYVÄT IRTISANOMISPERUSTEET
(2 § JA SEN SOVELTAMISOHJE)
Irtisanomisperusteiden osalta irtisanomissuojasopimukset käytännössä työkyvyn pysyvänä heikentymisenä on pi-
koskivat vuoteen 1984 saakka sekä individuaali- e ttä detty samaa noin vuoden kestänyttä työkyvyttömyyttä,
kollektiivi- irtisanomisia. Kevään 2001 sopimusneuvotte- joka on omaksuttu eläkelaeissa (TT:1984- 56, 2002- 47).
luissa oli esillä soveltamisalan laajennus niin, että uusi
sopimus olisi koskenut työsopimuksen irtisanomista, Työnantajan on myös selvitettävä työntekijän edelly-
työntekijän lomauttamista sekä työsopimuksen purka- tykset selvitä omista tai työpaikalla tarjolla olevista muista
mista ja purkautumista kokonaisuudessaan kuten esi- työtehtävistä sairaudesta huolimatta. Sekä fyysisen että
merkiksi metalliteollisuuden ja eräiden muiden alojen psyykkisen toimintakyvyn häiriötilat voivat olla saira-
sopimukset. TT ei kuitenkaan syystä tai toisesta halun- uksia. Irtisanomisperusteen täyttymiseen vaikuttavat
nut palata edes aikaisempaan tilanteeseen. Uusi sopi- myös työpaikan yleiset olosuhteet, mahdollisuus so-
mus, kuten myös 1984 ISS ja 1991 ISS, siten koskee peuttaa työntekijän työtehtävät tai työolot hänen työ-
vain työntekijän henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita. kykyään vastaavaksi sekä työnantajan mahdollisuudet
töiden uudelleenjärjestelyyn ja muun työn tarjoamiseen.
Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen säännönmu- Työsopimusta ei enää voida purkaa sillä perusteella,
kainen päättämistapa on irtisanominen. Tällöin työsuh- että työntekijä on jatkuvasta syystä kykenemätön työ-
de päättyy irtisanomisilmoituksen (ks. sopimuksen 5 §) hön. Työtuomioistuimen oikeuskäytännöstä esimerkiksi
toimittamisesta alkavan irtisanomisajan (ks. sopimuksen TT:1984-135, 1986-123, 1990-3, 1992-28, 1994-19, 1996-
3 §) viimeisenä päivänä. 85, 1996-39, 1999- 10, 2000-35, 2001- 30 ja 2002- 6.
Sopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa 5.1.2 Osallistuminen
työntekijää ilman asiallista ja painavaa syytä. Työnteki- työtaistelutoimenpiteeseen
jän henkilöön liittyvien irtisanomisperusteiden on olta- Työntekijän osallistuminen työehtosopimuslain mukaan
va TSL 7:1-2 §:n mukaisesti asiallisia ja painavia. Näissä sallittuun tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan
sopimuksen osana olevissa työsopimuslain säännöksissä työtaistelutoimenpiteeseen. Lakiperustelujen mukaan
on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisano- työtaistelutoimenpiteeseen osallistuminen voisi olla asi-
misperusteet. Irtisanomisperusteelta vaadittava asialli- allinen ja painava syy työsopimuksen irtisanomiseen
suus tarkoittaa yleisellä tasolla muun muassa sitä, että vain silloin, kun esimerkiksi lakkoon on työehtosopi-
peruste ei saa olla syrjivä. muksen voimassa ollessa ryhdytty työehtoihin vaikut-
tamiseksi ilman liiton tai ammattiosaston päätöstä tai
myötävaikutusta. Tällöinkin irtisanomisen yleisten edel-
5.1 Kielletyt irtisanomissyyt, jotka lytysten on täytyttävä. Arvioinnissa on otettava huomi-
eivät ole asiallisia ja painavia oon muun muassa työtaistelun kesto, mahdollinen
Sopimuksen 2 §:n soveltamisohjeessa viitataan TSL toistuvuus ja työnantajalle aiheutuneen vahingon mää-
7:2.2 §:ään, jossa on lueteltu irtisanomissyitä, joita ei rä sekä työnantajan menettely työtaistelutoimenpiteen
ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomis- mahdollisena syynä. Huomioon tulee ottaa myös syrjin-
perusteena. Lisäksi soveltamisohjeessa todetaan, että täkielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus. Irtisanomis-
työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tar- päätös ei saa olla syrjivä. Oikeuskäytännöstä esimer-
kemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/ 2000) kiksi TT:1978- 27, 1981- 145, 1992- 8.
perusteluissa.
5.1.3 Työntekijän mielipiteet ja osallistuminen
Työsopimuslaissa on seuraava esimerkkiluettelo kielle- yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan
tyistä irtisanomisperusteista: Työntekijän poliittiset, uskonnolliset tai muut mielipi-
teet tai hänen osallistumisensa yhteiskunnalliseen tai
5.1.1. Työntekijän terveydentila yhdistystoimintaan. Irtisanomiskielto liittyy syrjintäkiel-
Työntekijän sairaus, vamma tai tapaturma eivät kelpaa toon ja työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuk-
asialliseksi ja painavaksi syyksi, ellei työntekijän työky- seen. Oikeuskäytännöstä esimerkiksi TT:1975- 51,
ky ole näistä syistä vähentynyt sekä olennaisesti että KKO 1977 II 112.
