SlideShare una empresa de Scribd logo
1 de 90
Descargar para leer sin conexión
Sovitaan yhdessä
SAK yhdessä
 Sovitaan
SAK:n 16. edustajakokous 28.-30.5.2001

                   SAK yhdessä
                    Sovitaan
Sisällys


                                                              1 JOHDANTO ..................................................................................................... 5

                                                              2 SAK:N SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINTATAPA ...................... 7

                                                              2.1 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN TOIMINTA-AJATUS ..................................................................... 7
                                                              2.2 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN TOIMINTATAPA .......................................................................... 7

                                                              3 SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS ........................................ 9

                                                              3.1 SOPIMUSPOLITIIKKA MENNEEN VALOSSA ................................................................................ 9
                                                                           3.1.1 PALKKA- JA HINTASÄÄNNÖSTELYSTÄ EURO-OLOIHIN .................................... 9
                                                                           3.1.2 TYÖELÄMÄÄ JA SOSIAALITURVAA UUDISTETTU ............................................ 12
                                                              3.2 TALOUDEN GLOBALISAATIO JA TEKNOLOGINEN MUUTOS ....................................................... 13
                                                              3.3 SUOMEN STRATEGIA ........................................................................................................... 14
                                                              3.4 MAAILMANLAAJUISTUMINEN JA TULOEROT .......................................................................... 15
                                                              3.5 AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN TOIMINTA JA MAAILMANLAAJUISTUMINEN ................................ 16
                                                              3.6 EUROOPAN YHDENTYMISKEHITYS, TALOUS- JA RAHALIITTO EMU JA EU:N LAAJENEMINEN ..... 17
                                                              3.7 EU:N LAAJENEMINEN ......................................................................................................... 18
                                                              3.8 EMU, TYÖMARKKINAT JA PALKANMUODOSTUS ..................................................................... 18
                                                              3.9 SUOMEN TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT JA TALOUSKASVUN VAIHTOEHDOT ............................. 20
                                                              3.10 TYÖELÄMÄN JA TUOTANTORAKENTEIDEN MUUTOS .............................................................24
                                                              3.11 YHTEISKUNNALLINEN TILANNE ......................................................................................... 26
                                                              3.12 TYÖNANTAJAPOLITIIKKA ................................................................................................... 26
                                                              3.13 MUUT PALKANSAAJAJÄRJESTÖT ......................................................................................... 28

                                                              4 SOPIMUSTOIMINNAN HAASTEET JA UUDELLEENARVIOINNIN TARPEET ............... 29

                                                              5 SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINNALLISET VAIHTOEHDOT ..................................... 33

                                                              5.1 SOPIMUSPOLITIIKAN PERUSTA .............................................................................................. 33
                                                              5.2 VALTIOVALLAN ROOLI ........................................................................................................ 33
                                                              5.3 PALKKAPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄVAIHTOEHDOT ..................................................................... 35
              Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry   5.4 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN PERUSVAIHTOEHDOT ............................................................... 38
                 Graafinen suunnittelu Mikko Huttunen                      5.4.1 KESKITETTY TULOPOLIITTINEN SOPIMINEN .................................................. 39
                      Valkealan Painokarelia 2001                          5.4.2 KESKUSJÄRJESTÖSOPIMINEN ...................................................................... 40
                                                                           5.4.3 KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS SOPIMUSRATKAISUKSI ......................................... 41
                           ISBN 951-714-210-2

SAK yhdessä
 Sovitaan                                                                                                                        3                                 SAK yhdessä
                                                                                                                                                                    Sovitaan
Sisällys


                                                              1 JOHDANTO ..................................................................................................... 5

                                                              2 SAK:N SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINTATAPA ...................... 7

                                                              2.1 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN TOIMINTA-AJATUS ..................................................................... 7
                                                              2.2 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN TOIMINTATAPA .......................................................................... 7

                                                              3 SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS ........................................ 9

                                                              3.1 SOPIMUSPOLITIIKKA MENNEEN VALOSSA ................................................................................ 9
                                                                           3.1.1 PALKKA- JA HINTASÄÄNNÖSTELYSTÄ EURO-OLOIHIN .................................... 9
                                                                           3.1.2 TYÖELÄMÄÄ JA SOSIAALITURVAA UUDISTETTU ............................................ 12
                                                              3.2 TALOUDEN GLOBALISAATIO JA TEKNOLOGINEN MUUTOS ....................................................... 13
                                                              3.3 SUOMEN STRATEGIA ........................................................................................................... 14
                                                              3.4 MAAILMANLAAJUISTUMINEN JA TULOEROT .......................................................................... 15
                                                              3.5 AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN TOIMINTA JA MAAILMANLAAJUISTUMINEN ................................ 16
                                                              3.6 EUROOPAN YHDENTYMISKEHITYS, TALOUS- JA RAHALIITTO EMU JA EU:N LAAJENEMINEN ..... 17
                                                              3.7 EU:N LAAJENEMINEN ......................................................................................................... 18
                                                              3.8 EMU, TYÖMARKKINAT JA PALKANMUODOSTUS ..................................................................... 18
                                                              3.9 SUOMEN TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT JA TALOUSKASVUN VAIHTOEHDOT ............................. 20
                                                              3.10 TYÖELÄMÄN JA TUOTANTORAKENTEIDEN MUUTOS .............................................................24
                                                              3.11 YHTEISKUNNALLINEN TILANNE ......................................................................................... 26
                                                              3.12 TYÖNANTAJAPOLITIIKKA ................................................................................................... 26
                                                              3.13 MUUT PALKANSAAJAJÄRJESTÖT ......................................................................................... 28

                                                              4 SOPIMUSTOIMINNAN HAASTEET JA UUDELLEENARVIOINNIN TARPEET ............... 29

                                                              5 SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINNALLISET VAIHTOEHDOT ..................................... 33

                                                              5.1 SOPIMUSPOLITIIKAN PERUSTA .............................................................................................. 33
                                                              5.2 VALTIOVALLAN ROOLI ........................................................................................................ 33
                                                              5.3 PALKKAPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄVAIHTOEHDOT ..................................................................... 35
              Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry   5.4 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN PERUSVAIHTOEHDOT ............................................................... 38
                 Graafinen suunnittelu Mikko Huttunen                      5.4.1 KESKITETTY TULOPOLIITTINEN SOPIMINEN .................................................. 39
                      Valkealan Painokarelia 2001                          5.4.2 KESKUSJÄRJESTÖSOPIMINEN ...................................................................... 40
                                                                           5.4.3 KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS SOPIMUSRATKAISUKSI ......................................... 41
                           ISBN 951-714-210-2

SAK yhdessä
 Sovitaan                                                                                                                        3                                 SAK yhdessä
                                                                                                                                                                    Sovitaan
5.4.4 KOORDINOITU LIITTOSOPIMINEN ............................................................... 41
              5.4.5 LIITTOTASON SOPIMINEN .......................................................................... 42              1 Johdanto
              5.4.6 KONSERNISOPIMUKSET .............................................................................. 43
              5.4.7 YRITYSKOHTAINEN JA PAIKALLINEN SOPIMINEN .......................................... 43
              5.4.8 YKSILÖTASON SOPIMINEN ......................................................................... 46                    Työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopimustoiminta on ammattiyhdistys-
  5.5 JAKOVARAN KÄYTTÖ AINEELLISEN ELINTASON NOSTAMISEEN JA VAPAA-AJAN LISÄÄMISEEN .... 46                                                liikkeen toiminnan ydinaluetta ja keskeinen vaikuttamisen osa. SAK:n
              5.5.1 PALKANKOROTUSTEN MUOTO ................................................................... 47                         sopimustoiminnan saavutukset ovat mittavat. Sopimuksin on pystytty
              5.5.2 VAIHTOEHTOJA PALKKAKUSTANNUSTEN NIMELLISJOUSTOON ....................... 50                                           turvaamaan palkkojen myönteinen kehitys ja ostovoiman kasvu. Palkan-
              5.5.3 TULOS- JA VOITTOPALKKIOT ...................................................................... 51                    saajien ja heidän perheidensä hyvinvointi on lisääntynyt, ja sopimusten
              5.5.4 TASASUHTAISEN ANSIOKEHITYKSEN TURVAAMISMAHDOLLISUUDET PITKÄLLÄ                                                        antama turva parantunut merkittävästi. Työajan lyhennykset, vuo-
              AIKAVÄLILLÄ ..................................................................................................... 52
                                                                                                                                          silomaetuuksien lisääminen, perhepoliittiset uudistukset sekä kattava
  5.6 TYÖEHTOSOPIMUKSET JA KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖ ............................................................... 53                        työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmä ovat vain esimerkkejä am-
                                                                                                                                          mattiyhdistysliikkeen ajamista uudistuksista ja sopimustoiminnan saa-
  6 SOPIMUSTOIMINNAN ERITYISIÄ KEHITTÄMISKOHTEITA .................................... 55                                                 vutuksista.

  6.1 KANSAINVÄLISEN SOPIMUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ....................................................... 55                            Suomen vahvuudeksi ja menestystekijäksi on noussut työmarkkinaosa-
  6.2 SOPIMUSJÄRJESTELYJEN NYKYAIKAISTAMINEN ....................................................................... 56                   puolten ja valtiovallan laaja yhteistyö, kyky neuvotella ja sopia yhdessä
               6.2.1 MENETTELYTAVAT YRITYS- JA TOIMIALARAKENTEIDEN MUUTTUESSA ............ 56                                             keskeisistä asioista. Tämä suomalaisen yhteiskunnan sopimisen toimin-
               6.2.2 HENKILÖSTÖRYHMIEN YHTEISET TYÖEHDOT ............................................... 57                               tatapa on luonut perustan yhteiskunnan vakaudelle ja eheydelle sekä
  6.3 EPÄTYYPILLISET TYÖSUHTEET JA TASA-ARVO ........................................................................ 58                  talouden kasvulle ja palkansaajien hyvinvoinnille. Suomi nousi talous-
  6.4 LAATUTAVOITTEIDEN ASETTAMINEN .................................................................................... 59               kriisistä ja ylsi teollisuusmaiden nopeimpaan kasvuun pitkälti laaja-alais-
               6.4.1 ELINIKÄISEN OPPIMISEN MAHDOLLISUUS .................................................... 60                           ten, 1990-luvulla tehtyjen tulopoliittisten ratkaisujen ansiosta.
               6.4.2 TYÖAIKA .................................................................................................. 60
  6.5 SOPIMUSTEN NOUDATTAMISEN VALVONTA ........................................................................... 61                    Taloudessa, tuotantorakenteissa ja työmarkkinoilla on viimeisten kym-
               6.5.1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET .................................... 61                                    menen vuoden aikana tapahtunut nopeita ja suuria muutoksia. Näistä
               6.5.2 TYÖEHTO- JA VIRANOMAISVALVONNAN KEHITTÄMINEN .............................. 63                                       toimintaympäristön muutoksista nousevat monet kysymykset haastavat
                                                                                                                                          arvioimaan perusteellisesti SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen sopimus-
  7 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN SOPIMUSPOLIITTISET PÄÄTÖKSET ...................... 67                                                        politiikan tavoitteita, keinoja ja toimintalinjoja alkaneella uudella vuosi-
                                                                                                                                          tuhannella.
  7.1 SOPIMUSPOLITIIKAN TAVOITETILA VUOSIKYMMENEN JÄLKIPUOLISKOLLA ................................ 67
  7.2 SAK:N PALKKAPOLIITTISET TAVOITTEET .............................................................................. 68                Sopimustoiminnan haasteet ja uudelleenarvioinnin tarpeet voidaan ki-
  7.3 TYÖELÄMÄN LAADULLISET TAVOITTEET ............................................................................... 68                 teyttää esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin, joihin tämä edustajakoko-
  7.4 SAK:N TAVOITTEET SOPIMUS- JA NEUVOTTELUJÄRJESTELMIEN                                                                                uksen käsiteltäväksi valmisteltu Sovitaan yhdessä – sopimuspolitiikan
  JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEKSI ............................................................................................. 70          tavoitteet -asiakirja osaltaan pyrkii etsimään vastauksia.
  7.5 TAVOITTEET KANSAINVÄLISELLE SOPIMUSTOIMINNALLE ........................................................ 73
                                                                                                                                          -     Pysyykö sopimusyhteiskunta Suomen mallina ja menestystekijänä
  LIITETIEDOSTOT                                                                                                                                myös tulevaisuudessa?
                                                                                                                                          -     Millaiset ovat solidaarisen palkkapolitiikan mahdollisuudet ja tar-
                                                                                                                                                peet tuottavuuden kasvuerojen toimintaympäristössä?
                                                                                                                                          -     Mitkä ovat kansallisen sopimustoiminnan edellytykset yhdenty-
                                                                                                                                                vässä Euroopassa?
                                                                                                                                          -     Miten sopimustoimintaa tulee kehittää?
                                                                                                                                          -     Mitä työmarkkinoiden sopimuspolitiikalle merkitsee se, että euro-
                                                                                                                                                valuutan oloissa kansallinen raha- ja valuuttapolitiikka on poistu-
                                                                                                                                                nut talouspolitiikan keinovalikoimasta?

SAK yhdessä
 Sovitaan                                                           4                                                                                                     5                      SAK yhdessä
                                                                                                                                                                                                  Sovitaan
5.4.4 KOORDINOITU LIITTOSOPIMINEN ............................................................... 41
              5.4.5 LIITTOTASON SOPIMINEN .......................................................................... 42              1 Johdanto
              5.4.6 KONSERNISOPIMUKSET .............................................................................. 43
              5.4.7 YRITYSKOHTAINEN JA PAIKALLINEN SOPIMINEN .......................................... 43
              5.4.8 YKSILÖTASON SOPIMINEN ......................................................................... 46                    Työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopimustoiminta on ammattiyhdistys-
  5.5 JAKOVARAN KÄYTTÖ AINEELLISEN ELINTASON NOSTAMISEEN JA VAPAA-AJAN LISÄÄMISEEN .... 46                                                liikkeen toiminnan ydinaluetta ja keskeinen vaikuttamisen osa. SAK:n
              5.5.1 PALKANKOROTUSTEN MUOTO ................................................................... 47                         sopimustoiminnan saavutukset ovat mittavat. Sopimuksin on pystytty
              5.5.2 VAIHTOEHTOJA PALKKAKUSTANNUSTEN NIMELLISJOUSTOON ....................... 50                                           turvaamaan palkkojen myönteinen kehitys ja ostovoiman kasvu. Palkan-
              5.5.3 TULOS- JA VOITTOPALKKIOT ...................................................................... 51                    saajien ja heidän perheidensä hyvinvointi on lisääntynyt, ja sopimusten
              5.5.4 TASASUHTAISEN ANSIOKEHITYKSEN TURVAAMISMAHDOLLISUUDET PITKÄLLÄ                                                        antama turva parantunut merkittävästi. Työajan lyhennykset, vuo-
              AIKAVÄLILLÄ ..................................................................................................... 52
                                                                                                                                          silomaetuuksien lisääminen, perhepoliittiset uudistukset sekä kattava
  5.6 TYÖEHTOSOPIMUKSET JA KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖ ............................................................... 53                        työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmä ovat vain esimerkkejä am-
                                                                                                                                          mattiyhdistysliikkeen ajamista uudistuksista ja sopimustoiminnan saa-
  6 SOPIMUSTOIMINNAN ERITYISIÄ KEHITTÄMISKOHTEITA .................................... 55                                                 vutuksista.

  6.1 KANSAINVÄLISEN SOPIMUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ....................................................... 55                            Suomen vahvuudeksi ja menestystekijäksi on noussut työmarkkinaosa-
  6.2 SOPIMUSJÄRJESTELYJEN NYKYAIKAISTAMINEN ....................................................................... 56                   puolten ja valtiovallan laaja yhteistyö, kyky neuvotella ja sopia yhdessä
               6.2.1 MENETTELYTAVAT YRITYS- JA TOIMIALARAKENTEIDEN MUUTTUESSA ............ 56                                             keskeisistä asioista. Tämä suomalaisen yhteiskunnan sopimisen toimin-
               6.2.2 HENKILÖSTÖRYHMIEN YHTEISET TYÖEHDOT ............................................... 57                               tatapa on luonut perustan yhteiskunnan vakaudelle ja eheydelle sekä
  6.3 EPÄTYYPILLISET TYÖSUHTEET JA TASA-ARVO ........................................................................ 58                  talouden kasvulle ja palkansaajien hyvinvoinnille. Suomi nousi talous-
  6.4 LAATUTAVOITTEIDEN ASETTAMINEN .................................................................................... 59               kriisistä ja ylsi teollisuusmaiden nopeimpaan kasvuun pitkälti laaja-alais-
               6.4.1 ELINIKÄISEN OPPIMISEN MAHDOLLISUUS .................................................... 60                           ten, 1990-luvulla tehtyjen tulopoliittisten ratkaisujen ansiosta.
               6.4.2 TYÖAIKA .................................................................................................. 60
  6.5 SOPIMUSTEN NOUDATTAMISEN VALVONTA ........................................................................... 61                    Taloudessa, tuotantorakenteissa ja työmarkkinoilla on viimeisten kym-
               6.5.1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET .................................... 61                                    menen vuoden aikana tapahtunut nopeita ja suuria muutoksia. Näistä
               6.5.2 TYÖEHTO- JA VIRANOMAISVALVONNAN KEHITTÄMINEN .............................. 63                                       toimintaympäristön muutoksista nousevat monet kysymykset haastavat
                                                                                                                                          arvioimaan perusteellisesti SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen sopimus-
  7 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN SOPIMUSPOLIITTISET PÄÄTÖKSET ...................... 67                                                        politiikan tavoitteita, keinoja ja toimintalinjoja alkaneella uudella vuosi-
                                                                                                                                          tuhannella.
  7.1 SOPIMUSPOLITIIKAN TAVOITETILA VUOSIKYMMENEN JÄLKIPUOLISKOLLA ................................ 67
  7.2 SAK:N PALKKAPOLIITTISET TAVOITTEET .............................................................................. 68                Sopimustoiminnan haasteet ja uudelleenarvioinnin tarpeet voidaan ki-
  7.3 TYÖELÄMÄN LAADULLISET TAVOITTEET ............................................................................... 68                 teyttää esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin, joihin tämä edustajakoko-
  7.4 SAK:N TAVOITTEET SOPIMUS- JA NEUVOTTELUJÄRJESTELMIEN                                                                                uksen käsiteltäväksi valmisteltu Sovitaan yhdessä – sopimuspolitiikan
  JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEKSI ............................................................................................. 70          tavoitteet -asiakirja osaltaan pyrkii etsimään vastauksia.
  7.5 TAVOITTEET KANSAINVÄLISELLE SOPIMUSTOIMINNALLE ........................................................ 73
                                                                                                                                          -     Pysyykö sopimusyhteiskunta Suomen mallina ja menestystekijänä
  LIITETIEDOSTOT                                                                                                                                myös tulevaisuudessa?
                                                                                                                                          -     Millaiset ovat solidaarisen palkkapolitiikan mahdollisuudet ja tar-
                                                                                                                                                peet tuottavuuden kasvuerojen toimintaympäristössä?
                                                                                                                                          -     Mitkä ovat kansallisen sopimustoiminnan edellytykset yhdenty-
                                                                                                                                                vässä Euroopassa?
                                                                                                                                          -     Miten sopimustoimintaa tulee kehittää?
                                                                                                                                          -     Mitä työmarkkinoiden sopimuspolitiikalle merkitsee se, että euro-
                                                                                                                                                valuutan oloissa kansallinen raha- ja valuuttapolitiikka on poistu-
                                                                                                                                                nut talouspolitiikan keinovalikoimasta?

SAK yhdessä
 Sovitaan                                                           4                                                                                                     5                      SAK yhdessä
                                                                                                                                                                                                  Sovitaan
Tämän asiakirjan aluksi on pyritty kiteyttämään SAK:n sopimuspolitii-
       kan toiminta-ajatus ja toimintatapa luvussa 2. Tämän jälkeen luvussa 3     2 SAK:n sopimuspolitiikan toiminta-ajatus
       käydään läpi toimintaympäristössä tapahtuneita ja tapahtuvia muutok-
       sia sekä arvioidaan muutosten vaikutuksia SAK:n sopimustoiminnalle.
       Lukuun 4 on tiivistetty toimintaympäristöanalyysissä esille nousseet
                                                                                  ja toimintatapa
       keskeiset kysymykset.

