SlideShare a Scribd company logo
1 of 18
hallitussihteeri
Johanna Hautakorpi
19.05.14
Tasa-arvolaki
ja sen
muutossuunnitelmat
SAK:n tasa-arvopäivät 17.5.2014
Naisten ja miesten tasa-arvo työmarkkinoilla
 Naisvaltaisten alojen matalampi palkkataso
 Ammatillinen eriytyminen: työtehtävät ja asema
 Naiset käyttävät huomattavasti enemmän
perhevapaita kuin miehet. Perhevapaat pienentävät
äitien palkkaa sitä enemmän mitä pidempi vapaa on
ollut
 Naisten osuus epätyypillisissä työsuhteissa on
miehiä suurempi
Etunimi Sukunimi2 19.05.14
Palkkatasa-arvo
 Naisten keskiansiot miesten ansioista ovat
keskimäärin 83,1 prosenttia koko työmarkkinoilla
 Sektoreittain
yksityinen 83,9 %
kunta-ala 85,4%
valtio 86 %
 Palkkaeroa on myös samoissa tehtävissä, esim.
toimistosiivooja 1839/2102 e, sähköasentaja
2552/3176 e.
Etunimi Sukunimi3 19.05.14
Keinoja aikaansaada palkkatasa-arvo
 Segregaation purkaminen
 Palkka- ja sopimuspolitiikka, palkkaprofiili
 Palkkausjärjestelmien kehittäminen, tulospalkkiot
 Tasa-arvosuunnitelmien edistäminen työyhteisöissä
 Palkkakartoituksen kehittäminen
Etunimi Sukunimi4 19.05.14
Suomen perustuslaki 6 §
 Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta
asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän,
kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,
terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön
liittyvän syyn perusteella.
 Sukupuolten tasa-arvoa edistetään
yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä,
erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen
ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla
tarkemmin säädetään.
5 19.05.14
Kenen tasa-arvoa?
 Tasa-arvolaki = Sukupuolten tasa-arvo
 Yhdenvertaisuuslaki = Etninen alkuperä, ikä,
seksuaalinen suuntautuminen,
ammattiyhdistystoiminta jne. ja muu henkilöön liittyvä
syy
 Tasapuolinen kohtelu = Kaikkien työntekijöiden
tasapuolista kohtelua
Etunimi Sukunimi6 19.05.14
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
(tasa-arvolaki)
 Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen
perustuva syrjintä
 edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa
 sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa
erityisesti työelämässä.
7 19.05.14
Tasa-arvolaki
 Tasa-arvon edistäminen, mm. tasa-arvosuunnittelu
 Syrjinnän kiellot, mm. yleinen syrjinnän kielto,
työelämän ja oppilaitosten syrjinnän kielto
 Oikeussuojakeinot ja valvonta, mm. mahdollisuus
hakea tiettyjen syrjinnän kieltojen rikkomisesta
hyvitystä, mahdollisuus pyytää tasa-arvovaltuutetulta
ohjetta tai neuvoa
Etunimi Sukunimi8 19.05.14
Hallituksen esitys HE 19/2014 vp
eduskunnassa
 Työpaikan tasa-arvosuunnittelu ja palkkakartoitus
täsmentyy
 Sukupuoleen perustuva syrjintä olisi kielletty myös
silloin, kun se johtuu sukupuoli-identiteetistä tai
sukupuolen ilmaisusta (sukupuolivähemmistöt)
 Oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu laajenee
perusopetukseen
Etunimi Sukunimi9 19.05.14
Työpaikan tasa-arvosuunnittelu nyt
 Laadittava vuosittain yhteistyössä henkilöstön
edustajien kanssa
