Äänestystutkimus syksy 2006

4·2006

Äänestystutkimus

Syksy 2006

Lokakuu 2006 Tilaukset:
SAK
puh. +358 20 774 000

SAK · Äänestystutkimus syksy 2006 1

ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2006
TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön
äänestysaikeita ja suhtautumista seuraavia eduskuntavaaleja koskeviin
asioihin.

Tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina 27.9.-.5.10.2006 välisenä
aikana. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 962. Tutkimuksen otos edustaa
maan äänestysikäistä väestöä poislukien Ahvenanmaa. Tutkimuksen otos
on toteutettu monivaiheisena ositettuna otantana. Tutkimustulosten virhe-
marginaali on suurimmillaan noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Työntekijät epävarmimpia äänestäjiä
Äänestämisen varmuutta eduskuntavaaleissa selvitettiin seuraavalla kysy-
myksellä: ”Ensi maaliskuussa järjestetään maassamme eduskuntavaalit.
Kuinka varmana tai epävarmana pidätte sitä, että käytte eduskuntavaaleis-
sa äänestämässä?”

Äänestäjistä 64 % on täysin varma, että käy seuraavissa eduskuntavaa-
leissa äänestämässä. Äänestäjillä on tässä vaiheessa hyviä aikeita käydä
äänestämässä. Äänestämisen varmuus on nyt jopa korkeampaa tasoa kuin
vuonna 2002 vajaa puoli vuotta ennen vaaleja (tuolloin 58 % täysin varmo-
ja).

Tuloksista käy ilmi se, että ylemmät toimihenkilöt ja akavalaiset ovat muita
varmempia. Työntekijät ja SAK:n jäsenet ovat muita jonkin verran vähem-
män varmoja äänestämässä käymisestään. SAK:n jäsenistä 63 % on täysin
varma, että äänestää eduskuntavaaleissa. Työntekijäasemassa toimivista
vain niukka enemmistö (52 %) pitää äänestämistään varmana.

Äänestämistutkimus 2006
Kuvio 1t. KUINKA VARMANA PITÄÄ SITÄ, ETTÄ KÄY ÄÄNES-
TÄMÄSSÄ EDUSKUNTAVAALEISSA (%).

VAR- MELKO EI TODENNÄ- VAR-
MAS- VAR- OSAA KÖISESTI MASTI
TI MASTI SANOA EI MENE EI MENE

9/2006 64 21 1 9 5
9/2002 58 23 2 7 9

0 25 50 75 100

TNS Gallup Oy 2006 / PGraphics

2 SAK · Äänestystutkimus syksy 2006

Kuvio 1. KUINKA VARMANA PITÄÄ SITÄ, ETTÄ KÄY ÄÄNESTÄMÄS-
SÄ EDUSKUNTAVAALEISSA (%).

VAR- MELKO EI TODENNÄ- VAR-
MAS- VAR- OSAA KÖISESTI MASTI
TI MASTI SANOA EI MENE EI MENE

Kaikki 64 21 1 9 5

Naiset 70 20 0 7 3
Miehet 59 23 1 11 7

18-24 vuotta 41 34 1 13 11
25-34 vuotta 52 23 1 16 8
35-49 vuotta 64 23 0 11 3
50-64 vuotta 76 16 1 3 4
Yli 64 vuotta 77 14 0 6 3

Perusasteen koulutus 60 27 1 6 6
Keskiasteen koul. 54 25 0 12 8
Ylempi keskiaste 70 19 1 8 2
Korkea-aste 80 14 0 3 3

Työntekijä 52 26 1 16 6
Ylempi toimih./johtaja 77 17 0 5 2
Alempi toimihenkilö 78 12 0 7 3
Maatalousyrittäjä* 65 27 0 0 8
Yrittäjä 70 18 2 6 3
Opiskelija 41 35 2 12 10
Eläkeläinen 76 16 0 4 5

Työssä 64 21 1 10 4
Työtön/lomautettu 38 29 0 19 15
Työelämän ulkopuol. 67 20 0 7 6

SAK 63 26 0 7 3
AKAVA 86 12 0 2 0
STTK 80 12 0 6 2
Ei kuulu mih. 57 23 1 12 7

Uusimaa 74 16 1 4 5
Etelä-Suomi 59 24 0 12 5
Itä-Suomi 57 21 1 12 8
Länsi-Suomi 60 28 0 9 3
Pohjois-Suomi 64 16 1 13 5