       Tulevan edustajakokouskauden sopimuspolitiikkaa lähdetään pohtimaan
                                                                                  2.1 SAK:n sopimustoiminnan toiminta-ajatus
       luvusta 5 alkaen ja siinä käydään läpi sopimuspolitiikan toiminnallisia
       vaihtoehtoja. Sopimuspolitiikan erityiset kehittämiskohteet on esitetty            SAK:lainen ammattiyhdistysliike tekee jäsentensä tarpeisiin, yhteistyö-
       luvussa 6. SAK:n sopimuspolitiikan painopisteet ja tavoitteet asetetaan            tahtoon ja -voimaan perustuvia sopimuksia. Valtakunnalliset työ- ja virka-
       luvussa 7. Ne esitetään SAK:n edustajakokouksen päätettäväksi. Tavoit-             ehtosopimukset turvaavat palkansaajille työnteon vähimmäisehdot ja
       teet koskevat palkkapolitiikkaa, työelämän laadullista kehittämistä, so-           niiden parantamisen. Lisäksi sopimustoiminnalla turvataan palkansaaji-
       pimus- ja neuvottelujärjestelmien kehittämistä sekä kansainvälistä                 en ammatilliset, sosiaaliset ja taloudelliset edut sekä uudistetaan työelä-
       sopimustoimintaa.                                                                  mää. Kansallisen sopimustoiminnan lisäksi SAK:lainen ay-liike osallis-
                                                                                          tuu ja vaikuttaa myös kansainväliseen edunvalvontaan ja yhteistyöhön.

                                                                                          Sopimuspolitiikassaan SAK kokoaa jäsenliitot yhteisten sopimustavoit-
                                                                                          teiden taakse ja näin edistää yhteisten tavoitteiden toteutumista. SAK
                                                                                          solmii toisaalta keskitettyjä (kokoavia) työmarkkinaratkaisuja mutta toi-
                                                                                          saalta myötävaikuttaa koordinoitujen työmarkkinasopimuksien synty-
                                                                                          miseen. SAK haluaa olla yhteiskuntaa kehittävä vaikuttaja. SAK:n
                                                                                          sopimustoiminta ulottuu myös kansainvälisiin, erityisesti Eurooppa-ta-
                                                                                          son työmarkkinasopimuksiin.


                                                                                  2.2 SAK:n sopimustoiminnan toimintatapa
                                                                                          SAK:n työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittinen painoarvo perustuu kor-
                                                                                          keana pysyvään järjestäytymisasteeseen ja merkittävään edustavuuteen
                                                                                          eri sopimusaloilla sekä kykyyn yhdistää jäsenistön tarpeet ja toiveet yh-
                                                                                          teiseksi edunvalvontapolitiikaksi.

                                                                                          SAK:n sopimustoiminta rakentuu kollektiivisen sopimuspolitiikan peri-
                                                                                          aatteelle ja vähimmäisehdot sisältäville valtakunnallisille työ- ja
                                                                                          virkaehtosopimuksille, jotka antavat puitteet paikallisen sopimus-
                                                                                          toiminnan kehittämiselle.

                                                                                          Yhdessä jäsenliittojensa kanssa SAK toimii myös kansalliset rajat ylittä-
                                                                                          vän sopimustoiminnan kehittämiseksi ja koordinoimiseksi.

                                                                                          SAK pyrkii tavoitteisiinsa ensisijaisesti neuvotellen ja sopien mutta on
                                                                                          tarvittaessa valmis puolustamaan ja edistämään jäsenistönsä etuja
                                                                                          eriasteisiin painostus- ja työtaistelutoimiin turvautuen. Työtaisteluoikeus
                                                                                          on palkansaajien keskeinen perusoikeus.


SAK yhdessä
 Sovitaan                             6                                                                                   7                      SAK yhdessä
                                                                                                                                                  Sovitaan
Tämän asiakirjan aluksi on pyritty kiteyttämään SAK:n sopimuspolitii-
       kan toiminta-ajatus ja toimintatapa luvussa 2. Tämän jälkeen luvussa 3     2 SAK:n sopimuspolitiikan toiminta-ajatus
       käydään läpi toimintaympäristössä tapahtuneita ja tapahtuvia muutok-
       sia sekä arvioidaan muutosten vaikutuksia SAK:n sopimustoiminnalle.
       Lukuun 4 on tiivistetty toimintaympäristöanalyysissä esille nousseet
                                                                                  ja toimintatapa
       keskeiset kysymykset.

       Tulevan edustajakokouskauden sopimuspolitiikkaa lähdetään pohtimaan
                                                                                  2.1 SAK:n sopimustoiminnan toiminta-ajatus
       luvusta 5 alkaen ja siinä käydään läpi sopimuspolitiikan toiminnallisia
       vaihtoehtoja. Sopimuspolitiikan erityiset kehittämiskohteet on esitetty            SAK:lainen ammattiyhdistysliike tekee jäsentensä tarpeisiin, yhteistyö-
       luvussa 6. SAK:n sopimuspolitiikan painopisteet ja tavoitteet asetetaan            tahtoon ja -voimaan perustuvia sopimuksia. Valtakunnalliset työ- ja virka-
       luvussa 7. Ne esitetään SAK:n edustajakokouksen päätettäväksi. Tavoit-             ehtosopimukset turvaavat palkansaajille työnteon vähimmäisehdot ja
       teet koskevat palkkapolitiikkaa, työelämän laadullista kehittämistä, so-           niiden parantamisen. Lisäksi sopimustoiminnalla turvataan palkansaaji-
       pimus- ja neuvottelujärjestelmien kehittämistä sekä kansainvälistä                 en ammatilliset, sosiaaliset ja taloudelliset edut sekä uudistetaan työelä-
       sopimustoimintaa.                                                                  mää. Kansallisen sopimustoiminnan lisäksi SAK:lainen ay-liike osallis-
                                                                                          tuu ja vaikuttaa myös kansainväliseen edunvalvontaan ja yhteistyöhön.

                                                                                          Sopimuspolitiikassaan SAK kokoaa jäsenliitot yhteisten sopimustavoit-
                                                                                          teiden taakse ja näin edistää yhteisten tavoitteiden toteutumista. SAK
                                                                                          solmii toisaalta keskitettyjä (kokoavia) työmarkkinaratkaisuja mutta toi-
                                                                                          saalta myötävaikuttaa koordinoitujen työmarkkinasopimuksien synty-
                                                                                          miseen. SAK haluaa olla yhteiskuntaa kehittävä vaikuttaja. SAK:n
                                                                                          sopimustoiminta ulottuu myös kansainvälisiin, erityisesti Eurooppa-ta-
                                                                                          son työmarkkinasopimuksiin.


                                                                                  2.2 SAK:n sopimustoiminnan toimintatapa
                                                                                          SAK:n työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittinen painoarvo perustuu kor-
                                                                                          keana pysyvään järjestäytymisasteeseen ja merkittävään edustavuuteen
                                                                                          eri sopimusaloilla sekä kykyyn yhdistää jäsenistön tarpeet ja toiveet yh-
                                                                                          teiseksi edunvalvontapolitiikaksi.

                                                                                          SAK:n sopimustoiminta rakentuu kollektiivisen sopimuspolitiikan peri-
                                                                                          aatteelle ja vähimmäisehdot sisältäville valtakunnallisille työ- ja
                                                                                          virkaehtosopimuksille, jotka antavat puitteet paikallisen sopimus-
                                                                                          toiminnan kehittämiselle.

                                                                                          Yhdessä jäsenliittojensa kanssa SAK toimii myös kansalliset rajat ylittä-
                                                                                          vän sopimustoiminnan kehittämiseksi ja koordinoimiseksi.

                                                                                          SAK pyrkii tavoitteisiinsa ensisijaisesti neuvotellen ja sopien mutta on
                                                                                          tarvittaessa valmis puolustamaan ja edistämään jäsenistönsä etuja
                                                                                          eriasteisiin painostus- ja työtaistelutoimiin turvautuen. Työtaisteluoikeus
                                                                                          on palkansaajien keskeinen perusoikeus.


SAK yhdessä
 Sovitaan                             6                                                                                   7                      SAK yhdessä
                                                                                                                                                  Sovitaan
SAK perustaa sopimuspoliittisen edunvalvontansa vahvaan asiantunte-
       mukseen sekä toimiviin ja asiallisiin neuvottelusuhteisiin niin työnanta-   3 Sopimuspolitiikan toimintaympäristön
       jien kuin poliittisten päättäjienkin kanssa. SAK toimii aloitteellisesti
       palkansaajajärjestöjen sopimuspoliittisen yhteistyön kehittämiseksi.        muutos
       Menestyksellisen sopimuspolitiikan edellytyksenä on, että SAK vaikut-
       taa tarvittaessa yhtäaikaisesti kolmessa roolissa: puolustuksellisena
       ankkurina, turvallisuuden rakentajana ja ennakoivana uudistajana.
                                                                                   3.1 Sopimuspolitiikka menneen valossa
       SAK:lainen ammattiyhdistysliike on perustaltaan yhteisöllisten arvojen      3.1.1 Palkka- ja hintasäännöstelystä euro-oloihin
       ja yhteisöllisten toimintatapojen liikettä, jonka voima on jäsenistön yh-
       teistyö yhdessä asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.                             Toisen maailmansodan aikana alkanut palkka- ja hintasäännöstely jatkui
                                                                                             eri muodoissaan aina 1950-luvun puoliväliin saakka. Säännöstelyoikeudet
                                                                                             olivat valtioneuvostolla, jonka antamien valtuuksien mukaisesti säännös-
                                                                                             telyä hoiti sitä varten nimetty hinta- ja palkkaneuvosto, jossa työmarkki-
                                                                                             najärjestöt olivat edustettuina. Palkankorotuksista päätettäessä oli ohje-
                                                                                             nuorana sodanaikainen näkemys, jonka mukaan palkkapolitiikalla on
                                                                                             turvattava palkansaajille elinkustannusten nousun mukaiset palkanko-
                                                                                             rotukset.

                                                                                             SAK:n vuoden 1956 edustajakokouksen asiakirjoissa palkkojen korotuk-
                                                                                             sia perusteltiin myös työn tuottavuuden paranemisella. Käytännössä pal-
                                                                                             kankorotuksia ei kuitenkaan vielä mitoitettu tuottavuuden kehityksen
                                                                                             mukaan.

                                                                                             Valtalain voimassaolon päätyttyä 1955 päättyi myös hintasäännöstely, ja
                                                                                             sen seurauksena hinnat ja maksut nousivat. Vaikka työntekijöiden elin-
                                                                                             taso nousi tilapäisesti vuoden 1956 yleislakolla saatujen palkankorotus-
                                                                                             ten ansiosta, reaaliansiot alenivat, koska inflaatio kiihtyi.

                                                                                             Taloudellinen tilanne helpotti vasta tultaessa 1960-luvulle. Keskitetyn so-
                                                                                             pimuspolitiikan voidaan katsoa alkaneen 1960-luvun alkuvuosina. Vuon-
                                                                                             na 1964 päästiin ensimmäisen kerran lähes kautta linjan kaksivuotisiin
                                                                                             sopimuksiin, joissa palattiin reaalipalkkojen suojaamiseksi palkkojen
                                                                                             indeksisidonnaisuuteen. Ammattiyhdistysliikkeen hajanaisuudesta huo-
                                                                                             limatta 1960-luvun alussa saavutettiin merkittäviä sosiaalipoliittisia rat-
                                                                                             kaisuja, kuten työeläkelaki, sairausvakuutuslaki ja yhteisymmärrys sii-
                                                                                             tä, että ammattiliitot hoitavat työttömyyskassat.

                                                                                             Syksyllä 1967 tehdyn devalvaation jälkihoidon yhteydessä maan hallitus
                                                                                             aloitti etujärjestöjen kanssa neuvottelut tulopoliittisesta kokonaisrat-
                                                                                             kaisusta. Vaarana oli, että laaja indeksisidonnaisuus käynnistää inflaa-
                                                                                             tiokierteen, joka vie pohjan devalvaation vaikutuksilta. Hintojen nousun
                                                                                             hillitsemiseksi ryhdyttiin tuloratkaisuja tehtäessä tarkastelemaan kansan-
                                                                                             talouden keskimääräisen tuottavuuden kehitystä.

SAK yhdessä
 Sovitaan                             8                                                                                      9                      SAK yhdessä
                                                                                                                                                     Sovitaan
SAK perustaa sopimuspoliittisen edunvalvontansa vahvaan asiantunte-
       mukseen sekä toimiviin ja asiallisiin neuvottelusuhteisiin niin työnanta-   3 Sopimuspolitiikan toimintaympäristön
       jien kuin poliittisten päättäjienkin kanssa. SAK toimii aloitteellisesti
       palkansaajajärjestöjen sopimuspoliittisen yhteistyön kehittämiseksi.        muutos
       Menestyksellisen sopimuspolitiikan edellytyksenä on, että SAK vaikut-
       taa tarvittaessa yhtäaikaisesti kolmessa roolissa: puolustuksellisena
       ankkurina, turvallisuuden rakentajana ja ennakoivana uudistajana.
                                                                                   3.1 Sopimuspolitiikka menneen valossa
       SAK:lainen ammattiyhdistysliike on perustaltaan yhteisöllisten arvojen      3.1.1 Palkka- ja hintasäännöstelystä euro-oloihin
       ja yhteisöllisten toimintatapojen liikettä, jonka voima on jäsenistön yh-
       teistyö yhdessä asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.                             Toisen maailmansodan aikana alkanut palkka- ja hintasäännöstely jatkui
                                                                                             eri muodoissaan aina 1950-luvun puoliväliin saakka. Säännöstelyoikeudet
                                                                                             olivat valtioneuvostolla, jonka antamien valtuuksien mukaisesti säännös-
                                                                                             telyä hoiti sitä varten nimetty hinta- ja palkkaneuvosto, jossa työmarkki-
                                                                                             najärjestöt olivat edustettuina. Palkankorotuksista päätettäessä oli ohje-
                                                                                             nuorana sodanaikainen näkemys, jonka mukaan palkkapolitiikalla on
                                                                                             turvattava palkansaajille elinkustannusten nousun mukaiset palkanko-
                                                                                             rotukset.

                                                                                             SAK:n vuoden 1956 edustajakokouksen asiakirjoissa palkkojen korotuk-
                                                                                             sia perusteltiin myös työn tuottavuuden paranemisella. Käytännössä pal-
                                                                                             kankorotuksia ei kuitenkaan vielä mitoitettu tuottavuuden kehityksen
                                                                                             mukaan.

                                                                                             Valtalain voimassaolon päätyttyä 1955 päättyi myös hintasäännöstely, ja
                                                                                             sen seurauksena hinnat ja maksut nousivat. Vaikka työntekijöiden elin-
                                                                                             taso nousi tilapäisesti vuoden 1956 yleislakolla saatujen palkankorotus-
                                                                                             ten ansiosta, reaaliansiot alenivat, koska inflaatio kiihtyi.

                                                                                             Taloudellinen tilanne helpotti vasta tultaessa 1960-luvulle. Keskitetyn so-
                                                                                             pimuspolitiikan voidaan katsoa alkaneen 1960-luvun alkuvuosina. Vuon-
                                                                                             na 1964 päästiin ensimmäisen kerran lähes kautta linjan kaksivuotisiin
                                                                                             sopimuksiin, joissa palattiin reaalipalkkojen suojaamiseksi palkkojen
                                                                                             indeksisidonnaisuuteen. Ammattiyhdistysliikkeen hajanaisuudesta huo-
                                                                                             limatta 1960-luvun alussa saavutettiin merkittäviä sosiaalipoliittisia rat-
                                                                                             kaisuja, kuten työeläkelaki, sairausvakuutuslaki ja yhteisymmärrys sii-
                                                                                             tä, että ammattiliitot hoitavat työttömyyskassat.

                                                                                             Syksyllä 1967 tehdyn devalvaation jälkihoidon yhteydessä maan hallitus
                                                                                             aloitti etujärjestöjen kanssa neuvottelut tulopoliittisesta kokonaisrat-
                                                                                             kaisusta. Vaarana oli, että laaja indeksisidonnaisuus käynnistää inflaa-
                                                                                             tiokierteen, joka vie pohjan devalvaation vaikutuksilta. Hintojen nousun
                                                                                             hillitsemiseksi ryhdyttiin tuloratkaisuja tehtäessä tarkastelemaan kansan-
                                                                                             talouden keskimääräisen tuottavuuden kehitystä.

SAK yhdessä
 Sovitaan                             8                                                                                      9                      SAK yhdessä
                                                                                                                                                     Sovitaan
Neuvottelut johtivat 27.3.1968 allekirjoitettuun sopimukseen (Liinamaa             hallituksen ja ay-liikkeen välille syntyi ristiriitoja. Myös työnantajat ha-
       I). Sopimuksen osina olivat nimellispalkkojen nostaminen penni-                    lusivat mieluummin tehdä liittokohtaisia ratkaisuja: liittokohtaiset sopi-
       määräisesti kaikille samansuuruisina tuottavuuden nousua vastaavasti,              mukset nähtiin askeleena kohti hajautetumpaa palkanmuodostusta.
       hintasäännöstely ja kaikkien indeksiehtojen purkaminen.                            Liittokohtaiset ratkaisut johtivat palkkakehityksen eriytymiseen
                                                                                          toimialoittain sekä devalvaatioiden siivittämänä melko nopeaan palkko-
       Keskeinen osa tulopolitiikkaa on ollut huomion kiinnittäminen pelkki-              jen nousuun teollisuudessa.
       en nimellisten palkkojen korottamisesta inflaation hillintään ja palkko-
       jen ostovoimaan. Tuottavuussidonnaisen palkkapolitiikan avulla on et-              Kansainvälistyminen sekä valuutta- ja rahamarkkinoiden sääntelyn pur-
       sitty hyvää työllisyys- ja reaaliansiokehitystä.                                   kaminen muuttivat talouden pelisääntöjä. Vuonna 1995 tulopoliittisen
                                                                                          selvitystoimikunnan inflaatioraportissa asetettiin palkanmuodostuksen
       Ruotsissa kehitettiin ns. palkkanormia työntekijä- ja työnantajajärjestö-          kiinnekohdaksi se, että palkkojen nousuvara kansantaloudessa on yhtä
       jen yhteistyönä. Tämän EFO-mallin mukaan työvoimakustannusten nou-                 kuin asetetun inflaatiotavoitteen ja arvioidun kansantalouden keskimää-
       sun tulisi tasapainotilanteessa määräytyä vientihintojen ja kilpailulle            räisen tuottavuuskasvun summa, josta vähennetään työnantajan sosiaali-
       alttiin avoimen sektorin työn tuottavuuden kehityksen mukaan.                      vakuutusmaksujen vaikutus.

       Kun tuottavuuden kasvu suljetulla sektorilla on hitaampaa kuin avoi-               Palkkanormin lähtökohtana on pitää kansantalouden funktionaalinen
       mella sektorilla, merkitsi tämän palkkanormin mukainen palkankoro-                 tulonjako (työtulojen kansantulo-osuus) ennallaan, kun reaaliset työvoi-
       tusten määräytymistapa sitä, että suljetulla sektorilla hinnat nousivat            makustannukset nousevat työn tuottavuuskehityksen tahdissa.
       avointa sektoria nopeammin. Jos tämä ei ollut mahdollista, matalan
       tuottavuuskehityksen yritykset pyrkivät sopeutumaan tilanteeseen                   Pääministeri Paavo Lipposen I hallituksen aikana tehtiin kaksi tulopo-
       rationalisoimalla tai supistamalla toimintaansa.                                   liittista sopimusta. Tulopoliittisilla ratkaisuilla pystyttiin merkittävästi
                                                                                          tukemaan työllisyyttä. Vuosina 1995 ja 1997 tehdyillä tulopoliittisilla rat-
       Ensimmäisten tulopoliittisten ratkaisujen aikana palkansaajien reaali-             kaisuilla turvattiin palkansaajan ostovoiman myönteinen kehitys ja näin
       ansiot kehittyivät nopeasti, koska inflaatio pysyi matalana. Talouskasvu           saatiin aikaan tasaisempi palkankorotuslinja kuin sopimuksia edeltäneillä
       jatkuikin öljykriisiin asti. Nopea reaaliansioiden nousu päättyi 1970-lu-          liittokohtaisilla ratkaisuilla. Lipposen II hallituksen aikana tehty tulorat-
       vun puolivälissä korkeaan inflaatioon, kilpailukyvyn heikkenemiseen,               kaisu vuosille 2001–2002 on ensimmäinen euro-oloissa tehty tulopoliit-
       ulkomaisen velan jyrkkään kasvuun ja joukkotyöttömyyteen.                          tinen sopimus.