 Tulee sisältää 1) selvitys 2) toimenpiteet 3) arvio
 Osana selvitystä laaditaan palkkakartoitus
 Koskee 30 hengen työpaikkoja, voidaan sisällyttää
henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun
toimintaohjelmaan
Etunimi Sukunimi10 19.05.14
Työpaikan tasa-arvosuunnittelun tila
 Myönteinen kehitys on jatkunut, mutta puutteita on
 Tyypillistä: Yksi ansiokäsite, ei jaotteluja
 Puutteita sisällössä: Arviointi, toimenpiteet
 Yhteistoiminta ei aina toimi: Henkilöstön edustajista
merkittävä osa katsoi tasa-arvosuunnitelman
edistäneen tasa-arvoa. Osalla luottamusmiehiä oli
vaikeuksia arvioida hyötyjä. Toivotaan lisää
yhteistyötä prosessin eri vaiheissa.
Etunimi Sukunimi11 19.05.14
Muutosehdotukset HE 19/2014 vp
 Henkilöstön osallistumista ja yhteistoimintaa
henkilöstön itsensä nimeämän edustajan kanssa
korostetaan
 Velvollisuus tiedottaa henkilöstölle tasa-
arvosuunnitelmasta ja sen päivittämisestä.
 Tulisi jatkossa laatia vähintään joka toinen vuosi
nykyisen vuosittaisen tarkastelun sijasta
Etunimi Sukunimi12 19.05.14
Muutosehdotukset HE 19/2014
 Palkkakartoitusta täsmennettäisiin
 Tarkoitus: Ei perusteettomia palkkaeroja
 Analysointivelvoite, jos työpaikalla selkeitä eroja
 Analysoidaan myös keskeisimmät palkanosat
 Jos palkkaeroille ei hyväksyttävää syytä, tulee ryhtyä
toimenpiteisiin
Etunimi Sukunimi13 19.05.14
Sukupuolivähemmistöjen syrjintä
 Eurobarometri 2012: Noin puolet vastaajista piti
transihmisten syrjintää Suomessa yleisenä.
 FRA 2013: Sukupuolivähemmistöön kuuluvista
suomalaisista vastaajista 49 % oli kokenut syrjintää
viimeisen vuoden aikana. Työhönotossa syrjintää
sukupuolen perusteella ilmoitti kokeneensa 19 %
sukupuolivähemmistöön kuuluvista henkilöistä
viimeisen 12 kuukauden aikana.
Etunimi Sukunimi14 19.05.14
Sukupuolivähemmistöt, käsitteitä
 Sukupuoli-identiteetti = ihmisen kokemus omasta
sukupuolestaan
 Sukupuolen ilmaisu = sukupuolen (eli sen onko
nainen, mies tai esimerkiksi transgender,
sukupuolten välissä) tuomista esiin pukeutumisella,
käytöksellä tai vastaavalla tavalla
 Transihmiset = transsukupuoliset, transgenderit ja
transvestiitit
Etunimi Sukunimi15 19.05.14
Muutosehdotukset HE 19/2014 vp
 Tasa-arvolain sukupuoleen perustuvan syrjinnän
kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli-
identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa
syrjintää
 Tasa-arvolaissa säädettäisiin myös sukupuoli-
identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan
syrjinnän ennaltaehkäisystä
 Haaste -> Miten yli ennakkoluuloista?
16 19.05.14
Suhde yhdenvertaisuuslakiin
 Syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella
olisi jatkossakin kiellettyä yhdenvertaisuuslain nojalla
 Yhdenvertaisuusvaltuutetun (nyk.
vähemmistövaltuutetun) tehtäväala kattaisi
kaikenlaisen yv-laissa kielletyn syrjinnän
 Työsuojeluviranomaiset valvoisivat jatkossakin yv-
lain noudattamista työelämässä
Etunimi Sukunimi17 19.05.14
Mitä seuraavaksi
 Lain voimaantulo noin 1/2015
 Mahdollisuus muutokseen:
Tasa-arvosuunnittelu uuteen nousuun
Etunimi Sukunimi18 19.05.14

