Selvitys työaikapankkijärjestelmistä SAK:laisilla aloilla. SAK:n julkaisusarja 4-2012 Työaikapankkien käytön määrästä ja ominaispiirteistä on verrattain vähän tutkittua tietoa. Selvityksen tarkoitus on tarjota laadullisen vertailun keinoin kattava näkemys työaikapankeista SAK:laisilla aloilla ja lisätä tietoisuutta työaikapankeista niin keskusjärjestö-, liitto- kuin työpaikkatasollakin.

1. 4·2012
Työaikapankki
tulevaisuuden
työaikajoustona?
Selvitys työaikapankkijärjestelmistä
SAK:laisilla aloilla

2. Elokuu 2012 Lisätiedot: Tilaukset:
Lassi Vainio Juha Antila SAK
juha.antila@sak.fi puhelin 020 774 000
puhelin 020 774 0169

5. 1
SAK:n luottamushenkilöpaneelissa on jäsenenä 1600 luottamushenkilöä SAK:laisista jäsenliitoista. Heistä
on luottamusmiehiä n. 900, työsuojeluvaltuutettuja n. 500 ja molemmissa tehtävissä toimivia noin 200.
2
SAK:n työolobarometri/Osaraportti 1. SAK:n työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatte-
luina helmi- ja maaliskuussa 2012. Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä 1207. Otos poi-
mittiin satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekistereistä. Haastatteluille asetettiin sukupuolen, iän ja jäsenliiton
mukaiset kiintiöt, joten se vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koostumust a.

7. Työaikapankit työmarkkinaratkaisuissa

9. Kuvio 1. Työaikapankin yleinen toimintaperiaate

10. Taulukko 1. Haastatellut sopimusalat ja niiden jakautuminen
työaikapankkien suhteen
- PAU
Työaikapankis-
- AKT, matkatoimistoala - Metalliliitto - Puuliitto**
ta on sovittu tes-
- IAU - PAM, vartiointiala - Sähköliitto,
tasolla ja niitä
- JHL, rautatieala - PAM, kaupan ala teollisuus- ja
on käytössä
- JHL, valtiosektori - PAM, matkailu-, ravintola- ja erityisalat
- JHL, yksityinen opetus- vapaa-ajan palveluala - TEAM, kir-
ala - Paperiliitto ja-ala ja graa-
- JHL, kirkkosektori* finen ala
Työaikapankis-
- RVL
ta ei ole sovittu
tes-tasolla mutta
työaikapankke-
ja on käytössä
Työaikapankis-
ta ei ole sovittu - SEL**
tes-tasolla mutta - Rakennusliitto (pl. rakennustuoteteollisuus, jossa tasoittuvan työajan järjes-
työnantaja on telmä tessissä)*
nostanut asian
esille

13. Taulukko 2. Työehtosopimuksia, joissa on kirjauksia
työaikapankkijärjestelmistä
LIITTO TYÖEHTOSOPIMUKSET
AKT: 1 - Matkatoimistoalan tes
IAU: 1 - Lentoliikenteen palveluja koskeva tes*
JHL : n. 30 (arvio) Mm. - Neuvonta-alan runkosopimus
- Valtion virka- ja työehdot - Yliopistojen yleinen työehtosopimus
- Yksityistä opetusalaa koskeva tes - Rautatiealan tes
- Palvelulaitosten työantajayhdistyksen - Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus
tes (lisätty säännöksellä vuonna 2012)
Metalliliitto: 2 - Teknologiateollisuuden tes - Malmikaivosten tes
PAM: 8 - Vartiointialan tes - Hiihtokeskusalan tes
- Kaupan tes - Ohjelmapalvelualan tes
- Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan - Huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskeva
palveluiden työntekijäsopimus tes
- Matkailu-, ravintola- ja vapaa- - Golf-alan tes*
aikapalveluiden esimiessopimus
Paperiliitto: 1 - Paperiteollisuuden työehtosopimus
PAU: 5 - Informaatio- ja logistiikka-alan tes - Rahankäsittelypalvelut-alan tes
- Viestinvälitys- ja logistiikka-alan tes - Kollektivavtal för posten på Åland
3
- Tavarankuljetusalan työntekijöiden tes
Puuliitto: 7 - Metsäalan tes - Viheralan työehtosopimus
- Puusepänteollisuuden tes - Puutarha-alan työehtosopimus
- Veneenrakennusteollisuuden tes - Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus
- Mekaanisen metsäteollisuuden tes
Rakennusliitto: 1 - Rakennustuoteteollisuuden tes*
Sähköliitto: 2 - Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköliitto ry:n välinen tes
- Metsäteollisuus ry:n ja Sähköliitto ry:n välinen tes
TEAM: 2 - Kirjatyöntekijöitä koskeva tes - Viestinnän keskusliiton ja TEAMin/
Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry:n tes
Yhteensä: 60
3
Tavarankuljetusalan työntekijöiden tessissä ei ole määräyksiä työaikapankeista, mutta on tehty yrityskoh-
tainen tes-pöytäkirja koskien joustovapaata Kelpo-kuljetus FI Oy:ssä, joka on merkittävä työllistäjä alalla.