Pääkaupunkiseutu 74 15 1 4 5
Kaupunkimainen kunta 61 24 1 11 5
Taajaan asuttu kunta 65 21 0 10 4
Maaseutumainen k. 61 23 9 7

KESK 70 26 0 4 1
SDP 73 21 1 5 1
KOK 84 13 1 2 0
VASL 67 21 0 3 9
VIHR 70 19 0 10 2
Muu puolue 81 11 0 8 0
Ei äänestäisi 49 25 1 15 9
0 25 50 75 100



Eri puolueiden kannattajien välillä on jonkin verran eroja. Kokoomuksen
kannattajat ovat ainakin tässä vaiheessa hieman keskimäärää varmempia
äänestämässä käymisestään. Kokoomuksen kannattajista 84 % on täysin
varma, että menee maaliskuussa äänestämään. Eniten epävarmuutta eri
puolueiden kannattajista ilmenee ehkä yllättäen Vasemmistoliiton kannatta-
jien keskuudessa.

Alueellisesti suurinta äänestysinto on Uudellamaalla (74 %) sekä pääkau-
punkiseudulla (74 %). Etenkin Itä-Suomessa äänestysinto on kateissa.

Nuoret eivät ainakaan vielä ole kiinnostuneita eduskuntavaaleista. Alle
puolet (41 %) nuorista, ikäluokkaan 18-24-vuotiaat kuuluvista, ilmoittaa ää-
nestävänsä varmasti.

Työntekijöiden äänestysvarmuus on vähentynyt
neljän vuoden takaisesta
Tuloksista käy ilmi se, että naisten äänestysvarmuus on nyt suurempaa
kuin vuonna 2002 vastaavana ajankohtana. Miesten osalta tilanne ei ole
muuttunut. Työntekijöiden keskuudessa äänestysvarmuus on jopa vähen-
tynyt vuodesta 2002. Sama on tilanne myös yrittäjien osalta. Suurinta ää-
nestysvarmuuden kasvua neljän vuoden takaiseen ilmenee alempien toimi-
henkilöiden ja eläkeläisten keskuudessa. SAK:n jäsenten keskuudessa ää-
nestysvarmuuden lisäys on pientä verrattuna toimihenkilöiden keskusjär-
jestöjen jäsenten näkemyksiin.

Eräiden väestöryhmien äänestysvarmuus 9/2002 ja 9/2006
(äänestää varmasti):

9/2002 9/2006 Erotus %-yksikköä
Kaikki 58 64 +6

Naiset 58 70 +12
Miehet 58 59 +1

Työntekijä 56 52 -4
Alempi toimihenkilö 66 78 +11
Ylempi toimihenkilö 73 77 +4
Yrittäjä 73 70 -3
Opiskelija 32 41 +9
Eläkeläinen 65 76 +11

SAK 60 63 +3
STTK 69 80 +11
AKAVA 73 86 +13
Ei mihinkään 58 57 -1


EDUSKUNTAVAALEJA KOSKEVAT
ASENTEET
Seuraavassa tarkastellaan äänioikeutettujen asennoitumista eduskunta-
vaaleja koskeviin asenneväittämiin. Esitetyt väittämät ovat samantyyppisiä,
joita monissa aiemmissa vaaleja sivuavissa tutkimuksissa on kysytty.

Ay-liikkeen pitäisi rivakalla otteella patistaa
kansalaisia käyttämään äänioikeutta
Kaksi kolmesta (63 %) haluaa, että ay-liike patistaa kansalaisia käyttämään
äänioikeutta seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kolmannes (33 %) haraa
vastaan. Tulokset ovat muuttuneet vuoden 2003 keväästä jonkin verran va-
rauksellisempaan suuntaan.

Enemmistö (61 %) äänestäjistä katsoo, että heidän äänestyspäätökseen
vaikuttaa seuraavissa eduskuntavaaleissa se, miten puolueet toimivat pal-
kansaajien asemaa koskevissa asioissa. Mielipide on pysynyt kutakuinkin
ennallaan vuodesta 2003.

Puolueiden toiminta palkansaajien asemaa koskevissa asioissa vaikuttaa
keskimäärää useammin nuorempien ikäluokkien, työntekijöiden, alempien
toimihenkilöiden, SAK:n ja STTK:n jäsenten äänestyspäätöksiin.

