Sopimuspolitiikan tavoitteet. SAK:n 16. edustajakokous 28.–30.5.2001
Tavoitteet koskevat palkkapolitiikkaa, työelämän laadullista kehittämistä, sopimus- ja neuvottelujärjestelmien kehittämistä sekä kansainvälistä sopimustoimintaa.
3. Sisällys
1 JOHDANTO ..................................................................................................... 5
2 SAK:N SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINTATAPA ...................... 7
2.1 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN TOIMINTA-AJATUS ..................................................................... 7
2.2 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN TOIMINTATAPA .......................................................................... 7
3 SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS ........................................ 9
3.1 SOPIMUSPOLITIIKKA MENNEEN VALOSSA ................................................................................ 9
3.1.1 PALKKA- JA HINTASÄÄNNÖSTELYSTÄ EURO-OLOIHIN .................................... 9
3.1.2 TYÖELÄMÄÄ JA SOSIAALITURVAA UUDISTETTU ............................................ 12
3.2 TALOUDEN GLOBALISAATIO JA TEKNOLOGINEN MUUTOS ....................................................... 13
3.3 SUOMEN STRATEGIA ........................................................................................................... 14
3.4 MAAILMANLAAJUISTUMINEN JA TULOEROT .......................................................................... 15
3.5 AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN TOIMINTA JA MAAILMANLAAJUISTUMINEN ................................ 16
3.6 EUROOPAN YHDENTYMISKEHITYS, TALOUS- JA RAHALIITTO EMU JA EU:N LAAJENEMINEN ..... 17
3.7 EU:N LAAJENEMINEN ......................................................................................................... 18
3.8 EMU, TYÖMARKKINAT JA PALKANMUODOSTUS ..................................................................... 18
3.9 SUOMEN TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT JA TALOUSKASVUN VAIHTOEHDOT ............................. 20
3.10 TYÖELÄMÄN JA TUOTANTORAKENTEIDEN MUUTOS .............................................................24
3.11 YHTEISKUNNALLINEN TILANNE ......................................................................................... 26
3.12 TYÖNANTAJAPOLITIIKKA ................................................................................................... 26
3.13 MUUT PALKANSAAJAJÄRJESTÖT ......................................................................................... 28
4 SOPIMUSTOIMINNAN HAASTEET JA UUDELLEENARVIOINNIN TARPEET ............... 29
5 SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINNALLISET VAIHTOEHDOT ..................................... 33
5.1 SOPIMUSPOLITIIKAN PERUSTA .............................................................................................. 33
5.2 VALTIOVALLAN ROOLI ........................................................................................................ 33
5.3 PALKKAPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄVAIHTOEHDOT ..................................................................... 35
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 5.4 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN PERUSVAIHTOEHDOT ............................................................... 38
Graafinen suunnittelu Mikko Huttunen 5.4.1 KESKITETTY TULOPOLIITTINEN SOPIMINEN .................................................. 39
Valkealan Painokarelia 2001 5.4.2 KESKUSJÄRJESTÖSOPIMINEN ...................................................................... 40
5.4.3 KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS SOPIMUSRATKAISUKSI ......................................... 41
ISBN 951-714-210-2
SAK yhdessä
Sovitaan 3 SAK yhdessä
Sovitaan
4. Sisällys
1 JOHDANTO ..................................................................................................... 5
2 SAK:N SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINTATAPA ...................... 7
2.1 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN TOIMINTA-AJATUS ..................................................................... 7
2.2 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN TOIMINTATAPA .......................................................................... 7
3 SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS ........................................ 9
3.1 SOPIMUSPOLITIIKKA MENNEEN VALOSSA ................................................................................ 9
3.1.1 PALKKA- JA HINTASÄÄNNÖSTELYSTÄ EURO-OLOIHIN .................................... 9
3.1.2 TYÖELÄMÄÄ JA SOSIAALITURVAA UUDISTETTU ............................................ 12
3.2 TALOUDEN GLOBALISAATIO JA TEKNOLOGINEN MUUTOS ....................................................... 13
3.3 SUOMEN STRATEGIA ........................................................................................................... 14
3.4 MAAILMANLAAJUISTUMINEN JA TULOEROT .......................................................................... 15
3.5 AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN TOIMINTA JA MAAILMANLAAJUISTUMINEN ................................ 16
3.6 EUROOPAN YHDENTYMISKEHITYS, TALOUS- JA RAHALIITTO EMU JA EU:N LAAJENEMINEN ..... 17
3.7 EU:N LAAJENEMINEN ......................................................................................................... 18
3.8 EMU, TYÖMARKKINAT JA PALKANMUODOSTUS ..................................................................... 18
3.9 SUOMEN TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT JA TALOUSKASVUN VAIHTOEHDOT ............................. 20
3.10 TYÖELÄMÄN JA TUOTANTORAKENTEIDEN MUUTOS .............................................................24
3.11 YHTEISKUNNALLINEN TILANNE ......................................................................................... 26
3.12 TYÖNANTAJAPOLITIIKKA ................................................................................................... 26
3.13 MUUT PALKANSAAJAJÄRJESTÖT ......................................................................................... 28
4 SOPIMUSTOIMINNAN HAASTEET JA UUDELLEENARVIOINNIN TARPEET ............... 29
5 SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINNALLISET VAIHTOEHDOT ..................................... 33
5.1 SOPIMUSPOLITIIKAN PERUSTA .............................................................................................. 33
5.2 VALTIOVALLAN ROOLI ........................................................................................................ 33
5.3 PALKKAPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄVAIHTOEHDOT ..................................................................... 35
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 5.4 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN PERUSVAIHTOEHDOT ............................................................... 38
Graafinen suunnittelu Mikko Huttunen 5.4.1 KESKITETTY TULOPOLIITTINEN SOPIMINEN .................................................. 39
Valkealan Painokarelia 2001 5.4.2 KESKUSJÄRJESTÖSOPIMINEN ...................................................................... 40
5.4.3 KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS SOPIMUSRATKAISUKSI ......................................... 41
ISBN 951-714-210-2
SAK yhdessä
Sovitaan 3 SAK yhdessä
Sovitaan
5. 5.4.4 KOORDINOITU LIITTOSOPIMINEN ............................................................... 41
5.4.5 LIITTOTASON SOPIMINEN .......................................................................... 42 1 Johdanto
5.4.6 KONSERNISOPIMUKSET .............................................................................. 43
5.4.7 YRITYSKOHTAINEN JA PAIKALLINEN SOPIMINEN .......................................... 43
5.4.8 YKSILÖTASON SOPIMINEN ......................................................................... 46 Työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopimustoiminta on ammattiyhdistys-
5.5 JAKOVARAN KÄYTTÖ AINEELLISEN ELINTASON NOSTAMISEEN JA VAPAA-AJAN LISÄÄMISEEN .... 46 liikkeen toiminnan ydinaluetta ja keskeinen vaikuttamisen osa. SAK:n
5.5.1 PALKANKOROTUSTEN MUOTO ................................................................... 47 sopimustoiminnan saavutukset ovat mittavat. Sopimuksin on pystytty
5.5.2 VAIHTOEHTOJA PALKKAKUSTANNUSTEN NIMELLISJOUSTOON ....................... 50 turvaamaan palkkojen myönteinen kehitys ja ostovoiman kasvu. Palkan-
5.5.3 TULOS- JA VOITTOPALKKIOT ...................................................................... 51 saajien ja heidän perheidensä hyvinvointi on lisääntynyt, ja sopimusten
5.5.4 TASASUHTAISEN ANSIOKEHITYKSEN TURVAAMISMAHDOLLISUUDET PITKÄLLÄ antama turva parantunut merkittävästi. Työajan lyhennykset, vuo-
AIKAVÄLILLÄ ..................................................................................................... 52
silomaetuuksien lisääminen, perhepoliittiset uudistukset sekä kattava
5.6 TYÖEHTOSOPIMUKSET JA KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖ ............................................................... 53 työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmä ovat vain esimerkkejä am-
mattiyhdistysliikkeen ajamista uudistuksista ja sopimustoiminnan saa-
6 SOPIMUSTOIMINNAN ERITYISIÄ KEHITTÄMISKOHTEITA .................................... 55 vutuksista.
6.1 KANSAINVÄLISEN SOPIMUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ....................................................... 55 Suomen vahvuudeksi ja menestystekijäksi on noussut työmarkkinaosa-
6.2 SOPIMUSJÄRJESTELYJEN NYKYAIKAISTAMINEN ....................................................................... 56 puolten ja valtiovallan laaja yhteistyö, kyky neuvotella ja sopia yhdessä
6.2.1 MENETTELYTAVAT YRITYS- JA TOIMIALARAKENTEIDEN MUUTTUESSA ............ 56 keskeisistä asioista. Tämä suomalaisen yhteiskunnan sopimisen toimin-
6.2.2 HENKILÖSTÖRYHMIEN YHTEISET TYÖEHDOT ............................................... 57 tatapa on luonut perustan yhteiskunnan vakaudelle ja eheydelle sekä
6.3 EPÄTYYPILLISET TYÖSUHTEET JA TASA-ARVO ........................................................................ 58 talouden kasvulle ja palkansaajien hyvinvoinnille. Suomi nousi talous-
6.4 LAATUTAVOITTEIDEN ASETTAMINEN .................................................................................... 59 kriisistä ja ylsi teollisuusmaiden nopeimpaan kasvuun pitkälti laaja-alais-
6.4.1 ELINIKÄISEN OPPIMISEN MAHDOLLISUUS .................................................... 60 ten, 1990-luvulla tehtyjen tulopoliittisten ratkaisujen ansiosta.