More Related Content

Similar to Tasa-arvolaki ja sen muutossuunnitelmat

Työn murros ja työelämän tilannekuva
Työn murros ja työelämän tilannekuvaTyön murros ja työelämän tilannekuva
Työn murros ja työelämän tilannekuvaPauli Forma
 
Perhemyönteiset käytännöt suomalaisilla työpaikoilla 2014 ja 2015
Perhemyönteiset käytännöt suomalaisilla työpaikoilla 2014 ja 2015Perhemyönteiset käytännöt suomalaisilla työpaikoilla 2014 ja 2015
Perhemyönteiset käytännöt suomalaisilla työpaikoilla 2014 ja 2015Työterveyslaitos
 
Tulevaisuuden hyvinvointi perustuu dataan
Tulevaisuuden hyvinvointi perustuu dataanTulevaisuuden hyvinvointi perustuu dataan
Tulevaisuuden hyvinvointi perustuu dataanPauli Forma
 
Naisten ja miesten erilainen asema työelämässä – Tasa-arvoisen työelämän sude...
Naisten ja miesten erilainen asema työelämässä – Tasa-arvoisen työelämän sude...Naisten ja miesten erilainen asema työelämässä – Tasa-arvoisen työelämän sude...
Naisten ja miesten erilainen asema työelämässä – Tasa-arvoisen työelämän sude...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Tyontekijöiden näkemyksia työterveyshuollon toiminnasta ja kehittämistarpeista
Tyontekijöiden näkemyksia työterveyshuollon toiminnasta ja kehittämistarpeistaTyontekijöiden näkemyksia työterveyshuollon toiminnasta ja kehittämistarpeista
Tyontekijöiden näkemyksia työterveyshuollon toiminnasta ja kehittämistarpeistaTyöterveyslaitos
 
Henkilöstöpolittinen tasa arvosuunnitelma_tasa-arvo
Henkilöstöpolittinen tasa arvosuunnitelma_tasa-arvoHenkilöstöpolittinen tasa arvosuunnitelma_tasa-arvo
Henkilöstöpolittinen tasa arvosuunnitelma_tasa-arvolapin letka
 
Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto): Perustulon ennakoidut työllisyysvaiku...
Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto): Perustulon ennakoidut työllisyysvaiku...Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto): Perustulon ennakoidut työllisyysvaiku...
Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto): Perustulon ennakoidut työllisyysvaiku...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...Pauli Forma
 
Työelämän muutostrendit Tilastokeskuksen näkökulmasta
Työelämän muutostrendit Tilastokeskuksen näkökulmastaTyöelämän muutostrendit Tilastokeskuksen näkökulmasta
Työelämän muutostrendit Tilastokeskuksen näkökulmastaTyö- ja elinkeinoministeriö
 

Similar to Tasa-arvolaki ja sen muutossuunnitelmat (13)

Työn murros ja työelämän tilannekuva
Työn murros ja työelämän tilannekuvaTyön murros ja työelämän tilannekuva
Työn murros ja työelämän tilannekuva
 
Perhemyönteiset käytännöt suomalaisilla työpaikoilla 2014 ja 2015
Perhemyönteiset käytännöt suomalaisilla työpaikoilla 2014 ja 2015Perhemyönteiset käytännöt suomalaisilla työpaikoilla 2014 ja 2015
Perhemyönteiset käytännöt suomalaisilla työpaikoilla 2014 ja 2015
 
Tulevaisuuden hyvinvointi perustuu dataan
Tulevaisuuden hyvinvointi perustuu dataanTulevaisuuden hyvinvointi perustuu dataan
Tulevaisuuden hyvinvointi perustuu dataan
 
Naisten ja miesten erilainen asema työelämässä – Tasa-arvoisen työelämän sude...
Naisten ja miesten erilainen asema työelämässä – Tasa-arvoisen työelämän sude...Naisten ja miesten erilainen asema työelämässä – Tasa-arvoisen työelämän sude...
Naisten ja miesten erilainen asema työelämässä – Tasa-arvoisen työelämän sude...
 