15. Taulukko 3. Arvioita työaikapankkien käytön laajuudesta
SOPIMUSALA MAHDOLLISUUS TYÖAIKAPANKKEJA
LIITTO
TYÖAIKAPANKKIIN KÄYTÖSSÄ
AKT Matkatoimistoala 1400 -
4
IAU Lentoliikenteen palvelut 2975 2975
Rautatieala 1000 1000
5
Valtiosektori 62 500 8000
Yksityinen opetusala 25 000 -
JHL
Kirkkosektori 21 0006 Ei juuri lainkaan
JHL:n muut sopimusalat, - -
joissa työaikapankkeja
Teknologiateollisuus 153 0007 -
Metalliliitto 8
Kaivosala 1200 -
Vartiointiala 8000 500
Kaupan ala 200 000 2000 - 60009
PAM
Matkailu-, ravintola- ja vapaa- 55 00010 -
ajan-palveluala
Paperiliitto Paperiteollisuusala 16 000 200–50011
Kaikki liiton sopimusalat, 12 000 12 000
PAU12
joissa työaikapankki
Kaikki liiton sopimusalat, 25 20013 -
Puuliitto
joissa työaikapankki
Rakennusliitto Rakennustuoteteollisuus - -
RVL Kaikki liiton sopimusalat Ei sovittu tessissä 200
Kaikki liiton sopimusalat, 4000 -
Sähköliitto
joissa työaikapankki
TEAM 14 Kirjatyöntekijät 14 260 140015
Graafisen alan toimihenkilöt 2480 24016
Yhteensä 606 015 -
4
IAU:n edustajan mukaan tasoittuvien työaikojen piirissä on 80–90 % alan 3500 työllisestä, tässä 85 %.
5
Valtiosektorin noin 85 000 työntekijästä puolet, eli 42 500, tekee virastotyöaikaa. Virastotyöajan puitteissa
on periaatteellinen mahdollisuus ottaa käyttöön liukumatuntien säästöön kerryttämisen mahdollistava valtion
VES-TES:n 7 §:n mukainen työaikapankki. N. 20 000 valtiosektorin työntekijän työaikamuoto on jaksotyö,
johon VES-TES:n 7 a §:n mukainen työaikapankki JHL:n edustajan mukaan voittopuoleisesti soveltuu.
6
SAK: Tilastotietoja 2011 (s. 4).
7
www.metalliliitto.fi, jäsenistön jakautuminen sopimusaloille
8
www.metalliliitto.fi, jäsenistön jakautuminen sopimusaloille
9
PAMin edustaja arvioi ”muutamia prosentteja, häviävän pieni osuus”, tässä arvioitu 1–3 % työntekijöistä.
10
PAMin edustajan arvio oli 50 000–60 000.
11
Paperiliiton edustajan arvio oli ”muutamia satoja”, tässä arvioitu 200–500 työntekijää.
12
PAUn sopimusaloilla sopimusten piirissä olevien ja työaikapankkia todellisuudessa käyttävien määrä on
sama, koska PAUn joustovapaa on järjestely, joiden piirissä kaikki ovat työehtosopimusten perusteella – työ-
aikapankkiin kuulumattomuus merkitsee sitä, ettei säästä palkka- eikä työaikaeriä vapaaksi pidettäväksi.
Kaikilla halukkailla on kuitenkin siihen mahdollisuus.
13
Puuliiton edustaja: työaikapankit mahdollistavien sopimusten piirissä 90 % n. 28 000:sta alan työllisestä.
14
http://www.teamliitto.fi/team/sopimusalat/sopimusalojen_koko/
15
TEAMin edustajan mukaan alle 10 % työssäkäyvistä on käytössä virallisia työaikapankkeja.
16
TEAMin edustajan mukaan alle 10 % työssäkäyvistä on käytössä virallisia työaikapankkeja.

21. Kuvio 2. Haastateltujen liittojen/sopimusalojen määrän jakautuminen
työaikapankista sovittaessa
Aloitteellinen osapuoli työaikapankista sovittaessa
Työnantaja Sekä työnantaja että työntekijät Työntekijät Työaikapankki ei käytössä
Liittotaso 12 3 2 1
Työpaikkataso 8 5 2 3

22. 17
Valtion VES/TES, luku 1.4. Työaika, 7 §.