6.4.2 TYÖAIKA .................................................................................................. 60
6.5 SOPIMUSTEN NOUDATTAMISEN VALVONTA ........................................................................... 61 Taloudessa, tuotantorakenteissa ja työmarkkinoilla on viimeisten kym-
6.5.1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET .................................... 61 menen vuoden aikana tapahtunut nopeita ja suuria muutoksia. Näistä
6.5.2 TYÖEHTO- JA VIRANOMAISVALVONNAN KEHITTÄMINEN .............................. 63 toimintaympäristön muutoksista nousevat monet kysymykset haastavat
arvioimaan perusteellisesti SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen sopimus-
7 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN SOPIMUSPOLIITTISET PÄÄTÖKSET ...................... 67 politiikan tavoitteita, keinoja ja toimintalinjoja alkaneella uudella vuosi-
tuhannella.
7.1 SOPIMUSPOLITIIKAN TAVOITETILA VUOSIKYMMENEN JÄLKIPUOLISKOLLA ................................ 67
7.2 SAK:N PALKKAPOLIITTISET TAVOITTEET .............................................................................. 68 Sopimustoiminnan haasteet ja uudelleenarvioinnin tarpeet voidaan ki-
7.3 TYÖELÄMÄN LAADULLISET TAVOITTEET ............................................................................... 68 teyttää esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin, joihin tämä edustajakoko-
7.4 SAK:N TAVOITTEET SOPIMUS- JA NEUVOTTELUJÄRJESTELMIEN uksen käsiteltäväksi valmisteltu Sovitaan yhdessä – sopimuspolitiikan
JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEKSI ............................................................................................. 70 tavoitteet -asiakirja osaltaan pyrkii etsimään vastauksia.
7.5 TAVOITTEET KANSAINVÄLISELLE SOPIMUSTOIMINNALLE ........................................................ 73
- Pysyykö sopimusyhteiskunta Suomen mallina ja menestystekijänä
LIITETIEDOSTOT myös tulevaisuudessa?
- Millaiset ovat solidaarisen palkkapolitiikan mahdollisuudet ja tar-
peet tuottavuuden kasvuerojen toimintaympäristössä?
- Mitkä ovat kansallisen sopimustoiminnan edellytykset yhdenty-
vässä Euroopassa?
- Miten sopimustoimintaa tulee kehittää?
- Mitä työmarkkinoiden sopimuspolitiikalle merkitsee se, että euro-
valuutan oloissa kansallinen raha- ja valuuttapolitiikka on poistu-
nut talouspolitiikan keinovalikoimasta?
SAK yhdessä
Sovitaan 4 5 SAK yhdessä
Sovitaan
6. 5.4.4 KOORDINOITU LIITTOSOPIMINEN ............................................................... 41
5.4.5 LIITTOTASON SOPIMINEN .......................................................................... 42 1 Johdanto
5.4.6 KONSERNISOPIMUKSET .............................................................................. 43
5.4.7 YRITYSKOHTAINEN JA PAIKALLINEN SOPIMINEN .......................................... 43
5.4.8 YKSILÖTASON SOPIMINEN ......................................................................... 46 Työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopimustoiminta on ammattiyhdistys-
5.5 JAKOVARAN KÄYTTÖ AINEELLISEN ELINTASON NOSTAMISEEN JA VAPAA-AJAN LISÄÄMISEEN .... 46 liikkeen toiminnan ydinaluetta ja keskeinen vaikuttamisen osa. SAK:n
5.5.1 PALKANKOROTUSTEN MUOTO ................................................................... 47 sopimustoiminnan saavutukset ovat mittavat. Sopimuksin on pystytty
5.5.2 VAIHTOEHTOJA PALKKAKUSTANNUSTEN NIMELLISJOUSTOON ....................... 50 turvaamaan palkkojen myönteinen kehitys ja ostovoiman kasvu. Palkan-
5.5.3 TULOS- JA VOITTOPALKKIOT ...................................................................... 51 saajien ja heidän perheidensä hyvinvointi on lisääntynyt, ja sopimusten
5.5.4 TASASUHTAISEN ANSIOKEHITYKSEN TURVAAMISMAHDOLLISUUDET PITKÄLLÄ antama turva parantunut merkittävästi. Työajan lyhennykset, vuo-
AIKAVÄLILLÄ ..................................................................................................... 52
silomaetuuksien lisääminen, perhepoliittiset uudistukset sekä kattava
5.6 TYÖEHTOSOPIMUKSET JA KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖ ............................................................... 53 työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmä ovat vain esimerkkejä am-
mattiyhdistysliikkeen ajamista uudistuksista ja sopimustoiminnan saa-
6 SOPIMUSTOIMINNAN ERITYISIÄ KEHITTÄMISKOHTEITA .................................... 55 vutuksista.
6.1 KANSAINVÄLISEN SOPIMUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ....................................................... 55 Suomen vahvuudeksi ja menestystekijäksi on noussut työmarkkinaosa-
6.2 SOPIMUSJÄRJESTELYJEN NYKYAIKAISTAMINEN ....................................................................... 56 puolten ja valtiovallan laaja yhteistyö, kyky neuvotella ja sopia yhdessä
6.2.1 MENETTELYTAVAT YRITYS- JA TOIMIALARAKENTEIDEN MUUTTUESSA ............ 56 keskeisistä asioista. Tämä suomalaisen yhteiskunnan sopimisen toimin-
6.2.2 HENKILÖSTÖRYHMIEN YHTEISET TYÖEHDOT ............................................... 57 tatapa on luonut perustan yhteiskunnan vakaudelle ja eheydelle sekä
6.3 EPÄTYYPILLISET TYÖSUHTEET JA TASA-ARVO ........................................................................ 58 talouden kasvulle ja palkansaajien hyvinvoinnille. Suomi nousi talous-
6.4 LAATUTAVOITTEIDEN ASETTAMINEN .................................................................................... 59 kriisistä ja ylsi teollisuusmaiden nopeimpaan kasvuun pitkälti laaja-alais-
6.4.1 ELINIKÄISEN OPPIMISEN MAHDOLLISUUS .................................................... 60 ten, 1990-luvulla tehtyjen tulopoliittisten ratkaisujen ansiosta.
6.4.2 TYÖAIKA .................................................................................................. 60
6.5 SOPIMUSTEN NOUDATTAMISEN VALVONTA ........................................................................... 61 Taloudessa, tuotantorakenteissa ja työmarkkinoilla on viimeisten kym-
6.5.1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET .................................... 61 menen vuoden aikana tapahtunut nopeita ja suuria muutoksia. Näistä
6.5.2 TYÖEHTO- JA VIRANOMAISVALVONNAN KEHITTÄMINEN .............................. 63 toimintaympäristön muutoksista nousevat monet kysymykset haastavat
arvioimaan perusteellisesti SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen sopimus-
7 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN SOPIMUSPOLIITTISET PÄÄTÖKSET ...................... 67 politiikan tavoitteita, keinoja ja toimintalinjoja alkaneella uudella vuosi-
tuhannella.
7.1 SOPIMUSPOLITIIKAN TAVOITETILA VUOSIKYMMENEN JÄLKIPUOLISKOLLA ................................ 67
7.2 SAK:N PALKKAPOLIITTISET TAVOITTEET .............................................................................. 68 Sopimustoiminnan haasteet ja uudelleenarvioinnin tarpeet voidaan ki-
7.3 TYÖELÄMÄN LAADULLISET TAVOITTEET ............................................................................... 68 teyttää esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin, joihin tämä edustajakoko-
7.4 SAK:N TAVOITTEET SOPIMUS- JA NEUVOTTELUJÄRJESTELMIEN uksen käsiteltäväksi valmisteltu Sovitaan yhdessä – sopimuspolitiikan
JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEKSI ............................................................................................. 70 tavoitteet -asiakirja osaltaan pyrkii etsimään vastauksia.
7.5 TAVOITTEET KANSAINVÄLISELLE SOPIMUSTOIMINNALLE ........................................................ 73
- Pysyykö sopimusyhteiskunta Suomen mallina ja menestystekijänä
LIITETIEDOSTOT myös tulevaisuudessa?
- Millaiset ovat solidaarisen palkkapolitiikan mahdollisuudet ja tar-
peet tuottavuuden kasvuerojen toimintaympäristössä?
- Mitkä ovat kansallisen sopimustoiminnan edellytykset yhdenty-
vässä Euroopassa?
- Miten sopimustoimintaa tulee kehittää?
- Mitä työmarkkinoiden sopimuspolitiikalle merkitsee se, että euro-
valuutan oloissa kansallinen raha- ja valuuttapolitiikka on poistu-
nut talouspolitiikan keinovalikoimasta?
SAK yhdessä
Sovitaan 4 5 SAK yhdessä
Sovitaan
7. Tämän asiakirjan aluksi on pyritty kiteyttämään SAK:n sopimuspolitii-
kan toiminta-ajatus ja toimintatapa luvussa 2. Tämän jälkeen luvussa 3 2 SAK:n sopimuspolitiikan toiminta-ajatus
käydään läpi toimintaympäristössä tapahtuneita ja tapahtuvia muutok-
sia sekä arvioidaan muutosten vaikutuksia SAK:n sopimustoiminnalle.
Lukuun 4 on tiivistetty toimintaympäristöanalyysissä esille nousseet
ja toimintatapa
keskeiset kysymykset.