       Tulopolitiikan alkuvuosina ei tarkistettu valtion tuloveroasteikon markka-         Keskitetyillä tulopoliittisilla ratkaisuilla on tuettu eri alojen yhtenäistä
       määräisiä tulorajoja. Tästä syystä ansioiden kasvu johti myös verotuksen           ansiokehitystä ja näin on voitu välttyä palkkojen kilpajuoksulta, mikä
       kiristymiseen. Veroasteikkoja lievennettiin ensimmäisen kerran tulo-               saattaisi olla edessä, jos sopimuskorotukset muodostuisivat kovin
       sopimuksen perusteella vuoden 1975 verotuksessa. Vuosina 1977 ja 1978              erilaiseksi eri aloilla.
       reaaliansiot alenivat ensimmäisen kerran vuoden 1957 jälkeen. Reaali-
       ansioiden alenemista lievitti kuitenkin verotuksen keveneminen.                    Euro-oloissa palkanmuodostukseen on tullut uusia piirteitä, kun kan-
                                                                                          salliset valuuttahäiriöt ovat poistuneet ja hintakehitys on aiempaa pa-
       Tulopoliittiset ja liittokohtaiset ratkaisut vuorottelivat 1980-luvulla. Liitto-   remmin ennakoitavissa. Toisaalta altistumme Euroopan keskuspankin
       kierroksilla purettiin järjestökohtaisia paineita ja pohjustettiin halukkuut-      toimenpiteiden ja muiden maiden finanssipolitiikan vaikutuksille. Kan-
       ta palata tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Tuloratkaisuja murensi se,        sallisen finanssipolitiikan ja työmarkkinapolitiikan merkitys kasvaa, kun
       että suuri joukko jäsenliitoista irtaantui tulosopimuksista. Rahailluusiosta       ei ole kansallista valuuttakurssipolitiikkaa. Palkanmuodostuksen virhei-
       haluttiin päästä eroon. Reaaliansiot kehittyivät melko tasaisesti ja nope-         den korjaaminen jälkeenpäin on entistä vaikeampaa.
       asti, etenkin jakson lopulla.

       Lamavuosien 1992–1993 tulopoliittisessa sopimuksessa voimassa olevia
       sopimuksia jatkettiin ilman sopimuskorotuksia. Vuosina 1993 ja 1994 teh-
       tiin 1–2-vuotisia liittokohtaisia sopimuksia. Talouskriisien hoidossa Ahon

SAK yhdessä
 Sovitaan                                10                                                                                11                     SAK yhdessä
                                                                                                                                                   Sovitaan
Neuvottelut johtivat 27.3.1968 allekirjoitettuun sopimukseen (Liinamaa             hallituksen ja ay-liikkeen välille syntyi ristiriitoja. Myös työnantajat ha-
       I). Sopimuksen osina olivat nimellispalkkojen nostaminen penni-                    lusivat mieluummin tehdä liittokohtaisia ratkaisuja: liittokohtaiset sopi-
       määräisesti kaikille samansuuruisina tuottavuuden nousua vastaavasti,              mukset nähtiin askeleena kohti hajautetumpaa palkanmuodostusta.
       hintasäännöstely ja kaikkien indeksiehtojen purkaminen.                            Liittokohtaiset ratkaisut johtivat palkkakehityksen eriytymiseen
                                                                                          toimialoittain sekä devalvaatioiden siivittämänä melko nopeaan palkko-
       Keskeinen osa tulopolitiikkaa on ollut huomion kiinnittäminen pelkki-              jen nousuun teollisuudessa.
       en nimellisten palkkojen korottamisesta inflaation hillintään ja palkko-
       jen ostovoimaan. Tuottavuussidonnaisen palkkapolitiikan avulla on et-              Kansainvälistyminen sekä valuutta- ja rahamarkkinoiden sääntelyn pur-
       sitty hyvää työllisyys- ja reaaliansiokehitystä.                                   kaminen muuttivat talouden pelisääntöjä. Vuonna 1995 tulopoliittisen
                                                                                          selvitystoimikunnan inflaatioraportissa asetettiin palkanmuodostuksen
       Ruotsissa kehitettiin ns. palkkanormia työntekijä- ja työnantajajärjestö-          kiinnekohdaksi se, että palkkojen nousuvara kansantaloudessa on yhtä
       jen yhteistyönä. Tämän EFO-mallin mukaan työvoimakustannusten nou-                 kuin asetetun inflaatiotavoitteen ja arvioidun kansantalouden keskimää-
       sun tulisi tasapainotilanteessa määräytyä vientihintojen ja kilpailulle            räisen tuottavuuskasvun summa, josta vähennetään työnantajan sosiaali-
       alttiin avoimen sektorin työn tuottavuuden kehityksen mukaan.                      vakuutusmaksujen vaikutus.

       Kun tuottavuuden kasvu suljetulla sektorilla on hitaampaa kuin avoi-               Palkkanormin lähtökohtana on pitää kansantalouden funktionaalinen
       mella sektorilla, merkitsi tämän palkkanormin mukainen palkankoro-                 tulonjako (työtulojen kansantulo-osuus) ennallaan, kun reaaliset työvoi-
       tusten määräytymistapa sitä, että suljetulla sektorilla hinnat nousivat            makustannukset nousevat työn tuottavuuskehityksen tahdissa.
       avointa sektoria nopeammin. Jos tämä ei ollut mahdollista, matalan
       tuottavuuskehityksen yritykset pyrkivät sopeutumaan tilanteeseen                   Pääministeri Paavo Lipposen I hallituksen aikana tehtiin kaksi tulopo-
       rationalisoimalla tai supistamalla toimintaansa.                                   liittista sopimusta. Tulopoliittisilla ratkaisuilla pystyttiin merkittävästi
                                                                                          tukemaan työllisyyttä. Vuosina 1995 ja 1997 tehdyillä tulopoliittisilla rat-
       Ensimmäisten tulopoliittisten ratkaisujen aikana palkansaajien reaali-             kaisuilla turvattiin palkansaajan ostovoiman myönteinen kehitys ja näin
       ansiot kehittyivät nopeasti, koska inflaatio pysyi matalana. Talouskasvu           saatiin aikaan tasaisempi palkankorotuslinja kuin sopimuksia edeltäneillä
       jatkuikin öljykriisiin asti. Nopea reaaliansioiden nousu päättyi 1970-lu-          liittokohtaisilla ratkaisuilla. Lipposen II hallituksen aikana tehty tulorat-
       vun puolivälissä korkeaan inflaatioon, kilpailukyvyn heikkenemiseen,               kaisu vuosille 2001–2002 on ensimmäinen euro-oloissa tehty tulopoliit-
       ulkomaisen velan jyrkkään kasvuun ja joukkotyöttömyyteen.                          tinen sopimus.

       Tulopolitiikan alkuvuosina ei tarkistettu valtion tuloveroasteikon markka-         Keskitetyillä tulopoliittisilla ratkaisuilla on tuettu eri alojen yhtenäistä
       määräisiä tulorajoja. Tästä syystä ansioiden kasvu johti myös verotuksen           ansiokehitystä ja näin on voitu välttyä palkkojen kilpajuoksulta, mikä
       kiristymiseen. Veroasteikkoja lievennettiin ensimmäisen kerran tulo-               saattaisi olla edessä, jos sopimuskorotukset muodostuisivat kovin
       sopimuksen perusteella vuoden 1975 verotuksessa. Vuosina 1977 ja 1978              erilaiseksi eri aloilla.
       reaaliansiot alenivat ensimmäisen kerran vuoden 1957 jälkeen. Reaali-
       ansioiden alenemista lievitti kuitenkin verotuksen keveneminen.                    Euro-oloissa palkanmuodostukseen on tullut uusia piirteitä, kun kan-
                                                                                          salliset valuuttahäiriöt ovat poistuneet ja hintakehitys on aiempaa pa-
       Tulopoliittiset ja liittokohtaiset ratkaisut vuorottelivat 1980-luvulla. Liitto-   remmin ennakoitavissa. Toisaalta altistumme Euroopan keskuspankin
       kierroksilla purettiin järjestökohtaisia paineita ja pohjustettiin halukkuut-      toimenpiteiden ja muiden maiden finanssipolitiikan vaikutuksille. Kan-
       ta palata tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Tuloratkaisuja murensi se,        sallisen finanssipolitiikan ja työmarkkinapolitiikan merkitys kasvaa, kun
       että suuri joukko jäsenliitoista irtaantui tulosopimuksista. Rahailluusiosta       ei ole kansallista valuuttakurssipolitiikkaa. Palkanmuodostuksen virhei-
       haluttiin päästä eroon. Reaaliansiot kehittyivät melko tasaisesti ja nope-         den korjaaminen jälkeenpäin on entistä vaikeampaa.
       asti, etenkin jakson lopulla.

       Lamavuosien 1992–1993 tulopoliittisessa sopimuksessa voimassa olevia
       sopimuksia jatkettiin ilman sopimuskorotuksia. Vuosina 1993 ja 1994 teh-
       tiin 1–2-vuotisia liittokohtaisia sopimuksia. Talouskriisien hoidossa Ahon

SAK yhdessä
 Sovitaan                                10                                                                                11                     SAK yhdessä
                                                                                                                                                   Sovitaan
3.1.2 Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistettu                                             3.2 Talouden globalisaatio ja teknologinen muutos
            Tulopoliittisessa sopimustoiminnassa valtiovalta ja työmarkkinaosapuolet              Talouden ja työmarkkinoiden toimintaympäristö on viimeisen runsaan
            ovat voineet yhteen sovittaa erilaisia yhteiskunta- ja talouspoliittisia              kymmenen vuoden aikana muuttunut nopeasti ja perusteellisesti.
            intressejään. SAK on katsonut tulopoliittisilla sopimuksilla voitavan par-            Toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia arvioitaessa on toi-
            haiten hoitaa sellaisia jäsenistönsä kannalta merkittäviä asioita kuin soli-          saalta aiheellista pitää mielessä, että useimmat jokapäiväiset arjen ja työ-
            daarinen palkanmääräytyminen, tasa-arvo, inflaation hillintä ja työlli-               elämän kysymykset, erityisesti perustarpeisiin, toimeentuloon ja turval-
            syys sekä työelämän ja sosiaaliturvan uudistukset. Sitoutuminen kan-                  lisuuteen liittyvät asiat, ovat toimintaympäristön muuttuessakin pysy-
            santalouden mahdollisuuksiin sopeutuvaan maltilliseen palkka-                         neet ennallaan.
            politiikkaan on tuottanut laajoja sosiaalipoliittisia uudistuksia ja turvan-
            nut työelämän jatkuvan kehittämisen.                                                  Talouden toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset ovat ol-
                                                                                                  leet maailmanlaajuisia. Rahoitusmarkkinoiden ja pääoman liikkeiden
            Tulopoliittisten sopimusten anti on mittava kolmen vuosikymmenen ajal-                säätely on purkautunut, ja pääomamarkkinat ovat muuttuneet
            ta. Ay-liikkeen yhteiskunnallisen painoarvon ja omien toiminta-                       maailmanlaajuisiksi. Teknologian, erityisesti informaatiotekniikan ja tie-
            edellytyksien kannalta vuoden 1968 sopimus oli erityisen merkittävä.                  toliikenteen, kehitys sekä monikansallisten yritysten kasvu ja laajenemi-
            Tuolloin sovittiin työnantajajärjestöjen kanssa ay-jäsenmaksun perinnästä             nen ovat muuttaneet ja muuttavat kansainvälistä työnjakoa ja sen ehtoja.
            suoraan työntekijän palkasta. 1970-luvun keskeisiä uudistuksia olivat
            vuosilomaetuuksien pidentäminen, ns. lomaltapaluurahasta sopiminen,                   Maailmankauppa on viime vuosina kasvanut kaksinkertaista vauhtia ko-
            palkkaturvajärjestelmän luominen, eläkejärjestelmien kehittäminen, äi-                konaistuotannon kasvuun verrattuna. Kansainväliset suorat sijoitukset
            tiysloman tuntuva pidentäminen, isyysloman toteuttaminen, sairausajan                 puolestaan ovat kasvaneet kaksinkertaisesti maailmankaupan lisäänty-
            palkan maksaminen ja sairaan lapsen hoitovapaa. Tulopoliittisten sopi-                miseen suhteutettuna. Kansainvälinen valuutta- ja arvopaperikauppa on
            musten historiassa tämän vuosikymmenen ratkaisut olivat sisällöllisesti               paisunut räjähdysmäisesti.
            kaikkein laajimpia.
                                                                                                  Talouden maailmanlaajuistuminen (globaalistuminen, globalisaatio),
            1980-luvulla työaikaa lyhennettiin tuntuvasti vuosina 1984 ja 1986 (ns.               tietoverkkojen erittäin nopea kasvu ja tästä seurannut tietoliikenne-
            pekkasvapailla työaika lyheni yhteensä 100 tuntia), parannettiin työttö-              kustannusten halpeneminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa koko maa-
            mien työntekijöitten työttömyysturvaa, tehostettiin työsuhdeturvaa ja                 ilma voidaan nähdä yritysten tarvitsemien voimavarojen, kuten raaka-
            kehitettiin työehtosopimusjärjestelmää. 1990-luvun alussa ennen lamaa                 aineiden, osaamisen, komponenttien ja teknologioiden, hankintalähteenä.
            tulopoliittisella sopimuksella edistettiin aikuiskoulutusta ja työkykyä
            ylläpitävää toimintaa sekä uudistettiin luottamusmiesjärjestelmää. La-                Kansallisen säätelyn purkaminen, teknologian kehitys ja informaatiotek-
            man aikaisissa sopimuksissa korostui työllisyys ja työpaikkojen luomi-                nologian suhteellisen hinnan jyrkkä lasku ovat tehneet mahdolliseksi
            nen. Ne olivat puolustuksellisia sopimuksia, joilla torjuttiin sosiaalitur-           tuotannon osittamisen ja eri tuotantovaiheiden sijoittamisen edul-
            van leikkauksia ja työlainsäädännön purkamista. Vuosikymmenen jälki-                  lisimpaan paikkaan. Kun uusien tuotteiden kehittäminen on yhtä tärke-
            puoliskon tulopoliittisten sopimuksien laadulliset uudistukset jäivät                 ää kuin niiden valmistus, yritysten päämääränä on parantaa kaikkia
            aiempaa vaatimattomammiksi. Niillä parannettiin epätyypillisessä työ-                 kilpailuetuja. Tällöin kyse on eri maissa toteutetun tutkimus- ja kehi-
            suhteessa työskentelevien asemaa, turvattiin ulkomaalaisten työntekijöi-              tystyön, osien tuottamisen ja kokoamisen sekä jakelun kehittämisen
            den työehdot, luotiin vuorotteluvapaajärjestelmä sekä joustavoitettiin osa-           yhdistelmästä.
            aikatyön ja osa-aikaeläkkeen yhteensovitusmahdollisuuksia.
                                                                                                  Teollisuusmaiden työmarkkinoilla on tapahtunut merkittäviä muutok-
            Tämän vuosituhannen ensimmäisellä tulopoliittisella sopimuksella edis-                sia samaan aikaan, kun taloudellisen toiminnan maailmanlaajuistuminen
            tettiin työssä jaksamista, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä               on edennyt ja uusi teknologia sovelluksineen lisääntynyt. Työmarkki-
            työntekijöiden ammatillista lisäkoulutusta. Työelämää kehitettiin myös                noilla kasvava kysyntä kohdistuu yhä enemmän ammattitaitoiseen, osaa-
            monin eri tavoin.                                                                     vaan ja hyvin koulutettuun työvoimaan. Samalla myös tarjolla olevan
                                                                                                  työvoiman koulutustaso on parantunut. Toisaalta heikon ammattitaidon


SAK yhdessä
 Sovitaan                                   12                                                                                    13                     SAK yhdessä
                                                                                                                                                          Sovitaan
3.1.2 Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistettu                                             3.2 Talouden globalisaatio ja teknologinen muutos
            Tulopoliittisessa sopimustoiminnassa valtiovalta ja työmarkkinaosapuolet              Talouden ja työmarkkinoiden toimintaympäristö on viimeisen runsaan
            ovat voineet yhteen sovittaa erilaisia yhteiskunta- ja talouspoliittisia              kymmenen vuoden aikana muuttunut nopeasti ja perusteellisesti.
            intressejään. SAK on katsonut tulopoliittisilla sopimuksilla voitavan par-            Toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia arvioitaessa on toi-
            haiten hoitaa sellaisia jäsenistönsä kannalta merkittäviä asioita kuin soli-          saalta aiheellista pitää mielessä, että useimmat jokapäiväiset arjen ja työ-
            daarinen palkanmääräytyminen, tasa-arvo, inflaation hillintä ja työlli-               elämän kysymykset, erityisesti perustarpeisiin, toimeentuloon ja turval-
            syys sekä työelämän ja sosiaaliturvan uudistukset. Sitoutuminen kan-                  lisuuteen liittyvät asiat, ovat toimintaympäristön muuttuessakin pysy-
            santalouden mahdollisuuksiin sopeutuvaan maltilliseen palkka-                         neet ennallaan.
            politiikkaan on tuottanut laajoja sosiaalipoliittisia uudistuksia ja turvan-
            nut työelämän jatkuvan kehittämisen.                                                  Talouden toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset ovat ol-
                                                                                                  leet maailmanlaajuisia. Rahoitusmarkkinoiden ja pääoman liikkeiden
            Tulopoliittisten sopimusten anti on mittava kolmen vuosikymmenen ajal-                säätely on purkautunut, ja pääomamarkkinat ovat muuttuneet
            ta. Ay-liikkeen yhteiskunnallisen painoarvon ja omien toiminta-                       maailmanlaajuisiksi. Teknologian, erityisesti informaatiotekniikan ja tie-
            edellytyksien kannalta vuoden 1968 sopimus oli erityisen merkittävä.                  toliikenteen, kehitys sekä monikansallisten yritysten kasvu ja laajenemi-
            Tuolloin sovittiin työnantajajärjestöjen kanssa ay-jäsenmaksun perinnästä             nen ovat muuttaneet ja muuttavat kansainvälistä työnjakoa ja sen ehtoja.
            suoraan työntekijän palkasta. 1970-luvun keskeisiä uudistuksia olivat
            vuosilomaetuuksien pidentäminen, ns. lomaltapaluurahasta sopiminen,                   Maailmankauppa on viime vuosina kasvanut kaksinkertaista vauhtia ko-
            palkkaturvajärjestelmän luominen, eläkejärjestelmien kehittäminen, äi-                konaistuotannon kasvuun verrattuna. Kansainväliset suorat sijoitukset
            tiysloman tuntuva pidentäminen, isyysloman toteuttaminen, sairausajan                 puolestaan ovat kasvaneet kaksinkertaisesti maailmankaupan lisäänty-
            palkan maksaminen ja sairaan lapsen hoitovapaa. Tulopoliittisten sopi-                miseen suhteutettuna. Kansainvälinen valuutta- ja arvopaperikauppa on
            musten historiassa tämän vuosikymmenen ratkaisut olivat sisällöllisesti               paisunut räjähdysmäisesti.
            kaikkein laajimpia.
                                                                                                  Talouden maailmanlaajuistuminen (globaalistuminen, globalisaatio),
            1980-luvulla työaikaa lyhennettiin tuntuvasti vuosina 1984 ja 1986 (ns.               tietoverkkojen erittäin nopea kasvu ja tästä seurannut tietoliikenne-
            pekkasvapailla työaika lyheni yhteensä 100 tuntia), parannettiin työttö-              kustannusten halpeneminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa koko maa-
            mien työntekijöitten työttömyysturvaa, tehostettiin työsuhdeturvaa ja                 ilma voidaan nähdä yritysten tarvitsemien voimavarojen, kuten raaka-
            kehitettiin työehtosopimusjärjestelmää. 1990-luvun alussa ennen lamaa                 aineiden, osaamisen, komponenttien ja teknologioiden, hankintalähteenä.
            tulopoliittisella sopimuksella edistettiin aikuiskoulutusta ja työkykyä
            ylläpitävää toimintaa sekä uudistettiin luottamusmiesjärjestelmää. La-                Kansallisen säätelyn purkaminen, teknologian kehitys ja informaatiotek-
            man aikaisissa sopimuksissa korostui työllisyys ja työpaikkojen luomi-                nologian suhteellisen hinnan jyrkkä lasku ovat tehneet mahdolliseksi
            nen. Ne olivat puolustuksellisia sopimuksia, joilla torjuttiin sosiaalitur-           tuotannon osittamisen ja eri tuotantovaiheiden sijoittamisen edul-
            van leikkauksia ja työlainsäädännön purkamista. Vuosikymmenen jälki-                  lisimpaan paikkaan. Kun uusien tuotteiden kehittäminen on yhtä tärke-
            puoliskon tulopoliittisten sopimuksien laadulliset uudistukset jäivät                 ää kuin niiden valmistus, yritysten päämääränä on parantaa kaikkia
            aiempaa vaatimattomammiksi. Niillä parannettiin epätyypillisessä työ-                 kilpailuetuja. Tällöin kyse on eri maissa toteutetun tutkimus- ja kehi-
            suhteessa työskentelevien asemaa, turvattiin ulkomaalaisten työntekijöi-              tystyön, osien tuottamisen ja kokoamisen sekä jakelun kehittämisen
            den työehdot, luotiin vuorotteluvapaajärjestelmä sekä joustavoitettiin osa-           yhdistelmästä.
            aikatyön ja osa-aikaeläkkeen yhteensovitusmahdollisuuksia.
                                                                                                  Teollisuusmaiden työmarkkinoilla on tapahtunut merkittäviä muutok-
            Tämän vuosituhannen ensimmäisellä tulopoliittisella sopimuksella edis-                sia samaan aikaan, kun taloudellisen toiminnan maailmanlaajuistuminen
            tettiin työssä jaksamista, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä               on edennyt ja uusi teknologia sovelluksineen lisääntynyt. Työmarkki-
            työntekijöiden ammatillista lisäkoulutusta. Työelämää kehitettiin myös                noilla kasvava kysyntä kohdistuu yhä enemmän ammattitaitoiseen, osaa-
            monin eri tavoin.                                                                     vaan ja hyvin koulutettuun työvoimaan. Samalla myös tarjolla olevan
                                                                                                  työvoiman koulutustaso on parantunut. Toisaalta heikon ammattitaidon