Enemmistö (61 %) äänestäjistä katsoo, että heidän äänestyspäätökseensä
vaikuttaa seuraavissa eduskuntavaaleissa se, miten puolueet toimivat pal-
kansaajien asemaa koskevissa asioissa. Mielipide on pysynyt kutakuinkin
ennallaan vuodesta 2003.

Kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen tulee valta-
osan (87 %) mielestä hakea hyvää yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen
kanssa hyvän talous- ja työllisyyskehityksen varmistamiseksi. Mielipide on,
jos mahdollista, voimistunut aiemmasta.

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen hyvää yhteistyötä peräänkuuluttavat
etenkin työntekijät, yrittäjät, eläkeläiset sekä SAK:n jäsenet.


Kuvio 2-1. "Ammattiyhdistysliikkeen pitäisi rivakalla otteella pa-
tistaa kansalaisia käyttämään äänioikeutta ensi ke-
vään eduskuntavaaleissa" (%).

TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ

9/2006 23 40 4 21 12
2/2003 31 39 4 17 9
9/2002 41 37 4 13 5
2/2002 35 39 4 15 7

0 25 50 75 100


Kuvio 2-2. "Äänestyspäätökseeni seuraavissa eduskuntavaa-
leissa vaikuttaa se, miten puolueet toimivat pal-
kansaajien asemaa koskevissa asioissa" (%).


9/2006 19 42 8 20 11
2/2003 17 42 7 21 14
2/2002 20 43 7 18 12
1/1999 15 37 11 19 17
9/1998 16 37 8 22 16
3/1998 19 38 10 19 13

0 25 50 75 100



Kuvio 2-2. "Äänestyspäätökseeni seuraavissa eduskuntavaaleissa
vaikuttaa se, miten puolueet toimivat palkansaajien
asemaa koskevissa asioissa" (%).

Kaikki 19 42 8 20 11

Naiset 19 45 6 20 10
Miehet 20 39 9 19 12

15-24 vuotta 13 54 15 14 4
25-34 vuotta 20 44 7 20 8
35-49 vuotta 22 43 4 22 10
50-64 vuotta 20 40 5 21 14
Yli 64 vuotta 20 31 11 20 18

Perusasteen koulutus 19 31 15 21 14
Keskiasteen koul. 25 40 9 16 10
Ylempi keskiaste 14 49 4 22 10
Korkea-aste 14 42 9 22 13

Työntekijä 26 44 5 17 8
Ylempi toimih./johtaja 19 42 3 26 11
Alempi toimihenkilö 22 51 2 17 9
Maatalousyrittäjä* 0 29 13 35 23
Yrittäjä 12 36 11 24 17
Opiskelija 12 50 18 14 6
Eläkeläinen 16 35 10 22 17

Työssä 20 44 4 21 11
Työtön/lomautettu 22 41 18 11 8
Työelämän ulkopuol. 17 40 13 18 12

SAK 30 41 2 20 8
AKAVA 13 40 4 28 14
STTK 23 50 5 15 7
Ei kuulu mih. 16 42 11 19 12

Uusimaa 17 44 9 19 12
Etelä-Suomi 22 35 7 24 11
Itä-Suomi 16 55 6 11 12
Länsi-Suomi 21 39 7 24 9
Pohjois-Suomi 20 44 11 13 12

Pääkaupunkiseutu 17 42 10 19 13
Kaupunkimainen kunta 19 44 6 22 10
Taajaan asuttu kunta 26 34 12 19 10
Maaseutumainen k. 18 47 5 18 12

KESK 19 43 3 23 11
SDP 30 46 3 14 7
KOK 14 43 3 26 13
VASL 36 43 5 16 0
VIHR 17 52 2 20 9
Muu puolue 14 52 5 19 11
Ei äänestäisi 19 37 11 20 13
0 25 50 75 100



Kuvio 2-3. "Kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan
hallituksen tulee hakea hyvää yhteistyötä työmark-
kinajärjestöjen kanssa hyvän talous- ja työllisyys-
kehityksen varmistamiseksi" (%).