Tulevan edustajakokouskauden sopimuspolitiikkaa lähdetään pohtimaan
2.1 SAK:n sopimustoiminnan toiminta-ajatus
luvusta 5 alkaen ja siinä käydään läpi sopimuspolitiikan toiminnallisia
vaihtoehtoja. Sopimuspolitiikan erityiset kehittämiskohteet on esitetty SAK:lainen ammattiyhdistysliike tekee jäsentensä tarpeisiin, yhteistyö-
luvussa 6. SAK:n sopimuspolitiikan painopisteet ja tavoitteet asetetaan tahtoon ja -voimaan perustuvia sopimuksia. Valtakunnalliset työ- ja virka-
luvussa 7. Ne esitetään SAK:n edustajakokouksen päätettäväksi. Tavoit- ehtosopimukset turvaavat palkansaajille työnteon vähimmäisehdot ja
teet koskevat palkkapolitiikkaa, työelämän laadullista kehittämistä, so- niiden parantamisen. Lisäksi sopimustoiminnalla turvataan palkansaaji-
pimus- ja neuvottelujärjestelmien kehittämistä sekä kansainvälistä en ammatilliset, sosiaaliset ja taloudelliset edut sekä uudistetaan työelä-
sopimustoimintaa. mää. Kansallisen sopimustoiminnan lisäksi SAK:lainen ay-liike osallis-
tuu ja vaikuttaa myös kansainväliseen edunvalvontaan ja yhteistyöhön.
Sopimuspolitiikassaan SAK kokoaa jäsenliitot yhteisten sopimustavoit-
teiden taakse ja näin edistää yhteisten tavoitteiden toteutumista. SAK
solmii toisaalta keskitettyjä (kokoavia) työmarkkinaratkaisuja mutta toi-
saalta myötävaikuttaa koordinoitujen työmarkkinasopimuksien synty-
miseen. SAK haluaa olla yhteiskuntaa kehittävä vaikuttaja. SAK:n
sopimustoiminta ulottuu myös kansainvälisiin, erityisesti Eurooppa-ta-
son työmarkkinasopimuksiin.
2.2 SAK:n sopimustoiminnan toimintatapa
SAK:n työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittinen painoarvo perustuu kor-
keana pysyvään järjestäytymisasteeseen ja merkittävään edustavuuteen
eri sopimusaloilla sekä kykyyn yhdistää jäsenistön tarpeet ja toiveet yh-
teiseksi edunvalvontapolitiikaksi.
SAK:n sopimustoiminta rakentuu kollektiivisen sopimuspolitiikan peri-
aatteelle ja vähimmäisehdot sisältäville valtakunnallisille työ- ja
virkaehtosopimuksille, jotka antavat puitteet paikallisen sopimus-
toiminnan kehittämiselle.
Yhdessä jäsenliittojensa kanssa SAK toimii myös kansalliset rajat ylittä-
vän sopimustoiminnan kehittämiseksi ja koordinoimiseksi.
SAK pyrkii tavoitteisiinsa ensisijaisesti neuvotellen ja sopien mutta on
tarvittaessa valmis puolustamaan ja edistämään jäsenistönsä etuja
eriasteisiin painostus- ja työtaistelutoimiin turvautuen. Työtaisteluoikeus
on palkansaajien keskeinen perusoikeus.
SAK yhdessä
Sovitaan 6 7 SAK yhdessä
Sovitaan
8. Tämän asiakirjan aluksi on pyritty kiteyttämään SAK:n sopimuspolitii-
kan toiminta-ajatus ja toimintatapa luvussa 2. Tämän jälkeen luvussa 3 2 SAK:n sopimuspolitiikan toiminta-ajatus
käydään läpi toimintaympäristössä tapahtuneita ja tapahtuvia muutok-
sia sekä arvioidaan muutosten vaikutuksia SAK:n sopimustoiminnalle.
Lukuun 4 on tiivistetty toimintaympäristöanalyysissä esille nousseet
ja toimintatapa
keskeiset kysymykset.
Tulevan edustajakokouskauden sopimuspolitiikkaa lähdetään pohtimaan
2.1 SAK:n sopimustoiminnan toiminta-ajatus
luvusta 5 alkaen ja siinä käydään läpi sopimuspolitiikan toiminnallisia
vaihtoehtoja. Sopimuspolitiikan erityiset kehittämiskohteet on esitetty SAK:lainen ammattiyhdistysliike tekee jäsentensä tarpeisiin, yhteistyö-
luvussa 6. SAK:n sopimuspolitiikan painopisteet ja tavoitteet asetetaan tahtoon ja -voimaan perustuvia sopimuksia. Valtakunnalliset työ- ja virka-
luvussa 7. Ne esitetään SAK:n edustajakokouksen päätettäväksi. Tavoit- ehtosopimukset turvaavat palkansaajille työnteon vähimmäisehdot ja
teet koskevat palkkapolitiikkaa, työelämän laadullista kehittämistä, so- niiden parantamisen. Lisäksi sopimustoiminnalla turvataan palkansaaji-
pimus- ja neuvottelujärjestelmien kehittämistä sekä kansainvälistä en ammatilliset, sosiaaliset ja taloudelliset edut sekä uudistetaan työelä-
sopimustoimintaa. mää. Kansallisen sopimustoiminnan lisäksi SAK:lainen ay-liike osallis-
tuu ja vaikuttaa myös kansainväliseen edunvalvontaan ja yhteistyöhön.
Sopimuspolitiikassaan SAK kokoaa jäsenliitot yhteisten sopimustavoit-
teiden taakse ja näin edistää yhteisten tavoitteiden toteutumista. SAK
solmii toisaalta keskitettyjä (kokoavia) työmarkkinaratkaisuja mutta toi-
saalta myötävaikuttaa koordinoitujen työmarkkinasopimuksien synty-
miseen. SAK haluaa olla yhteiskuntaa kehittävä vaikuttaja. SAK:n
sopimustoiminta ulottuu myös kansainvälisiin, erityisesti Eurooppa-ta-
son työmarkkinasopimuksiin.
2.2 SAK:n sopimustoiminnan toimintatapa
SAK:n työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittinen painoarvo perustuu kor-
keana pysyvään järjestäytymisasteeseen ja merkittävään edustavuuteen
eri sopimusaloilla sekä kykyyn yhdistää jäsenistön tarpeet ja toiveet yh-
teiseksi edunvalvontapolitiikaksi.
SAK:n sopimustoiminta rakentuu kollektiivisen sopimuspolitiikan peri-
aatteelle ja vähimmäisehdot sisältäville valtakunnallisille työ- ja
virkaehtosopimuksille, jotka antavat puitteet paikallisen sopimus-
toiminnan kehittämiselle.
Yhdessä jäsenliittojensa kanssa SAK toimii myös kansalliset rajat ylittä-
vän sopimustoiminnan kehittämiseksi ja koordinoimiseksi.
SAK pyrkii tavoitteisiinsa ensisijaisesti neuvotellen ja sopien mutta on
tarvittaessa valmis puolustamaan ja edistämään jäsenistönsä etuja
eriasteisiin painostus- ja työtaistelutoimiin turvautuen. Työtaisteluoikeus
on palkansaajien keskeinen perusoikeus.
SAK yhdessä
Sovitaan 6 7 SAK yhdessä
Sovitaan
9. SAK perustaa sopimuspoliittisen edunvalvontansa vahvaan asiantunte-
mukseen sekä toimiviin ja asiallisiin neuvottelusuhteisiin niin työnanta- 3 Sopimuspolitiikan toimintaympäristön
jien kuin poliittisten päättäjienkin kanssa. SAK toimii aloitteellisesti
palkansaajajärjestöjen sopimuspoliittisen yhteistyön kehittämiseksi. muutos
Menestyksellisen sopimuspolitiikan edellytyksenä on, että SAK vaikut-
taa tarvittaessa yhtäaikaisesti kolmessa roolissa: puolustuksellisena
ankkurina, turvallisuuden rakentajana ja ennakoivana uudistajana.
3.1 Sopimuspolitiikka menneen valossa
SAK:lainen ammattiyhdistysliike on perustaltaan yhteisöllisten arvojen 3.1.1 Palkka- ja hintasäännöstelystä euro-oloihin
ja yhteisöllisten toimintatapojen liikettä, jonka voima on jäsenistön yh-
teistyö yhdessä asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Toisen maailmansodan aikana alkanut palkka- ja hintasäännöstely jatkui
eri muodoissaan aina 1950-luvun puoliväliin saakka. Säännöstelyoikeudet
olivat valtioneuvostolla, jonka antamien valtuuksien mukaisesti säännös-
telyä hoiti sitä varten nimetty hinta- ja palkkaneuvosto, jossa työmarkki-
najärjestöt olivat edustettuina. Palkankorotuksista päätettäessä oli ohje-
nuorana sodanaikainen näkemys, jonka mukaan palkkapolitiikalla on
turvattava palkansaajille elinkustannusten nousun mukaiset palkanko-
rotukset.
SAK:n vuoden 1956 edustajakokouksen asiakirjoissa palkkojen korotuk-
sia perusteltiin myös työn tuottavuuden paranemisella. Käytännössä pal-
kankorotuksia ei kuitenkaan vielä mitoitettu tuottavuuden kehityksen
mukaan.
Valtalain voimassaolon päätyttyä 1955 päättyi myös hintasäännöstely, ja
sen seurauksena hinnat ja maksut nousivat. Vaikka työntekijöiden elin-
taso nousi tilapäisesti vuoden 1956 yleislakolla saatujen palkankorotus-
ten ansiosta, reaaliansiot alenivat, koska inflaatio kiihtyi.
Taloudellinen tilanne helpotti vasta tultaessa 1960-luvulle. Keskitetyn so-
pimuspolitiikan voidaan katsoa alkaneen 1960-luvun alkuvuosina. Vuon-
na 1964 päästiin ensimmäisen kerran lähes kautta linjan kaksivuotisiin
sopimuksiin, joissa palattiin reaalipalkkojen suojaamiseksi palkkojen
indeksisidonnaisuuteen. Ammattiyhdistysliikkeen hajanaisuudesta huo-
limatta 1960-luvun alussa saavutettiin merkittäviä sosiaalipoliittisia rat-
kaisuja, kuten työeläkelaki, sairausvakuutuslaki ja yhteisymmärrys sii-
tä, että ammattiliitot hoitavat työttömyyskassat.