SAK yhdessä
 Sovitaan                                   12                                                                                    13                     SAK yhdessä
                                                                                                                                                          Sovitaan
omaavien ja vähän koulutettujen työntekijöiden työmarkkina-asema on                    Työllisyys on kasvanut erityisesti korkeaa osaamis- ja koulutustasoa vaati-
         heikentynyt teknologian kehityksen myötä, kun työvoiman kysynnän                       villa, korkean teknologian ja keskimääräistä korkeamman palkkatason
         rakenne on muuttunut tarjonnan rakennettakin nopeammin.                                aloilla. Toisaalta työllisyys on saattanut vähentyä ja työttömyysongelmia
                                                                                                aiheutua matalan teknologian ja vähäisen ammattitaitovaatimuksen
         Väestön tosiasialliset koulutusmahdollisuudet ja niiden erot kansalais-                aloilla.
         ten kesken vaikuttavat merkittävästi työmarkkinoilla ja kansantaloudes-
         sa muodostuviin palkka- ja tuloeroihin. Esimerkiksi USA:n työmarkki-                   Pitkällä aikavälillä paras ja toimivin ratkaisu torjua epätasa-arvoa ja sen
         noilla vallitsevien suurten palkkaerojen taustalla ovat pitkälti muun                  lisääntymistä työmarkkinoilla on se, että koko työvoiman osaamista pa-
         muassa koulutusmahdollisuuksien suuret erot kansalaisten kesken sekä                   rannetaan tehokkaasti laaja-alaisella koulutuksella ja sitä tukevilla
         hyvin erilaiset työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ja sopimus-                     järjestelyillä sekä töiden organisointia, palkanmuodostusta ja työaikoja
         kulttuurit Eurooppaan ja erityisesti Pohjoismaihin verrattuna.                         koskevilla sekä muilla työelämään ja työoloihin liittyvillä järjestelyillä.

         Kun vähemmän koulutettujen asema on heikentynyt kaikilla toimialoilla,
         ei vain kansainvälisillä markkinoilla kilpailevilla aloilla, on tätä kehitys-
                                                                                         3.4 Maailmanlaajuistuminen ja tuloerot
         tä tulkittu niin, että teknologinen muutos sellaisenaan selittäisi suurim-
         man osan työvoiman kysynnän rakenteen muutoksista ja palkkaerojen                      Yhä laajemmin ollaan sitä mieltä, että markkinoiden hallitsematon maa-
         kasvusta.                                                                              ilmanlaajuinen vapautuminen pitää yllä kansainväliseen talouskehityk-
                                                                                                seen liittyvää epävarmuutta ja epävakautta. Talouden ja yritystoiminnan
         Globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat kuitenkin keskinäisessä vuo-                maailmanlaajuistuminen näyttää tehokkuushyötyjen rinnalla johtavan
         rovaikutuksessa, ja niiden vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan. Kan-              siihen, että talouskilpailussa voittajien ja häviäjien välinen kuilu leviää ja
         sainvälisen kaupan lisääntyminen, suorat sijoitukset sekä informaatio-                 syvenee niin eri maiden välillä kuin niiden sisälläkin.
         ja kommunikaatiojärjestelmien yhdentyminen nopeuttavat uusien tek-
         nologioiden leviämistä. Myös esimerkiksi ulkomainen alihankinta tai                    Yksi näkyvä kansainvälinen kehityspiirre ollut tulonjaon muuttuminen
         jonkin tuotantovaiheen sijoittaminen ulkomaiseen tytäryhtiöön ovat tek-                entistä epätasaisemmaksi. Työ- ja pääomatulojen välinen suhde on muut-
         nologisen muutoksen mahdollistamia mutta samalla kansainvälisen kil-                   tunut lähes kaikkialla, joskin eri maissa hieman eri tahtiin, pääomatulo-
         pailun vauhdittamaa tuotantotoiminnan uudelleenjärjestämistä.                          jen kansantulo-osuutta tuntuvasti kasvattaneeseen suuntaan. Tähän tu-
                                                                                                lonjaon muutokseen ovat vaikuttaneet, monisyisesti ja myös toisiinsa
         Yritysten kannalta uudelleenjärjestely on voinut olla edellytys myös ko-               kietoutuen, useat tekijät, muun muassa tuotannon rakenteeseen ja sen
         timaisen tuotannon ja työpaikkojen säilymiselle. Toisaalta matalapalkka-               pääomavaltaistumiseen sekä työmarkkinatasapainoon ja työttömyyteen
         maiden suunnasta syntynyt kilpailun uhka on voinut kannustaa yrityk-                   liittyvät tekijät.
         siä kehittämään ja hyödyntämään sellaista tuotantotekniikkaa, joka tu-
         keutuu hyvin koulutetun työvoiman käyttöön.                                            On ilmeistä, että rahoitusmarkkinoiden säätelyn purkaminen ja pääoman-
                                                                                                liikkeiden maailmanlaajuinen vapauttaminen ovat rajanneet ammattiyh-
                                                                                                distysliikkeen kansallisen tason neuvotteluasemia työmarkkinoilla ja
  3.3 Suomen strategia                                                                          sopimustoiminnassa niin, että sillä on ollut oma vaikutuksensa palkko-
                                                                                                jen ja muiden työtulojen reaaliseen kehitykseen.
         Vastausta maailmanlaajuistuvaan kilpailuun Suomessa on haettu tuotta-
         vuutta nostavasta osaamisen strategiasta, eikä maassamme ole hyväk-                    Myös verotuksen ja tulonsiirtojen jälkeinen käytettävissä olevien tulojen
         sytty heikkoa tuottavuutta pönkittävää kilpailua matalilla palkoilla.                  jakauma on muuttunut useissa maissa aikaisempaa epätasaisemmaksi.
         Suomessa valittu osaamisen strategia on tuonut menestystä kansainväli-                 Kotitalouksien väliset tuloerot ovat eräissä maissa kasvaneet varsin no-
         sessä työnjaossa. Suomi on alkanut voimakkaasti erikoistua osaamista                   peasti.
         vaativiin tuotteisiin, sekä tavaroihin että palveluihin. Niin yksityinen kuin
         erityisesti julkinenkin sektori ovat lisänneet voimakkaasti tutkimus- ja               Suomessa tuloerot ovat useita vuosia olleet ja ovat yhä teollisuusmaiden
         koulutuspanostuksiaan.                                                                 pienimpiä. Meillä on 1990-luvun aikana tapahtuneiden tulonjaon muu-
                                                                                                tosten seurauksena palattu 1970-luvun alussa vallinneeseen tilanteeseen.


SAK yhdessä
 Sovitaan                                 14                                                                                     15                      SAK yhdessä
                                                                                                                                                          Sovitaan
omaavien ja vähän koulutettujen työntekijöiden työmarkkina-asema on                    Työllisyys on kasvanut erityisesti korkeaa osaamis- ja koulutustasoa vaati-
         heikentynyt teknologian kehityksen myötä, kun työvoiman kysynnän                       villa, korkean teknologian ja keskimääräistä korkeamman palkkatason
         rakenne on muuttunut tarjonnan rakennettakin nopeammin.                                aloilla. Toisaalta työllisyys on saattanut vähentyä ja työttömyysongelmia
                                                                                                aiheutua matalan teknologian ja vähäisen ammattitaitovaatimuksen
         Väestön tosiasialliset koulutusmahdollisuudet ja niiden erot kansalais-                aloilla.
         ten kesken vaikuttavat merkittävästi työmarkkinoilla ja kansantaloudes-
         sa muodostuviin palkka- ja tuloeroihin. Esimerkiksi USA:n työmarkki-                   Pitkällä aikavälillä paras ja toimivin ratkaisu torjua epätasa-arvoa ja sen
         noilla vallitsevien suurten palkkaerojen taustalla ovat pitkälti muun                  lisääntymistä työmarkkinoilla on se, että koko työvoiman osaamista pa-
         muassa koulutusmahdollisuuksien suuret erot kansalaisten kesken sekä                   rannetaan tehokkaasti laaja-alaisella koulutuksella ja sitä tukevilla
         hyvin erilaiset työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ja sopimus-                     järjestelyillä sekä töiden organisointia, palkanmuodostusta ja työaikoja
         kulttuurit Eurooppaan ja erityisesti Pohjoismaihin verrattuna.                         koskevilla sekä muilla työelämään ja työoloihin liittyvillä järjestelyillä.

         Kun vähemmän koulutettujen asema on heikentynyt kaikilla toimialoilla,
         ei vain kansainvälisillä markkinoilla kilpailevilla aloilla, on tätä kehitys-
                                                                                         3.4 Maailmanlaajuistuminen ja tuloerot
         tä tulkittu niin, että teknologinen muutos sellaisenaan selittäisi suurim-
         man osan työvoiman kysynnän rakenteen muutoksista ja palkkaerojen                      Yhä laajemmin ollaan sitä mieltä, että markkinoiden hallitsematon maa-
         kasvusta.                                                                              ilmanlaajuinen vapautuminen pitää yllä kansainväliseen talouskehityk-
                                                                                                seen liittyvää epävarmuutta ja epävakautta. Talouden ja yritystoiminnan
         Globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat kuitenkin keskinäisessä vuo-                maailmanlaajuistuminen näyttää tehokkuushyötyjen rinnalla johtavan
         rovaikutuksessa, ja niiden vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan. Kan-              siihen, että talouskilpailussa voittajien ja häviäjien välinen kuilu leviää ja
         sainvälisen kaupan lisääntyminen, suorat sijoitukset sekä informaatio-                 syvenee niin eri maiden välillä kuin niiden sisälläkin.
         ja kommunikaatiojärjestelmien yhdentyminen nopeuttavat uusien tek-
         nologioiden leviämistä. Myös esimerkiksi ulkomainen alihankinta tai                    Yksi näkyvä kansainvälinen kehityspiirre ollut tulonjaon muuttuminen
         jonkin tuotantovaiheen sijoittaminen ulkomaiseen tytäryhtiöön ovat tek-                entistä epätasaisemmaksi. Työ- ja pääomatulojen välinen suhde on muut-
         nologisen muutoksen mahdollistamia mutta samalla kansainvälisen kil-                   tunut lähes kaikkialla, joskin eri maissa hieman eri tahtiin, pääomatulo-
         pailun vauhdittamaa tuotantotoiminnan uudelleenjärjestämistä.                          jen kansantulo-osuutta tuntuvasti kasvattaneeseen suuntaan. Tähän tu-
                                                                                                lonjaon muutokseen ovat vaikuttaneet, monisyisesti ja myös toisiinsa
         Yritysten kannalta uudelleenjärjestely on voinut olla edellytys myös ko-               kietoutuen, useat tekijät, muun muassa tuotannon rakenteeseen ja sen
         timaisen tuotannon ja työpaikkojen säilymiselle. Toisaalta matalapalkka-               pääomavaltaistumiseen sekä työmarkkinatasapainoon ja työttömyyteen
         maiden suunnasta syntynyt kilpailun uhka on voinut kannustaa yrityk-                   liittyvät tekijät.
         siä kehittämään ja hyödyntämään sellaista tuotantotekniikkaa, joka tu-
         keutuu hyvin koulutetun työvoiman käyttöön.                                            On ilmeistä, että rahoitusmarkkinoiden säätelyn purkaminen ja pääoman-
                                                                                                liikkeiden maailmanlaajuinen vapauttaminen ovat rajanneet ammattiyh-
                                                                                                distysliikkeen kansallisen tason neuvotteluasemia työmarkkinoilla ja
  3.3 Suomen strategia                                                                          sopimustoiminnassa niin, että sillä on ollut oma vaikutuksensa palkko-
                                                                                                jen ja muiden työtulojen reaaliseen kehitykseen.
         Vastausta maailmanlaajuistuvaan kilpailuun Suomessa on haettu tuotta-
         vuutta nostavasta osaamisen strategiasta, eikä maassamme ole hyväk-                    Myös verotuksen ja tulonsiirtojen jälkeinen käytettävissä olevien tulojen
         sytty heikkoa tuottavuutta pönkittävää kilpailua matalilla palkoilla.                  jakauma on muuttunut useissa maissa aikaisempaa epätasaisemmaksi.
         Suomessa valittu osaamisen strategia on tuonut menestystä kansainväli-                 Kotitalouksien väliset tuloerot ovat eräissä maissa kasvaneet varsin no-
         sessä työnjaossa. Suomi on alkanut voimakkaasti erikoistua osaamista                   peasti.
         vaativiin tuotteisiin, sekä tavaroihin että palveluihin. Niin yksityinen kuin
         erityisesti julkinenkin sektori ovat lisänneet voimakkaasti tutkimus- ja               Suomessa tuloerot ovat useita vuosia olleet ja ovat yhä teollisuusmaiden
         koulutuspanostuksiaan.                                                                 pienimpiä. Meillä on 1990-luvun aikana tapahtuneiden tulonjaon muu-
                                                                                                tosten seurauksena palattu 1970-luvun alussa vallinneeseen tilanteeseen.


SAK yhdessä
 Sovitaan                                 14                                                                                     15                      SAK yhdessä
                                                                                                                                                          Sovitaan
Muutoksen taustalla on erityisesti pääomatulojen voimakas kasvu sekä
          osin myös verotuksen ja tulonsiirtojen tuloeroja tasoittavan vaikutuksen
                                                                                         3.6 Euroopan yhdentymiskehitys, talous- ja
          heikkeneminen.                                                                 rahaliitto Emu ja EU:n laajeneminen
  3.5 Ammattiyhdistysliikkeen toiminta ja                                                       Osana talouden maailmanlaajuistumista etenee myös kansallisvaltioiden
                                                                                                keskinäisin päätöksin ja ratkaisuin joudutettu taloudellinen yhdentymi-
  maailmanlaajuistuminen                                                                        nen. Erityisesti alueellinen integraatio syvenee. Euroopan unioni ja sitä
                                                                                                syventävä talous- ja rahaliitto Emu sekä yhteisen valuutan käyttöön pe-
          Palkansaajien puolta pitävä ammattiyhdistysliike pyrkii kehittämään kes-              rustuvan euroalueen muodostuminen ovat tulosta tästä kehityksestä. EU
          kinäistä kansainvälistä yhteistyötään ja toimimaan maailmanlaajuisesti                ja Emu on yhtäältä nähty kansallisen taloutta, markkinoita ja markkina-
          globalisaation kielteisten vaikutusten torjumiseksi. Ammattiyhdistyslii-              voimia koskevan säätelyn lopullisena purkajana. Toisaalta Euroopan
          ke vahvistaa yhteistyötään ja pyrkii estämään työntekijöiden oikeuksien               unioni talous- ja rahaliittoineen ja yhteisvaluuttoineen voidaan päinvas-
          heikentämisen sekä palkkojen ja muiden työehtojen polkemisen, johon                   toin nähdä jo menetettyjen säätelymahdollisuuksien ainakin osittaisena
          maailmanlaajuinen kilpailu sijoituksista ja työpaikoista voi johtaa.                  palauttajana ja siten yrityksenä hallita kansanvaltaisesti taloudellista
                                                                                                integraatiota.
          Kansainvälinen ammattiyhdistysliike vahvistaa omaa organisaatiotaan,
          kehittää tietojen vaihtoa, yhteistyötä ja toimintaverkostoja myös ammat-              Työmarkkinoiden sopimustoiminnalle Euroopan integraatio tarjoaa sekä
          tiyhdistysliikkeen ulkopuolisten tahojen kanssa.                                      uhkia että mahdollisuuksia. EU-integraation tuleva kehitys vaikuttaa
                                                                                                olennaisesti tulevaan edunvalvonta- ja sopimuspolitiikkaan. Vaikka vai-
          Monikansallisissa yhtiöissä ay-liike on pyrkinyt lisäämään vaikutustaan               kutukset ovat merkittävämpiä pitemmällä aikavälillä, ne on otettava
          erityisesti kansainvälisten ammattialasihteeristöjen kautta. Konserni-                huomioon myös tämän päivän edunvalvonta- ja sopimuspoliittisissa rat-
          yhteistyölle on Euroopan unionissa määritelty puitteet, jotka vaativat edel-          kaisuissa.
          leen kehittämistä. ILOn ja OECD:n hyväksymät monikansallisia yhtiöitä
          koskevat toimintaohjeet tarjoavat ammattiyhdistysliikkeelle monia mah-                Eurooppalaiseen yhteiskuntamalliin kuuluu palkansaajien ammatillinen
          dollisuuksia saada omia tavoitteitaan otetuksi huomioon monikansallis-                järjestäytyminen ja palkkojen määräytyminen työnantajien ja palkansaa-
          ten yhtiöiden toiminnassa. Yritystasolla vaikutetaan siten, että kansain-             jien edustajien välisin työehtosopimuksin. Työmarkkinajärjestöjen mer-
          välistä tuotantoa harjoittavat tai kansainvälistä ostotoimintaa ja kauppaa            kitys tunnustetaan jo EU:n perustamisasiakirjassa, Rooman sopimukses-
          käyvät yritykset ottaisivat huomioon tietyt eettiset periaatteet, kuten ih-           sa. EU-maiden järjestäytymisasteissa on eroja, mutta esimerkiksi OECD:n
          misoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien noudattamisen.                             tutkimusten mukaan työehtosopimusten vaikutukset kattavat yleensä yli
                                                                                                80 prosenttia palkansaajista. Paineet yhdenmukaisuuteen pikemminkin
          Kansainvälisiin taloudellisiin ja muihin järjestöihin vaikuttaminen on am-            tukevat kuin murtavat suomalaista sopimustoiminnan perustaa.
          mattiyhdistysliikkeen toinen keskeinen toiminta-alue. Näistä järjestöistä
          merkittävimmät ovat kolmikantaiseen yhteistyöhön toimintansa perus-                   Emun mukanaan tuomiin talouden pelisääntöjen muutoksiin Suomen
          tava Kansainvälinen Työjärjestö (ILO) ja taloudellisista organisaatioista             työmarkkinoilla varauduttiin paremmin kuin useimmissa muissa mais-
          Maailman Kauppajärjestö (WTO) sekä kansainväliset rahoitusinstituutiot                sa. Jo vuoden 1997 toukokuussa työmarkkinoiden keskusjärjestöt esitti-
          Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Maailmanpankki (WB).                          vät yhteisen tilannearvion. Järjestöt totesivat mm., että Emu-jäsenyys ei
                                                                                                merkitse työ- ja virkaehtosopimusten vähimmäisehtoihin eikä työehto-
          Ammattiyhdistysliike on kansainvälisillä foorumeilla vaatinut jo pitkään              sopimusten yleissitovuuteen puuttumista tai nimellispalkkojen alenta-
          ja vaatii yhä ns. sosiaalilausekkeen sisällyttämistä kansainvälisen talou-            mista. Järjestöt näkivät sopimustoiminnan perusrakenteet kestäviksi myös
          den, kaupan ja investointien pelisääntöihin sen varmistamiseksi, että                 Emu-jäsenyyttä silmällä pitäen. Järjestöt totesivat toimivansa siten, että
          hallitukset ja yritykset kunnioittavat ihmisoikeuksia ja työelämän                    työmarkkinoilla säilyy edelleen mahdollisuus erilaisiin vaihtoehtoisiin
          perusoikeuksia (työntekijöiden järjestäytymis- ja työehtosopimus-                     sopimusmuotoihin mukaan luettuna tulopoliittiset ratkaisut ja keskitetyt
          oikeuksia, syrjinnän kieltoa, pakkotyön kieltoa, lapsityön kieltoa ja tasa-           ratkaisut. Järjestöt olivat yhtä mieltä myös siitä, että kansantaloudellis-
          arvon edistämistä).                                                                   ten näkökohtien ja toisaalta toimialakohtaisten häiriöiden huomioon