niin pitkäaikaisesti, ettei työnantajalta voida kohtuudel-
la edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Arvioinnissa 5.1.4 Turvautuminen oikeusturvakeinoihin
otetaan lakiperustelujen mukaan huomioon muun Työntekijän turvautuminen hänen käytettävissään ole-
muassa sairauden kesto ennen irtisanomisen toimitta- viin oikeusturvakeinoihin. Tällaisia keinoja voivat olla
mista ja toisaalta myös sairauden luonne ja lääketieteel- esimerkiksi työntekijän tekemä valitus tai osallistumi-
linen ennuste sairauden tulevasta kestosta ja työnteki- nen oikeudenkäyntiin työnantajaansa vastaan tämän
jän paranemis- ja kuntoutumismahdollisuuksista. Oikeus- väitetyn lainvastaisen menettelyn johdosta. Myöskään
Irtisanomissuojasopimus 2001 - 13

15. työntekijän kääntyminen toimivaltaisen viranomaisen, 5.2 Velvoitteiden vakava
kuten työsuojeluviranomaisen tai tasa- arvovaltuutetun rikkominen tai laiminlyönti
toimiston puoleen ei oikeuta päättämään työntekijän
työsuhdetta. Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvä-
nä asiallisena ja painavana perusteena voidaan pitää
Työsopimuslain perustelujen mukaan tämä TSL 7.2.2 §:n sellaista työsopimuksesta tai laista johtuvien velvoittei-
4 kohta pohjautuu perustuslain 21 §:n säännökseen ja den vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, joka vaikut-
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimukseen n:o taa olennaisesti työnantajan ja työntekijän väliseen ase-
158, joka koskee työnantajan toimesta tapahtuvaa maan työsuhteessa. Irtisanominen voi olla mahdollista
palvelussuhteen päättämistä. Perustuslain säännöksen myös, jos työntekijän henkilöön liittyvät työnteko-
mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi edellytykset ovat muuttuneet niin olennaisesti, ettei työn-
asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mu- tekijä tämän vuoksi enää kykene selviytymään työ-
kaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa vi- tehtävistään eikä hänelle voida tarjota muita tehtäviä.
ranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvolli-
suuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riip- Soveltamisohjeessa todetaan työsopimuslakiin viitaten,
pumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. että irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden
arvioinnissa on muun ohella merkitystä työsopimuksesta
Tähän kysymykseen liittyy myös eduskunnan syksyllä tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai
2001 hyväksymä Euroopan neuvoston lahjontaa kos- rikkomisen vakavuudella. Pelkkä laiminlyönnin tai rik-
keva siviilioikeudellinen yleissopimus. Sopimuksen 9 komisen olemassaolo ei riitä, vaan on samalla arvioita-
artiklan mukaan sopimusvaltion on varmistettava lainsää- va sen laatua ja merkitystä. Irtisanomisperuste voi syn-
dännössään riittävä suoja epäoikeutettuja seuraamuk- tyä vain, jos työntekijän menettely riittävän vakavalla
sia vastaan sellaisia työntekijöitä varten, joilla on perus- tavalla rikkoo hänen sopimuksesta tai laista johtuvia
teltua syytä epäillä lahjontaa ja jotka vilpittömässä mie- velvoitteitaan.
lessä kertovat epäilyksistään asiasta vastaaville henki-
löille tai viranomaisille. Sopimuksen voimaan saatta- Työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden rikkomi-
mista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 86/ 2001) selta tai laiminlyönniltä edellytetään lakiperustelujen
todetaan, että uuden työsopimuslain 7:2.2 §:n 4 kohta mukaan (HE 157/ 2000, s. 99), että se vaikuttaa niin
(turvautuminen oikeusturvakeinoihin) täyttää tämän vakavalla tavalla työnantajan ja työntekijän keski-
velvoitteen. Hallituksen esityksen mukaan perusteetto- näiseen asemaan työsuhteessa, että sopimussuhteen
mina seuraamuksina, joita ei tällaisessa tilanteessa voi jatkamiselle ei ole edellytyksiä. Irtisanominen työ-
kohdistaa työntekijään, voivat olla mm. työtehtävistä sopimusvelvoitteiden rikkomisen tai laiminlyönnin
vapauttaminen, alempiarvoisiin tehtäviin siirtäminen tai perusteella on sallittua vain silloin, kun menettely
muu urakehitystä heikentävä toimenpide. kohdistuu työsuhteen kannalta olennaisena pidet-
täviin velvollisuuksiin.
Työnantajalla ei siis ole oikeutta aiheuttaa työntekijälle
haitallisia seuraamuksia esimerkiksi irtisanoa sellaista Seuraavassa käsitellään tarkemmin velvoitteiden vaka-
työntekijää, joka turvautuu asiassaan käytettävissään vaa rikkomista tai laiminlyöntiä:
oleviin oikeusturvakeinoihin kuten toimivaltaiseen
tuomioistuimeen tai viranomaiseen. 5.2.1 Työvelvoitteen laiminlyönti
Tavanomaisin työsopimuksen vastainen menettely on
Lain kohdassa tarkoitetut asiat voivat liittyä myös esi- työvelvoitteen laiminlyönti. Työntekijä voi esimerkiksi
merkiksi työehtoihin, työterveyteen ja työturvallisuuteen, jättää tekemättä jonkun yksittäisen, työvelvoitteen pii-
ympäristönsuojeluun, yrityksen kirjanpito- tai vero- riin kuuluvan tehtävän tai hoitaa työtehtäviänsä puut-
rikkomuksiin taikka muuhun epäiltyyn lainvastaiseen teellisesti (TT-1974-5, 1982-164, 1986-63, 1988-54, 1992-
menettelyyn elinkeinotoiminnassa. E llei työntekijä us- 99, 1996-81). Työvelvoitteen laiminlyönti voi ilmetä
kalla ottaa tällaisissa tilanteissa asiaa esille työnantajan luvattomana poissaolona työstä tai jatkuvana tai usein
kanssa ja vaatia epäkohtien korjaamista, hän voi kään- toistuvana myöhästelynä taikka poistumisena työpaikalta
tyä myös luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun ennen työajan päättymistä. Lakiperustelujen mukaan
puoleen. Työntekijä saattaa myös olla velvollinen ker- irtisanomisperusteeksi voi muodostua myös ilmeinen
tomaan työnantajalle haitallisia seikkoja oikeudenkäyn- huolimattomuus työssä (TT:1972- 9), työnantajan työn-
nissä tai esitutkinnassa ollessaan esimerkiksi kuultava- johto-oikeuden rajoissa antamien määräysten noudat-
na todistajana. tamatta jättäminen taikka epäasianmukainen käyttäyty-
minen (TT:1978-4, 1982- 186, 1986- 139, 1987- 17, 1990-
5.1.5 Raskaus ja perhevapaiden käyttö 115, 1995- 75). Niin ikään perusteeton työstä kieltäyty-
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta raskauden joh- minen (TT1979- 39, 1983- 59, 1986-32, 1986-103, 1990-
dosta eikä sen johdosta, että työntekijä käyttää oikeut- 66) samoin kuin työntekijän epärehellisyys (TT:1985-
taan säädettyihin perhevapaisiin (TSL 7:9). Tätä kiellet- 146, 1989- 34, 1991- 110, 1993- 102, 1996- 45, 1999- 58,
tyä irtisanomisperustetta on käsitelty edellä sopimuk- 1999- 57) ja siitä aiheutuva luottamuspula (TT: 2002- 11)
sen soveltamisalan kohdalla. voivat muodostaa asiallisen ja painavan irtisanomisen
perusteen.