Syksyllä 1967 tehdyn devalvaation jälkihoidon yhteydessä maan hallitus
aloitti etujärjestöjen kanssa neuvottelut tulopoliittisesta kokonaisrat-
kaisusta. Vaarana oli, että laaja indeksisidonnaisuus käynnistää inflaa-
tiokierteen, joka vie pohjan devalvaation vaikutuksilta. Hintojen nousun
hillitsemiseksi ryhdyttiin tuloratkaisuja tehtäessä tarkastelemaan kansan-
talouden keskimääräisen tuottavuuden kehitystä.
SAK yhdessä
Sovitaan 8 9 SAK yhdessä
Sovitaan
10. SAK perustaa sopimuspoliittisen edunvalvontansa vahvaan asiantunte-
mukseen sekä toimiviin ja asiallisiin neuvottelusuhteisiin niin työnanta- 3 Sopimuspolitiikan toimintaympäristön
jien kuin poliittisten päättäjienkin kanssa. SAK toimii aloitteellisesti
palkansaajajärjestöjen sopimuspoliittisen yhteistyön kehittämiseksi. muutos
Menestyksellisen sopimuspolitiikan edellytyksenä on, että SAK vaikut-
taa tarvittaessa yhtäaikaisesti kolmessa roolissa: puolustuksellisena
ankkurina, turvallisuuden rakentajana ja ennakoivana uudistajana.
3.1 Sopimuspolitiikka menneen valossa
SAK:lainen ammattiyhdistysliike on perustaltaan yhteisöllisten arvojen 3.1.1 Palkka- ja hintasäännöstelystä euro-oloihin
ja yhteisöllisten toimintatapojen liikettä, jonka voima on jäsenistön yh-
teistyö yhdessä asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Toisen maailmansodan aikana alkanut palkka- ja hintasäännöstely jatkui
eri muodoissaan aina 1950-luvun puoliväliin saakka. Säännöstelyoikeudet
olivat valtioneuvostolla, jonka antamien valtuuksien mukaisesti säännös-
telyä hoiti sitä varten nimetty hinta- ja palkkaneuvosto, jossa työmarkki-
najärjestöt olivat edustettuina. Palkankorotuksista päätettäessä oli ohje-
nuorana sodanaikainen näkemys, jonka mukaan palkkapolitiikalla on
turvattava palkansaajille elinkustannusten nousun mukaiset palkanko-
rotukset.
SAK:n vuoden 1956 edustajakokouksen asiakirjoissa palkkojen korotuk-
sia perusteltiin myös työn tuottavuuden paranemisella. Käytännössä pal-
kankorotuksia ei kuitenkaan vielä mitoitettu tuottavuuden kehityksen
mukaan.
Valtalain voimassaolon päätyttyä 1955 päättyi myös hintasäännöstely, ja
sen seurauksena hinnat ja maksut nousivat. Vaikka työntekijöiden elin-
taso nousi tilapäisesti vuoden 1956 yleislakolla saatujen palkankorotus-
ten ansiosta, reaaliansiot alenivat, koska inflaatio kiihtyi.
Taloudellinen tilanne helpotti vasta tultaessa 1960-luvulle. Keskitetyn so-
pimuspolitiikan voidaan katsoa alkaneen 1960-luvun alkuvuosina. Vuon-
na 1964 päästiin ensimmäisen kerran lähes kautta linjan kaksivuotisiin
sopimuksiin, joissa palattiin reaalipalkkojen suojaamiseksi palkkojen
indeksisidonnaisuuteen. Ammattiyhdistysliikkeen hajanaisuudesta huo-
limatta 1960-luvun alussa saavutettiin merkittäviä sosiaalipoliittisia rat-
kaisuja, kuten työeläkelaki, sairausvakuutuslaki ja yhteisymmärrys sii-
tä, että ammattiliitot hoitavat työttömyyskassat.
Syksyllä 1967 tehdyn devalvaation jälkihoidon yhteydessä maan hallitus
aloitti etujärjestöjen kanssa neuvottelut tulopoliittisesta kokonaisrat-
kaisusta. Vaarana oli, että laaja indeksisidonnaisuus käynnistää inflaa-
tiokierteen, joka vie pohjan devalvaation vaikutuksilta. Hintojen nousun
hillitsemiseksi ryhdyttiin tuloratkaisuja tehtäessä tarkastelemaan kansan-
talouden keskimääräisen tuottavuuden kehitystä.
SAK yhdessä
Sovitaan 8 9 SAK yhdessä
Sovitaan
11. Neuvottelut johtivat 27.3.1968 allekirjoitettuun sopimukseen (Liinamaa hallituksen ja ay-liikkeen välille syntyi ristiriitoja. Myös työnantajat ha-
I). Sopimuksen osina olivat nimellispalkkojen nostaminen penni- lusivat mieluummin tehdä liittokohtaisia ratkaisuja: liittokohtaiset sopi-
määräisesti kaikille samansuuruisina tuottavuuden nousua vastaavasti, mukset nähtiin askeleena kohti hajautetumpaa palkanmuodostusta.
hintasäännöstely ja kaikkien indeksiehtojen purkaminen. Liittokohtaiset ratkaisut johtivat palkkakehityksen eriytymiseen
toimialoittain sekä devalvaatioiden siivittämänä melko nopeaan palkko-
Keskeinen osa tulopolitiikkaa on ollut huomion kiinnittäminen pelkki- jen nousuun teollisuudessa.
en nimellisten palkkojen korottamisesta inflaation hillintään ja palkko-
jen ostovoimaan. Tuottavuussidonnaisen palkkapolitiikan avulla on et- Kansainvälistyminen sekä valuutta- ja rahamarkkinoiden sääntelyn pur-
sitty hyvää työllisyys- ja reaaliansiokehitystä. kaminen muuttivat talouden pelisääntöjä. Vuonna 1995 tulopoliittisen
selvitystoimikunnan inflaatioraportissa asetettiin palkanmuodostuksen
Ruotsissa kehitettiin ns. palkkanormia työntekijä- ja työnantajajärjestö- kiinnekohdaksi se, että palkkojen nousuvara kansantaloudessa on yhtä
jen yhteistyönä. Tämän EFO-mallin mukaan työvoimakustannusten nou- kuin asetetun inflaatiotavoitteen ja arvioidun kansantalouden keskimää-
sun tulisi tasapainotilanteessa määräytyä vientihintojen ja kilpailulle räisen tuottavuuskasvun summa, josta vähennetään työnantajan sosiaali-
alttiin avoimen sektorin työn tuottavuuden kehityksen mukaan. vakuutusmaksujen vaikutus.
Kun tuottavuuden kasvu suljetulla sektorilla on hitaampaa kuin avoi- Palkkanormin lähtökohtana on pitää kansantalouden funktionaalinen
mella sektorilla, merkitsi tämän palkkanormin mukainen palkankoro- tulonjako (työtulojen kansantulo-osuus) ennallaan, kun reaaliset työvoi-
tusten määräytymistapa sitä, että suljetulla sektorilla hinnat nousivat makustannukset nousevat työn tuottavuuskehityksen tahdissa.
avointa sektoria nopeammin. Jos tämä ei ollut mahdollista, matalan
tuottavuuskehityksen yritykset pyrkivät sopeutumaan tilanteeseen Pääministeri Paavo Lipposen I hallituksen aikana tehtiin kaksi tulopo-
rationalisoimalla tai supistamalla toimintaansa. liittista sopimusta. Tulopoliittisilla ratkaisuilla pystyttiin merkittävästi
tukemaan työllisyyttä. Vuosina 1995 ja 1997 tehdyillä tulopoliittisilla rat-
Ensimmäisten tulopoliittisten ratkaisujen aikana palkansaajien reaali- kaisuilla turvattiin palkansaajan ostovoiman myönteinen kehitys ja näin
ansiot kehittyivät nopeasti, koska inflaatio pysyi matalana. Talouskasvu saatiin aikaan tasaisempi palkankorotuslinja kuin sopimuksia edeltäneillä
jatkuikin öljykriisiin asti. Nopea reaaliansioiden nousu päättyi 1970-lu- liittokohtaisilla ratkaisuilla. Lipposen II hallituksen aikana tehty tulorat-
vun puolivälissä korkeaan inflaatioon, kilpailukyvyn heikkenemiseen, kaisu vuosille 2001–2002 on ensimmäinen euro-oloissa tehty tulopoliit-
ulkomaisen velan jyrkkään kasvuun ja joukkotyöttömyyteen. tinen sopimus.
Tulopolitiikan alkuvuosina ei tarkistettu valtion tuloveroasteikon markka- Keskitetyillä tulopoliittisilla ratkaisuilla on tuettu eri alojen yhtenäistä
määräisiä tulorajoja. Tästä syystä ansioiden kasvu johti myös verotuksen ansiokehitystä ja näin on voitu välttyä palkkojen kilpajuoksulta, mikä
kiristymiseen. Veroasteikkoja lievennettiin ensimmäisen kerran tulo- saattaisi olla edessä, jos sopimuskorotukset muodostuisivat kovin
sopimuksen perusteella vuoden 1975 verotuksessa. Vuosina 1977 ja 1978 erilaiseksi eri aloilla.
reaaliansiot alenivat ensimmäisen kerran vuoden 1957 jälkeen. Reaali-
ansioiden alenemista lievitti kuitenkin verotuksen keveneminen. Euro-oloissa palkanmuodostukseen on tullut uusia piirteitä, kun kan-
salliset valuuttahäiriöt ovat poistuneet ja hintakehitys on aiempaa pa-
Tulopoliittiset ja liittokohtaiset ratkaisut vuorottelivat 1980-luvulla. Liitto- remmin ennakoitavissa. Toisaalta altistumme Euroopan keskuspankin
kierroksilla purettiin järjestökohtaisia paineita ja pohjustettiin halukkuut- toimenpiteiden ja muiden maiden finanssipolitiikan vaikutuksille. Kan-
ta palata tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Tuloratkaisuja murensi se, sallisen finanssipolitiikan ja työmarkkinapolitiikan merkitys kasvaa, kun
että suuri joukko jäsenliitoista irtaantui tulosopimuksista. Rahailluusiosta ei ole kansallista valuuttakurssipolitiikkaa. Palkanmuodostuksen virhei-
haluttiin päästä eroon. Reaaliansiot kehittyivät melko tasaisesti ja nope- den korjaaminen jälkeenpäin on entistä vaikeampaa.
asti, etenkin jakson lopulla.