SAK yhdessä
 Sovitaan                                 16                                                                                    17                     SAK yhdessä
                                                                                                                                                        Sovitaan
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä

Más contenido relacionado

La actualidad más candente

2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelmaSYL
 
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleToimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleSYL
 
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäSuomen Ekonomit
 
Kuva aineiston arkiston toimintamallit -dokumentti
Kuva aineiston arkiston toimintamallit -dokumenttiKuva aineiston arkiston toimintamallit -dokumentti
Kuva aineiston arkiston toimintamallit -dokumenttiTHL
 
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmat
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmatNettielamaa - sosiaalisen median maailmat
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmatTuija Aalto
 
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Panu Kekäle
 
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisio
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisioLoppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisio
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisioSovelto
 
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014Suomen Ekonomit
 

La actualidad más candente (20)

Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
 
Luottamushenkilön tasa-arvo-opas
Luottamushenkilön tasa-arvo-opasLuottamushenkilön tasa-arvo-opas
Luottamushenkilön tasa-arvo-opas
 
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleToimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
 
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
 
Kuva aineiston arkiston toimintamallit -dokumentti
Kuva aineiston arkiston toimintamallit -dokumenttiKuva aineiston arkiston toimintamallit -dokumentti
Kuva aineiston arkiston toimintamallit -dokumentti
 
Droit maritime
   Droit maritime   Droit maritime
Droit maritime
 
Mahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja MaijaMahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja Maija
 
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmat
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmatNettielamaa - sosiaalisen median maailmat
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmat
 
Dess recette
Dess recetteDess recette
Dess recette
 
SAK:n toimintakertomus 2013
SAK:n toimintakertomus 2013SAK:n toimintakertomus 2013
SAK:n toimintakertomus 2013
 
Perhevapaat
PerhevapaatPerhevapaat
Perhevapaat
 
SAK:n toimintakertomus 2015
SAK:n toimintakertomus 2015SAK:n toimintakertomus 2015
SAK:n toimintakertomus 2015
 
Perhevapaat
PerhevapaatPerhevapaat
Perhevapaat
 
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
 
SAK:n toimintakertomus 2014
SAK:n toimintakertomus 2014SAK:n toimintakertomus 2014
SAK:n toimintakertomus 2014
 
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisio
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisioLoppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisio
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisio
 
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
 
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
 
SAK:n toimintakertomus 2011
SAK:n toimintakertomus 2011SAK:n toimintakertomus 2011
SAK:n toimintakertomus 2011
 

Similar a Sovitaan yhdessä

Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Tiina Kallio
 
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012SYL
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Suomen Ekonomit
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Panu Kekäle
 
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...Suomen eOppimiskeskus ry
 
Rahoitusalan TES 2013-2016
Rahoitusalan TES 2013-2016Rahoitusalan TES 2013-2016
Rahoitusalan TES 2013-2016Suomen Ekonomit
 
Primer apunte de_contabilidad
Primer apunte de_contabilidadPrimer apunte de_contabilidad
Primer apunte de_contabilidadSonia Miranda
 
Kuva-aineistojen arkiston toimintamallit
Kuva-aineistojen arkiston toimintamallitKuva-aineistojen arkiston toimintamallit
Kuva-aineistojen arkiston toimintamallitTHL
 
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenPalveluseteli-hanke
 
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaPro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaIrina Rekiranta
 
Case: Brainstorming Manual for Trainers
Case: Brainstorming Manual for TrainersCase: Brainstorming Manual for Trainers
Case: Brainstorming Manual for TrainersJukka Hassinen
 

Similar a Sovitaan yhdessä (16)

Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille
 
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
 
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
 
Rahoitusalan TES 2013-2016
Rahoitusalan TES 2013-2016Rahoitusalan TES 2013-2016
Rahoitusalan TES 2013-2016
 
Primer apunte de_contabilidad
Primer apunte de_contabilidadPrimer apunte de_contabilidad
Primer apunte de_contabilidad
 
Digimedia 2003
Digimedia 2003 Digimedia 2003
Digimedia 2003
 
Gmdss
GmdssGmdss
Gmdss
 
Kuva-aineistojen arkiston toimintamallit
Kuva-aineistojen arkiston toimintamallitKuva-aineistojen arkiston toimintamallit
Kuva-aineistojen arkiston toimintamallit
 
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
 
Thomafluid II (suomi)
Thomafluid II (suomi)Thomafluid II (suomi)
Thomafluid II (suomi)
 
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaPro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
 
Econometric
EconometricEconometric
Econometric
 
Case: Brainstorming Manual for Trainers
Case: Brainstorming Manual for TrainersCase: Brainstorming Manual for Trainers
Case: Brainstorming Manual for Trainers
 
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
 

Más de Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Más de Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
 
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslistaPainava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
 
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
 
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissaSAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
 
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
 
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
 
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
 
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdfkoyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
 
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdfhaastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
 
Occupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshellOccupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshell
 
Företagshälsovården i ett nötskal
Företagshälsovården i ett nötskalFöretagshälsovården i ett nötskal
Företagshälsovården i ett nötskal
 
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdfluottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
 
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cutsA catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
 
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
 
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressaTyöterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
 
Painava syy -esite
Painava syy -esitePainava syy -esite
Painava syy -esite
 
Pienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman laskuPienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman lasku
 
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
 
SAK:n vuosikertomus 2022
SAK:n vuosikertomus 2022SAK:n vuosikertomus 2022
SAK:n vuosikertomus 2022
 