9/2006 48 39 4 6 3
2/2003 44 43 4 8 1
2/2002 37 47 6 7 2
1/1999 45 40 7 6 1
9/1998 43 44 6 6 1
2/1995 45 37 8 7 2

0 25 50 75 100


MISSÄ ASIOISSA AY-LIIKKEEN OLISI
TOIMITTAVA EDUSKUNTAVAALIEN ALLA?
Tutkimuksessa vastaajille lueteltiin viisi erilaista asiaa, joissa ay-liikkeen
voisi ajatella ottavan kantaa tai toimivan vaalien alla. Vastaajat ilmoittivat
kunkin asian kohdalla, olisiko ay-liikkeen hyvä ottaa kantaa tai toimia vai ei.

Ay-liikkeen tehtävänä nostaa palkansaajien
kannalta keskeisiä epäkohtia keskusteluun
Valtaosa suomalaisista sanoo, että ay-liikkeen pitää eduskuntavaalien alla
nostaa vaalikeskusteluun palkansaajien kannalta keskeisiä epäkohtia (83 %)
sekä yrittää vaikuttaa palkansaajamyönteisemmän ilmapiirin vahvistamiseksi
yhteiskunnassa (82 %).

Selkeä enemmistö kansalaisista soisi ay-liikkeen myös vaikuttavan ehdok-
kaisiin palkansaajien kannalta tärkeissä asioissa (75 %) ja aktivoivan ihmi-
siä äänestämään (69 %).

Ainoa asia, joka isommin jakaa kansalaisten mielipiteitä, on ay-liikkeen tuki
ehdokkaille. Ay-liikkeen tavoitteita ajavan ehdokkaan tukemisen hyväksyy
yli kaksi viidesosaa (44 %) kansalaisista. Puolet (51 %) väestöstä katsoo,
että ei pidä suoranaisesti tukea ehdokkaita, jotka ajavat ay-liikkeen tavoit-
teita.


Enemmistö kansalaisista kaikissa väestöryhmissä hyväksyy sen, että ay-
liike aktivoi kansalaisia äänestämään. Erimielisyyttä ilmenee lähinnä siinä,
mihin sävyyn tämä tehdään. Keskimäärää ilahtuneempia toimista äänestä-
jien patistamiseksi uurnille ovat nuoret, opiskelijat, eläkeläiset sekä SAK:n
jäsenet. Ylempien toimihenkilöiden, akavalaisten ja Kokoomuksen kannat-
tajien keskuudessa on keskimäärää enemmän niitä, jotka eivät katso hy-
vällä ay-liikkeen minkäänlaisia toimia äänestysinnon kohottamiseksi.

Ay-liikkeen tavoitteita ajavan ehdokkaan tukemisen hyväksyvät nuoret,
työntekijäasemassa olevat, opiskelijat, SAK:n jäsenet sekä SDP:n ja Va-
semmistoliiton kannattajat. Yrittäjät, viljelijät, toimihenkilöt, akavalaiset ja
etenkin Kokoomuksen kannattajat suhtautuvat ehdokkaiden tukemiseen va-
rauksellisesti.

Kuvio 3. MITKÄ ASIAT OVAT SELLAISIA, JOISSA AY-LIIKKEEN OLISI HYVÄ OTTAA KANTAA TAI TOI-
MIA SEURAAVIEN EDUSKUNTAVAALIEN ALLA (%).

EI OSAA
KYLLÄ SANOA EI

Palkansaaj. kannalta kesk. asioiden/epäkohtien nostaminen vaalikesk. 83 4 13
Palkansaajamyönteisen ilmapiirin vahvistaminen yhteiskunnassa 82 5 13
Ehdokkaisiin vaikuttaminen palkansaajien kann. tärkeissä asioissa 75 4 21
Ihmisten aktivoiminen äänestämään 69 2 29
Ay-liikkeen tavoitteita ajavan ehdokkaan/den tukeminen vaaleissa 44 5 51

0 25 50 75 100



Kuvio 3-1. ASIAT, JOISSA AY-LIIKKEEN OLISI HYVÄ OTTAA KAN-
TAA TAI TOIMIA: IHMISTEN AKTIVOIMINEN ÄÄNESTÄ-
MÄÄN (%).
EI OSAA
KYLLÄ SANOA EI

Kaikki 69 2 29

Naiset 73 2 26
Miehet 66 2 32

15-24 vuotta 77 2 21
25-34 vuotta 66 2 32
35-49 vuotta 64 2 34
50-64 vuotta 71 1 28
Yli 64 vuotta 72 3 25

Perusasteen koulutus 76 2 21
Keskiasteen koul. 72 3 26
Ylempi keskiaste 68 1 31
Korkea-aste 58 3 39