Lamavuosien 1992–1993 tulopoliittisessa sopimuksessa voimassa olevia
sopimuksia jatkettiin ilman sopimuskorotuksia. Vuosina 1993 ja 1994 teh-
tiin 1–2-vuotisia liittokohtaisia sopimuksia. Talouskriisien hoidossa Ahon
SAK yhdessä
Sovitaan 10 11 SAK yhdessä
Sovitaan
12. Neuvottelut johtivat 27.3.1968 allekirjoitettuun sopimukseen (Liinamaa hallituksen ja ay-liikkeen välille syntyi ristiriitoja. Myös työnantajat ha-
I). Sopimuksen osina olivat nimellispalkkojen nostaminen penni- lusivat mieluummin tehdä liittokohtaisia ratkaisuja: liittokohtaiset sopi-
määräisesti kaikille samansuuruisina tuottavuuden nousua vastaavasti, mukset nähtiin askeleena kohti hajautetumpaa palkanmuodostusta.
hintasäännöstely ja kaikkien indeksiehtojen purkaminen. Liittokohtaiset ratkaisut johtivat palkkakehityksen eriytymiseen
toimialoittain sekä devalvaatioiden siivittämänä melko nopeaan palkko-
Keskeinen osa tulopolitiikkaa on ollut huomion kiinnittäminen pelkki- jen nousuun teollisuudessa.
en nimellisten palkkojen korottamisesta inflaation hillintään ja palkko-
jen ostovoimaan. Tuottavuussidonnaisen palkkapolitiikan avulla on et- Kansainvälistyminen sekä valuutta- ja rahamarkkinoiden sääntelyn pur-
sitty hyvää työllisyys- ja reaaliansiokehitystä. kaminen muuttivat talouden pelisääntöjä. Vuonna 1995 tulopoliittisen
selvitystoimikunnan inflaatioraportissa asetettiin palkanmuodostuksen
Ruotsissa kehitettiin ns. palkkanormia työntekijä- ja työnantajajärjestö- kiinnekohdaksi se, että palkkojen nousuvara kansantaloudessa on yhtä
jen yhteistyönä. Tämän EFO-mallin mukaan työvoimakustannusten nou- kuin asetetun inflaatiotavoitteen ja arvioidun kansantalouden keskimää-
sun tulisi tasapainotilanteessa määräytyä vientihintojen ja kilpailulle räisen tuottavuuskasvun summa, josta vähennetään työnantajan sosiaali-
alttiin avoimen sektorin työn tuottavuuden kehityksen mukaan. vakuutusmaksujen vaikutus.
Kun tuottavuuden kasvu suljetulla sektorilla on hitaampaa kuin avoi- Palkkanormin lähtökohtana on pitää kansantalouden funktionaalinen
mella sektorilla, merkitsi tämän palkkanormin mukainen palkankoro- tulonjako (työtulojen kansantulo-osuus) ennallaan, kun reaaliset työvoi-
tusten määräytymistapa sitä, että suljetulla sektorilla hinnat nousivat makustannukset nousevat työn tuottavuuskehityksen tahdissa.
avointa sektoria nopeammin. Jos tämä ei ollut mahdollista, matalan
tuottavuuskehityksen yritykset pyrkivät sopeutumaan tilanteeseen Pääministeri Paavo Lipposen I hallituksen aikana tehtiin kaksi tulopo-
rationalisoimalla tai supistamalla toimintaansa. liittista sopimusta. Tulopoliittisilla ratkaisuilla pystyttiin merkittävästi
tukemaan työllisyyttä. Vuosina 1995 ja 1997 tehdyillä tulopoliittisilla rat-
Ensimmäisten tulopoliittisten ratkaisujen aikana palkansaajien reaali- kaisuilla turvattiin palkansaajan ostovoiman myönteinen kehitys ja näin
ansiot kehittyivät nopeasti, koska inflaatio pysyi matalana. Talouskasvu saatiin aikaan tasaisempi palkankorotuslinja kuin sopimuksia edeltäneillä
jatkuikin öljykriisiin asti. Nopea reaaliansioiden nousu päättyi 1970-lu- liittokohtaisilla ratkaisuilla. Lipposen II hallituksen aikana tehty tulorat-
vun puolivälissä korkeaan inflaatioon, kilpailukyvyn heikkenemiseen, kaisu vuosille 2001–2002 on ensimmäinen euro-oloissa tehty tulopoliit-
ulkomaisen velan jyrkkään kasvuun ja joukkotyöttömyyteen. tinen sopimus.
Tulopolitiikan alkuvuosina ei tarkistettu valtion tuloveroasteikon markka- Keskitetyillä tulopoliittisilla ratkaisuilla on tuettu eri alojen yhtenäistä
määräisiä tulorajoja. Tästä syystä ansioiden kasvu johti myös verotuksen ansiokehitystä ja näin on voitu välttyä palkkojen kilpajuoksulta, mikä
kiristymiseen. Veroasteikkoja lievennettiin ensimmäisen kerran tulo- saattaisi olla edessä, jos sopimuskorotukset muodostuisivat kovin
sopimuksen perusteella vuoden 1975 verotuksessa. Vuosina 1977 ja 1978 erilaiseksi eri aloilla.
reaaliansiot alenivat ensimmäisen kerran vuoden 1957 jälkeen. Reaali-
ansioiden alenemista lievitti kuitenkin verotuksen keveneminen. Euro-oloissa palkanmuodostukseen on tullut uusia piirteitä, kun kan-
salliset valuuttahäiriöt ovat poistuneet ja hintakehitys on aiempaa pa-
Tulopoliittiset ja liittokohtaiset ratkaisut vuorottelivat 1980-luvulla. Liitto- remmin ennakoitavissa. Toisaalta altistumme Euroopan keskuspankin
kierroksilla purettiin järjestökohtaisia paineita ja pohjustettiin halukkuut- toimenpiteiden ja muiden maiden finanssipolitiikan vaikutuksille. Kan-
ta palata tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Tuloratkaisuja murensi se, sallisen finanssipolitiikan ja työmarkkinapolitiikan merkitys kasvaa, kun
että suuri joukko jäsenliitoista irtaantui tulosopimuksista. Rahailluusiosta ei ole kansallista valuuttakurssipolitiikkaa. Palkanmuodostuksen virhei-
haluttiin päästä eroon. Reaaliansiot kehittyivät melko tasaisesti ja nope- den korjaaminen jälkeenpäin on entistä vaikeampaa.
asti, etenkin jakson lopulla.
Lamavuosien 1992–1993 tulopoliittisessa sopimuksessa voimassa olevia
sopimuksia jatkettiin ilman sopimuskorotuksia. Vuosina 1993 ja 1994 teh-
tiin 1–2-vuotisia liittokohtaisia sopimuksia. Talouskriisien hoidossa Ahon
SAK yhdessä
Sovitaan 10 11 SAK yhdessä
Sovitaan
13. 3.1.2 Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistettu 3.2 Talouden globalisaatio ja teknologinen muutos
Tulopoliittisessa sopimustoiminnassa valtiovalta ja työmarkkinaosapuolet Talouden ja työmarkkinoiden toimintaympäristö on viimeisen runsaan
ovat voineet yhteen sovittaa erilaisia yhteiskunta- ja talouspoliittisia kymmenen vuoden aikana muuttunut nopeasti ja perusteellisesti.
intressejään. SAK on katsonut tulopoliittisilla sopimuksilla voitavan par- Toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia arvioitaessa on toi-
haiten hoitaa sellaisia jäsenistönsä kannalta merkittäviä asioita kuin soli- saalta aiheellista pitää mielessä, että useimmat jokapäiväiset arjen ja työ-
daarinen palkanmääräytyminen, tasa-arvo, inflaation hillintä ja työlli- elämän kysymykset, erityisesti perustarpeisiin, toimeentuloon ja turval-
syys sekä työelämän ja sosiaaliturvan uudistukset. Sitoutuminen kan- lisuuteen liittyvät asiat, ovat toimintaympäristön muuttuessakin pysy-
santalouden mahdollisuuksiin sopeutuvaan maltilliseen palkka- neet ennallaan.
politiikkaan on tuottanut laajoja sosiaalipoliittisia uudistuksia ja turvan-
nut työelämän jatkuvan kehittämisen. Talouden toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset ovat ol-
leet maailmanlaajuisia. Rahoitusmarkkinoiden ja pääoman liikkeiden
Tulopoliittisten sopimusten anti on mittava kolmen vuosikymmenen ajal- säätely on purkautunut, ja pääomamarkkinat ovat muuttuneet
ta. Ay-liikkeen yhteiskunnallisen painoarvon ja omien toiminta- maailmanlaajuisiksi. Teknologian, erityisesti informaatiotekniikan ja tie-
edellytyksien kannalta vuoden 1968 sopimus oli erityisen merkittävä. toliikenteen, kehitys sekä monikansallisten yritysten kasvu ja laajenemi-
Tuolloin sovittiin työnantajajärjestöjen kanssa ay-jäsenmaksun perinnästä nen ovat muuttaneet ja muuttavat kansainvälistä työnjakoa ja sen ehtoja.
suoraan työntekijän palkasta. 1970-luvun keskeisiä uudistuksia olivat
vuosilomaetuuksien pidentäminen, ns. lomaltapaluurahasta sopiminen, Maailmankauppa on viime vuosina kasvanut kaksinkertaista vauhtia ko-
palkkaturvajärjestelmän luominen, eläkejärjestelmien kehittäminen, äi- konaistuotannon kasvuun verrattuna. Kansainväliset suorat sijoitukset
tiysloman tuntuva pidentäminen, isyysloman toteuttaminen, sairausajan puolestaan ovat kasvaneet kaksinkertaisesti maailmankaupan lisäänty-
palkan maksaminen ja sairaan lapsen hoitovapaa. Tulopoliittisten sopi- miseen suhteutettuna. Kansainvälinen valuutta- ja arvopaperikauppa on
musten historiassa tämän vuosikymmenen ratkaisut olivat sisällöllisesti paisunut räjähdysmäisesti.
kaikkein laajimpia.