14 - Irtisanomissuojasopimus 2001

16. Monissa työvelvoitteiden laiminlyöntitapauksissa esimies- 5.2.4. Muissa laeissa säädetyt velvollisuudet
ten puuttuminen tilanteeseen huomautuksin ja kirjallisin Työntekijä voi rikkoa tai laiminlyödä myös muissa laeissa
varoituksin saattaa, mikäli laiminlyönti jatkuu tai rikko- säädettyjä velvollisuuksiaan. Jotta tällaisella olisi merki-
mus toistuu, vahvistaa asiallisen ja painavan perusteen tystä työsuhteen kannalta, teolla on oltava selvä yhteys
olemassaoloa. Sopimus kuten myös työsopimuslaki aset- työsuhteesta johtuviin velvollisuuksiin ja sen tulee vai-
taa varoituksen irtisanomisen edellytykseksi (tätä käsi- kuttaa vakavalla tavalla työsuhteeseen ja sen jatkamis-
tellään jäljempänä). edellytyksiin. Mikä tahansa esimerkiksi vapaa- aikana
tehty rikkomus tai rikos ei aiheuta irtisanomisperustetta.
5.2.2 Alkoholin käyttö ja hoitoonohjaus Perusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa mer-
Työvelvoitteen laiminlyönteihin, myöhästymisiin ja kitystä on muun muassa rikoksen laadulla, vakavuu-
luvattomiin poissaoloihin voi liittyä myös työntekijän della ja siitä tuomittavalla rangaistuksella sekä sillä, mi-
runsas alkoholin käyttö. Alkoholin tai muiden huumaa- ten se liittyy työntekijän työtehtävien laatuun ja hänen
vien aineiden käyttö voi myös vaarantaa työturvallisuutta asemaansa työnantajan organisaatiossa. Oikeuskäytän-
työpaikalla. Päihtyneenä esiintyminen tai vastoin kiel- nöstä ks. esim. TT:1984-73 ja 1987- 154).
toa tapahtunut päihdyttävien aineiden käyttäminen työ-
paikalla voi tilanteen kokonaisarvioinnista riippuen oi- 5.2.5 Olosuhteiden muutoksen vaikutus
keuttaa työnantajan purkamaan (ks. jakso 5.3.) tai irti- Työntekijän edellytykset tehdä työtä voivat puuttua hä-
sanomaan työsopimuksen. nen riskipiirissään olevan olosuhteiden muutoksen
vuoksi. Lakiperustelujen mukaan esimerkiksi pitkäai-
Työehtosopimuksissa ja myös työpaikkakohtaisesti on kainen vapausrangaistus voi estää työnteon. Niin ikään
sovittu ns. päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestel- autonkuljettajalle tuomittu ajokielto voi, kiellon kestos-
mästä silloin, kun työntekijälle on syntynyt alkoholi- ta kuitenkin riippuen, merkitä työntekijän työnteko-
ongelmia. Menettelyn tavoite on auttaa työntekijää pa- edellytysten olennaista muuttumista. Irtisanomisperus-
lauttamaan työkykynsä ennalleen, jotta työvelvoitteesta teen täyttyminen edellyttää tällöinkin sitä, että työnte-
suoriutuminen tapahtuisi sovitulla tavalla. Hoitoon- kijälle ei kohtuudella voida tarjota muuta työtä ajokiellon
ohjausta koskeviin periaatteisiin liittyy yleensä myös täl- ajaksi.
laisissa tilanteissa noudatettava varoitusjärjestelmä. Työn-
antajan tulee ensisijaisesti puuttua tilanteeseen ohjaa- Jollei työsopimuksen mukainen työ nimenomaan edel-
malla työntekijä päihdeongelmaisille tarkoitettuun hoi- lytä ajokortin voimassaoloa, ei ajokielto sellaisenaan
toon. Hoitoonohjaus voi käynnistyä myös työntekijän voi muodostaa työntekijän irtisanomisperustetta (ks.
aloitteesta. Hoitoonohjausmenettelyä tulee noudattaa TT:2000- 25).
kaikkien työntekijöiden kohdalla samalla tavalla, muussa
tapauksessa työnantaja rikkoo tasapuolisen kohtelun 5.2.6 Soveltamisohjeen esimerkit
vaatimusta (ks. esim. TT:1996- 78). Työntekijän kieltäy- Myös soveltamisohjeessa pyritään täsmentämään asial-
tyminen hoitotarjouksesta tai työvelvoitteiden laimin- linen ja painava syy – käsitteen sisältöä luettelemalla ai-
lyönti hoitoonohjauksen aikana voi vaikuttaa irtisano- kaisempia sopimuksia vastaavalla tavalla eräitä esimerk-
misperusteen syntymiseen. Hoitoonohjaukseen ja va- kejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättämi-
roituksiin liittyvästä oikeuskäytännöstä ks. esim. TT:1987- nen irtisanomalla voi tilanteesta ja rikkeen vakavuuden
31, 1996- 78, 1998-26, 2001- 13, 2001- 56 ja 2001- 64. asteesta riippuen sopimuksen mukaan olla sallittua:
5.2.3 Työsopimuksesta ja laista • Töiden laiminlyöminen. Oikeuskäytännöstä esi-
johtuvien velvoitteiden rikkominen merkiksi TT:1973- 9, 1988:59, 1989- 101, 1996- 28,
Työntekijällä on tiettyjä velvoitteita työsuhteessa. Laki- 1996- 81, 2000-45.
perustelujen mukaan irtisanomisperusteen riittävyyden
harkinnassa joudutaan myös arvioimaan, aiheuttaako • Työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa anta-
esimerkiksi työntekijän lojaliteettivelvoite (TT:1986- 100, mien määräysten rikkominen. Oikeuskäytännöstä
1997- 34, 2001-36, 2001- 37, 2002- 11) ja lojaliteetti- esimerkiksi TT:1978-4, 1979-39, 1982-95, 1984-132,
velvoitteen piiriin kuuluvien liikesalaisuuden paljastami- 1985- 30, 1986-32, 1987- 90, 1987- 144, 1989-39,
nen, kilpailevan toiminnan kiellon (TT:1982- 124, 1987- 1990-110, 1991-4, 1995-24, 1996-28, 1997-34.