Sovitaan yhdessä

  • 2. SAK yhdessä Sovitaan SAK:n 16. edustajakokous 28.-30.5.2001 SAK yhdessä Sovitaan
  • 3. Sisällys 1 JOHDANTO ..................................................................................................... 5 2 SAK:N SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINTATAPA ...................... 7 2.1 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN TOIMINTA-AJATUS ..................................................................... 7 2.2 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN TOIMINTATAPA .......................................................................... 7 3 SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS ........................................ 9 3.1 SOPIMUSPOLITIIKKA MENNEEN VALOSSA ................................................................................ 9 3.1.1 PALKKA- JA HINTASÄÄNNÖSTELYSTÄ EURO-OLOIHIN .................................... 9 3.1.2 TYÖELÄMÄÄ JA SOSIAALITURVAA UUDISTETTU ............................................ 12 3.2 TALOUDEN GLOBALISAATIO JA TEKNOLOGINEN MUUTOS ....................................................... 13 3.3 SUOMEN STRATEGIA ........................................................................................................... 14 3.4 MAAILMANLAAJUISTUMINEN JA TULOEROT .......................................................................... 15 3.5 AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN TOIMINTA JA MAAILMANLAAJUISTUMINEN ................................ 16 3.6 EUROOPAN YHDENTYMISKEHITYS, TALOUS- JA RAHALIITTO EMU JA EU:N LAAJENEMINEN ..... 17 3.7 EU:N LAAJENEMINEN ......................................................................................................... 18 3.8 EMU, TYÖMARKKINAT JA PALKANMUODOSTUS ..................................................................... 18 3.9 SUOMEN TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT JA TALOUSKASVUN VAIHTOEHDOT ............................. 20 3.10 TYÖELÄMÄN JA TUOTANTORAKENTEIDEN MUUTOS .............................................................24 3.11 YHTEISKUNNALLINEN TILANNE ......................................................................................... 26 3.12 TYÖNANTAJAPOLITIIKKA ................................................................................................... 26 3.13 MUUT PALKANSAAJAJÄRJESTÖT ......................................................................................... 28 4 SOPIMUSTOIMINNAN HAASTEET JA UUDELLEENARVIOINNIN TARPEET ............... 29 5 SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINNALLISET VAIHTOEHDOT ..................................... 33 5.1 SOPIMUSPOLITIIKAN PERUSTA .............................................................................................. 33 5.2 VALTIOVALLAN ROOLI ........................................................................................................ 33 5.3 PALKKAPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄVAIHTOEHDOT ..................................................................... 35 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 5.4 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN PERUSVAIHTOEHDOT ............................................................... 38 Graafinen suunnittelu Mikko Huttunen 5.4.1 KESKITETTY TULOPOLIITTINEN SOPIMINEN .................................................. 39 Valkealan Painokarelia 2001 5.4.2 KESKUSJÄRJESTÖSOPIMINEN ...................................................................... 40 5.4.3 KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS SOPIMUSRATKAISUKSI ......................................... 41 ISBN 951-714-210-2 SAK yhdessä Sovitaan 3 SAK yhdessä Sovitaan
  • 4. Sisällys 1 JOHDANTO ..................................................................................................... 5 2 SAK:N SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINTATAPA ...................... 7 2.1 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN TOIMINTA-AJATUS ..................................................................... 7 2.2 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN TOIMINTATAPA .......................................................................... 7 3 SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS ........................................ 9 3.1 SOPIMUSPOLITIIKKA MENNEEN VALOSSA ................................................................................ 9 3.1.1 PALKKA- JA HINTASÄÄNNÖSTELYSTÄ EURO-OLOIHIN .................................... 9 3.1.2 TYÖELÄMÄÄ JA SOSIAALITURVAA UUDISTETTU ............................................ 12 3.2 TALOUDEN GLOBALISAATIO JA TEKNOLOGINEN MUUTOS ....................................................... 13 3.3 SUOMEN STRATEGIA ........................................................................................................... 14 3.4 MAAILMANLAAJUISTUMINEN JA TULOEROT .......................................................................... 15 3.5 AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN TOIMINTA JA MAAILMANLAAJUISTUMINEN ................................ 16 3.6 EUROOPAN YHDENTYMISKEHITYS, TALOUS- JA RAHALIITTO EMU JA EU:N LAAJENEMINEN ..... 17 3.7 EU:N LAAJENEMINEN ......................................................................................................... 18 3.8 EMU, TYÖMARKKINAT JA PALKANMUODOSTUS ..................................................................... 18 3.9 SUOMEN TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT JA TALOUSKASVUN VAIHTOEHDOT ............................. 20 3.10 TYÖELÄMÄN JA TUOTANTORAKENTEIDEN MUUTOS .............................................................24 3.11 YHTEISKUNNALLINEN TILANNE ......................................................................................... 26 3.12 TYÖNANTAJAPOLITIIKKA ................................................................................................... 26 3.13 MUUT PALKANSAAJAJÄRJESTÖT ......................................................................................... 28 4 SOPIMUSTOIMINNAN HAASTEET JA UUDELLEENARVIOINNIN TARPEET ............... 29 5 SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINNALLISET VAIHTOEHDOT ..................................... 33 5.1 SOPIMUSPOLITIIKAN PERUSTA .............................................................................................. 33 5.2 VALTIOVALLAN ROOLI ........................................................................................................ 33 5.3 PALKKAPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄVAIHTOEHDOT ..................................................................... 35 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 5.4 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN PERUSVAIHTOEHDOT ............................................................... 38 Graafinen suunnittelu Mikko Huttunen 5.4.1 KESKITETTY TULOPOLIITTINEN SOPIMINEN .................................................. 39 Valkealan Painokarelia 2001 5.4.2 KESKUSJÄRJESTÖSOPIMINEN ...................................................................... 40 5.4.3 KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS SOPIMUSRATKAISUKSI ......................................... 41 ISBN 951-714-210-2 SAK yhdessä Sovitaan 3 SAK yhdessä Sovitaan
  • 5. 5.4.4 KOORDINOITU LIITTOSOPIMINEN ............................................................... 41 5.4.5 LIITTOTASON SOPIMINEN .......................................................................... 42 1 Johdanto 5.4.6 KONSERNISOPIMUKSET .............................................................................. 43 5.4.7 YRITYSKOHTAINEN JA PAIKALLINEN SOPIMINEN .......................................... 43 5.4.8 YKSILÖTASON SOPIMINEN ......................................................................... 46 Työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopimustoiminta on ammattiyhdistys- 5.5 JAKOVARAN KÄYTTÖ AINEELLISEN ELINTASON NOSTAMISEEN JA VAPAA-AJAN LISÄÄMISEEN .... 46 liikkeen toiminnan ydinaluetta ja keskeinen vaikuttamisen osa. SAK:n 5.5.1 PALKANKOROTUSTEN MUOTO ................................................................... 47 sopimustoiminnan saavutukset ovat mittavat. Sopimuksin on pystytty 5.5.2 VAIHTOEHTOJA PALKKAKUSTANNUSTEN NIMELLISJOUSTOON ....................... 50 turvaamaan palkkojen myönteinen kehitys ja ostovoiman kasvu. Palkan- 5.5.3 TULOS- JA VOITTOPALKKIOT ...................................................................... 51 saajien ja heidän perheidensä hyvinvointi on lisääntynyt, ja sopimusten 5.5.4 TASASUHTAISEN ANSIOKEHITYKSEN TURVAAMISMAHDOLLISUUDET PITKÄLLÄ antama turva parantunut merkittävästi. Työajan lyhennykset, vuo- AIKAVÄLILLÄ ..................................................................................................... 52 silomaetuuksien lisääminen, perhepoliittiset uudistukset sekä kattava 5.6 TYÖEHTOSOPIMUKSET JA KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖ ............................................................... 53 työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmä ovat vain esimerkkejä am- mattiyhdistysliikkeen ajamista uudistuksista ja sopimustoiminnan saa- 6 SOPIMUSTOIMINNAN ERITYISIÄ KEHITTÄMISKOHTEITA .................................... 55 vutuksista. 6.1 KANSAINVÄLISEN SOPIMUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ....................................................... 55 Suomen vahvuudeksi ja menestystekijäksi on noussut työmarkkinaosa- 6.2 SOPIMUSJÄRJESTELYJEN NYKYAIKAISTAMINEN ....................................................................... 56 puolten ja valtiovallan laaja yhteistyö, kyky neuvotella ja sopia yhdessä 6.2.1 MENETTELYTAVAT YRITYS- JA TOIMIALARAKENTEIDEN MUUTTUESSA ............ 56 keskeisistä asioista. Tämä suomalaisen yhteiskunnan sopimisen toimin- 6.2.2 HENKILÖSTÖRYHMIEN YHTEISET TYÖEHDOT ............................................... 57 tatapa on luonut perustan yhteiskunnan vakaudelle ja eheydelle sekä 6.3 EPÄTYYPILLISET TYÖSUHTEET JA TASA-ARVO ........................................................................ 58 talouden kasvulle ja palkansaajien hyvinvoinnille. Suomi nousi talous- 6.4 LAATUTAVOITTEIDEN ASETTAMINEN .................................................................................... 59 kriisistä ja ylsi teollisuusmaiden nopeimpaan kasvuun pitkälti laaja-alais- 6.4.1 ELINIKÄISEN OPPIMISEN MAHDOLLISUUS .................................................... 60 ten, 1990-luvulla tehtyjen tulopoliittisten ratkaisujen ansiosta. 6.4.2 TYÖAIKA .................................................................................................. 60 6.5 SOPIMUSTEN NOUDATTAMISEN VALVONTA ........................................................................... 61 Taloudessa, tuotantorakenteissa ja työmarkkinoilla on viimeisten kym- 6.5.1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET .................................... 61 menen vuoden aikana tapahtunut nopeita ja suuria muutoksia. Näistä 6.5.2 TYÖEHTO- JA VIRANOMAISVALVONNAN KEHITTÄMINEN .............................. 63 toimintaympäristön muutoksista nousevat monet kysymykset haastavat arvioimaan perusteellisesti SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen sopimus- 7 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN SOPIMUSPOLIITTISET PÄÄTÖKSET ...................... 67 politiikan tavoitteita, keinoja ja toimintalinjoja alkaneella uudella vuosi- tuhannella. 7.1 SOPIMUSPOLITIIKAN TAVOITETILA VUOSIKYMMENEN JÄLKIPUOLISKOLLA ................................ 67 7.2 SAK:N PALKKAPOLIITTISET TAVOITTEET .............................................................................. 68 Sopimustoiminnan haasteet ja uudelleenarvioinnin tarpeet voidaan ki- 7.3 TYÖELÄMÄN LAADULLISET TAVOITTEET ............................................................................... 68 teyttää esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin, joihin tämä edustajakoko- 7.4 SAK:N TAVOITTEET SOPIMUS- JA NEUVOTTELUJÄRJESTELMIEN uksen käsiteltäväksi valmisteltu Sovitaan yhdessä – sopimuspolitiikan JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEKSI ............................................................................................. 70 tavoitteet -asiakirja osaltaan pyrkii etsimään vastauksia. 7.5 TAVOITTEET KANSAINVÄLISELLE SOPIMUSTOIMINNALLE ........................................................ 73 - Pysyykö sopimusyhteiskunta Suomen mallina ja menestystekijänä LIITETIEDOSTOT myös tulevaisuudessa? - Millaiset ovat solidaarisen palkkapolitiikan mahdollisuudet ja tar- peet tuottavuuden kasvuerojen toimintaympäristössä? - Mitkä ovat kansallisen sopimustoiminnan edellytykset yhdenty- vässä Euroopassa? - Miten sopimustoimintaa tulee kehittää? - Mitä työmarkkinoiden sopimuspolitiikalle merkitsee se, että euro- valuutan oloissa kansallinen raha- ja valuuttapolitiikka on poistu- nut talouspolitiikan keinovalikoimasta? SAK yhdessä Sovitaan 4 5 SAK yhdessä Sovitaan
  • 6. 5.4.4 KOORDINOITU LIITTOSOPIMINEN ............................................................... 41 5.4.5 LIITTOTASON SOPIMINEN .......................................................................... 42 1 Johdanto 5.4.6 KONSERNISOPIMUKSET .............................................................................. 43 5.4.7 YRITYSKOHTAINEN JA PAIKALLINEN SOPIMINEN .......................................... 43 5.4.8 YKSILÖTASON SOPIMINEN ......................................................................... 46 Työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopimustoiminta on ammattiyhdistys- 5.5 JAKOVARAN KÄYTTÖ AINEELLISEN ELINTASON NOSTAMISEEN JA VAPAA-AJAN LISÄÄMISEEN .... 46 liikkeen toiminnan ydinaluetta ja keskeinen vaikuttamisen osa. SAK:n 5.5.1 PALKANKOROTUSTEN MUOTO ................................................................... 47 sopimustoiminnan saavutukset ovat mittavat. Sopimuksin on pystytty 5.5.2 VAIHTOEHTOJA PALKKAKUSTANNUSTEN NIMELLISJOUSTOON ....................... 50 turvaamaan palkkojen myönteinen kehitys ja ostovoiman kasvu. Palkan- 5.5.3 TULOS- JA VOITTOPALKKIOT ...................................................................... 51 saajien ja heidän perheidensä hyvinvointi on lisääntynyt, ja sopimusten 5.5.4 TASASUHTAISEN ANSIOKEHITYKSEN TURVAAMISMAHDOLLISUUDET PITKÄLLÄ antama turva parantunut merkittävästi. Työajan lyhennykset, vuo- AIKAVÄLILLÄ ..................................................................................................... 52 silomaetuuksien lisääminen, perhepoliittiset uudistukset sekä kattava 5.6 TYÖEHTOSOPIMUKSET JA KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖ ............................................................... 53 työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmä ovat vain esimerkkejä am- mattiyhdistysliikkeen ajamista uudistuksista ja sopimustoiminnan saa- 6 SOPIMUSTOIMINNAN ERITYISIÄ KEHITTÄMISKOHTEITA .................................... 55 vutuksista. 6.1 KANSAINVÄLISEN SOPIMUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ....................................................... 55 Suomen vahvuudeksi ja menestystekijäksi on noussut työmarkkinaosa- 6.2 SOPIMUSJÄRJESTELYJEN NYKYAIKAISTAMINEN ....................................................................... 56 puolten ja valtiovallan laaja yhteistyö, kyky neuvotella ja sopia yhdessä 6.2.1 MENETTELYTAVAT YRITYS- JA TOIMIALARAKENTEIDEN MUUTTUESSA ............ 56 keskeisistä asioista. Tämä suomalaisen yhteiskunnan sopimisen toimin- 6.2.2 HENKILÖSTÖRYHMIEN YHTEISET TYÖEHDOT ............................................... 57 tatapa on luonut perustan yhteiskunnan vakaudelle ja eheydelle sekä 6.3 EPÄTYYPILLISET TYÖSUHTEET JA TASA-ARVO ........................................................................ 58 talouden kasvulle ja palkansaajien hyvinvoinnille. Suomi nousi talous- 6.4 LAATUTAVOITTEIDEN ASETTAMINEN .................................................................................... 59 kriisistä ja ylsi teollisuusmaiden nopeimpaan kasvuun pitkälti laaja-alais- 6.4.1 ELINIKÄISEN OPPIMISEN MAHDOLLISUUS .................................................... 60 ten, 1990-luvulla tehtyjen tulopoliittisten ratkaisujen ansiosta. 6.4.2 TYÖAIKA .................................................................................................. 60 6.5 SOPIMUSTEN NOUDATTAMISEN VALVONTA ........................................................................... 61 Taloudessa, tuotantorakenteissa ja työmarkkinoilla on viimeisten kym- 6.5.1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET .................................... 61 menen vuoden aikana tapahtunut nopeita ja suuria muutoksia. Näistä 6.5.2 TYÖEHTO- JA VIRANOMAISVALVONNAN KEHITTÄMINEN .............................. 63 toimintaympäristön muutoksista nousevat monet kysymykset haastavat arvioimaan perusteellisesti SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen sopimus- 7 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN SOPIMUSPOLIITTISET PÄÄTÖKSET ...................... 67 politiikan tavoitteita, keinoja ja toimintalinjoja alkaneella uudella vuosi- tuhannella. 7.1 SOPIMUSPOLITIIKAN TAVOITETILA VUOSIKYMMENEN JÄLKIPUOLISKOLLA ................................ 67 7.2 SAK:N PALKKAPOLIITTISET TAVOITTEET .............................................................................. 68 Sopimustoiminnan haasteet ja uudelleenarvioinnin tarpeet voidaan ki- 7.3 TYÖELÄMÄN LAADULLISET TAVOITTEET ............................................................................... 68 teyttää esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin, joihin tämä edustajakoko- 7.4 SAK:N TAVOITTEET SOPIMUS- JA NEUVOTTELUJÄRJESTELMIEN uksen käsiteltäväksi valmisteltu Sovitaan yhdessä – sopimuspolitiikan JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEKSI ............................................................................................. 70 tavoitteet -asiakirja osaltaan pyrkii etsimään vastauksia. 7.5 TAVOITTEET KANSAINVÄLISELLE SOPIMUSTOIMINNALLE ........................................................ 73 - Pysyykö sopimusyhteiskunta Suomen mallina ja menestystekijänä LIITETIEDOSTOT myös tulevaisuudessa? - Millaiset ovat solidaarisen palkkapolitiikan mahdollisuudet ja tar- peet tuottavuuden kasvuerojen toimintaympäristössä? - Mitkä ovat kansallisen sopimustoiminnan edellytykset yhdenty- vässä Euroopassa? - Miten sopimustoimintaa tulee kehittää? - Mitä työmarkkinoiden sopimuspolitiikalle merkitsee se, että euro- valuutan oloissa kansallinen raha- ja valuuttapolitiikka on poistu- nut talouspolitiikan keinovalikoimasta? SAK yhdessä Sovitaan 4 5 SAK yhdessä Sovitaan
  • 7. Tämän asiakirjan aluksi on pyritty kiteyttämään SAK:n sopimuspolitii- kan toiminta-ajatus ja toimintatapa luvussa 2. Tämän jälkeen luvussa 3 2 SAK:n sopimuspolitiikan toiminta-ajatus käydään läpi toimintaympäristössä tapahtuneita ja tapahtuvia muutok- sia sekä arvioidaan muutosten vaikutuksia SAK:n sopimustoiminnalle. Lukuun 4 on tiivistetty toimintaympäristöanalyysissä esille nousseet ja toimintatapa keskeiset kysymykset. Tulevan edustajakokouskauden sopimuspolitiikkaa lähdetään pohtimaan 2.1 SAK:n sopimustoiminnan toiminta-ajatus luvusta 5 alkaen ja siinä käydään läpi sopimuspolitiikan toiminnallisia vaihtoehtoja. Sopimuspolitiikan erityiset kehittämiskohteet on esitetty SAK:lainen ammattiyhdistysliike tekee jäsentensä tarpeisiin, yhteistyö- luvussa 6. SAK:n sopimuspolitiikan painopisteet ja tavoitteet asetetaan tahtoon ja -voimaan perustuvia sopimuksia. Valtakunnalliset työ- ja virka- luvussa 7. Ne esitetään SAK:n edustajakokouksen päätettäväksi. Tavoit- ehtosopimukset turvaavat palkansaajille työnteon vähimmäisehdot ja teet koskevat palkkapolitiikkaa, työelämän laadullista kehittämistä, so- niiden parantamisen. Lisäksi sopimustoiminnalla turvataan palkansaaji- pimus- ja neuvottelujärjestelmien kehittämistä sekä kansainvälistä en ammatilliset, sosiaaliset ja taloudelliset edut sekä uudistetaan työelä- sopimustoimintaa. mää. Kansallisen sopimustoiminnan lisäksi SAK:lainen ay-liike osallis- tuu ja vaikuttaa myös kansainväliseen edunvalvontaan ja yhteistyöhön. Sopimuspolitiikassaan SAK kokoaa jäsenliitot yhteisten sopimustavoit- teiden taakse ja näin edistää yhteisten tavoitteiden toteutumista. SAK solmii toisaalta keskitettyjä (kokoavia) työmarkkinaratkaisuja mutta toi- saalta myötävaikuttaa koordinoitujen työmarkkinasopimuksien synty- miseen. SAK haluaa olla yhteiskuntaa kehittävä vaikuttaja. SAK:n sopimustoiminta ulottuu myös kansainvälisiin, erityisesti Eurooppa-ta- son työmarkkinasopimuksiin. 2.2 SAK:n sopimustoiminnan toimintatapa SAK:n työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittinen painoarvo perustuu kor- keana pysyvään järjestäytymisasteeseen ja merkittävään edustavuuteen eri sopimusaloilla sekä kykyyn yhdistää jäsenistön tarpeet ja toiveet yh- teiseksi edunvalvontapolitiikaksi. SAK:n sopimustoiminta rakentuu kollektiivisen sopimuspolitiikan peri- aatteelle ja vähimmäisehdot sisältäville valtakunnallisille työ- ja virkaehtosopimuksille, jotka antavat puitteet paikallisen sopimus- toiminnan kehittämiselle. Yhdessä jäsenliittojensa kanssa SAK toimii myös kansalliset rajat ylittä- vän sopimustoiminnan kehittämiseksi ja koordinoimiseksi. SAK pyrkii tavoitteisiinsa ensisijaisesti neuvotellen ja sopien mutta on tarvittaessa valmis puolustamaan ja edistämään jäsenistönsä etuja eriasteisiin painostus- ja työtaistelutoimiin turvautuen. Työtaisteluoikeus on palkansaajien keskeinen perusoikeus. SAK yhdessä Sovitaan 6 7 SAK yhdessä Sovitaan