Talouden maailmanlaajuistuminen (globaalistuminen, globalisaatio),
1980-luvulla työaikaa lyhennettiin tuntuvasti vuosina 1984 ja 1986 (ns. tietoverkkojen erittäin nopea kasvu ja tästä seurannut tietoliikenne-
pekkasvapailla työaika lyheni yhteensä 100 tuntia), parannettiin työttö- kustannusten halpeneminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa koko maa-
mien työntekijöitten työttömyysturvaa, tehostettiin työsuhdeturvaa ja ilma voidaan nähdä yritysten tarvitsemien voimavarojen, kuten raaka-
kehitettiin työehtosopimusjärjestelmää. 1990-luvun alussa ennen lamaa aineiden, osaamisen, komponenttien ja teknologioiden, hankintalähteenä.
tulopoliittisella sopimuksella edistettiin aikuiskoulutusta ja työkykyä
ylläpitävää toimintaa sekä uudistettiin luottamusmiesjärjestelmää. La- Kansallisen säätelyn purkaminen, teknologian kehitys ja informaatiotek-
man aikaisissa sopimuksissa korostui työllisyys ja työpaikkojen luomi- nologian suhteellisen hinnan jyrkkä lasku ovat tehneet mahdolliseksi
nen. Ne olivat puolustuksellisia sopimuksia, joilla torjuttiin sosiaalitur- tuotannon osittamisen ja eri tuotantovaiheiden sijoittamisen edul-
van leikkauksia ja työlainsäädännön purkamista. Vuosikymmenen jälki- lisimpaan paikkaan. Kun uusien tuotteiden kehittäminen on yhtä tärke-
puoliskon tulopoliittisten sopimuksien laadulliset uudistukset jäivät ää kuin niiden valmistus, yritysten päämääränä on parantaa kaikkia
aiempaa vaatimattomammiksi. Niillä parannettiin epätyypillisessä työ- kilpailuetuja. Tällöin kyse on eri maissa toteutetun tutkimus- ja kehi-
suhteessa työskentelevien asemaa, turvattiin ulkomaalaisten työntekijöi- tystyön, osien tuottamisen ja kokoamisen sekä jakelun kehittämisen
den työehdot, luotiin vuorotteluvapaajärjestelmä sekä joustavoitettiin osa- yhdistelmästä.
aikatyön ja osa-aikaeläkkeen yhteensovitusmahdollisuuksia.
Teollisuusmaiden työmarkkinoilla on tapahtunut merkittäviä muutok-
Tämän vuosituhannen ensimmäisellä tulopoliittisella sopimuksella edis- sia samaan aikaan, kun taloudellisen toiminnan maailmanlaajuistuminen
tettiin työssä jaksamista, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä on edennyt ja uusi teknologia sovelluksineen lisääntynyt. Työmarkki-
työntekijöiden ammatillista lisäkoulutusta. Työelämää kehitettiin myös noilla kasvava kysyntä kohdistuu yhä enemmän ammattitaitoiseen, osaa-
monin eri tavoin. vaan ja hyvin koulutettuun työvoimaan. Samalla myös tarjolla olevan
työvoiman koulutustaso on parantunut. Toisaalta heikon ammattitaidon
SAK yhdessä
Sovitaan 12 13 SAK yhdessä
Sovitaan
14. 3.1.2 Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistettu 3.2 Talouden globalisaatio ja teknologinen muutos
Tulopoliittisessa sopimustoiminnassa valtiovalta ja työmarkkinaosapuolet Talouden ja työmarkkinoiden toimintaympäristö on viimeisen runsaan
ovat voineet yhteen sovittaa erilaisia yhteiskunta- ja talouspoliittisia kymmenen vuoden aikana muuttunut nopeasti ja perusteellisesti.
intressejään. SAK on katsonut tulopoliittisilla sopimuksilla voitavan par- Toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia arvioitaessa on toi-
haiten hoitaa sellaisia jäsenistönsä kannalta merkittäviä asioita kuin soli- saalta aiheellista pitää mielessä, että useimmat jokapäiväiset arjen ja työ-
daarinen palkanmääräytyminen, tasa-arvo, inflaation hillintä ja työlli- elämän kysymykset, erityisesti perustarpeisiin, toimeentuloon ja turval-
syys sekä työelämän ja sosiaaliturvan uudistukset. Sitoutuminen kan- lisuuteen liittyvät asiat, ovat toimintaympäristön muuttuessakin pysy-
santalouden mahdollisuuksiin sopeutuvaan maltilliseen palkka- neet ennallaan.
politiikkaan on tuottanut laajoja sosiaalipoliittisia uudistuksia ja turvan-
nut työelämän jatkuvan kehittämisen. Talouden toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset ovat ol-
leet maailmanlaajuisia. Rahoitusmarkkinoiden ja pääoman liikkeiden
Tulopoliittisten sopimusten anti on mittava kolmen vuosikymmenen ajal- säätely on purkautunut, ja pääomamarkkinat ovat muuttuneet
ta. Ay-liikkeen yhteiskunnallisen painoarvon ja omien toiminta- maailmanlaajuisiksi. Teknologian, erityisesti informaatiotekniikan ja tie-
edellytyksien kannalta vuoden 1968 sopimus oli erityisen merkittävä. toliikenteen, kehitys sekä monikansallisten yritysten kasvu ja laajenemi-
Tuolloin sovittiin työnantajajärjestöjen kanssa ay-jäsenmaksun perinnästä nen ovat muuttaneet ja muuttavat kansainvälistä työnjakoa ja sen ehtoja.
suoraan työntekijän palkasta. 1970-luvun keskeisiä uudistuksia olivat
vuosilomaetuuksien pidentäminen, ns. lomaltapaluurahasta sopiminen, Maailmankauppa on viime vuosina kasvanut kaksinkertaista vauhtia ko-
palkkaturvajärjestelmän luominen, eläkejärjestelmien kehittäminen, äi- konaistuotannon kasvuun verrattuna. Kansainväliset suorat sijoitukset
tiysloman tuntuva pidentäminen, isyysloman toteuttaminen, sairausajan puolestaan ovat kasvaneet kaksinkertaisesti maailmankaupan lisäänty-
palkan maksaminen ja sairaan lapsen hoitovapaa. Tulopoliittisten sopi- miseen suhteutettuna. Kansainvälinen valuutta- ja arvopaperikauppa on
musten historiassa tämän vuosikymmenen ratkaisut olivat sisällöllisesti paisunut räjähdysmäisesti.
kaikkein laajimpia.
Talouden maailmanlaajuistuminen (globaalistuminen, globalisaatio),
1980-luvulla työaikaa lyhennettiin tuntuvasti vuosina 1984 ja 1986 (ns. tietoverkkojen erittäin nopea kasvu ja tästä seurannut tietoliikenne-
pekkasvapailla työaika lyheni yhteensä 100 tuntia), parannettiin työttö- kustannusten halpeneminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa koko maa-
mien työntekijöitten työttömyysturvaa, tehostettiin työsuhdeturvaa ja ilma voidaan nähdä yritysten tarvitsemien voimavarojen, kuten raaka-
kehitettiin työehtosopimusjärjestelmää. 1990-luvun alussa ennen lamaa aineiden, osaamisen, komponenttien ja teknologioiden, hankintalähteenä.
tulopoliittisella sopimuksella edistettiin aikuiskoulutusta ja työkykyä
ylläpitävää toimintaa sekä uudistettiin luottamusmiesjärjestelmää. La- Kansallisen säätelyn purkaminen, teknologian kehitys ja informaatiotek-
man aikaisissa sopimuksissa korostui työllisyys ja työpaikkojen luomi- nologian suhteellisen hinnan jyrkkä lasku ovat tehneet mahdolliseksi
nen. Ne olivat puolustuksellisia sopimuksia, joilla torjuttiin sosiaalitur- tuotannon osittamisen ja eri tuotantovaiheiden sijoittamisen edul-
van leikkauksia ja työlainsäädännön purkamista. Vuosikymmenen jälki- lisimpaan paikkaan. Kun uusien tuotteiden kehittäminen on yhtä tärke-
puoliskon tulopoliittisten sopimuksien laadulliset uudistukset jäivät ää kuin niiden valmistus, yritysten päämääränä on parantaa kaikkia
aiempaa vaatimattomammiksi. Niillä parannettiin epätyypillisessä työ- kilpailuetuja. Tällöin kyse on eri maissa toteutetun tutkimus- ja kehi-
suhteessa työskentelevien asemaa, turvattiin ulkomaalaisten työntekijöi- tystyön, osien tuottamisen ja kokoamisen sekä jakelun kehittämisen
den työehdot, luotiin vuorotteluvapaajärjestelmä sekä joustavoitettiin osa- yhdistelmästä.
aikatyön ja osa-aikaeläkkeen yhteensovitusmahdollisuuksia.