43, 1991-82) tai työturvallisuusvelvoitteiden rikkominen
(TT:1996-81, 1998-26) sellaisen luottamuspulan, että edel- • Perusteeton poissaolo. Oikeuskäytännöstä esi-
lytyksiä työsuhteen jatkamiselle ei enää ole. Myös työn- merkiksi TT:1979- 8, 1983-124, 1984- 15, 1986- 89,
antajan rahoja käsittelevän työntekijän kiinni joutuminen 1987- 34, 1991- 15, 1992- 145, 1998- 46, 1998- 13.
rahavilpistä saattaa johtaa vakavaan luottamuspulaan.
• Ilmeinen huolimattomuus työssä. Oikeuskäytän-
nöstä esimerkiksi TT:1978- 58, 1985- 107, 1986-
76, 1992- 37, 1996- 81, 1996- 86.
Irtisanomissuojasopimus 2001 - 15

17. 5.3 Purkuperuste myös varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelyn-
irtisanomisperuste sä. Varoituksen antamisvelvollisuus koskee kaikentyyp-
pisiä työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien rikkomisia.
Irtisanomisperusteena pidetään soveltamisohjeen mu- Poikkeuksena ovat ainoastaan ne tapaukset, joissa irtisa-
kaan myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen pur- nomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liitty-
kaminen työsopimuslain mukaan olisi mahdollista. vä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edel-
Purkamisperusteelta edellytetään aina irtisanomis- lyttää sopimussuhteen jatkamista (TSL 7:2.5 §).
perustetta painavampaa perustetta.
Vanhan TSL:n 43 §:n mukaan työsopimus voitiin
TSL 8:1 §:n mukaan työsopimus voidaan purkaa purkaa, kun työntekijä tahallaan tai huolimattomuu-
vain erittäin painavasta syystä. Purettaessa työsopi- desta jättää työvelvoitteensa täyttämättä ja varoi-
mus päättyy heti. Purkaminen edellyttää aina sel- tuksesta huolimatta jatkaa laiminlyöntiään, jos pur-
laista toisen sopijapuolen vahingonvaarapiirissä ole- kamisen yleisten edellytysten katsottiin samalla täyt-
vaa olosuhteiden muutosta (rikkomista tai laimin- tyvän. Työtuomioistuimen ja korkeimman oikeuden
lyöntiä), jonka vuoksi toiselta osapuolelta ei voida oikeuskäytännössä kiinnitettiin myös irtisanomis-
kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista perusteen arvioinnissa huomiota siihen, oliko työn-
edes irtisanomisajan pituista aikaa. Lain mukaan työn- tekijää varoitettu työsopimuksen vastaisesta menet-
antaja voi purkaa työsopimuksen, kun työntekijä va- telystä. Näin oli erityisesti tapauksissa, joissa työpai-
kavalla tavalla rikkoo työsopimuksesta tai laista joh- kalla oli vakiintuneesti sovellettu varoituskäytäntöä.
tuvia, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoit- Oikeuskäytännöstä ks. esim. TT:1983- 59, 1992-48,
teita. Uudessa laissa ei enää ole esimerkkiluetteloa 2001-48, 2001-61, 2001- 64 ja 2002- 1.
purkutilanteista. Tilanne, jossa työntekijä on jatku-
vasta syystä kykenemätön työhön käsitellään uu- Varoituksen antamisen merkitys on siinä, että työnteki-
dessa laissa ja sopimuksessa irtisanomissäännösten jä saa tiedon siitä, kuinka vakavana rikkomuksena työn-
mukaisesti. Työnantaja ei saa purkaa työsopimusta antaja pitää hänen menettelyään. Varoitus on ennakko-
toimintaansa liittyvillä tuotannollisilla tai taloudelli- muistutus siitä, millä tavoin työnantaja tulee reagoimaan
silla perusteilla. varoituksessa tarkoitetun sopimusrikkomuksen tai lai-
minlyönnin toistuessa. Varoituksen tarkoituksena on
Työnantajalla voi, mikäli asianhaarat eivät anna ai- antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä
hetta muuhun arviointiin, olla oikeus purkaa työ- ja osoittaa siten, että edellytyksen sopimussuhteen jat-
sopimus esimerkiksi silloin, kun työntekijä välinpitä- kamiselle ovat olemassa.
mättömyyttään vaarantaa työturvallisuutta työpaikal-
la, esiintyy siellä päihtyneenä tai vastoin kieltoa käyt- Työsuhteen päättämismahdollisuudesta muistuttava
tää siellä päihdyttäviä aineita (ks. esim. TT:2001-56 varoitus on eri asia kuin huomautus. Huomautus voi-
ja 2001- 64) taikka tekee työtoverilleen väkivaltaa (ks. daan antaa vähäisemmistä eli lievemmistä rikkomuk-
esim. TT:2001-62). sista tai laiminlyönneistä, joissa varoituskynnys ei edes
täyty. Ks. esim. TT 2000-45.