24. Kuvio 3. Käyttääkö työnantaja työaikapankkia suhdannevaihteluiden tasaamiseen
sopimusaloillanne?
Kyllä
3
Ei
8
4 Ei osaa sanoa

27. Taulukko 4. Työaikapankin käyttöönoton vaikutuksia eri sopimusaloilla
vähentä- vähentänyt parantanut lisännyt koko- lisännyt työn- vaikuttanut
Työaikapankki on nyt lo- ylitöitä työssä jak- aikaisia työ- tekijöiden vai- muulla ta-
sopimusaloillanne mautuksia samista suhteita ja kutusmahdolli- voin
vähentänyt suuksia
vuokratyö-
voimaa
AKT matkatoimistoala X
IAU18 X X X
JHL valtiosektori X
JHL yksityinen opetus-
ala X X X
JHL rautatieala X X
Metalliliitto X X X X
PAM kaupan ala X X
PAM mara-ala X X X X
Paperiliitto X
PAU X X X
Puuliitto X X
Sähköliitto X
TEAM X X
Yhteensä mainintoja
vaikutuksista 8 7 5 2 2 5
18
Tasoittuva työaika.

32. Kuvio 4. Sopimusalanne työntekijät suhtautuvat työaikapankkiin:
Myönteisesti: AKT, IAU, JHL (val-
1 tiosektori ja yksityinen opetusala),
Myönteisesti Metalli, PAM (vartiointi-, rautatie- ja
4 kaupan ala), PAU, RVL, Sähköliitto
Neutraalisti
Neutraalisti: Metalli, PAM (mara-
11 Kielteisesti ala), Paperi, Puuliitto
Kielteisesti: SEL

34. Kuvio 5. ”Työaikapankkien määrä tulee sopimusaloillanne:”
1
4 lisääntymään
pysymään samana
13 vähentymään

39. Kuvio 6. SAK:n luottamushenkilöpaneelin 2012 vastauksia kysymykseen: ”Miten
haluaisitte muuttaa nykyistä työaikajärjestelmäänne?”
0% 5% 10 % 15 % 20 % 25 %
Työajan tulisi olla joustavampi 21 %
Ottamalla käyttöön työaikapankki 19 %
Ottamalla käyttöön liukuva työaika 13 %
Tulisi luopua nykyisestä joustavan työajan
järjestelmästä
10 %
Työaikajärjestelmän tulisi kohdella tasapuolisesti
kaikkia työpaikan henkilöstöryhmiä ja työntekijöitä
7%
Työntekijöiden toiveet tulisi ottaa paremmin
huomioon työajoissa
7%
Säästöön tehdyistä tunneista tulisi saada
rahamääräinen korvaus
5%
Työaikajärjestelmän tulisi olla selkeämpi ja siitä tulisi
olla selkeä ohjeistus
4%
Muuttamalla työvuorojärjestelmää 4%
Tulisi olla mahdollisuus pitää säästettyä työaikaa
kokonaisina vapaapäivinä
3%
Työaikaa tulisi lyhentää 2%
Kehittämällä joustavaa työaikajärjestelmää esim.
pankin saldorajoja tai tasoittumisjakson pituutta …
2%
Ylityöt pitäisi saada pidettyä vapaana 2%

52. -
-

55. LIITE 1. TUTKIMUSHAASTATTELUN KYSYMYSRUNKO LIITTOJEN EDUSTAJILLE 1 (2)
I) TAUSTATIEDOT
1. Vastaajan nimi
2. Liitto ja työtehtävä
3. Kuinka kauan olette toimineet nykyisessä työtehtävässänne?
4. Milloin kuulitte ensimmäistä kertaa käsitteen työaikapankki?
II) YLEINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT
1. Millaisia työaikapankkijärjestelmiä tai niiden tyyppisiä joustavan työaikajärjestelyn
malleja liitossanne on, on ollut tai on tulossa?
- kuinka laajaksi arvioisitte niiden kattavuuden
- työntekijät
- työpaikat
- työehtosopimukset / työehtosopimusten kokonaismäärä
- onko liitossanne toteutettu selvityksiä järjestelmiin liittyen (esim.
sopimusneuvotteluja yms. varten)
- mitä olennaista tuli ilmi?
2. Palkansaajakeskusjärjestöjen Työaikapankin palkkahallinnollisissa ohjeissa työaikapankilla tarkoitetaan
”niitä yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan
yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä
etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti.” Näitä voivat olla mm.
työajan tasoitusjaksot, työaikaliukuman tasauserät, ns. pekkasvapaat, vuosiloma ja lomaraha, lisä- ja ylityö
sekä vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset. Yksinkertaistetusti työaikapankissa on kyse työajan
joustavasta säästämisestä ja vapaiden pitämisestä. Yleensä on pyrkimyksenä, että saldo tasoittuu
jaksolla nollaan ja ylijäävät tunnit voidaan korvata rahalla.
Vastaako tämä teidän näkemystänne työaikapankista? Mitä te tarkoitatte työaikapankilla, miten liitossanne
mielletään työaikapankin käsite?
3. Onko työaikapankkijärjestelmistä neuvoteltu tai keskusteltu liittotason sopimusneuvotteluissa? Jos on, niin
miten neuvottelut etenivät?
- työntekijä- vai työnantajapuolen aloitteesta?
- millaisin motiivein ja perusteluin?
- mikä oli neuvottelujen tai keskustelujen lopputulema (oliko vaikutusta käytäntöön, TES-
kirjauksiin tai käynnistettiinkö muita hankkeita, kuten selvitystyö / työryhmä aiheeseen liittyen
– vai ei mitään seurauksia?
4. Miten liittonne sopimusalan työpaikoilla on yleensä otettu käyttöön / aikaansaatu
työaikapankkijärjestelmiä?
- yrityksen vai työntekijöiden aloitteesta?
- millaisin motiivein (esim. työnantajan kustannussäästöt)?
- onko asia käsitelty yhteistoimintamenettelyssä, vai tullut voimaan muuten (esim.
työnantajapuolen valmiiksi tarjoamalla mallilla tai työnantajan yksipuolisella ilmoituksella)?
- millaisten / miten sujuneiden neuvotteluiden kautta (sopuisasti - työtaistellen?)
- koskeeko kaikkia työntekijäryhmiä? jos ei, niin keitä?
III) TYÖAIKAPANKIN TOIMINTA JA VAIKUTUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ
1. TES:n työaikakirjausten avaaminen: Millaisia liitossanne käytössä olevat työaikapankit ovat
yksityiskohdiltaan (ns. työaikapankin osatekijät):
- mitä työaikapankkiin siirretään (tunnit, ylityöt, lomat jne.) ja kuinka paljon pankissa voi
maksimissaan olla työaikaa?
- miten pitkä on tasoittumisjakso/kausi, jona järjestelmä kokonaisuudessaan
tasoittuu(esim. vuosi); entä tasoittumisjakso, jona työaika tasoittuu keskimääräiseen
työaikaan?