Teollisuusmaiden työmarkkinoilla on tapahtunut merkittäviä muutok-
Tämän vuosituhannen ensimmäisellä tulopoliittisella sopimuksella edis- sia samaan aikaan, kun taloudellisen toiminnan maailmanlaajuistuminen
tettiin työssä jaksamista, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä on edennyt ja uusi teknologia sovelluksineen lisääntynyt. Työmarkki-
työntekijöiden ammatillista lisäkoulutusta. Työelämää kehitettiin myös noilla kasvava kysyntä kohdistuu yhä enemmän ammattitaitoiseen, osaa-
monin eri tavoin. vaan ja hyvin koulutettuun työvoimaan. Samalla myös tarjolla olevan
työvoiman koulutustaso on parantunut. Toisaalta heikon ammattitaidon
SAK yhdessä
Sovitaan 12 13 SAK yhdessä
Sovitaan
15. omaavien ja vähän koulutettujen työntekijöiden työmarkkina-asema on Työllisyys on kasvanut erityisesti korkeaa osaamis- ja koulutustasoa vaati-
heikentynyt teknologian kehityksen myötä, kun työvoiman kysynnän villa, korkean teknologian ja keskimääräistä korkeamman palkkatason
rakenne on muuttunut tarjonnan rakennettakin nopeammin. aloilla. Toisaalta työllisyys on saattanut vähentyä ja työttömyysongelmia
aiheutua matalan teknologian ja vähäisen ammattitaitovaatimuksen
Väestön tosiasialliset koulutusmahdollisuudet ja niiden erot kansalais- aloilla.
ten kesken vaikuttavat merkittävästi työmarkkinoilla ja kansantaloudes-
sa muodostuviin palkka- ja tuloeroihin. Esimerkiksi USA:n työmarkki- Pitkällä aikavälillä paras ja toimivin ratkaisu torjua epätasa-arvoa ja sen
noilla vallitsevien suurten palkkaerojen taustalla ovat pitkälti muun lisääntymistä työmarkkinoilla on se, että koko työvoiman osaamista pa-
muassa koulutusmahdollisuuksien suuret erot kansalaisten kesken sekä rannetaan tehokkaasti laaja-alaisella koulutuksella ja sitä tukevilla
hyvin erilaiset työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ja sopimus- järjestelyillä sekä töiden organisointia, palkanmuodostusta ja työaikoja
kulttuurit Eurooppaan ja erityisesti Pohjoismaihin verrattuna. koskevilla sekä muilla työelämään ja työoloihin liittyvillä järjestelyillä.
Kun vähemmän koulutettujen asema on heikentynyt kaikilla toimialoilla,
ei vain kansainvälisillä markkinoilla kilpailevilla aloilla, on tätä kehitys-
3.4 Maailmanlaajuistuminen ja tuloerot
tä tulkittu niin, että teknologinen muutos sellaisenaan selittäisi suurim-
man osan työvoiman kysynnän rakenteen muutoksista ja palkkaerojen Yhä laajemmin ollaan sitä mieltä, että markkinoiden hallitsematon maa-
kasvusta. ilmanlaajuinen vapautuminen pitää yllä kansainväliseen talouskehityk-
seen liittyvää epävarmuutta ja epävakautta. Talouden ja yritystoiminnan
Globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat kuitenkin keskinäisessä vuo- maailmanlaajuistuminen näyttää tehokkuushyötyjen rinnalla johtavan
rovaikutuksessa, ja niiden vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan. Kan- siihen, että talouskilpailussa voittajien ja häviäjien välinen kuilu leviää ja
sainvälisen kaupan lisääntyminen, suorat sijoitukset sekä informaatio- syvenee niin eri maiden välillä kuin niiden sisälläkin.
ja kommunikaatiojärjestelmien yhdentyminen nopeuttavat uusien tek-
nologioiden leviämistä. Myös esimerkiksi ulkomainen alihankinta tai Yksi näkyvä kansainvälinen kehityspiirre ollut tulonjaon muuttuminen
jonkin tuotantovaiheen sijoittaminen ulkomaiseen tytäryhtiöön ovat tek- entistä epätasaisemmaksi. Työ- ja pääomatulojen välinen suhde on muut-
nologisen muutoksen mahdollistamia mutta samalla kansainvälisen kil- tunut lähes kaikkialla, joskin eri maissa hieman eri tahtiin, pääomatulo-
pailun vauhdittamaa tuotantotoiminnan uudelleenjärjestämistä. jen kansantulo-osuutta tuntuvasti kasvattaneeseen suuntaan. Tähän tu-
lonjaon muutokseen ovat vaikuttaneet, monisyisesti ja myös toisiinsa
Yritysten kannalta uudelleenjärjestely on voinut olla edellytys myös ko- kietoutuen, useat tekijät, muun muassa tuotannon rakenteeseen ja sen
timaisen tuotannon ja työpaikkojen säilymiselle. Toisaalta matalapalkka- pääomavaltaistumiseen sekä työmarkkinatasapainoon ja työttömyyteen
maiden suunnasta syntynyt kilpailun uhka on voinut kannustaa yrityk- liittyvät tekijät.
siä kehittämään ja hyödyntämään sellaista tuotantotekniikkaa, joka tu-
keutuu hyvin koulutetun työvoiman käyttöön. On ilmeistä, että rahoitusmarkkinoiden säätelyn purkaminen ja pääoman-
liikkeiden maailmanlaajuinen vapauttaminen ovat rajanneet ammattiyh-
distysliikkeen kansallisen tason neuvotteluasemia työmarkkinoilla ja
3.3 Suomen strategia sopimustoiminnassa niin, että sillä on ollut oma vaikutuksensa palkko-
jen ja muiden työtulojen reaaliseen kehitykseen.
Vastausta maailmanlaajuistuvaan kilpailuun Suomessa on haettu tuotta-
vuutta nostavasta osaamisen strategiasta, eikä maassamme ole hyväk- Myös verotuksen ja tulonsiirtojen jälkeinen käytettävissä olevien tulojen
sytty heikkoa tuottavuutta pönkittävää kilpailua matalilla palkoilla. jakauma on muuttunut useissa maissa aikaisempaa epätasaisemmaksi.
Suomessa valittu osaamisen strategia on tuonut menestystä kansainväli- Kotitalouksien väliset tuloerot ovat eräissä maissa kasvaneet varsin no-
sessä työnjaossa. Suomi on alkanut voimakkaasti erikoistua osaamista peasti.
vaativiin tuotteisiin, sekä tavaroihin että palveluihin. Niin yksityinen kuin
erityisesti julkinenkin sektori ovat lisänneet voimakkaasti tutkimus- ja Suomessa tuloerot ovat useita vuosia olleet ja ovat yhä teollisuusmaiden
koulutuspanostuksiaan. pienimpiä. Meillä on 1990-luvun aikana tapahtuneiden tulonjaon muu-
tosten seurauksena palattu 1970-luvun alussa vallinneeseen tilanteeseen.
SAK yhdessä
Sovitaan 14 15 SAK yhdessä
Sovitaan
16. omaavien ja vähän koulutettujen työntekijöiden työmarkkina-asema on Työllisyys on kasvanut erityisesti korkeaa osaamis- ja koulutustasoa vaati-
heikentynyt teknologian kehityksen myötä, kun työvoiman kysynnän villa, korkean teknologian ja keskimääräistä korkeamman palkkatason
rakenne on muuttunut tarjonnan rakennettakin nopeammin. aloilla. Toisaalta työllisyys on saattanut vähentyä ja työttömyysongelmia
aiheutua matalan teknologian ja vähäisen ammattitaitovaatimuksen
Väestön tosiasialliset koulutusmahdollisuudet ja niiden erot kansalais- aloilla.
ten kesken vaikuttavat merkittävästi työmarkkinoilla ja kansantaloudes-
sa muodostuviin palkka- ja tuloeroihin. Esimerkiksi USA:n työmarkki- Pitkällä aikavälillä paras ja toimivin ratkaisu torjua epätasa-arvoa ja sen
noilla vallitsevien suurten palkkaerojen taustalla ovat pitkälti muun lisääntymistä työmarkkinoilla on se, että koko työvoiman osaamista pa-
muassa koulutusmahdollisuuksien suuret erot kansalaisten kesken sekä rannetaan tehokkaasti laaja-alaisella koulutuksella ja sitä tukevilla
hyvin erilaiset työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ja sopimus- järjestelyillä sekä töiden organisointia, palkanmuodostusta ja työaikoja
kulttuurit Eurooppaan ja erityisesti Pohjoismaihin verrattuna. koskevilla sekä muilla työelämään ja työoloihin liittyvillä järjestelyillä.