TSL 8:2 §:n mukaan purkamisoikeus raukeaa, jos työ-
sopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, Varoituksesta tulisi käydä selville ainakin seuraavat asi-
kun sopijapuoli sai tiedon purkamisperusteen täyt- at. E nsinnäkin varoituksen aihe eli kuvaus työntekijän
tymisestä. Jos purkaminen estyy pätevän syyn vuoksi, rikkomuksesta tai laiminlyönnistä. Toiseksi vaatimus,
sen saa toimittaa 14 päivän kuluessa esteen lakkaa- että työntekijä korjaa menettelynsä ja toimii työpaikalla
misesta. sovittujen sääntöjen mukaisesti. Kolmanneksi varoituk-
sesta tulee ilmetä mahdolliset seuraamukset siitä mikäli
TSL 8:3 §:n mukaan, jos työntekijä on ollut poissa näin ei tapahdu, esimerkiksi irtisanomisuhka. Varoitus
työstä tai työpaikalta vähintään seitsemän päivää il- on syytä antaa työntekijälle kirjallisesti luottamusmiehen
moittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä läsnä ollessa ja pyytää siihen työntekijän allekirjoitus.
poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta Eräissä työehtosopimuksissa edellytetään, että varoituks-
purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Jos esta ilmoitetaan asianomaiselle luottamusmiehelle, mi-
poissaolosta ei ole voitu ilmoittaa toiselle sopijapuo- käli tämä ei ollut läsnä varoitusta annettaessa.
lelle hyväksyttävän esteen vuoksi, työsopimuksen
purkautuminen kuitenkin peruuntuu. Työnantajan soveltaman varoituskäytännön on oltava
johdonmukaista (ks. esim. TT:2001- 64). Jos työpaikalla
annetaan ensimmäisestä epäasianmukaisesta käyttäyty-
5.4 Velvollisuus varoittaa työntekijää misestä tai muusta sopimusrikkomuksesta ensin suulli-
Sopimusmääräyksen viittaus TSL 7:1-2 §:ään tuo työnan- nen huomautus, sitten kirjallinen huomautus, kirjalli-
tajalle velvollisuuden varoitusmenettelyyn irtisanomisissa. nen varoitus ja vasta sen jälkeen laiminlyönnin jatkues-
TSL 7:2.3 §:n mukaan työntekijää, joka on laiminlyönyt sa ryhdytään työsopimuksen päättämiseen, on käytän-
työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien täyttämisen tai töä sovellettava kaikkiin työntekijöihin samoilla edelly-
rikkonut niitä, ei saa irtisanoa, ennen kuin hänelle on tyksillä. Työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti.
16 - Irtisanomissuojasopimus 2001

18. Sopimuksen 8 §:n mukaan työnantajan on vedottava viivytellyt sairauslomansa ilmoittamista. Työntekijä oli
irtisanomisperusteeseen kohtuullisen ajan kuluessa sii- siten työtuomioistuimen mielestä varoituksista ja
tä, kun peruste tuli hänen tietoonsa. Jos työntekijälle huomautuksista huolimatta jatkanut ohjeiden vastais-
on sopimusrikkomuksen johdosta annettu varoitus, sa- ta menettelyään.
man tai samantyyppisen rikkomuksen toistuessa
irtisanomisperusteena voidaan vedota aiemmin annet- Varoituksen antaminen on normaalisti irtisanomisen
tuun varoitukseen, ellei varoituksen antamisesta ole edellytys. Toisin sanoen työnantaja ei voi suorittaa irti-
kulunut niin pitkää aikaa, että sen on katsottava me- sanomista, ellei varoitusta ole annettu. Varoitusmenettely
nettäneen merkityksensä. Työsopimuslain perusteluissa on omiaan vaikuttamaan nostavasti irtisanomiskynnyk-
(HE 157/ 2000, s. 103) todetaan, että aiemmin annetun seen. Jos työntekijän rikkomus on niin vakava, että
varoituksen merkityksen lakkaamiselle ei voida esittää hänen olisi ilman varoitustakin tullut ymmärtää menet-
säädettäväksi täsmällistä määräaikaa, koska työntekijäl- telynsä moitittavuus, varoituksen antaminen ei kuiten-
le annettavaa varoitusta koskeva säännös on tarkoitettu kaan ole irtisanomisen edellytyksenä.
kokonaisharkintaa edellyttäväksi joustavaksi normiksi.
Varoittamisvelvollisuuden laiminlyönti otetaan lisäksi
Työtuomioistuimen tuomion TT:1996- 45 tapauksessa huomioon sopimuksen 12 ja 13 §:ssä tarkoitettua kor-
työnantaja oli vuonna 1991 antanut työntekijälle vausta määrättäessä.
luottamusmiehen läsnäollessa kolme suullista varoi-
tusta työvelvoitteen tahallisen täyttämättä jättämisen
johdosta. Lisäksi työnantaja oli antanut työntekijälle 5.5 Muun työn tarjoamisvelvollisuus
vuoden 1993 aikana kaksi suullista varoitusta Sopimusmääräyksen viittaus TSL 7:1- 2 §:ään tuo lisäksi
luvattomien poissaolojen johdosta. Kun viimeinen työnantajalle velvollisuuden selvittää, onko työ-
kiistaton luvaton poissaolo oli tapahtunut yli puoli- sopimuksen irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työn-
toista vuotta ennen työsopimuksen irtisanomista, ei tekijä muuhun työhön. Työnantajan on siis työntekijäs-
näillä poissaoloilla ollut työtuomioistuimen mieles- tä johtuvien tai hänen henkilöönsä liittyvien irtisanomis-
tä merkitystä työntekijän työsopimuksen irtisanomis- perusteiden täyttymistä arvioitaessa otettava huomioon
perusteen sopimuksenmukaisuutta harkittaessa. myös tämä muun työn tarjoamisvelvollisuus. Velvoit-
teesta on säädetty TSL 7:2.4 §:ssä. Muun työn tarjoamis-
Työtuomioistuimen tuomiossa TT:2000- 44 käsitellys- velvollisuutta ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä
sä tapauksessa oli työntekijälle luvattoman poissa- on rikkonut työsuhteeseen liittyviä velvollisuuksiaan niin
olon johdosta annetussa kirjallisessa varoituksessa vakavalla tavalla, että työnantajalta ei voida kohtuudel-
todettu sen olevan voimassa vuoden. Työtuomioistu- la edellyttää sopimussuhteen jatkamista (TSL 7:2.5 §).