Työntekijä 70 2 29
Ylempi toimih./johtaja 62 2 36
Alempi toimihenkilö 68 0 32
Maatalousyrittäjä* 57 5 39
Yrittäjä 67 3 30
Opiskelija 77 2 21
Eläkeläinen 74 3 24

Työssä 67 1 32
Työtön/lomautettu 63 12 25
Työelämän ulkopuol. 73 3 24

SAK 79 0 21
AKAVA 64 1 35
STTK 69 0 31
Ei kuulu mih. 68 3 30

Uusimaa 66 2 32
Etelä-Suomi 71 1 27
Itä-Suomi 69 2 28
Länsi-Suomi 71 1 28
Pohjois-Suomi 68 6 26

Pääkaupunkiseutu 64 1 35
Kaupunkimainen kunta 70 3 27
Taajaan asuttu kunta 72 2 27
Maaseutumainen k. 71 1 28

KESK 73 1 26
SDP 81 2 18
KOK 62 0 38
VASL 91 5 4
VIHR 76 2 22
Muu puolue 74 0 26
Ei äänestäisi 63 3 35
0 25 50 75 100



TAA TAI TOIMIA: KANSANEDUSTAJAEHDOKKAISIIN
VAIKUTTAMINEN PALKANSAAJIEN KANNALTA TÄR-
KEISSÄ ASIOISSA (%).
EI OSAA
KYLLÄ SANOA EI

Kaikki 75 4 21

Naiset 78 4 18
Miehet 72 3 25

15-24 vuotta 79 4 17
25-34 vuotta 78 3 19
35-49 vuotta 81 3 16
50-64 vuotta 70 4 27

Korkea-aste 71 3 26

Yrittäjä 74 5 21
Opiskelija 78 4 18

Työssä 78 3 20

SAK 80 3 17
AKAVA 73 0 27
STTK 83 0 17

Uusimaa 71 4 24
Itä-Suomi 71 2 27


KESK 78 2 20
SDP 80 3 17
KOK 67 3 30
VASL 88 5 6
VIHR 83 4 13
Muu puolue 81 1 18
0 25 50 75 100



TAA TAI TOIMIA: PALKANSAAJIEN KANNALTA KES-
KEISTEN ASIOIDEN JA EPÄKOHTIEN NOSTAMINEN
VAALIKESKUSTELUUN (%).

EI OSAA
KYLLÄ SANOA EI

Kaikki 83 4 13

Naiset 86 4 9
Miehet 80 3 16

15-24 vuotta 82 3 14
25-34 vuotta 86 2 12
35-49 vuotta 86 3 11
50-64 vuotta 83 4 14

Korkea-aste 84 3 13

Yrittäjä 71 7 22
Opiskelija 86 3 11

Työssä 85 2 13

SAK 94 1 5
AKAVA 87 1 12
STTK 89 2 9

Uusimaa 82 5 13
Itä-Suomi 83 1 16


KESK 85 2 14
SDP 92 1 7
KOK 76 5 20
VASL 92 5 3
VIHR 87 3 11
Muu puolue 91 2 7
0 25 50 75 100



TAA TAI TOIMIA: PALKANSAAJAMYÖNTEISEN ILMA-
PIIRIN VAHVISTAMINEN YHTEISKUNNASSA (%).

EI OSAA
KYLLÄ SANOA EI

Kaikki 82 5 13

Naiset 84 4 12
Miehet 80 5 15

15-24 vuotta 81 4 15
25-34 vuotta 85 3 12
35-49 vuotta 82 5 13
50-64 vuotta 83 3 14

Korkea-aste 81 4 15

Yrittäjä 67 9 24
Opiskelija 86 2 12

Työssä 82 3 15

SAK 89 3 8
AKAVA 82 1 17
STTK 90 1 9

Uusimaa 81 5 14
Itä-Suomi 80 5 15


KESK 77 5 19
SDP 91 3 6
KOK 73 3 24
VASL 86 5 9
VIHR 83 6 12
Muu puolue 87 4 9
0 25 50 75 100


Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Hakaniemenranta 1, PL 157
FI-00531 Helsinki
puh. +358 20 774 000
fax +358 20 774 0225
www.sak.ﬁ

Äänestystutkimus syksy 2006

Recomendados

Recomendados

Más contenido relacionado

Destacado

Destacado (20)

Más de Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Más de Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

Äänestystutkimus syksy 2006