Tasa-arvo-suunnitelma käytännössä – case Neste
Tasa-arvo-suunnitelma käytännössä – case NesteTasa-arvo-suunnitelma käytännössä – case Neste
Tasa-arvo-suunnitelma käytännössä – case Neste
 
Tyontekijöiden näkemyksia työterveyshuollon toiminnasta ja kehittämistarpeista
Tyontekijöiden näkemyksia työterveyshuollon toiminnasta ja kehittämistarpeistaTyontekijöiden näkemyksia työterveyshuollon toiminnasta ja kehittämistarpeista
Tyontekijöiden näkemyksia työterveyshuollon toiminnasta ja kehittämistarpeista
 
Henkilöstöpolittinen tasa arvosuunnitelma_tasa-arvo
Henkilöstöpolittinen tasa arvosuunnitelma_tasa-arvoHenkilöstöpolittinen tasa arvosuunnitelma_tasa-arvo
Henkilöstöpolittinen tasa arvosuunnitelma_tasa-arvo
 
Kommenttipuheenvuoro samapalkkaisuusohjelman kokonaisarviointiin
Kommenttipuheenvuoro samapalkkaisuusohjelman kokonaisarviointiinKommenttipuheenvuoro samapalkkaisuusohjelman kokonaisarviointiin
Kommenttipuheenvuoro samapalkkaisuusohjelman kokonaisarviointiin
 
Samapalkkaisuusohjelman kokonaisarviointi
Samapalkkaisuusohjelman kokonaisarviointi Samapalkkaisuusohjelman kokonaisarviointi
Samapalkkaisuusohjelman kokonaisarviointi
 
Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto): Perustulon ennakoidut työllisyysvaiku...
Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto): Perustulon ennakoidut työllisyysvaiku...Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto): Perustulon ennakoidut työllisyysvaiku...
Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto): Perustulon ennakoidut työllisyysvaiku...
 
SAK:n työolobarometri 2016 – Palkkio rohkaisee kehittämään
SAK:n työolobarometri 2016 – Palkkio rohkaisee kehittämäänSAK:n työolobarometri 2016 – Palkkio rohkaisee kehittämään
SAK:n työolobarometri 2016 – Palkkio rohkaisee kehittämään
 
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
 
Työelämän muutostrendit Tilastokeskuksen näkökulmasta
Työelämän muutostrendit Tilastokeskuksen näkökulmastaTyöelämän muutostrendit Tilastokeskuksen näkökulmasta
Työelämän muutostrendit Tilastokeskuksen näkökulmasta
 

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloillaDigiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
 
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdfluottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
 
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
 
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslistaPainava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
 
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
 
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissaSAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
 
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
 
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
 
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
 
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdfkoyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
 
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdfhaastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
 
Occupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshellOccupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshell
 
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdfluottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
 
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cutsA catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
 
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
 
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressaTyöterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
 
Painava syy -esite
Painava syy -esitePainava syy -esite
Painava syy -esite
 
Pienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman laskuPienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman lasku
 