56. LIITE 1. TUTKIMUSHAASTATTELUN KYSYMYSRUNKO LIITTOJEN EDUSTAJILLE 2 (2)
- onko tasoittumisjakso sidottu kalenterivuoteen, vai vaikuttaako sesonki - ts. onko
työaikapankkiin säästettyjen vapaiden pitämistä tosiasiallisesti rajoitettu tietyn ajan
puitteisiin (esim. hiihtokeskusalan yleinen käytäntö vapaiden pitämisestä sesongin
ulkopuolella), ja miten?
- onko pankissa mahdollisuus miinussaldoon, eli voiko työntekijä ”lainata” aikaa
pankista?
- liittyykö pankin käyttöön työntekijöille erityisiä kannusteita, ja jos niin millaisia (esim.
rautatiealan 4% korvaus pankkiin talletetuista tunneista – vai korvataanko
työaikapankin tunnit 1:1?)
- jos tekee ylitöitä, saako ylityökorvausprosentit siirtää korotettuina pankkiin?
- kuka päättää vapaan pitämisen ajankohdasta ja miten siitä sovitaan – edellyttääkö aina
työntekijän tapauskohtaista suostumusta?
- voidaanko järjestelmissä säästöön kertyneitä tunteja käyttää myös pitämällä
kokonaisia vapaapäiviä?
- jos työntekijä eroaa pankista, mitä on sovittu pankkivapaiden käyttämisestä tai
rahamääräisestä korvauksesta? (karenssit?)
- mitä on sovittu sellaisesta tilanteesta, jossa työntekijä sairastuu pankkivapaalla?
- millaiset ovat luottamusmiesten tiedonsaantioikeudet työaikapankeista(esim.
pyynnöstä mahdollisuus tutustua työaikapankin kirjanpitoon, työnantajan selvitykset
vapaan pitämisen ajankohdan määräytymisestä)
2. Miten arvioisitte työaikapankkien käyttöönoton vaikutuksia, mitä ja millaisia ne ovat
olleet? Esim.
- ylitöiden ja henkilöstön määrä?
- vaikutukset esim. vuokratyövoiman / osa-aikatyövoiman / alihankinnan /
ulkoistamisen käyttötarpeeseen?
- onko turvannut työpaikkoja tai vähentänyt henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia?
- mitä vaikutuksia muihin työaikajoustotarpeisiin (esim. vuorotyö, jaksotyö, työajan
tasoittumisjärjestelmät)
- käyttääkö työnantaja työaikapankkia esim. tasaamaan suhdannevaihteluita?
- muita, mitä?
3. Millaisia kehittämistarpeita on tullut esiin työaikapankkijärjestelmiin liittyen?
- tulisiko esim. pankkiin säästettävän ajan minimi/maksimirajoja tai tasoittumisjaksoja
muuttaa? (onko esiintynyt tilanteita, joissa kaikilla työntekijöillä maksimit täynnä eikä tällöin
mahdollisuutta vapaan pitämiseen?)
4. Onko mielestänne työaikapankkien käytännön sääntelyn osalta tarvetta suorittaa lisätoimenpiteitä? (esim.
pitäisikö SAK:n laatia malleja työaikapankkien TES-kirjauksista, paikallisesta sopimisesta tai muusta tai
pitäisikö tavoitella keskusjärjestösopimusta työaikapankkien osalta?)
IV) KOKEMUKSIA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ
1. Millaisia kokemuksia liitossanne on työaikapankkijärjestelmistä?
- toimiiko työaikapankki?
- mitä hyvää, mitä huonoa?
- erityisiä esimerkkejä toimialoista / työpaikoista joissa toimii hyvin / huonosti?
- millainen olisi optimaalinen työaikapankkimalli, mitä tekijöitä siihen sisältyisi, mitä tulisi ottaa
huomioon?
- miten arvioisitte liittonne alojen henkilöstön suhtautuvan työaikapankkijärjestelmiin
(myönteisesti/neutraalisti/kielteisesti)
2. Miten arvioitte, tuleeko työaikapankkien määrä teidän liittonne alalla lisääntymään, pysymään samana vai
vähentymään (ja miksi näin)?
3. Olisiko teillä vielä jotain lisättävää, muuta oleellista tai huomioitavaa aiheeseen liittyen? Jäikö jotain
olennaista kysymättä?