in katsoi mm., että kun seuraava varoitus työnteki-
jälle oli annettu vasta lähes kahden vuoden päästä Sopimuksen 9 §:n mukaan työnantajan on aina ennen
tästä, ei työnantaja enää työsopimuksen purkami- irtisanomisen toimittamista kuultava työntekijää irtisa-
sen perusteena voinut vedota tähän varoitukseen. nomisen perusteena olevista seikoista. Samassa yhtey-
dessä työnantajan on myös selvitettävä, olisiko irtisano-
Työtuomioistuin totesi tuomionsa TT:2002-53 perus- minen vältettävissä siirtämällä työntekijä sellaisiin toi-
teluissa, että koska yksilöperusteella tapahtuvan irti- siin työtehtäviin, joista työntekijä voisi ammattitaitonsa
sanomisen tilanteissa irtisanomisperusteen täyttymistä ja kokemuksensa huomioon ottaen selviytyä.
on aina arvioitava kokonaisuuden perusteella, ei va-
roituksiin ilman sitä koskevia erityisiä määräyksiä voida TSL 7:2.5 §:n perusteluissa (HE 157/2000, s. 103) tode-
soveltaa kaavamaisia vanhentumisaikoja. Varoitus taan, että muun työn tarjoamisvelvollisuus tulee kysy-
voidaan ottaa huomioon irtisanomisperusteen riittä- mykseen myös silloin, kun työntekijä ei enää kykene
vyyttä arvioitaessa, jos sen antamisella on ollut jon- selviytymään työtehtävistään hänen työntekoedellyty-
kinasteinen asiallinen yhteys työsuhteen päättämiseen. ksissään tapahtuneiden muutosten vuoksi. Tällöin
Varoitusten ajankohdilla on tässä harkinnassa työ- työnantajan on selvitettävä mahdollisuutensa tarjota
tuomioistuimen mielestä merkitystä, mutta erityisesti työntekijälle muita tehtäviä ja toisaalta työntekijän edel-
on kiinnitettävä huomiota varoitusten syihin. Työ- lytykset selvitä tarjolla olevista muista tehtävistä.
tuomioistuin katsoi jutussa, että kokonaisarvioinnissa
työntekijän saamille varoituksille voitiin antaa merki- Vaikka esimerkiksi edellisissä irtisanomissuojaa kos-
tystä irtisanomisperusteen täyttymistä harkittaessa kevissa sopimuksissa ei ollut erityisiä määräyksiä työn-
vaikka varoitusten antamisesta työsopimuksen irtisa- antajan velvollisuudesta tarjota muita töitä työra-
nomiseen oli kulunut suhteellisen pitkä aika. Työn- joitteiseksi tulleelle työntekijälle, työnantajalla on kui-
tekijän työsopimus oli irtisanottu 27.2.2001. Irtisano- tenkin yleisesti katsottu olevan oikeus irtisanoa työ-
misen syyksi työnantaja oli ilmoittanut ohjeiden vas- sopimus työntekijän työkyvyn olennaisen ja pysyvän
taisesta menettelystä annetun kirjallisen varoituksen heikentymisen johdosta ainoastaan, jos työntekijää ei
28.11.1997, suulliseen huomautuksen elokuussa 1999 voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuu-
ja kirjallisen varoituksen 26.8.1999 sekä sen, että työn- della sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtä-
tekijä oli tammi-helmikuun 2001 aikana toiminut use- viin. Oikeuskäytännöstä ks. esim. TT: 1985-107, 1987-
asti annettujen ohjeiden vastaisesti ja tarpeettomasti 97 ja 2002-6.
Irtisanomissuojasopimus 2001 - 17

19. TSL 7:2.5 §:ssä tarkoitettu työnantajan velvollisuus voi arvioinnissa olla merkitystä. Oikeuskäytännöstä esi-
selvittää ja tarjota muuta työtä irtisanomisen vaihto- merkiksi TT:1991- 4, 1993- 102, 1996- 78, 1997- 34, 2000-
ehtona tulee kysymykseen myös sellaisissa tapauk- 45 ja 2001-61.
sissa, joissa työntekijän sopimuksesta tai laista
johtuvien velvoitteiden rikkominen tai laiminlyönti Arvioinnissa vaikuttavia seikkoja voivat laki-
on ollut niin vähäistä, että sen ei voida katsoa vai- perustelujen mukaan (HE 157/2000 s. 98 ja 100)
kuttavan työsuhteen jatkamisen edellytyksenä ole- olla esimerkiksi työntekijän rikkeen laatu ja vaka-
vaan luottamukseen. Esimerkiksi jos ammattitai- vuus, työntekijän tehtävät ja asema työnantajan or-
doltaan pätevä työntekijä on osoittautunut sopimat- ganisaatiossa, hänen suhtautumisensa tekoonsa ja
tomaksi asiakaspalvelutehtävään, työnantajan on käyttäytymiseensä, työnantajan työn ja toiminnan
mahdollisuuksien mukaan tarjottava hänelle muita luonne, työn teettämiseen liittyvät erityispiirteet ja
sellaisia tehtäviä, joihin hän olisi ammattitaitonsa puo- työnantajan asema.
lesta kykenevä.