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
 

Tasa-arvolaki ja sen muutossuunnitelmat

  • 2. Naisten ja miesten tasa-arvo työmarkkinoilla  Naisvaltaisten alojen matalampi palkkataso  Ammatillinen eriytyminen: työtehtävät ja asema  Naiset käyttävät huomattavasti enemmän perhevapaita kuin miehet. Perhevapaat pienentävät äitien palkkaa sitä enemmän mitä pidempi vapaa on ollut  Naisten osuus epätyypillisissä työsuhteissa on miehiä suurempi Etunimi Sukunimi2 19.05.14
  • 3. Palkkatasa-arvo  Naisten keskiansiot miesten ansioista ovat keskimäärin 83,1 prosenttia koko työmarkkinoilla  Sektoreittain yksityinen 83,9 % kunta-ala 85,4% valtio 86 %  Palkkaeroa on myös samoissa tehtävissä, esim. toimistosiivooja 1839/2102 e, sähköasentaja 2552/3176 e. Etunimi Sukunimi3 19.05.14
  • 4. Keinoja aikaansaada palkkatasa-arvo  Segregaation purkaminen  Palkka- ja sopimuspolitiikka, palkkaprofiili  Palkkausjärjestelmien kehittäminen, tulospalkkiot  Tasa-arvosuunnitelmien edistäminen työyhteisöissä  Palkkakartoituksen kehittäminen Etunimi Sukunimi4 19.05.14
  • 5. Suomen perustuslaki 6 §  Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.  Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. 5 19.05.14
  • 6. Kenen tasa-arvoa?  Tasa-arvolaki = Sukupuolten tasa-arvo  Yhdenvertaisuuslaki = Etninen alkuperä, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, ammattiyhdistystoiminta jne. ja muu henkilöön liittyvä syy  Tasapuolinen kohtelu = Kaikkien työntekijöiden tasapuolista kohtelua Etunimi Sukunimi6 19.05.14
  • 7. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki)  Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä  edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa  sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. 7 19.05.14
  • 8. Tasa-arvolaki  Tasa-arvon edistäminen, mm. tasa-arvosuunnittelu  Syrjinnän kiellot, mm. yleinen syrjinnän kielto, työelämän ja oppilaitosten syrjinnän kielto  Oikeussuojakeinot ja valvonta, mm. mahdollisuus hakea tiettyjen syrjinnän kieltojen rikkomisesta hyvitystä, mahdollisuus pyytää tasa-arvovaltuutetulta ohjetta tai neuvoa Etunimi Sukunimi8 19.05.14
  • 9. Hallituksen esitys HE 19/2014 vp eduskunnassa  Työpaikan tasa-arvosuunnittelu ja palkkakartoitus täsmentyy  Sukupuoleen perustuva syrjintä olisi kielletty myös silloin, kun se johtuu sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta (sukupuolivähemmistöt)  Oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu laajenee perusopetukseen Etunimi Sukunimi9 19.05.14
  • 10. Työpaikan tasa-arvosuunnittelu nyt  Laadittava vuosittain yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa  Tulee sisältää 1) selvitys 2) toimenpiteet 3) arvio  Osana selvitystä laaditaan palkkakartoitus  Koskee 30 hengen työpaikkoja, voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan Etunimi Sukunimi10 19.05.14