57. LIITE 2. TUTKIMUSHAASTATTELUN KYSYMYSRUNKO TYÖPAIKKOJEN PÄÄLUOTTAMUSMIEHILLE 1 (2)
I) TAUSTATIEDOT
1. Vastaajan nimi
2. Liitto, työpaikka ja työtehtävä
3. Kuinka kauan olette toimineet nykyisessä työtehtävässänne?
4. Milloin kuulitte ensimmäistä kertaa käsitteen työaikapankki?
5. Kuvatkaa lyhyesti työpaikkanne
- mitä tuotetta/palvelua se tuottaa?
- paljonko on henkilöstöä ja miten se jakautuu eri henkilöstöryhmiin?
- millaisille markkinoilla työpaikkanne toimii, onko sesonkeja tms., millaiset
toimitusajat?
II) YLEINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT
1. Yksinkertaistetusti työaikapankissa on kyse työajan joustavasta säästämisestä ja vapaiden pitämisestä.
Millainen joustava työaikajärjestely, työaikapankki, työpaikallanne on käytössä?
- onko koko henkilöstö, kaikki työntekijäryhmät, työaikapankin piirissä, ja jos eivät, niin kuinka
suuri osa, ja miksi?
2. Miten työpaikallanne on otettu käyttöön työaikapankkijärjestelmä?
- yrityksen vai työntekijöiden aloitteesta?
- millaisin motiivein ja tavoittein (esim. työnantajan kustannussäästöt)?
- onko asia käsitelty yhteistoimintamenettelyssä, vai tullut voimaan muuten (esim.
työnantajapuolen valmiiksi tarjoamalla mallilla tai työnantajan yksipuolisella ilmoituksella)?
- millaisten / miten sujuneiden neuvotteluiden kautta (sopuisasti - työtaistellen?)
III) TYÖAIKAPANKIN TOIMINTA JA VAIKUTUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ
1. Millainen työpaikallanne käytössä oleva työaikapankki on yksityiskohdiltaan (ns. työaikapankin osatekijät):
- mitä työaikapankkiin siirretään (tunnit, ylityöt, lomat jne.) ja kuinka paljon pankissa voi
maksimissaan olla työaikaa?
- miten pitkä on tasoittumisjakso/kausi, jona järjestelmä kokonaisuudessaan
tasoittuu(esim. vuosi); entä tasoittumisjakso, jona työaika tasoittuu keskimääräiseen
työaikaan?
- onko tasoittumisjakso sidottu kalenterivuoteen, vai vaikuttaako sesonki - ts. onko
työaikapankkiin säästettyjen vapaiden pitämistä tosiasiallisesti rajoitettu tietyn ajan
puitteisiin (esim. hiihtokeskusalan yleinen käytäntö vapaiden pitämisestä sesongin
ulkopuolella), ja miten?
- onko pankissa mahdollisuus miinussaldoon, eli voiko työntekijä ”lainata” aikaa
pankista?
- liittyykö pankin käyttöön työntekijöille erityisiä kannusteita, ja jos niin millaisia (esim.
rautatiealan 4% korvaus pankkiin talletetuista tunneista – vai korvataanko
työaikapankin tunnit 1:1?)
- jos tekee ylitöitä, saako ylityökorvausprosentit siirtää korotettuina pankkiin?
- kuka päättää vapaan pitämisen ajankohdasta ja miten siitä sovitaan – edellyttääkö aina
työntekijän tapauskohtaista suostumusta?
- voidaanko järjestelmässä säästöön kertyneitä tunteja käyttää myös pitämällä
kokonaisia vapaapäiviä?
- jos työntekijä eroaa pankista, mitä on sovittu pankkivapaiden käyttämisestä tai
rahamääräisestä korvauksesta? (karenssit?)
- mitä on sovittu sellaisesta tilanteesta, jossa työntekijä sairastuu pankkivapaalla?
- millaiset ovat luottamusmiehen tiedonsaantioikeudet työaikapankista(esim.
pyynnöstä mahdollisuus tutustua työaikapankin kirjanpitoon, työnantajan selvitykset
vapaan pitämisen ajankohdan määräytymisestä jne.)?