  • 8. Tämän asiakirjan aluksi on pyritty kiteyttämään SAK:n sopimuspolitii- kan toiminta-ajatus ja toimintatapa luvussa 2. Tämän jälkeen luvussa 3 2 SAK:n sopimuspolitiikan toiminta-ajatus käydään läpi toimintaympäristössä tapahtuneita ja tapahtuvia muutok- sia sekä arvioidaan muutosten vaikutuksia SAK:n sopimustoiminnalle. Lukuun 4 on tiivistetty toimintaympäristöanalyysissä esille nousseet ja toimintatapa keskeiset kysymykset. Tulevan edustajakokouskauden sopimuspolitiikkaa lähdetään pohtimaan 2.1 SAK:n sopimustoiminnan toiminta-ajatus luvusta 5 alkaen ja siinä käydään läpi sopimuspolitiikan toiminnallisia vaihtoehtoja. Sopimuspolitiikan erityiset kehittämiskohteet on esitetty SAK:lainen ammattiyhdistysliike tekee jäsentensä tarpeisiin, yhteistyö- luvussa 6. SAK:n sopimuspolitiikan painopisteet ja tavoitteet asetetaan tahtoon ja -voimaan perustuvia sopimuksia. Valtakunnalliset työ- ja virka- luvussa 7. Ne esitetään SAK:n edustajakokouksen päätettäväksi. Tavoit- ehtosopimukset turvaavat palkansaajille työnteon vähimmäisehdot ja teet koskevat palkkapolitiikkaa, työelämän laadullista kehittämistä, so- niiden parantamisen. Lisäksi sopimustoiminnalla turvataan palkansaaji- pimus- ja neuvottelujärjestelmien kehittämistä sekä kansainvälistä en ammatilliset, sosiaaliset ja taloudelliset edut sekä uudistetaan työelä- sopimustoimintaa. mää. Kansallisen sopimustoiminnan lisäksi SAK:lainen ay-liike osallis- tuu ja vaikuttaa myös kansainväliseen edunvalvontaan ja yhteistyöhön. Sopimuspolitiikassaan SAK kokoaa jäsenliitot yhteisten sopimustavoit- teiden taakse ja näin edistää yhteisten tavoitteiden toteutumista. SAK solmii toisaalta keskitettyjä (kokoavia) työmarkkinaratkaisuja mutta toi- saalta myötävaikuttaa koordinoitujen työmarkkinasopimuksien synty- miseen. SAK haluaa olla yhteiskuntaa kehittävä vaikuttaja. SAK:n sopimustoiminta ulottuu myös kansainvälisiin, erityisesti Eurooppa-ta- son työmarkkinasopimuksiin. 2.2 SAK:n sopimustoiminnan toimintatapa SAK:n työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittinen painoarvo perustuu kor- keana pysyvään järjestäytymisasteeseen ja merkittävään edustavuuteen eri sopimusaloilla sekä kykyyn yhdistää jäsenistön tarpeet ja toiveet yh- teiseksi edunvalvontapolitiikaksi. SAK:n sopimustoiminta rakentuu kollektiivisen sopimuspolitiikan peri- aatteelle ja vähimmäisehdot sisältäville valtakunnallisille työ- ja virkaehtosopimuksille, jotka antavat puitteet paikallisen sopimus- toiminnan kehittämiselle. Yhdessä jäsenliittojensa kanssa SAK toimii myös kansalliset rajat ylittä- vän sopimustoiminnan kehittämiseksi ja koordinoimiseksi. SAK pyrkii tavoitteisiinsa ensisijaisesti neuvotellen ja sopien mutta on tarvittaessa valmis puolustamaan ja edistämään jäsenistönsä etuja eriasteisiin painostus- ja työtaistelutoimiin turvautuen. Työtaisteluoikeus on palkansaajien keskeinen perusoikeus. SAK yhdessä Sovitaan 6 7 SAK yhdessä Sovitaan
  • 9. SAK perustaa sopimuspoliittisen edunvalvontansa vahvaan asiantunte- mukseen sekä toimiviin ja asiallisiin neuvottelusuhteisiin niin työnanta- 3 Sopimuspolitiikan toimintaympäristön jien kuin poliittisten päättäjienkin kanssa. SAK toimii aloitteellisesti palkansaajajärjestöjen sopimuspoliittisen yhteistyön kehittämiseksi. muutos Menestyksellisen sopimuspolitiikan edellytyksenä on, että SAK vaikut- taa tarvittaessa yhtäaikaisesti kolmessa roolissa: puolustuksellisena ankkurina, turvallisuuden rakentajana ja ennakoivana uudistajana. 3.1 Sopimuspolitiikka menneen valossa SAK:lainen ammattiyhdistysliike on perustaltaan yhteisöllisten arvojen 3.1.1 Palkka- ja hintasäännöstelystä euro-oloihin ja yhteisöllisten toimintatapojen liikettä, jonka voima on jäsenistön yh- teistyö yhdessä asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Toisen maailmansodan aikana alkanut palkka- ja hintasäännöstely jatkui eri muodoissaan aina 1950-luvun puoliväliin saakka. Säännöstelyoikeudet olivat valtioneuvostolla, jonka antamien valtuuksien mukaisesti säännös- telyä hoiti sitä varten nimetty hinta- ja palkkaneuvosto, jossa työmarkki- najärjestöt olivat edustettuina. Palkankorotuksista päätettäessä oli ohje- nuorana sodanaikainen näkemys, jonka mukaan palkkapolitiikalla on turvattava palkansaajille elinkustannusten nousun mukaiset palkanko- rotukset. SAK:n vuoden 1956 edustajakokouksen asiakirjoissa palkkojen korotuk- sia perusteltiin myös työn tuottavuuden paranemisella. Käytännössä pal- kankorotuksia ei kuitenkaan vielä mitoitettu tuottavuuden kehityksen mukaan. Valtalain voimassaolon päätyttyä 1955 päättyi myös hintasäännöstely, ja sen seurauksena hinnat ja maksut nousivat. Vaikka työntekijöiden elin- taso nousi tilapäisesti vuoden 1956 yleislakolla saatujen palkankorotus- ten ansiosta, reaaliansiot alenivat, koska inflaatio kiihtyi. Taloudellinen tilanne helpotti vasta tultaessa 1960-luvulle. Keskitetyn so- pimuspolitiikan voidaan katsoa alkaneen 1960-luvun alkuvuosina. Vuon- na 1964 päästiin ensimmäisen kerran lähes kautta linjan kaksivuotisiin sopimuksiin, joissa palattiin reaalipalkkojen suojaamiseksi palkkojen indeksisidonnaisuuteen. Ammattiyhdistysliikkeen hajanaisuudesta huo- limatta 1960-luvun alussa saavutettiin merkittäviä sosiaalipoliittisia rat- kaisuja, kuten työeläkelaki, sairausvakuutuslaki ja yhteisymmärrys sii- tä, että ammattiliitot hoitavat työttömyyskassat. Syksyllä 1967 tehdyn devalvaation jälkihoidon yhteydessä maan hallitus aloitti etujärjestöjen kanssa neuvottelut tulopoliittisesta kokonaisrat- kaisusta. Vaarana oli, että laaja indeksisidonnaisuus käynnistää inflaa- tiokierteen, joka vie pohjan devalvaation vaikutuksilta. Hintojen nousun hillitsemiseksi ryhdyttiin tuloratkaisuja tehtäessä tarkastelemaan kansan- talouden keskimääräisen tuottavuuden kehitystä. SAK yhdessä Sovitaan 8 9 SAK yhdessä Sovitaan
  • 10. SAK perustaa sopimuspoliittisen edunvalvontansa vahvaan asiantunte- mukseen sekä toimiviin ja asiallisiin neuvottelusuhteisiin niin työnanta- 3 Sopimuspolitiikan toimintaympäristön jien kuin poliittisten päättäjienkin kanssa. SAK toimii aloitteellisesti palkansaajajärjestöjen sopimuspoliittisen yhteistyön kehittämiseksi. muutos Menestyksellisen sopimuspolitiikan edellytyksenä on, että SAK vaikut- taa tarvittaessa yhtäaikaisesti kolmessa roolissa: puolustuksellisena ankkurina, turvallisuuden rakentajana ja ennakoivana uudistajana. 3.1 Sopimuspolitiikka menneen valossa SAK:lainen ammattiyhdistysliike on perustaltaan yhteisöllisten arvojen 3.1.1 Palkka- ja hintasäännöstelystä euro-oloihin ja yhteisöllisten toimintatapojen liikettä, jonka voima on jäsenistön yh- teistyö yhdessä asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Toisen maailmansodan aikana alkanut palkka- ja hintasäännöstely jatkui eri muodoissaan aina 1950-luvun puoliväliin saakka. Säännöstelyoikeudet olivat valtioneuvostolla, jonka antamien valtuuksien mukaisesti säännös- telyä hoiti sitä varten nimetty hinta- ja palkkaneuvosto, jossa työmarkki- najärjestöt olivat edustettuina. Palkankorotuksista päätettäessä oli ohje- nuorana sodanaikainen näkemys, jonka mukaan palkkapolitiikalla on turvattava palkansaajille elinkustannusten nousun mukaiset palkanko- rotukset. SAK:n vuoden 1956 edustajakokouksen asiakirjoissa palkkojen korotuk- sia perusteltiin myös työn tuottavuuden paranemisella. Käytännössä pal- kankorotuksia ei kuitenkaan vielä mitoitettu tuottavuuden kehityksen mukaan. Valtalain voimassaolon päätyttyä 1955 päättyi myös hintasäännöstely, ja sen seurauksena hinnat ja maksut nousivat. Vaikka työntekijöiden elin- taso nousi tilapäisesti vuoden 1956 yleislakolla saatujen palkankorotus- ten ansiosta, reaaliansiot alenivat, koska inflaatio kiihtyi. Taloudellinen tilanne helpotti vasta tultaessa 1960-luvulle. Keskitetyn so- pimuspolitiikan voidaan katsoa alkaneen 1960-luvun alkuvuosina. Vuon- na 1964 päästiin ensimmäisen kerran lähes kautta linjan kaksivuotisiin sopimuksiin, joissa palattiin reaalipalkkojen suojaamiseksi palkkojen indeksisidonnaisuuteen. Ammattiyhdistysliikkeen hajanaisuudesta huo- limatta 1960-luvun alussa saavutettiin merkittäviä sosiaalipoliittisia rat- kaisuja, kuten työeläkelaki, sairausvakuutuslaki ja yhteisymmärrys sii- tä, että ammattiliitot hoitavat työttömyyskassat. Syksyllä 1967 tehdyn devalvaation jälkihoidon yhteydessä maan hallitus aloitti etujärjestöjen kanssa neuvottelut tulopoliittisesta kokonaisrat- kaisusta. Vaarana oli, että laaja indeksisidonnaisuus käynnistää inflaa- tiokierteen, joka vie pohjan devalvaation vaikutuksilta. Hintojen nousun hillitsemiseksi ryhdyttiin tuloratkaisuja tehtäessä tarkastelemaan kansan- talouden keskimääräisen tuottavuuden kehitystä. SAK yhdessä Sovitaan 8 9 SAK yhdessä Sovitaan
  • 11. Neuvottelut johtivat 27.3.1968 allekirjoitettuun sopimukseen (Liinamaa hallituksen ja ay-liikkeen välille syntyi ristiriitoja. Myös työnantajat ha- I). Sopimuksen osina olivat nimellispalkkojen nostaminen penni- lusivat mieluummin tehdä liittokohtaisia ratkaisuja: liittokohtaiset sopi- määräisesti kaikille samansuuruisina tuottavuuden nousua vastaavasti, mukset nähtiin askeleena kohti hajautetumpaa palkanmuodostusta. hintasäännöstely ja kaikkien indeksiehtojen purkaminen. Liittokohtaiset ratkaisut johtivat palkkakehityksen eriytymiseen toimialoittain sekä devalvaatioiden siivittämänä melko nopeaan palkko- Keskeinen osa tulopolitiikkaa on ollut huomion kiinnittäminen pelkki- jen nousuun teollisuudessa. en nimellisten palkkojen korottamisesta inflaation hillintään ja palkko- jen ostovoimaan. Tuottavuussidonnaisen palkkapolitiikan avulla on et- Kansainvälistyminen sekä valuutta- ja rahamarkkinoiden sääntelyn pur- sitty hyvää työllisyys- ja reaaliansiokehitystä. kaminen muuttivat talouden pelisääntöjä. Vuonna 1995 tulopoliittisen selvitystoimikunnan inflaatioraportissa asetettiin palkanmuodostuksen Ruotsissa kehitettiin ns. palkkanormia työntekijä- ja työnantajajärjestö- kiinnekohdaksi se, että palkkojen nousuvara kansantaloudessa on yhtä jen yhteistyönä. Tämän EFO-mallin mukaan työvoimakustannusten nou- kuin asetetun inflaatiotavoitteen ja arvioidun kansantalouden keskimää- sun tulisi tasapainotilanteessa määräytyä vientihintojen ja kilpailulle räisen tuottavuuskasvun summa, josta vähennetään työnantajan sosiaali- alttiin avoimen sektorin työn tuottavuuden kehityksen mukaan. vakuutusmaksujen vaikutus. Kun tuottavuuden kasvu suljetulla sektorilla on hitaampaa kuin avoi- Palkkanormin lähtökohtana on pitää kansantalouden funktionaalinen mella sektorilla, merkitsi tämän palkkanormin mukainen palkankoro- tulonjako (työtulojen kansantulo-osuus) ennallaan, kun reaaliset työvoi- tusten määräytymistapa sitä, että suljetulla sektorilla hinnat nousivat makustannukset nousevat työn tuottavuuskehityksen tahdissa. avointa sektoria nopeammin. Jos tämä ei ollut mahdollista, matalan tuottavuuskehityksen yritykset pyrkivät sopeutumaan tilanteeseen Pääministeri Paavo Lipposen I hallituksen aikana tehtiin kaksi tulopo- rationalisoimalla tai supistamalla toimintaansa. liittista sopimusta. Tulopoliittisilla ratkaisuilla pystyttiin merkittävästi tukemaan työllisyyttä. Vuosina 1995 ja 1997 tehdyillä tulopoliittisilla rat- Ensimmäisten tulopoliittisten ratkaisujen aikana palkansaajien reaali- kaisuilla turvattiin palkansaajan ostovoiman myönteinen kehitys ja näin ansiot kehittyivät nopeasti, koska inflaatio pysyi matalana. Talouskasvu saatiin aikaan tasaisempi palkankorotuslinja kuin sopimuksia edeltäneillä jatkuikin öljykriisiin asti. Nopea reaaliansioiden nousu päättyi 1970-lu- liittokohtaisilla ratkaisuilla. Lipposen II hallituksen aikana tehty tulorat- vun puolivälissä korkeaan inflaatioon, kilpailukyvyn heikkenemiseen, kaisu vuosille 2001–2002 on ensimmäinen euro-oloissa tehty tulopoliit- ulkomaisen velan jyrkkään kasvuun ja joukkotyöttömyyteen. tinen sopimus. Tulopolitiikan alkuvuosina ei tarkistettu valtion tuloveroasteikon markka- Keskitetyillä tulopoliittisilla ratkaisuilla on tuettu eri alojen yhtenäistä määräisiä tulorajoja. Tästä syystä ansioiden kasvu johti myös verotuksen ansiokehitystä ja näin on voitu välttyä palkkojen kilpajuoksulta, mikä kiristymiseen. Veroasteikkoja lievennettiin ensimmäisen kerran tulo- saattaisi olla edessä, jos sopimuskorotukset muodostuisivat kovin sopimuksen perusteella vuoden 1975 verotuksessa. Vuosina 1977 ja 1978 erilaiseksi eri aloilla. reaaliansiot alenivat ensimmäisen kerran vuoden 1957 jälkeen. Reaali- ansioiden alenemista lievitti kuitenkin verotuksen keveneminen. Euro-oloissa palkanmuodostukseen on tullut uusia piirteitä, kun kan- salliset valuuttahäiriöt ovat poistuneet ja hintakehitys on aiempaa pa- Tulopoliittiset ja liittokohtaiset ratkaisut vuorottelivat 1980-luvulla. Liitto- remmin ennakoitavissa. Toisaalta altistumme Euroopan keskuspankin kierroksilla purettiin järjestökohtaisia paineita ja pohjustettiin halukkuut- toimenpiteiden ja muiden maiden finanssipolitiikan vaikutuksille. Kan- ta palata tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Tuloratkaisuja murensi se, sallisen finanssipolitiikan ja työmarkkinapolitiikan merkitys kasvaa, kun että suuri joukko jäsenliitoista irtaantui tulosopimuksista. Rahailluusiosta ei ole kansallista valuuttakurssipolitiikkaa. Palkanmuodostuksen virhei- haluttiin päästä eroon. Reaaliansiot kehittyivät melko tasaisesti ja nope- den korjaaminen jälkeenpäin on entistä vaikeampaa. asti, etenkin jakson lopulla. Lamavuosien 1992–1993 tulopoliittisessa sopimuksessa voimassa olevia sopimuksia jatkettiin ilman sopimuskorotuksia. Vuosina 1993 ja 1994 teh- tiin 1–2-vuotisia liittokohtaisia sopimuksia. Talouskriisien hoidossa Ahon SAK yhdessä Sovitaan 10 11 SAK yhdessä Sovitaan
  • 12. Neuvottelut johtivat 27.3.1968 allekirjoitettuun sopimukseen (Liinamaa hallituksen ja ay-liikkeen välille syntyi ristiriitoja. Myös työnantajat ha- I). Sopimuksen osina olivat nimellispalkkojen nostaminen penni- lusivat mieluummin tehdä liittokohtaisia ratkaisuja: liittokohtaiset sopi- määräisesti kaikille samansuuruisina tuottavuuden nousua vastaavasti, mukset nähtiin askeleena kohti hajautetumpaa palkanmuodostusta. hintasäännöstely ja kaikkien indeksiehtojen purkaminen. Liittokohtaiset ratkaisut johtivat palkkakehityksen eriytymiseen toimialoittain sekä devalvaatioiden siivittämänä melko nopeaan palkko- Keskeinen osa tulopolitiikkaa on ollut huomion kiinnittäminen pelkki- jen nousuun teollisuudessa. en nimellisten palkkojen korottamisesta inflaation hillintään ja palkko- jen ostovoimaan. Tuottavuussidonnaisen palkkapolitiikan avulla on et- Kansainvälistyminen sekä valuutta- ja rahamarkkinoiden sääntelyn pur- sitty hyvää työllisyys- ja reaaliansiokehitystä. kaminen muuttivat talouden pelisääntöjä. Vuonna 1995 tulopoliittisen selvitystoimikunnan inflaatioraportissa asetettiin palkanmuodostuksen Ruotsissa kehitettiin ns. palkkanormia työntekijä- ja työnantajajärjestö- kiinnekohdaksi se, että palkkojen nousuvara kansantaloudessa on yhtä jen yhteistyönä. Tämän EFO-mallin mukaan työvoimakustannusten nou- kuin asetetun inflaatiotavoitteen ja arvioidun kansantalouden keskimää- sun tulisi tasapainotilanteessa määräytyä vientihintojen ja kilpailulle räisen tuottavuuskasvun summa, josta vähennetään työnantajan sosiaali- alttiin avoimen sektorin työn tuottavuuden kehityksen mukaan. vakuutusmaksujen vaikutus. Kun tuottavuuden kasvu suljetulla sektorilla on hitaampaa kuin avoi- Palkkanormin lähtökohtana on pitää kansantalouden funktionaalinen mella sektorilla, merkitsi tämän palkkanormin mukainen palkankoro- tulonjako (työtulojen kansantulo-osuus) ennallaan, kun reaaliset työvoi- tusten määräytymistapa sitä, että suljetulla sektorilla hinnat nousivat makustannukset nousevat työn tuottavuuskehityksen tahdissa. avointa sektoria nopeammin. Jos tämä ei ollut mahdollista, matalan tuottavuuskehityksen yritykset pyrkivät sopeutumaan tilanteeseen Pääministeri Paavo Lipposen I hallituksen aikana tehtiin kaksi tulopo- rationalisoimalla tai supistamalla toimintaansa. liittista sopimusta. Tulopoliittisilla ratkaisuilla pystyttiin merkittävästi tukemaan työllisyyttä. Vuosina 1995 ja 1997 tehdyillä tulopoliittisilla rat- Ensimmäisten tulopoliittisten ratkaisujen aikana palkansaajien reaali- kaisuilla turvattiin palkansaajan ostovoiman myönteinen kehitys ja näin ansiot kehittyivät nopeasti, koska inflaatio pysyi matalana. Talouskasvu saatiin aikaan tasaisempi palkankorotuslinja kuin sopimuksia edeltäneillä jatkuikin öljykriisiin asti. Nopea reaaliansioiden nousu päättyi 1970-lu- liittokohtaisilla ratkaisuilla. Lipposen II hallituksen aikana tehty tulorat- vun puolivälissä korkeaan inflaatioon, kilpailukyvyn heikkenemiseen, kaisu vuosille 2001–2002 on ensimmäinen euro-oloissa tehty tulopoliit- ulkomaisen velan jyrkkään kasvuun ja joukkotyöttömyyteen. tinen sopimus. Tulopolitiikan alkuvuosina ei tarkistettu valtion tuloveroasteikon markka- Keskitetyillä tulopoliittisilla ratkaisuilla on tuettu eri alojen yhtenäistä määräisiä tulorajoja. Tästä syystä ansioiden kasvu johti myös verotuksen ansiokehitystä ja näin on voitu välttyä palkkojen kilpajuoksulta, mikä kiristymiseen. Veroasteikkoja lievennettiin ensimmäisen kerran tulo- saattaisi olla edessä, jos sopimuskorotukset muodostuisivat kovin sopimuksen perusteella vuoden 1975 verotuksessa. Vuosina 1977 ja 1978 erilaiseksi eri aloilla. reaaliansiot alenivat ensimmäisen kerran vuoden 1957 jälkeen. Reaali- ansioiden alenemista lievitti kuitenkin verotuksen keveneminen. Euro-oloissa palkanmuodostukseen on tullut uusia piirteitä, kun kan- salliset valuuttahäiriöt ovat poistuneet ja hintakehitys on aiempaa pa- Tulopoliittiset ja liittokohtaiset ratkaisut vuorottelivat 1980-luvulla. Liitto- remmin ennakoitavissa. Toisaalta altistumme Euroopan keskuspankin kierroksilla purettiin järjestökohtaisia paineita ja pohjustettiin halukkuut- toimenpiteiden ja muiden maiden finanssipolitiikan vaikutuksille. Kan- ta palata tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Tuloratkaisuja murensi se, sallisen finanssipolitiikan ja työmarkkinapolitiikan merkitys kasvaa, kun että suuri joukko jäsenliitoista irtaantui tulosopimuksista. Rahailluusiosta ei ole kansallista valuuttakurssipolitiikkaa. Palkanmuodostuksen virhei- haluttiin päästä eroon. Reaaliansiot kehittyivät melko tasaisesti ja nope- den korjaaminen jälkeenpäin on entistä vaikeampaa. asti, etenkin jakson lopulla. Lamavuosien 1992–1993 tulopoliittisessa sopimuksessa voimassa olevia sopimuksia jatkettiin ilman sopimuskorotuksia. Vuosina 1993 ja 1994 teh- tiin 1–2-vuotisia liittokohtaisia sopimuksia. Talouskriisien hoidossa Ahon SAK yhdessä Sovitaan 10 11 SAK yhdessä Sovitaan
  • 13. 3.1.2 Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistettu 3.2 Talouden globalisaatio ja teknologinen muutos Tulopoliittisessa sopimustoiminnassa valtiovalta ja työmarkkinaosapuolet Talouden ja työmarkkinoiden toimintaympäristö on viimeisen runsaan ovat voineet yhteen sovittaa erilaisia yhteiskunta- ja talouspoliittisia kymmenen vuoden aikana muuttunut nopeasti ja perusteellisesti. intressejään. SAK on katsonut tulopoliittisilla sopimuksilla voitavan par- Toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia arvioitaessa on toi- haiten hoitaa sellaisia jäsenistönsä kannalta merkittäviä asioita kuin soli- saalta aiheellista pitää mielessä, että useimmat jokapäiväiset arjen ja työ- daarinen palkanmääräytyminen, tasa-arvo, inflaation hillintä ja työlli- elämän kysymykset, erityisesti perustarpeisiin, toimeentuloon ja turval- syys sekä työelämän ja sosiaaliturvan uudistukset. Sitoutuminen kan- lisuuteen liittyvät asiat, ovat toimintaympäristön muuttuessakin pysy- santalouden mahdollisuuksiin sopeutuvaan maltilliseen palkka- neet ennallaan. politiikkaan on tuottanut laajoja sosiaalipoliittisia uudistuksia ja turvan- nut työelämän jatkuvan kehittämisen. Talouden toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset ovat ol- leet maailmanlaajuisia. Rahoitusmarkkinoiden ja pääoman liikkeiden Tulopoliittisten sopimusten anti on mittava kolmen vuosikymmenen ajal- säätely on purkautunut, ja pääomamarkkinat ovat muuttuneet ta. Ay-liikkeen yhteiskunnallisen painoarvon ja omien toiminta- maailmanlaajuisiksi. Teknologian, erityisesti informaatiotekniikan ja tie- edellytyksien kannalta vuoden 1968 sopimus oli erityisen merkittävä. toliikenteen, kehitys sekä monikansallisten yritysten kasvu ja laajenemi- Tuolloin sovittiin työnantajajärjestöjen kanssa ay-jäsenmaksun perinnästä nen ovat muuttaneet ja muuttavat kansainvälistä työnjakoa ja sen ehtoja. suoraan työntekijän palkasta. 1970-luvun keskeisiä uudistuksia olivat vuosilomaetuuksien pidentäminen, ns. lomaltapaluurahasta sopiminen, Maailmankauppa on viime vuosina kasvanut kaksinkertaista vauhtia ko- palkkaturvajärjestelmän luominen, eläkejärjestelmien kehittäminen, äi- konaistuotannon kasvuun verrattuna. Kansainväliset suorat sijoitukset tiysloman tuntuva pidentäminen, isyysloman toteuttaminen, sairausajan puolestaan ovat kasvaneet kaksinkertaisesti maailmankaupan lisäänty- palkan maksaminen ja sairaan lapsen hoitovapaa. Tulopoliittisten sopi- miseen suhteutettuna. Kansainvälinen valuutta- ja arvopaperikauppa on musten historiassa tämän vuosikymmenen ratkaisut olivat sisällöllisesti paisunut räjähdysmäisesti. kaikkein laajimpia. Talouden maailmanlaajuistuminen (globaalistuminen, globalisaatio), 1980-luvulla työaikaa lyhennettiin tuntuvasti vuosina 1984 ja 1986 (ns. tietoverkkojen erittäin nopea kasvu ja tästä seurannut tietoliikenne- pekkasvapailla työaika lyheni yhteensä 100 tuntia), parannettiin työttö- kustannusten halpeneminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa koko maa- mien työntekijöitten työttömyysturvaa, tehostettiin työsuhdeturvaa ja ilma voidaan nähdä yritysten tarvitsemien voimavarojen, kuten raaka- kehitettiin työehtosopimusjärjestelmää. 1990-luvun alussa ennen lamaa aineiden, osaamisen, komponenttien ja teknologioiden, hankintalähteenä. tulopoliittisella sopimuksella edistettiin aikuiskoulutusta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä uudistettiin luottamusmiesjärjestelmää. La- Kansallisen säätelyn purkaminen, teknologian kehitys ja informaatiotek- man aikaisissa sopimuksissa korostui työllisyys ja työpaikkojen luomi- nologian suhteellisen hinnan jyrkkä lasku ovat tehneet mahdolliseksi nen. Ne olivat puolustuksellisia sopimuksia, joilla torjuttiin sosiaalitur- tuotannon osittamisen ja eri tuotantovaiheiden sijoittamisen edul- van leikkauksia ja työlainsäädännön purkamista. Vuosikymmenen jälki- lisimpaan paikkaan. Kun uusien tuotteiden kehittäminen on yhtä tärke- puoliskon tulopoliittisten sopimuksien laadulliset uudistukset jäivät ää kuin niiden valmistus, yritysten päämääränä on parantaa kaikkia aiempaa vaatimattomammiksi. Niillä parannettiin epätyypillisessä työ- kilpailuetuja. Tällöin kyse on eri maissa toteutetun tutkimus- ja kehi- suhteessa työskentelevien asemaa, turvattiin ulkomaalaisten työntekijöi- tystyön, osien tuottamisen ja kokoamisen sekä jakelun kehittämisen den työehdot, luotiin vuorotteluvapaajärjestelmä sekä joustavoitettiin osa- yhdistelmästä. aikatyön ja osa-aikaeläkkeen yhteensovitusmahdollisuuksia. Teollisuusmaiden työmarkkinoilla on tapahtunut merkittäviä muutok- Tämän vuosituhannen ensimmäisellä tulopoliittisella sopimuksella edis- sia samaan aikaan, kun taloudellisen toiminnan maailmanlaajuistuminen tettiin työssä jaksamista, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä on edennyt ja uusi teknologia sovelluksineen lisääntynyt. Työmarkki- työntekijöiden ammatillista lisäkoulutusta. Työelämää kehitettiin myös noilla kasvava kysyntä kohdistuu yhä enemmän ammattitaitoiseen, osaa- monin eri tavoin. vaan ja hyvin koulutettuun työvoimaan. Samalla myös tarjolla olevan työvoiman koulutustaso on parantunut. Toisaalta heikon ammattitaidon SAK yhdessä Sovitaan 12 13 SAK yhdessä Sovitaan