Työntekijän henkilöstä johtuvan perusteen riittävyyttä
Muun työn tarjoamisvelvollisuuden laiminlyönti otetaan arvioitaessa on lisäksi harkittava sitä, voidaanko irtisa-
huomioon paitsi irtisanomisperusteen täyttymisen arvi- nomista pitää kohtuullisena seurauksena työntekijän so-
oimisessa myös sopimuksen 12 ja 13 §:ssä tarkoitettua pimuksen vastaisesta menettelystä. Tapahtumia tarkas-
korvausta määrättäessä. tellaan niistä lähtökohdista, mitä kyseisessä asemassa
tai tehtävässä olevalta työntekijältä voidaan kohtuudel-
la edellyttää tai mitä työnantajalta vaatia. Suuressa työ-
5.6 Kokonaisarvio – huomioon yhteisössä uudelleensijoitus toiselle osastolle tai jopa
kaikki asiaan vaikuttavat seikat toiselle paikkakunnalle antaa mahdollisuuksia jossain
Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen määrin helpommin välttää henkilöstä johtuva irtisano-
asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa tulee ottaa huo- minen, kun taas pienessä työyhteisössä, jossa työnanta-
mioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonai- ja on itse usein samalla mukana työssä, työnantajalla ei
suudessaan. Sopimuksen 2 §:n soveltamisohjeen mu- ole aina samoja käytännön mahdollisuuksia uudelleen-
kaan tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riit- sijoittamiseen.
tävyyttä on arvioitava kaikkien yksittäistapauksessa
ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla. Kaikki asi- Irtisanomisista johtuvia erimielisyyksiä käsiteltäessä
aan vaikuttavat seikat on otettava huomioon. Tähän todistamisvelvollisuus (todistustaakka) kuuluu työnan-
harkintaan liittyy myös kohtuusarviointia. Kokonais- tajalle. Työnantajan on pystyttävä esittämään pätevää
arvion merkitys korostuu erityisesti vaikeissa raja- näyttöä eli selviä tosiasioita siitä, että työsuhteen
tapauksissa. Myös työpaikalla noudatetulla käytännöllä päättämiseen on ollut asiallinen ja painava syy.
18 - Irtisanomissuojasopimus 2001

20. 6 IRTISANOMISAJAT JA NIIDEN LASKEMINEN
(3 § JA SEN SOVELTAMISOHJE)
Sopimuksen irtisanomisajat ovat samat kuin työsopimus- suhteen kestoaikaa. Edellä mainitut työstä poissaolojak-
laissa ja ne on porrastettu työsuhteen yhtäjaksoisen kes- sot otetaan huomioon myös irtisanomisaikoja pidentävää
ton mukaan. työsuhteen kestoa laskettaessa. Samoin esimerkiksi sai-
rausloma, lomautus sekä opinto- ja vuorotteluvapaa.
Työnantajan on noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:
Asevelvollisuusaika ja siviilipalvelus on siinä suhteessa
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomis- erikoisasemassa, että työsuhteen kestoaikaan ei lueta
aika varsinaista asevelvollisuus- ja siviilipalvelusaikaa. Sovel-
E nintään vuoden 14 päivää tamisohjeen mukaan asevelvollisuutta edeltänyt ja sitä
Y li vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi seuraava työsuhteen kestoaika lasketaan yhteen määrät-
Y li 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta täessä työsuhteen kestosta johtuvan irtisanomisajan pi-
Y li 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta tuutta. L isäksi edellytetään, että työntekijä on ase-
Y li 12 vuotta 6 kuukautta velvollisuuslain (452/ 1950) ja palvelukseen kutsutun ase-
velvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun
Kun työntekijä irtisanoutuu, noudatetaan seuraavia irti- lain (570/ 1961) mukaisesti palannut työhön.
sanomisaikoja:
Asevelvollisten (koskee myös siviilipalveluslain
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomis- 1723/1991 nojalla palvelukseen määrättyjä) työsuh-
aika teen jatkuminen välittömästi asevelvollisuuden suo-
Enintään 5 vuotta 14 päivää rittamisen jälkeen on turvattu edellä mainitulla lail-
Y li 5 vuotta 1 kuukausi la. Työhön paluun osalta lain 2 §:ssä on säädetty
noudatettavaksi tiettyjä menettelytapoja. Asevelvol-
Työsuhde päättyy irtisanomisajan viimeisenä päivänä. lisen, joka palveluksen suoritettuaan haluaa käyttää
Jos irtisanomisaika on 14 päivää, irtisanomisilmoituksen hänelle kuuluvaa oikeutta jatkaa työ- ja virkasuhdetta,
toimittamispäivää ei lasketa irtisanomisaikaan. Jos taas on ennen palveluksen päättymistä tai keskeydyttyä
irtisanomisaika on määrältään kuukausia, esimerkiksi todisteellisesti ilmoitettava, minä päivänä hän 14 päi-
2 kuukautta, työsuhde päättyy sinä määräkuukauden vän kuluessa palveluksen päättymisestä tai keskey-
päivänä, joka järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päi- tymisestä lukien palaa työhön. E llei ilmoitusta ole
vää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona lähetetty vähintään 14 päivää ennen ilmoitettua työ-
irtisanomisaika päättyy, työsuhde päättyy sen kuukau- hön paluupäivää, ei työnantaja ole velvollinen otta-
den viimeisenä päivänä. Tätä kysymystä käsitellään tar- maan asevelvollista takaisin työhön ennen kuin sa-
kemmin kohdassa 6.2. nottu aika on kulunut.
Irtisanomisaikoja koskevaa määräystä sovelletaan myös
irtisanottaessa taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä. 6.2 Määräajan laskeminen
Soveltamisohjeen mukaan työsuhteeseen liittyviä määrä-
aikoja, kuten esimerkiksi irtisanomisaikaa, laskettaessa
6.1 Työsuhteen kestoajan noudatetaan säädettyjen määräaikain laskemisesta an-
määräytyminen netun lain (150/30) määräaikojen laskemissääntöjä. Toi-
Sopimuksen 3 §:n soveltamisohjeen kaltainen määräys on sin voidaan kuitenkin sopia. Määräaikojen laskemis-
ollut ISS:ssa jo vuoden 1981 soveltamisohjeista saakka. säännöt ovat seuraavat:
Laskettaessa kestoaikaa otetaan soveltamisohjeen mu- 1 Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nime-
kaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä keskey- tyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää,
tyksettä on ollut työnantajan palveluksessa samassa työ- jona toimenpide on suoritettu.
suhteessa. Soveltamisohjeessa luetellaan esimerkkejä
tilanteista, joissa työsuhde poissaolosta huolimatta jat- Esimerkki: Noudatettava lomautusilmoitusaika on 14
kuu keskeytymättömänä. päivää. Ilmoituksen toimittamispäivää ei lasketa
ilmoitusaikaan. Siten 1.3. suoritetun lomautuksen
Liikkeen luovutus ei katkaise työsuhdetta. Työsuhde ilmoitusajan viimeinen päivä on 15.3 ja ensimmäi-
jatkuu keskeytymättömänä mm. äitiys- , erityisäitiys- , nen lomautuspäivä 16.3.
isyys- ja vanhempainvapaan sekä hoitovapaan samoin
kuin asevelvollisuuden ajan. Esimerkki: Myös lyhin irtisanomisaika on ilmoitet-
tu päivissä: 14 päivää. Irtisanomisaikaan ei lueta
Soveltamisohjeen mukaan irtisanomisajan pituuden sitä päivää, jolloin irtisanominen on toimitettu. Jos
määräämisessä on tarpeen selvittää paitsi työsuhteen työntekijä irtisanotaan 1.3., on työsuhteen viimei-
keskeytymättömyys myös se, mikä aika kerryttää työ- nen päivä 15.3.