  • 11. Työpaikan tasa-arvosuunnittelun tila  Myönteinen kehitys on jatkunut, mutta puutteita on  Tyypillistä: Yksi ansiokäsite, ei jaotteluja  Puutteita sisällössä: Arviointi, toimenpiteet  Yhteistoiminta ei aina toimi: Henkilöstön edustajista merkittävä osa katsoi tasa-arvosuunnitelman edistäneen tasa-arvoa. Osalla luottamusmiehiä oli vaikeuksia arvioida hyötyjä. Toivotaan lisää yhteistyötä prosessin eri vaiheissa. Etunimi Sukunimi11 19.05.14
  • 12. Muutosehdotukset HE 19/2014 vp  Henkilöstön osallistumista ja yhteistoimintaa henkilöstön itsensä nimeämän edustajan kanssa korostetaan  Velvollisuus tiedottaa henkilöstölle tasa- arvosuunnitelmasta ja sen päivittämisestä.  Tulisi jatkossa laatia vähintään joka toinen vuosi nykyisen vuosittaisen tarkastelun sijasta Etunimi Sukunimi12 19.05.14
  • 13. Muutosehdotukset HE 19/2014  Palkkakartoitusta täsmennettäisiin  Tarkoitus: Ei perusteettomia palkkaeroja  Analysointivelvoite, jos työpaikalla selkeitä eroja  Analysoidaan myös keskeisimmät palkanosat  Jos palkkaeroille ei hyväksyttävää syytä, tulee ryhtyä toimenpiteisiin Etunimi Sukunimi13 19.05.14
  • 14. Sukupuolivähemmistöjen syrjintä  Eurobarometri 2012: Noin puolet vastaajista piti transihmisten syrjintää Suomessa yleisenä.  FRA 2013: Sukupuolivähemmistöön kuuluvista suomalaisista vastaajista 49 % oli kokenut syrjintää viimeisen vuoden aikana. Työhönotossa syrjintää sukupuolen perusteella ilmoitti kokeneensa 19 % sukupuolivähemmistöön kuuluvista henkilöistä viimeisen 12 kuukauden aikana. Etunimi Sukunimi14 19.05.14
  • 15. Sukupuolivähemmistöt, käsitteitä  Sukupuoli-identiteetti = ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan  Sukupuolen ilmaisu = sukupuolen (eli sen onko nainen, mies tai esimerkiksi transgender, sukupuolten välissä) tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai vastaavalla tavalla  Transihmiset = transsukupuoliset, transgenderit ja transvestiitit Etunimi Sukunimi15 19.05.14
  • 16. Muutosehdotukset HE 19/2014 vp  Tasa-arvolain sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli- identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää  Tasa-arvolaissa säädettäisiin myös sukupuoli- identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ennaltaehkäisystä  Haaste -> Miten yli ennakkoluuloista? 16 19.05.14
  • 17. Suhde yhdenvertaisuuslakiin  Syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella olisi jatkossakin kiellettyä yhdenvertaisuuslain nojalla  Yhdenvertaisuusvaltuutetun (nyk. vähemmistövaltuutetun) tehtäväala kattaisi kaikenlaisen yv-laissa kielletyn syrjinnän  Työsuojeluviranomaiset valvoisivat jatkossakin yv- lain noudattamista työelämässä Etunimi Sukunimi17 19.05.14
  • 18. Mitä seuraavaksi  Lain voimaantulo noin 1/2015  Mahdollisuus muutokseen: Tasa-arvosuunnittelu uuteen nousuun Etunimi Sukunimi18 19.05.14