Kun vähemmän koulutettujen asema on heikentynyt kaikilla toimialoilla,
ei vain kansainvälisillä markkinoilla kilpailevilla aloilla, on tätä kehitys-
3.4 Maailmanlaajuistuminen ja tuloerot
tä tulkittu niin, että teknologinen muutos sellaisenaan selittäisi suurim-
man osan työvoiman kysynnän rakenteen muutoksista ja palkkaerojen Yhä laajemmin ollaan sitä mieltä, että markkinoiden hallitsematon maa-
kasvusta. ilmanlaajuinen vapautuminen pitää yllä kansainväliseen talouskehityk-
seen liittyvää epävarmuutta ja epävakautta. Talouden ja yritystoiminnan
Globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat kuitenkin keskinäisessä vuo- maailmanlaajuistuminen näyttää tehokkuushyötyjen rinnalla johtavan
rovaikutuksessa, ja niiden vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan. Kan- siihen, että talouskilpailussa voittajien ja häviäjien välinen kuilu leviää ja
sainvälisen kaupan lisääntyminen, suorat sijoitukset sekä informaatio- syvenee niin eri maiden välillä kuin niiden sisälläkin.
ja kommunikaatiojärjestelmien yhdentyminen nopeuttavat uusien tek-
nologioiden leviämistä. Myös esimerkiksi ulkomainen alihankinta tai Yksi näkyvä kansainvälinen kehityspiirre ollut tulonjaon muuttuminen
jonkin tuotantovaiheen sijoittaminen ulkomaiseen tytäryhtiöön ovat tek- entistä epätasaisemmaksi. Työ- ja pääomatulojen välinen suhde on muut-
nologisen muutoksen mahdollistamia mutta samalla kansainvälisen kil- tunut lähes kaikkialla, joskin eri maissa hieman eri tahtiin, pääomatulo-
pailun vauhdittamaa tuotantotoiminnan uudelleenjärjestämistä. jen kansantulo-osuutta tuntuvasti kasvattaneeseen suuntaan. Tähän tu-
lonjaon muutokseen ovat vaikuttaneet, monisyisesti ja myös toisiinsa
Yritysten kannalta uudelleenjärjestely on voinut olla edellytys myös ko- kietoutuen, useat tekijät, muun muassa tuotannon rakenteeseen ja sen
timaisen tuotannon ja työpaikkojen säilymiselle. Toisaalta matalapalkka- pääomavaltaistumiseen sekä työmarkkinatasapainoon ja työttömyyteen
maiden suunnasta syntynyt kilpailun uhka on voinut kannustaa yrityk- liittyvät tekijät.
siä kehittämään ja hyödyntämään sellaista tuotantotekniikkaa, joka tu-
keutuu hyvin koulutetun työvoiman käyttöön. On ilmeistä, että rahoitusmarkkinoiden säätelyn purkaminen ja pääoman-
liikkeiden maailmanlaajuinen vapauttaminen ovat rajanneet ammattiyh-
distysliikkeen kansallisen tason neuvotteluasemia työmarkkinoilla ja
3.3 Suomen strategia sopimustoiminnassa niin, että sillä on ollut oma vaikutuksensa palkko-
jen ja muiden työtulojen reaaliseen kehitykseen.
Vastausta maailmanlaajuistuvaan kilpailuun Suomessa on haettu tuotta-
vuutta nostavasta osaamisen strategiasta, eikä maassamme ole hyväk- Myös verotuksen ja tulonsiirtojen jälkeinen käytettävissä olevien tulojen
sytty heikkoa tuottavuutta pönkittävää kilpailua matalilla palkoilla. jakauma on muuttunut useissa maissa aikaisempaa epätasaisemmaksi.
Suomessa valittu osaamisen strategia on tuonut menestystä kansainväli- Kotitalouksien väliset tuloerot ovat eräissä maissa kasvaneet varsin no-
sessä työnjaossa. Suomi on alkanut voimakkaasti erikoistua osaamista peasti.
vaativiin tuotteisiin, sekä tavaroihin että palveluihin. Niin yksityinen kuin
erityisesti julkinenkin sektori ovat lisänneet voimakkaasti tutkimus- ja Suomessa tuloerot ovat useita vuosia olleet ja ovat yhä teollisuusmaiden
koulutuspanostuksiaan. pienimpiä. Meillä on 1990-luvun aikana tapahtuneiden tulonjaon muu-
tosten seurauksena palattu 1970-luvun alussa vallinneeseen tilanteeseen.
SAK yhdessä
Sovitaan 14 15 SAK yhdessä
Sovitaan
17. Muutoksen taustalla on erityisesti pääomatulojen voimakas kasvu sekä
osin myös verotuksen ja tulonsiirtojen tuloeroja tasoittavan vaikutuksen
3.6 Euroopan yhdentymiskehitys, talous- ja
heikkeneminen. rahaliitto Emu ja EU:n laajeneminen
3.5 Ammattiyhdistysliikkeen toiminta ja Osana talouden maailmanlaajuistumista etenee myös kansallisvaltioiden
keskinäisin päätöksin ja ratkaisuin joudutettu taloudellinen yhdentymi-
maailmanlaajuistuminen nen. Erityisesti alueellinen integraatio syvenee. Euroopan unioni ja sitä
syventävä talous- ja rahaliitto Emu sekä yhteisen valuutan käyttöön pe-
Palkansaajien puolta pitävä ammattiyhdistysliike pyrkii kehittämään kes- rustuvan euroalueen muodostuminen ovat tulosta tästä kehityksestä. EU
kinäistä kansainvälistä yhteistyötään ja toimimaan maailmanlaajuisesti ja Emu on yhtäältä nähty kansallisen taloutta, markkinoita ja markkina-
globalisaation kielteisten vaikutusten torjumiseksi. Ammattiyhdistyslii- voimia koskevan säätelyn lopullisena purkajana. Toisaalta Euroopan
ke vahvistaa yhteistyötään ja pyrkii estämään työntekijöiden oikeuksien unioni talous- ja rahaliittoineen ja yhteisvaluuttoineen voidaan päinvas-
heikentämisen sekä palkkojen ja muiden työehtojen polkemisen, johon toin nähdä jo menetettyjen säätelymahdollisuuksien ainakin osittaisena
maailmanlaajuinen kilpailu sijoituksista ja työpaikoista voi johtaa. palauttajana ja siten yrityksenä hallita kansanvaltaisesti taloudellista
integraatiota.
Kansainvälinen ammattiyhdistysliike vahvistaa omaa organisaatiotaan,
kehittää tietojen vaihtoa, yhteistyötä ja toimintaverkostoja myös ammat- Työmarkkinoiden sopimustoiminnalle Euroopan integraatio tarjoaa sekä
tiyhdistysliikkeen ulkopuolisten tahojen kanssa. uhkia että mahdollisuuksia. EU-integraation tuleva kehitys vaikuttaa
olennaisesti tulevaan edunvalvonta- ja sopimuspolitiikkaan. Vaikka vai-
Monikansallisissa yhtiöissä ay-liike on pyrkinyt lisäämään vaikutustaan kutukset ovat merkittävämpiä pitemmällä aikavälillä, ne on otettava
erityisesti kansainvälisten ammattialasihteeristöjen kautta. Konserni- huomioon myös tämän päivän edunvalvonta- ja sopimuspoliittisissa rat-
yhteistyölle on Euroopan unionissa määritelty puitteet, jotka vaativat edel- kaisuissa.
leen kehittämistä. ILOn ja OECD:n hyväksymät monikansallisia yhtiöitä
koskevat toimintaohjeet tarjoavat ammattiyhdistysliikkeelle monia mah- Eurooppalaiseen yhteiskuntamalliin kuuluu palkansaajien ammatillinen
dollisuuksia saada omia tavoitteitaan otetuksi huomioon monikansallis- järjestäytyminen ja palkkojen määräytyminen työnantajien ja palkansaa-
ten yhtiöiden toiminnassa. Yritystasolla vaikutetaan siten, että kansain- jien edustajien välisin työehtosopimuksin. Työmarkkinajärjestöjen mer-
välistä tuotantoa harjoittavat tai kansainvälistä ostotoimintaa ja kauppaa kitys tunnustetaan jo EU:n perustamisasiakirjassa, Rooman sopimukses-
käyvät yritykset ottaisivat huomioon tietyt eettiset periaatteet, kuten ih- sa. EU-maiden järjestäytymisasteissa on eroja, mutta esimerkiksi OECD:n
misoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien noudattamisen. tutkimusten mukaan työehtosopimusten vaikutukset kattavat yleensä yli
80 prosenttia palkansaajista. Paineet yhdenmukaisuuteen pikemminkin
Kansainvälisiin taloudellisiin ja muihin järjestöihin vaikuttaminen on am- tukevat kuin murtavat suomalaista sopimustoiminnan perustaa.
mattiyhdistysliikkeen toinen keskeinen toiminta-alue. Näistä järjestöistä
merkittävimmät ovat kolmikantaiseen yhteistyöhön toimintansa perus- Emun mukanaan tuomiin talouden pelisääntöjen muutoksiin Suomen
tava Kansainvälinen Työjärjestö (ILO) ja taloudellisista organisaatioista työmarkkinoilla varauduttiin paremmin kuin useimmissa muissa mais-
Maailman Kauppajärjestö (WTO) sekä kansainväliset rahoitusinstituutiot sa. Jo vuoden 1997 toukokuussa työmarkkinoiden keskusjärjestöt esitti-
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Maailmanpankki (WB). vät yhteisen tilannearvion. Järjestöt totesivat mm., että Emu-jäsenyys ei
merkitse työ- ja virkaehtosopimusten vähimmäisehtoihin eikä työehto-
Ammattiyhdistysliike on kansainvälisillä foorumeilla vaatinut jo pitkään sopimusten yleissitovuuteen puuttumista tai nimellispalkkojen alenta-
ja vaatii yhä ns. sosiaalilausekkeen sisällyttämistä kansainvälisen talou- mista. Järjestöt näkivät sopimustoiminnan perusrakenteet kestäviksi myös
den, kaupan ja investointien pelisääntöihin sen varmistamiseksi, että Emu-jäsenyyttä silmällä pitäen. Järjestöt totesivat toimivansa siten, että
hallitukset ja yritykset kunnioittavat ihmisoikeuksia ja työelämän työmarkkinoilla säilyy edelleen mahdollisuus erilaisiin vaihtoehtoisiin
perusoikeuksia (työntekijöiden järjestäytymis- ja työehtosopimus- sopimusmuotoihin mukaan luettuna tulopoliittiset ratkaisut ja keskitetyt
oikeuksia, syrjinnän kieltoa, pakkotyön kieltoa, lapsityön kieltoa ja tasa- ratkaisut. Järjestöt olivat yhtä mieltä myös siitä, että kansantaloudellis-
arvon edistämistä). ten näkökohtien ja toisaalta toimialakohtaisten häiriöiden huomioon
SAK yhdessä
Sovitaan 16 17 SAK yhdessä
Sovitaan