Irtisanomissuojasopimus 2001 - 19

21. 2 Jos taas aika on määrätty viikkoina, kuukausina tai Soveltamisohjeessa todetaan, että työsuhde päättyy
vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy määräaika määräpäivänä tai määräajan viimeisenä päivänä, vaik-
sinä viikon tai määräkuukauden päivänä, joka ni- ka se sattuisikin olemaan pyhäpäivä, itsenäisyyspäi-
meltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua vä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto taikka arki-
päivää. Jos samannumeroistapäivää ei ole siinä kuus- lauantai.
sa, jossa määräaika päättyy, pidetään määräajan
päättymispäivänä kyseisen kuukauden viimeistä päi-
vää. Oikeuskäytännöstä ks. TT:1989-38. 6.3 Irtisanomisajan kuluminen ja
määräaikainen työsopimus
Esimerkki: Työntekijän työsuhde on jatkunut keskey- Sopimuksen 3 §:n soveltamisohjeen mukaan tapauksis-
tyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta. Irtisanomisaika sa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu talou-
on siis 2 kuukautta. Jos irtisanominen on toimitettu dellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tar-
30.7., työsuhteen viimeinen eli päättymispäivä on 30.9. jolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan
työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä
Esimerkki: Jos irtisanominen olisi toimitettu 31.7., koskeva määräaikainen työsopimus.
työsuhteen päättymispäivä olisi 30.9., koska syys-
kuussa ei ole samannumeroista päivää, jona määrä-
aika päättyisi.
7 IRTISANOMISAJAN NOUDATTAMATTA
JÄTTÄMINEN (4 § JA SEN SOVELTAMISOHJE)
Sopimuksessa on määrätty seuraamukset työnantajalle TSL 2:17 §:n mukaan työnantaja ei saa kuitata työnteki-
ja työntekijälle, jotka eivät noudata sopimuksessa mää- jän palkkasaamista siltä osin kuin palkka on ulosotto-
rättyjä irtisanomisaikoja. Määräystä sovelletaan myös ti- lain (37/ 1895) ja suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa
lanteessa, jossa työsopimus on purettu ilman purkupe- annetun asetuksen (103/1989) mukaan jätettävä
rustetta. ulosmittaamatta.
Työnantajan on korvattava täysi palkka noudattamatta Ulosottolain 4 luvun 6 §:n (939/1988) mukaan työn-
jättämältään irtisanomisajalta. Täydellä palkalla tarkoite- tekijän palkan ulosmittaukseen sovelletaan kahta
taan kaikkia niitä palkkaetuja, jotka työntekijä olisi voi- rajoitusta. Työntekijän nettopalkasta on ensinnäkin
nut ansaita, jos hän olisi työskennellyt irtisanomisajan. aina jätettävä ulosmittaamatta kaksi kolmasosaa. Työn-
Peruspalkan lisäksi on maksettava työnteosta maksetta- antaja saa toisin sanoen kuitata vastasaatavallaan työn-
vat erityiset lisät ja korvaukset (esimerkiksi vuorotyö- ja tekijän palkkasaatavaa enintään yhdellä kolmasosal-
sunnuntaityökorvaukset). Myös saamatta jääneen vuosi- la (1/3) siitä palkan määrästä, joka jää jäljelle, kun
lomaedun korvaus kuuluu mainittuun täyteen palkkaan. ennakonpidätys palkasta on toimitettu. Ulosmitattaessa
Oikeuskäytännöstä ks. esim. TT:1987- 17 ja 1989-58. tietyin väliajoin maksettavaa palkkaa on lisäksi otet-
tava huomioon se, että työntekijälle on jäätävä käyt-
Vastaavasti työntekijän on maksettava työnantajalle töön vähintään niin sanottu velallisen suojaosuus ja
kertakaikkisena korvauksena noudattamatta jättämänsä yksi neljäsosa suojaosuuden ylittävästä nettotulosta.
irtisanomisajan palkka. Työnantaja saa pidättää tämän Velallisen suojaosuus vahvistetaan vuosittain. Y ksi-
määrän työntekijän lopputilistä. Palkalla tarkoitetaan täs- näisen velallisen suojaosuus vuonna 2002 on 18 euroa
sä yhteydessä kaikkia lopputilin yhteydessä suoritettavia päivässä. Suojaosuuteen luetaan lisäksi velallisen
ennakonpidätysvelvollisuuden alaisia suorituksia, kuten elatuksen varassa olevan puolison sekä omien ja puo-
lomakorvauksia. Kuittausoikeus on kuitenkin rajoitettu lison lasten ja ottolasten osalta 6,56 euroa päivää kohti,
samalla tavalla kuin palkan ulosmittaus (TSL 2:17 §). jokaisen edellä tarkoitetun omaisen osalta.
Oikeuskäytännöstä ks. TT:1984- 108.
Tämä sopimusmääräys vastaa TSL 6:4 §:n säännöstä.
Soveltamisohjeen mukaan näissä tapauksissa palkka Vastaava määräys on sisältynyt irtisanomissuojasopimuk-
lasketaan alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan siin vuodesta 1978 lähtien. Määräystä sovelletaan myös
palkkamääräysten mukaisesti. irtisanottaessa taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.
20 - Irtisanomissuojasopimus 2001