Editor's Notes

  1. Naiset työskentelevät naisvaltaisilla aloilla, joiden palkkataso on matalampi kuin miesten Ammatillinen eriytyminen - työtehtävien eriytyminen suurinta yli 40 -vuotiailla, erot pienentyneet eniten 30 -40 -vuotiailla - naisten ja miesten erot hierarkisessa asemassa Naisten todennäköisyys rekrytoitua vaativiin tehtäviin on pienempi kuin samankaltaisilla ominaisuuksilla varustetuilla miehillä Naiset käyttävät huomattavasti enemmän perhevapaita kuin miehet. Perhevapaat pienentävät äitien palkkaa sitä enemmän mitä pidempi vapaa on ollut Naisten osuus epätyypillisissä työsuhteissa on miehiä suurempi
  2. Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa keskeinen sukupuolten tasa-arvoon liittyvä epäkohta Keskimääräisten ansiotuloerojen seuranta yksi tapa seurata palkkaeroa Kokoaikaista työtä tekevien miesten keskipalkka on 3.540 euroa/ kk, naisten 2.918 euroa / kk Koulutustason noustessa sukupuolten palkkaero kasvaa Iän myötä sukupuolten palkkaero kasvaa (Luvut Tilastokeskus 2012, kokonaiseuromäärät mahdollisesti joltain neljännekseltä)
  3. Lauri Ihalainen lähetekeskustelussa 9.4.2014 asiassa HE 19/2014 vp: Palkkatasa-arvon edistämisen asiat. On viisi asiaa, joilla voidaan edistää palkkatasa-arvoa: palkkakartoitusten saaminen laajemmaksi eikä vain yhden toimialan tai sektorin sisälle, tasa-arvosuunnitelmien edistäminen työyhteisöissä - niitä ei kaikissa tänäkään päivänä ole, vaikka laki edellyttää - tulospalkkausjärjestelmien kehittäminen niin, että ne koskettavat myöskin naisvaltaisia aloja, ja sitten tämä palkkaprofiili aina on tärkeä tasa-arvon kannalta, minkälaisia ratkaisuja tehdään, ja viimeksi tietysti sitten se, että meillä on äärettömän kahtiajakautuneet työmarkkinat miesten ja naisten työmarkkinoihin, ja tämän purkaminen on keskeinen edellytys myös sille, että palkkauksellista tasa-arvoa voidaan edistää.
  4. Opetushallitus on selvittänyt sukupuolten tasa-arvon toteutumista perusopetuksen kansallisen oppimistuloksien arviointijärjestelmän antamien tietojen pohjalta (Koulutuksen seurantaraportit 2013:5). Tilastollisesti merkittäviä eroja tyttöjen ja poikien oppimistuloksissa tai asenteissa esiintyy useissa eri oppiaineissa. Lisäksi raportissa tuodaan esiin tasa-arvoon liittyvien asenteiden arvioinnin tuloksia, joiden mukaan muun muassa tytöistä 18 % ja pojista 37 % arvelee, että suku-puoli vaikuttaa heidän ammatinvalintaansa. Eroista tyttöjen ja poikien oppimistuloksissa, asenteissa ja ajankäytössä on saatu tietoa myös PISA-tuloksista (esimerkiksi OKM:n vuonna 2012 tilaama katsaus Välijärvi: Koulutuksellinen tasa-arvo Suomessa PISA-tulosten valossa, ei julkaistu).
  5. Järjestöjen kyselytutkimusten mukaan tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten määrän myönteinen kehitys on jatkunut. Työnantajakyselyiden tulosten mukaan suurin osa työpaikoista on tehnyt tasa-arvosuunnitelman. Palkansaajapuoli vastasi suunnitelmia tehdyn harvemmin kuin työnantajapuoli. Lisäksi merkittävä osa luottamusmiehistä ei osannut sanoa, oliko tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus tehty. Työnantaja- ja luottamusmieskyselyiden mukaan palkkakartoitus perustui tyypillisesti yhteen tiettyyn ansiokäsitteeseen, jolloin palkanosia ei eritelty tarkemmin. Tarkempaa jaottelua esimerkiksi tehtäväkohtaiseen ja henkilökohtaiseen palkanosaan käytettiin lähinnä valtiolla. Työnantajakyselyn mukaan tasa-arvosuunnittelu oli edistänyt sukupuolten tasa-arvoa selkeästi tai jonkin verran. Selkeiden kyllä-vastausten osuus oli kuitenkin pieni. Suuri osa vastaajista ei osannut arvioida suunnittelun hyötyjä. Osa vastaajista katsoi, että tasa-arvosuunnittelu ei ollut lainkaan edistänyt tasa-arvoa. Työnantajakyselyn mukaan tasa-arvotilanne työpaikalla koettiin yleensä hyväksi eikä tasa-arvoasioissa nähty isoja ongelmia. Henkilöstön edustajista merkittävä osa katsoi tasa-arvosuunnitelman edistäneen tasa-arvoa. Osalla luottamusmiehiä oli vaikeuksia arvioida tasa-arvosuunnit- telun hyötyjä. Henkilöstön edustajien kyselyssä toivottiin tasa-arvosuunnitteluun yhteistyötä ja että henkilöstön edustajat pääsisivät osallistumaan tasa-arvosuunnitelman tekemiseen prosessin eri vaiheissa. Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti työ-paikkojen tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tilaa laajalla, koko työmarkkinoita koskevalla tutkimuksella (STM:n selvityksiä 2010:7). Aineisto koottiin vuosina 2008—2009. Myös STM:n tutkimus toi esiin, että työpaikan tasa-arvosuunnitelmien määrä on kasvanut, joskin kattavuutta on syytä edelleen parantaa. Tutkimus toi esiin tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten laadun kehittämistarpeita, jotka koskivat tyypillisesti henkilöstön osallistumista, palkkakartoitusten sisältöä ja palkkavertailuja. Yleisin tapa tehdä sukupuolten palkkavertailua oli kokonaisansioiden vertailu. Palkanosittaista vertailua oli tehnyt pieni osa työpaikoista. Erityisesti suunnitelmien ja palkkakartoitusten arviointi- ja toimenpideosuuksia sekä henkilöstön kanssa tehtävää yhteistoimintaa tulisi tutkijoiden mukaan kehittää. Muodolliset ehdot täyttävästä suunnittelusta tulisi tutkijoiden mukaan edetä sisällöllisempään tasa-arvoprosessiin, joka nivoutuisi kiinteämmin työpaikan muuhun henkilöstöpolitiikkaan.
  6. Jos ryhmien tarkastelu toisi esiin selkeitä eroja naisten ja miesten palkkojen välillä, palkkaerojen syitä ja perusteita olisi selvitettävä Jos työpaikalla on käytössä palkkausjärjestelmiä, joissa palkat muodostuvat palkanosista, esiin tulleiden erojen syiden selvittämiseksi tarkastellaan keskeisimpiä palkanosia. Jos palkkaeroille ei olisi hyväksyttävää syytä, työnantajan tulisi ryhtyä asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin
  7. Euroopan komissio julkaisi vuonna 2012 syrjintää koskevan Eurobarometrin (Eurobarometri 77.4). Sen mukaan 69 % suomalaisista arvioi etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän olevan Suomessa yleistä. Transihmisten syrjinnän arvioi olevan yleistä 51 % vastaajista ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän niin ikään puolet vastaajista. Vammaisuuden osalta luku oli 42 %, yli 55 vuoden iän osalta 42 %, uskonnon ja vakaumuksen samoin kuin sukupuolen osalta tulos oli 29 %. Haastatelluista 71 % kertoi tuntevansa oikeutensa, jos joutuisi syrjinnän tai ahdistelun uhriksi. Useampi kuin neljä viidestä vastaajasta kannatti monimuotoisuuskoulutuksen järjestämistä työnantajille ja työntekijöille, työhönottokäytäntöjen valvomista yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumisen takaamiseksi sekä työvoiman rakenteen seuraamista syrjinnän vaarassa olevien ryhmien edustuksen arvioimiseksi työpaikoilla. Vuonna 2013 FRA julkaisi laajan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintää, väkivaltaa ja häirintää koskevan kyselytutkimuksen tulokset. Sukupuolivähemmistöön kuuluvista vastaajista 55 % oli kokenut syrjintää viimeisen vuoden aikana. Suomen osalta vastaava luku oli 49 % vastaajista. Sukupuolivähemmistöön kuuluvat olivat kokeneet syrjintää useammin kuin seksuaalivähemmistöön kuuluvat. Suomessa kyselyyn vastasi yhteensä 3 439 seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvaa henkilöä, ja heistä transihmisten osuus oli 481. Työhönotossa syrjintää sukupuolen perusteella ilmoitti kokeneensa 19 % sukupuolivähemmistöön kuuluvista henkilöistä viimeisen 12 kuukauden aikana. Syrjintää koulussa tai yliopistossa ilmoitti kokeneensa 23 % suku-puolivähemmistöön kuuluvista henkilöistä viimeisen 12 kuukauden aikana. Kyselyn mukaan Euroopan tasolla vain 10 % viimeisimmistä sukupuolivähemmistöön kuuluvaan henkilöön kohdistuneista syrjintä-kokemuksista oli raportoitu eteenpäin. Suomen osalta vastaava luku oli 7 %. Yleisin syy syrjinnän ilmoittamatta jättämiselle oli kokemus siitä, että ilmoituksella ei olisi mitään vaikutusta (68 %). Lähes yhtä moni sukupuolivähemmistöön kuuluvista vastaajista (63 %) koki, ettei syrjinnästä kannata raportoida, koska syrjivää käytöstä tapahtui jatkuvasti. Puolet vastaajista koki, että ilmoitusta ei otettaisi vakavasti. Kolmasosa vastaajista (35 %) kertoi ilmoittamatta jättämiseen syyksi sen, ettei tiennyt miten ilmoitus tehdään tai kenelle ilmoituksen voisi tehdä. Transgenderiksi tai transmieheksi (man with transsexual past) itsensä identifioivista henkilöistä yli puolet kertoi ilmoittamatta jättämisen syyksi tiedon puutteen.