  • 14. 3.1.2 Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistettu 3.2 Talouden globalisaatio ja teknologinen muutos Tulopoliittisessa sopimustoiminnassa valtiovalta ja työmarkkinaosapuolet Talouden ja työmarkkinoiden toimintaympäristö on viimeisen runsaan ovat voineet yhteen sovittaa erilaisia yhteiskunta- ja talouspoliittisia kymmenen vuoden aikana muuttunut nopeasti ja perusteellisesti. intressejään. SAK on katsonut tulopoliittisilla sopimuksilla voitavan par- Toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia arvioitaessa on toi- haiten hoitaa sellaisia jäsenistönsä kannalta merkittäviä asioita kuin soli- saalta aiheellista pitää mielessä, että useimmat jokapäiväiset arjen ja työ- daarinen palkanmääräytyminen, tasa-arvo, inflaation hillintä ja työlli- elämän kysymykset, erityisesti perustarpeisiin, toimeentuloon ja turval- syys sekä työelämän ja sosiaaliturvan uudistukset. Sitoutuminen kan- lisuuteen liittyvät asiat, ovat toimintaympäristön muuttuessakin pysy- santalouden mahdollisuuksiin sopeutuvaan maltilliseen palkka- neet ennallaan. politiikkaan on tuottanut laajoja sosiaalipoliittisia uudistuksia ja turvan- nut työelämän jatkuvan kehittämisen. Talouden toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset ovat ol- leet maailmanlaajuisia. Rahoitusmarkkinoiden ja pääoman liikkeiden Tulopoliittisten sopimusten anti on mittava kolmen vuosikymmenen ajal- säätely on purkautunut, ja pääomamarkkinat ovat muuttuneet ta. Ay-liikkeen yhteiskunnallisen painoarvon ja omien toiminta- maailmanlaajuisiksi. Teknologian, erityisesti informaatiotekniikan ja tie- edellytyksien kannalta vuoden 1968 sopimus oli erityisen merkittävä. toliikenteen, kehitys sekä monikansallisten yritysten kasvu ja laajenemi- Tuolloin sovittiin työnantajajärjestöjen kanssa ay-jäsenmaksun perinnästä nen ovat muuttaneet ja muuttavat kansainvälistä työnjakoa ja sen ehtoja. suoraan työntekijän palkasta. 1970-luvun keskeisiä uudistuksia olivat vuosilomaetuuksien pidentäminen, ns. lomaltapaluurahasta sopiminen, Maailmankauppa on viime vuosina kasvanut kaksinkertaista vauhtia ko- palkkaturvajärjestelmän luominen, eläkejärjestelmien kehittäminen, äi- konaistuotannon kasvuun verrattuna. Kansainväliset suorat sijoitukset tiysloman tuntuva pidentäminen, isyysloman toteuttaminen, sairausajan puolestaan ovat kasvaneet kaksinkertaisesti maailmankaupan lisäänty- palkan maksaminen ja sairaan lapsen hoitovapaa. Tulopoliittisten sopi- miseen suhteutettuna. Kansainvälinen valuutta- ja arvopaperikauppa on musten historiassa tämän vuosikymmenen ratkaisut olivat sisällöllisesti paisunut räjähdysmäisesti. kaikkein laajimpia. Talouden maailmanlaajuistuminen (globaalistuminen, globalisaatio), 1980-luvulla työaikaa lyhennettiin tuntuvasti vuosina 1984 ja 1986 (ns. tietoverkkojen erittäin nopea kasvu ja tästä seurannut tietoliikenne- pekkasvapailla työaika lyheni yhteensä 100 tuntia), parannettiin työttö- kustannusten halpeneminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa koko maa- mien työntekijöitten työttömyysturvaa, tehostettiin työsuhdeturvaa ja ilma voidaan nähdä yritysten tarvitsemien voimavarojen, kuten raaka- kehitettiin työehtosopimusjärjestelmää. 1990-luvun alussa ennen lamaa aineiden, osaamisen, komponenttien ja teknologioiden, hankintalähteenä. tulopoliittisella sopimuksella edistettiin aikuiskoulutusta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä uudistettiin luottamusmiesjärjestelmää. La- Kansallisen säätelyn purkaminen, teknologian kehitys ja informaatiotek- man aikaisissa sopimuksissa korostui työllisyys ja työpaikkojen luomi- nologian suhteellisen hinnan jyrkkä lasku ovat tehneet mahdolliseksi nen. Ne olivat puolustuksellisia sopimuksia, joilla torjuttiin sosiaalitur- tuotannon osittamisen ja eri tuotantovaiheiden sijoittamisen edul- van leikkauksia ja työlainsäädännön purkamista. Vuosikymmenen jälki- lisimpaan paikkaan. Kun uusien tuotteiden kehittäminen on yhtä tärke- puoliskon tulopoliittisten sopimuksien laadulliset uudistukset jäivät ää kuin niiden valmistus, yritysten päämääränä on parantaa kaikkia aiempaa vaatimattomammiksi. Niillä parannettiin epätyypillisessä työ- kilpailuetuja. Tällöin kyse on eri maissa toteutetun tutkimus- ja kehi- suhteessa työskentelevien asemaa, turvattiin ulkomaalaisten työntekijöi- tystyön, osien tuottamisen ja kokoamisen sekä jakelun kehittämisen den työehdot, luotiin vuorotteluvapaajärjestelmä sekä joustavoitettiin osa- yhdistelmästä. aikatyön ja osa-aikaeläkkeen yhteensovitusmahdollisuuksia. Teollisuusmaiden työmarkkinoilla on tapahtunut merkittäviä muutok- Tämän vuosituhannen ensimmäisellä tulopoliittisella sopimuksella edis- sia samaan aikaan, kun taloudellisen toiminnan maailmanlaajuistuminen tettiin työssä jaksamista, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä on edennyt ja uusi teknologia sovelluksineen lisääntynyt. Työmarkki- työntekijöiden ammatillista lisäkoulutusta. Työelämää kehitettiin myös noilla kasvava kysyntä kohdistuu yhä enemmän ammattitaitoiseen, osaa- monin eri tavoin. vaan ja hyvin koulutettuun työvoimaan. Samalla myös tarjolla olevan työvoiman koulutustaso on parantunut. Toisaalta heikon ammattitaidon SAK yhdessä Sovitaan 12 13 SAK yhdessä Sovitaan
  • 15. omaavien ja vähän koulutettujen työntekijöiden työmarkkina-asema on Työllisyys on kasvanut erityisesti korkeaa osaamis- ja koulutustasoa vaati- heikentynyt teknologian kehityksen myötä, kun työvoiman kysynnän villa, korkean teknologian ja keskimääräistä korkeamman palkkatason rakenne on muuttunut tarjonnan rakennettakin nopeammin. aloilla. Toisaalta työllisyys on saattanut vähentyä ja työttömyysongelmia aiheutua matalan teknologian ja vähäisen ammattitaitovaatimuksen Väestön tosiasialliset koulutusmahdollisuudet ja niiden erot kansalais- aloilla. ten kesken vaikuttavat merkittävästi työmarkkinoilla ja kansantaloudes- sa muodostuviin palkka- ja tuloeroihin. Esimerkiksi USA:n työmarkki- Pitkällä aikavälillä paras ja toimivin ratkaisu torjua epätasa-arvoa ja sen noilla vallitsevien suurten palkkaerojen taustalla ovat pitkälti muun lisääntymistä työmarkkinoilla on se, että koko työvoiman osaamista pa- muassa koulutusmahdollisuuksien suuret erot kansalaisten kesken sekä rannetaan tehokkaasti laaja-alaisella koulutuksella ja sitä tukevilla hyvin erilaiset työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ja sopimus- järjestelyillä sekä töiden organisointia, palkanmuodostusta ja työaikoja kulttuurit Eurooppaan ja erityisesti Pohjoismaihin verrattuna. koskevilla sekä muilla työelämään ja työoloihin liittyvillä järjestelyillä. Kun vähemmän koulutettujen asema on heikentynyt kaikilla toimialoilla, ei vain kansainvälisillä markkinoilla kilpailevilla aloilla, on tätä kehitys- 3.4 Maailmanlaajuistuminen ja tuloerot tä tulkittu niin, että teknologinen muutos sellaisenaan selittäisi suurim- man osan työvoiman kysynnän rakenteen muutoksista ja palkkaerojen Yhä laajemmin ollaan sitä mieltä, että markkinoiden hallitsematon maa- kasvusta. ilmanlaajuinen vapautuminen pitää yllä kansainväliseen talouskehityk- seen liittyvää epävarmuutta ja epävakautta. Talouden ja yritystoiminnan Globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat kuitenkin keskinäisessä vuo- maailmanlaajuistuminen näyttää tehokkuushyötyjen rinnalla johtavan rovaikutuksessa, ja niiden vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan. Kan- siihen, että talouskilpailussa voittajien ja häviäjien välinen kuilu leviää ja sainvälisen kaupan lisääntyminen, suorat sijoitukset sekä informaatio- syvenee niin eri maiden välillä kuin niiden sisälläkin. ja kommunikaatiojärjestelmien yhdentyminen nopeuttavat uusien tek- nologioiden leviämistä. Myös esimerkiksi ulkomainen alihankinta tai Yksi näkyvä kansainvälinen kehityspiirre ollut tulonjaon muuttuminen jonkin tuotantovaiheen sijoittaminen ulkomaiseen tytäryhtiöön ovat tek- entistä epätasaisemmaksi. Työ- ja pääomatulojen välinen suhde on muut- nologisen muutoksen mahdollistamia mutta samalla kansainvälisen kil- tunut lähes kaikkialla, joskin eri maissa hieman eri tahtiin, pääomatulo- pailun vauhdittamaa tuotantotoiminnan uudelleenjärjestämistä. jen kansantulo-osuutta tuntuvasti kasvattaneeseen suuntaan. Tähän tu- lonjaon muutokseen ovat vaikuttaneet, monisyisesti ja myös toisiinsa Yritysten kannalta uudelleenjärjestely on voinut olla edellytys myös ko- kietoutuen, useat tekijät, muun muassa tuotannon rakenteeseen ja sen timaisen tuotannon ja työpaikkojen säilymiselle. Toisaalta matalapalkka- pääomavaltaistumiseen sekä työmarkkinatasapainoon ja työttömyyteen maiden suunnasta syntynyt kilpailun uhka on voinut kannustaa yrityk- liittyvät tekijät. siä kehittämään ja hyödyntämään sellaista tuotantotekniikkaa, joka tu- keutuu hyvin koulutetun työvoiman käyttöön. On ilmeistä, että rahoitusmarkkinoiden säätelyn purkaminen ja pääoman- liikkeiden maailmanlaajuinen vapauttaminen ovat rajanneet ammattiyh- distysliikkeen kansallisen tason neuvotteluasemia työmarkkinoilla ja 3.3 Suomen strategia sopimustoiminnassa niin, että sillä on ollut oma vaikutuksensa palkko- jen ja muiden työtulojen reaaliseen kehitykseen. Vastausta maailmanlaajuistuvaan kilpailuun Suomessa on haettu tuotta- vuutta nostavasta osaamisen strategiasta, eikä maassamme ole hyväk- Myös verotuksen ja tulonsiirtojen jälkeinen käytettävissä olevien tulojen sytty heikkoa tuottavuutta pönkittävää kilpailua matalilla palkoilla. jakauma on muuttunut useissa maissa aikaisempaa epätasaisemmaksi. Suomessa valittu osaamisen strategia on tuonut menestystä kansainväli- Kotitalouksien väliset tuloerot ovat eräissä maissa kasvaneet varsin no- sessä työnjaossa. Suomi on alkanut voimakkaasti erikoistua osaamista peasti. vaativiin tuotteisiin, sekä tavaroihin että palveluihin. Niin yksityinen kuin erityisesti julkinenkin sektori ovat lisänneet voimakkaasti tutkimus- ja Suomessa tuloerot ovat useita vuosia olleet ja ovat yhä teollisuusmaiden koulutuspanostuksiaan. pienimpiä. Meillä on 1990-luvun aikana tapahtuneiden tulonjaon muu- tosten seurauksena palattu 1970-luvun alussa vallinneeseen tilanteeseen. SAK yhdessä Sovitaan 14 15 SAK yhdessä Sovitaan
  • 16. omaavien ja vähän koulutettujen työntekijöiden työmarkkina-asema on Työllisyys on kasvanut erityisesti korkeaa osaamis- ja koulutustasoa vaati- heikentynyt teknologian kehityksen myötä, kun työvoiman kysynnän villa, korkean teknologian ja keskimääräistä korkeamman palkkatason rakenne on muuttunut tarjonnan rakennettakin nopeammin. aloilla. Toisaalta työllisyys on saattanut vähentyä ja työttömyysongelmia aiheutua matalan teknologian ja vähäisen ammattitaitovaatimuksen Väestön tosiasialliset koulutusmahdollisuudet ja niiden erot kansalais- aloilla. ten kesken vaikuttavat merkittävästi työmarkkinoilla ja kansantaloudes- sa muodostuviin palkka- ja tuloeroihin. Esimerkiksi USA:n työmarkki- Pitkällä aikavälillä paras ja toimivin ratkaisu torjua epätasa-arvoa ja sen noilla vallitsevien suurten palkkaerojen taustalla ovat pitkälti muun lisääntymistä työmarkkinoilla on se, että koko työvoiman osaamista pa- muassa koulutusmahdollisuuksien suuret erot kansalaisten kesken sekä rannetaan tehokkaasti laaja-alaisella koulutuksella ja sitä tukevilla hyvin erilaiset työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ja sopimus- järjestelyillä sekä töiden organisointia, palkanmuodostusta ja työaikoja kulttuurit Eurooppaan ja erityisesti Pohjoismaihin verrattuna. koskevilla sekä muilla työelämään ja työoloihin liittyvillä järjestelyillä. Kun vähemmän koulutettujen asema on heikentynyt kaikilla toimialoilla, ei vain kansainvälisillä markkinoilla kilpailevilla aloilla, on tätä kehitys- 3.4 Maailmanlaajuistuminen ja tuloerot tä tulkittu niin, että teknologinen muutos sellaisenaan selittäisi suurim- man osan työvoiman kysynnän rakenteen muutoksista ja palkkaerojen Yhä laajemmin ollaan sitä mieltä, että markkinoiden hallitsematon maa- kasvusta. ilmanlaajuinen vapautuminen pitää yllä kansainväliseen talouskehityk- seen liittyvää epävarmuutta ja epävakautta. Talouden ja yritystoiminnan Globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat kuitenkin keskinäisessä vuo- maailmanlaajuistuminen näyttää tehokkuushyötyjen rinnalla johtavan rovaikutuksessa, ja niiden vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan. Kan- siihen, että talouskilpailussa voittajien ja häviäjien välinen kuilu leviää ja sainvälisen kaupan lisääntyminen, suorat sijoitukset sekä informaatio- syvenee niin eri maiden välillä kuin niiden sisälläkin. ja kommunikaatiojärjestelmien yhdentyminen nopeuttavat uusien tek- nologioiden leviämistä. Myös esimerkiksi ulkomainen alihankinta tai Yksi näkyvä kansainvälinen kehityspiirre ollut tulonjaon muuttuminen jonkin tuotantovaiheen sijoittaminen ulkomaiseen tytäryhtiöön ovat tek- entistä epätasaisemmaksi. Työ- ja pääomatulojen välinen suhde on muut- nologisen muutoksen mahdollistamia mutta samalla kansainvälisen kil- tunut lähes kaikkialla, joskin eri maissa hieman eri tahtiin, pääomatulo- pailun vauhdittamaa tuotantotoiminnan uudelleenjärjestämistä. jen kansantulo-osuutta tuntuvasti kasvattaneeseen suuntaan. Tähän tu- lonjaon muutokseen ovat vaikuttaneet, monisyisesti ja myös toisiinsa Yritysten kannalta uudelleenjärjestely on voinut olla edellytys myös ko- kietoutuen, useat tekijät, muun muassa tuotannon rakenteeseen ja sen timaisen tuotannon ja työpaikkojen säilymiselle. Toisaalta matalapalkka- pääomavaltaistumiseen sekä työmarkkinatasapainoon ja työttömyyteen maiden suunnasta syntynyt kilpailun uhka on voinut kannustaa yrityk- liittyvät tekijät. siä kehittämään ja hyödyntämään sellaista tuotantotekniikkaa, joka tu- keutuu hyvin koulutetun työvoiman käyttöön. On ilmeistä, että rahoitusmarkkinoiden säätelyn purkaminen ja pääoman- liikkeiden maailmanlaajuinen vapauttaminen ovat rajanneet ammattiyh- distysliikkeen kansallisen tason neuvotteluasemia työmarkkinoilla ja 3.3 Suomen strategia sopimustoiminnassa niin, että sillä on ollut oma vaikutuksensa palkko- jen ja muiden työtulojen reaaliseen kehitykseen. Vastausta maailmanlaajuistuvaan kilpailuun Suomessa on haettu tuotta- vuutta nostavasta osaamisen strategiasta, eikä maassamme ole hyväk- Myös verotuksen ja tulonsiirtojen jälkeinen käytettävissä olevien tulojen sytty heikkoa tuottavuutta pönkittävää kilpailua matalilla palkoilla. jakauma on muuttunut useissa maissa aikaisempaa epätasaisemmaksi. Suomessa valittu osaamisen strategia on tuonut menestystä kansainväli- Kotitalouksien väliset tuloerot ovat eräissä maissa kasvaneet varsin no- sessä työnjaossa. Suomi on alkanut voimakkaasti erikoistua osaamista peasti. vaativiin tuotteisiin, sekä tavaroihin että palveluihin. Niin yksityinen kuin erityisesti julkinenkin sektori ovat lisänneet voimakkaasti tutkimus- ja Suomessa tuloerot ovat useita vuosia olleet ja ovat yhä teollisuusmaiden koulutuspanostuksiaan. pienimpiä. Meillä on 1990-luvun aikana tapahtuneiden tulonjaon muu- tosten seurauksena palattu 1970-luvun alussa vallinneeseen tilanteeseen. SAK yhdessä Sovitaan 14 15 SAK yhdessä Sovitaan
  • 17. Muutoksen taustalla on erityisesti pääomatulojen voimakas kasvu sekä osin myös verotuksen ja tulonsiirtojen tuloeroja tasoittavan vaikutuksen 3.6 Euroopan yhdentymiskehitys, talous- ja heikkeneminen. rahaliitto Emu ja EU:n laajeneminen 3.5 Ammattiyhdistysliikkeen toiminta ja Osana talouden maailmanlaajuistumista etenee myös kansallisvaltioiden keskinäisin päätöksin ja ratkaisuin joudutettu taloudellinen yhdentymi- maailmanlaajuistuminen nen. Erityisesti alueellinen integraatio syvenee. Euroopan unioni ja sitä syventävä talous- ja rahaliitto Emu sekä yhteisen valuutan käyttöön pe- Palkansaajien puolta pitävä ammattiyhdistysliike pyrkii kehittämään kes- rustuvan euroalueen muodostuminen ovat tulosta tästä kehityksestä. EU kinäistä kansainvälistä yhteistyötään ja toimimaan maailmanlaajuisesti ja Emu on yhtäältä nähty kansallisen taloutta, markkinoita ja markkina- globalisaation kielteisten vaikutusten torjumiseksi. Ammattiyhdistyslii- voimia koskevan säätelyn lopullisena purkajana. Toisaalta Euroopan ke vahvistaa yhteistyötään ja pyrkii estämään työntekijöiden oikeuksien unioni talous- ja rahaliittoineen ja yhteisvaluuttoineen voidaan päinvas- heikentämisen sekä palkkojen ja muiden työehtojen polkemisen, johon toin nähdä jo menetettyjen säätelymahdollisuuksien ainakin osittaisena maailmanlaajuinen kilpailu sijoituksista ja työpaikoista voi johtaa. palauttajana ja siten yrityksenä hallita kansanvaltaisesti taloudellista integraatiota. Kansainvälinen ammattiyhdistysliike vahvistaa omaa organisaatiotaan, kehittää tietojen vaihtoa, yhteistyötä ja toimintaverkostoja myös ammat- Työmarkkinoiden sopimustoiminnalle Euroopan integraatio tarjoaa sekä tiyhdistysliikkeen ulkopuolisten tahojen kanssa. uhkia että mahdollisuuksia. EU-integraation tuleva kehitys vaikuttaa olennaisesti tulevaan edunvalvonta- ja sopimuspolitiikkaan. Vaikka vai- Monikansallisissa yhtiöissä ay-liike on pyrkinyt lisäämään vaikutustaan kutukset ovat merkittävämpiä pitemmällä aikavälillä, ne on otettava erityisesti kansainvälisten ammattialasihteeristöjen kautta. Konserni- huomioon myös tämän päivän edunvalvonta- ja sopimuspoliittisissa rat- yhteistyölle on Euroopan unionissa määritelty puitteet, jotka vaativat edel- kaisuissa. leen kehittämistä. ILOn ja OECD:n hyväksymät monikansallisia yhtiöitä koskevat toimintaohjeet tarjoavat ammattiyhdistysliikkeelle monia mah- Eurooppalaiseen yhteiskuntamalliin kuuluu palkansaajien ammatillinen dollisuuksia saada omia tavoitteitaan otetuksi huomioon monikansallis- järjestäytyminen ja palkkojen määräytyminen työnantajien ja palkansaa- ten yhtiöiden toiminnassa. Yritystasolla vaikutetaan siten, että kansain- jien edustajien välisin työehtosopimuksin. Työmarkkinajärjestöjen mer- välistä tuotantoa harjoittavat tai kansainvälistä ostotoimintaa ja kauppaa kitys tunnustetaan jo EU:n perustamisasiakirjassa, Rooman sopimukses- käyvät yritykset ottaisivat huomioon tietyt eettiset periaatteet, kuten ih- sa. EU-maiden järjestäytymisasteissa on eroja, mutta esimerkiksi OECD:n misoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien noudattamisen. tutkimusten mukaan työehtosopimusten vaikutukset kattavat yleensä yli 80 prosenttia palkansaajista. Paineet yhdenmukaisuuteen pikemminkin Kansainvälisiin taloudellisiin ja muihin järjestöihin vaikuttaminen on am- tukevat kuin murtavat suomalaista sopimustoiminnan perustaa. mattiyhdistysliikkeen toinen keskeinen toiminta-alue. Näistä järjestöistä merkittävimmät ovat kolmikantaiseen yhteistyöhön toimintansa perus- Emun mukanaan tuomiin talouden pelisääntöjen muutoksiin Suomen tava Kansainvälinen Työjärjestö (ILO) ja taloudellisista organisaatioista työmarkkinoilla varauduttiin paremmin kuin useimmissa muissa mais- Maailman Kauppajärjestö (WTO) sekä kansainväliset rahoitusinstituutiot sa. Jo vuoden 1997 toukokuussa työmarkkinoiden keskusjärjestöt esitti- Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Maailmanpankki (WB). vät yhteisen tilannearvion. Järjestöt totesivat mm., että Emu-jäsenyys ei merkitse työ- ja virkaehtosopimusten vähimmäisehtoihin eikä työehto- Ammattiyhdistysliike on kansainvälisillä foorumeilla vaatinut jo pitkään sopimusten yleissitovuuteen puuttumista tai nimellispalkkojen alenta- ja vaatii yhä ns. sosiaalilausekkeen sisällyttämistä kansainvälisen talou- mista. Järjestöt näkivät sopimustoiminnan perusrakenteet kestäviksi myös den, kaupan ja investointien pelisääntöihin sen varmistamiseksi, että Emu-jäsenyyttä silmällä pitäen. Järjestöt totesivat toimivansa siten, että hallitukset ja yritykset kunnioittavat ihmisoikeuksia ja työelämän työmarkkinoilla säilyy edelleen mahdollisuus erilaisiin vaihtoehtoisiin perusoikeuksia (työntekijöiden järjestäytymis- ja työehtosopimus- sopimusmuotoihin mukaan luettuna tulopoliittiset ratkaisut ja keskitetyt oikeuksia, syrjinnän kieltoa, pakkotyön kieltoa, lapsityön kieltoa ja tasa- ratkaisut. Järjestöt olivat yhtä mieltä myös siitä, että kansantaloudellis- arvon edistämistä). ten näkökohtien ja toisaalta toimialakohtaisten häiriöiden huomioon SAK yhdessä Sovitaan 16 17 SAK yhdessä Sovitaan