58. LIITE 2. TUTKIMUSHAASTATTELUN KYSYMYSRUNKO TYÖPAIKKOJEN PÄÄLUOTTAMUSMIEHILLE 2 (2)
2. Mitä vaikutuksia työaikapankin käyttöönotolla on ollut työpaikallanne?
Esim.
- ylitöiden ja henkilöstön määrä?
- vaikutukset esim. vuokratyövoiman / osa-aikatyövoiman / alihankinnan /
ulkoistamisen käyttötarpeeseen?
- onko turvannut työpaikkoja tai vähentänyt henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia?
- mitä vaikutuksia muihin työaikajoustotarpeisiin (esim. vuorotyö, jaksotyö, työajan
tasoittumisjärjestelmät)
- käyttääkö työnantaja työaikapankkia esim. tasaamaan suhdannevaihteluita?
- muita, mitä?
3. Millaisia kehittämistarpeita on tullut esiin työaikapankkiin liittyen?
- tulisiko esim. pankkiin säästettävän ajan minimi/maksimirajoja tai tasoittumisjaksoja
muuttaa? (onko esiintynyt tilanteita, joissa kaikilla työntekijöillä maksimit täynnä eikä tällöin
mahdollisuutta vapaan pitämiseen?)
4. Onko mielestänne työaikapankkien sääntelyn osalta tarvetta laajempiin lisätoimenpiteisiin? Kaipaatteko
ohjeistusta, malleja tai sopimuksia liitolta, keskusjärjestöltä tai ehkä jopa lainsäädännöllisiä muutoksia?
IV) KOKEMUKSIA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ
1. Millaisia kokemuksia työpaikallanne on työaikapankista (ja mistä arvioitte näiden, hyvien tai huonojen,
kokemusten johtuvan)?
- toimiiko työaikapankki?
- mitä hyvää, mitä huonoa?
- miten arvioisitte henkilöstön kokonaisuudessaan suhtautuvan työaikapankkiin?
(myönteisesti/neutraalisti/kielteisesti)
2. Miten arvioitte, tuleeko työaikapankkijärjestelmä laajentumaan, lisääntymään vai supistumaan
työpaikallanne (ja miksi näin)?
3. Olisiko teillä vielä jotain lisättävää, muuta oleellista tai huomioitavaa aiheeseen liittyen? Jäikö jotain
olennaista kysymättä?

59. LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 1 (12)
Tässä liitteessä on taulukoitu työaikapankkien osatekijöitä työehtosopimusten työaikapankkikirjauksista sekä paikallisista työaikapankkisopimuksista. Liitteestä voi katsoa
esimerkiksi millaiset raamit työaikapankista on sovittu kaupan työehtosopimuksessa tai millaisia yrityskohtaisia työaikapankkisopimuksia on käytössä esimerkiksi
puuteollisuudessa. Kaikkiaan taulukossa on huomioitu 32 työehtosopimusta sekä 7 paikallista työaikapankkisopimusta. Luonnollisesti nämä ovat vain pieni näyte eri
työaikapankkijärjestelmien laajasta kirjosta, mutta antavat silti yleiskuvan SAK:laisista työaikapankeista. Työaikapankkeja on luokiteltu tarkemmin tutkimuksen luvussa 2.2.
Taulukosta löytyvät seuraavat tiedot:
• järjestelyn nimitys (työaikapankki, joustovapaa, joustotuntijärjestelmä, vuosityöaika jne.)
• pankkiin siirrettävät erät
• tasoittumiskausi, eli ajanjakso, jona tuntikertymä tasoittuu nollaan (jonka loppuun mennessä pankkiin talletetut tunnit on pidettävä vapaana tai maksettava rahana)
• tasoittumiskauden yhteys sesonkeihin, eli vaikuttaako tuotteen tai palvelun kysyntä siihen koska tunteja voi kerryttää tai pitää vapaana, ja miten
• pankin saldorajat
• pankkituntien korvausprosentti, eli korvataanko pankkitunnit 1:1 vai korotettuina, ja miten (mikäli sarakkeessa lukee ”TES:n ja työaikalain mukaisesti” tarkoittaa se,
että esimerkiksi ylityöt korvataan normaalisti)
• miten pankkivapaan pitämisestä päätetään
• voiko pankkivapaita pitää kokonaisina vapaapäivinä
• mitä on sovittu sairastumisesta pankkivapaalla
• onko luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksista erillisiä kirjauksia tai millaiset ne käytännössä ovat
• muuta työaikapankkiin liittyvää
Sopimukset on järjestetty aakkosjärjestykseen. Osa sopimuksista on yhdistetty samaan sarakkeeseen, mikäli niiden työaikapankkiohjeistukset ovat samankaltaisia
(esimerkiksi Metalliliiton ja Sähköliiton alojen työaikapankit sekä osa matkailu‐ ja ravintola‐alan työaikapankeista).
Tiedot perustuvat työehtosopimuksiin, liittojen edustajien haastatteluihin sekä heidän toimittamiinsa kopioihin paikallisista työaikapankkisopimuksista. Paikallisissa
sopimuksissa yrityksen nimeä ei ole mainittu.

60. LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 2 (12)
LÄHDE Järjestelyn Pankkiin siirrettävät Tasoittu- Tasoittuminen Pankin saldorajat Pankkituntien Kuka päättää Kokonaiset Sairastu- Luottamus Järjestelmästä Muuta
nimitys erät miskausi sidottu korvaus% pankkivapaan vapaa- minen -miesten irtautuminen
sesonkeihin ajankohdasta päivät pankkiva- tiedonsaan
käytännössä paalla ti-oikeudet
Hiihtokesku Paikalliseen Keskimääräisen 52 viikkoa Kyllä, sesongin Työajat tasoittuvat 3 Kolmiviikkoisj Sovitaan, Kyllä. Tasoitusvapaat Ei erityisiä 3 kk Tasoittumisjakso
salan TES, sopimiseen säännöllisen työajan mukaan. viikon jaksolla aksolla viimeinen sana Työntekijän keskeytyvät määräyksiä irtisanomisaika, n lopussa
Ohjelmapal perustuva ylittävät tunnit. Lisäksi keskimääräisiksi ja korvataan 100 työnantajalla. aloitteesta työntekijän . tasoittumisjärjestel pankkiin jääneet
velualan vuosityöaika paikallisesti sovittavissa keskimääräisen % korotettuna mahdol- sairastuessa ja mää kuitenkin tunnit jaetaan
TES, järjestelmä muita eriä, esimerkiksi: tuntimäärän ylittävä hiihtokeskus- lisuus myös tasoitusvapaita noudatetaan työpäivien ja
Marava (ns. työaikakorvaukset (tai alittava) osuus ja marava- työpäivien käsitellään tasoittumiskauden tasoitusvapaapäi
TES ja työaikapank (esim. siirtyy TESseissä yli lyhennyk- sairaslomapäiv loppuun saakka. vien
Marava ki) sunnuntaityökorvaus, työaikapankkiin. 150 t menevät seen. inä Työterveyshuollon lukumäärällä ja
esimies-TES ilta- ja yölisä, ylityö, Keskimääräiset tunnit, sairastumisesta toteamasta, korvataan
lomaltapaluuraha, työajat 3 viikon ohjelmapalvelu seuraavasta työntekijän työssä seuraavasti:
ylimääräiset Z- ja JP- jaksolla: 120 t alan TESsissä päivästä jaksamiseen Vuorokaudessa
vapaapäivät). (ohjelmapalvelualan yli 120 t lukien. TA liittyvästä tehty 7,4 t - 8 t
TES), 112,5 t menevät tunnit. määrää näin terveydellisestä työ (marava) ja
(hiihtokeskusalan siirtyneiden syystä TA tai TT 7,5 t - 8 t työ
TES) ja 111 t tasoitusvapaid voivat kuitenkin (hiihtokeskusala)
(maravan TESsit) en ajankohdan. irtisanoa yksinkertaisella
järjestelmän tuntipalkalla; 8 -
päättyväksi 1 kk 10 t tehty työ 50
irtisanomisajalla. %:lla korotettuna
ja yli 10 t työ
100 %
korotettuna
(kaikissa
TESseissä).
Huvi-, Kokoaikatyö Ei erityisiä siirrettäviä 52 viikkoa Kyllä, Sesongin Työaika tasoitetaan Kolmiviikkoisj Työnantaja Kyllä. Ei erityisiä Ei erityisiä Työsuhteen
teema- ja ntekijän eriä, säännöllisen mukaan. antamalla aksolla 135 t:n määrää, Työntekijän määryksiä. määräyksiä päättyessä kesken
elämyspuist vuosityöaika työajan ylittävät erät - tasoittumisvapaita jälkeen tehty merkitään aloitteesta . tasoittumiskauden
oja koskeva järjestelmä työaika tasoittuu tasoittumiskauden työ korvataan työvuorolistaan. mahdolli- TT:n aloitteesta
TES keskimäärin 112,5 aikana. seuraavasti: suus myös voidaan
tuntiin 3 viikon ensimmäiset sopia toisin. alijäämätunnit
jaksolla. Säännöllinen 7,5 t vähentää ja
työaika yhtä jaksoa yksinkertaisell ylijäämätunnit
kohden voi olla a tuntipalkalla, korvataan
enintään 135 t. 18 seuraavaa yksittäisellä
tuntia 50 %:lla tuntipalkalla.
ja loput 100 Työsuhteen
%:lla päättyessä TA:n
korotetulla aloitteesta
palkalla. korvataan
keskimäärin 120 t
asti
yksinkertaisella
tuntipalkalla ja
tämän ylittävästä
osuudesta puolet
50 %:lla
korotettuna ja
puolet 100 %:lla
korotettuna.

61. LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 3 (12)
LÄHDE Järjestelyn Pankkiin siirrettävät Tasoittu- Tasoittuminen Pankin saldorajat Pankkituntien Kuka päättää Kokonaiset Sairastu- Luotta- Järjestelmästä Muuta
nimitys erät miskausi sidottu korvaus% pankkivapaan vapaa- minen mus- irtautuminen
sesonkeihin ajankohdasta päivät pankkiva- miesten
käytännössä paalla tiedon-
saanti-
oikeudet
Informaa- Joustovapaa Samat määräykset kuin VVL-TES:ssä, paitsi että vuosityöajan lyhennyksestä siirretään joustovapaasaldoon 6 t per vuosi kokoaikaisella, osa-aikaisella suhteutetaan työajan mukaan. Ks. Viestin-
tiologistiik- välitys- ja logis-
ka-alan TES tiikka-alan TES.
JHL:n Työaikapank Sovittavissa Kumulatiivi Kyllä esim. Maksimisaldo 300 t, Erillisen, Pyritään Kyllä. Pankkivapaa Työaikakirj Irtisanomisaika 4
yksityisen ki paikallisesti; nen. oppilaitoksissa, ei miinussaldoa. sopimusten sopimaan, mutta keskeytyy ja anpito kk. Jos ei muuta
opetusalan työaikapankkii voidaan (Aiemmin joissa lukuvuodet liitteenä olevan viime kädessä vapaa muuttuu pidettävä, sovita, maksetaan
TES ja tallettaa lisä- ja ylityöt, oli käytössä "sesonkia". taulukon valta seuraavasta mutta pitämättömät
yliopistojen lauantai- ja sunnuntai-, 5 vuoden mukaisesti eri työntekijällä - päivästä koska työaikapankkitunni
TES; varallaolo-,aattopäivä- jakso, joka prosenttikorva TT voi päättää alkaen sopimukset t rahana
liitteenä ja nähtiin ukset esim. vapaan 4 kk sairauspoissaol yksilökohta irtisanomisajan
Sopimus viikkolepokorvauksia. ongelmallise ilta-, yö- ja ilmoitusajalla. oksi. Pitämättä isia, ei päättymistä
työaikapan- HUOM! EI ksi.) lauantaikorvau jäänyt vapaa luottamus seuraavassa tilissä.
kista LIUKUVAN kselle. siirtyy mies
TYÖAJAN annettavaksi välttämättä
KERTYMÄÄ. myöhemmin saa tietoja.
sovittavana
ajankohtana.
Kaupan Työaikapank Lisätyö, ylityöt, Vapaa Käytännössä Maksimisaldoraha 75 TA:n Työnantaja Kyllä Vuosilomalain Ei erityisiä Tasataan saldo
TES ki sunnuntaityö, pidettävä kaupan t (osa-aikaisilla 2 x aloitteesta ja määrää viime säädösten määräyksiä ennen työsuhteen
arkipyhätunnit, kertymisvuot kysyntäpiikkien viikkotyöaika), korotetulla kädessä mukaisesti päättymistä.
vapaapäivinä tehdyt ta seuraavan mukaisesti. miinussaldo ei palkalla
tunnit, työajan kalenterivuo- mahdollinen. tehtävät tunnit
lyhennysvapaa den aikana. siirtyvät
vastaavasti
korotettuina,
TT:n
aloitteesta
tehdyt
korottamattomi
na.

62. LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 4 (12)
LÄHDE Järjestelyn Pankkiin siirrettävät Tasoittumis- Tasoittuminen Pankin saldorajat Pankkituntien Kuka päättää Kokonaiset Sairastu- Luotta- Järjestelmästä Muuta
nimitys erät kausi sidottu korvaus% pankkivapaan vapaa- minen musmies- irtautuminen
sesonkeihin ajankohdasta päivät pankkiva- ten tiedon-
käytännössä paalla saanti-
oikeudet
Kirkon Työaikapank Paikallisesti Sovittava Eos. Maksimiraja 20 Sovittava Sovittava Mikäli Työaikakirj 6 kk
yleinen ki sovittavissa. Jos muuta paikallisesti. työpäivää tai 150 t, paikallisesti. paikallisesti. sairausloma anpito irtisanomisaika.
virka- ja ei todeta: miinusraja 5 kestää pidettävä.
työehtosopi työaikakorvaukset (lisä- työpäivää tai 38 t. enemmän kuin Työntekijäl
mus , yli, sunnuntai-, aatto-, 2 pv, siirtyy lä oikeus
ilta- ja yötyö, menetetty vapaa saada
viikkolepo), myöhemmin pyynnöstä
varallaolokorvaus, pidettäväksi. laskelma
leirityöhön liittyvä työaikapan
erityiskorvaukset, kin
hengellisen työn saldosta.
viranhaltijan siirretyt
vapaapäivät,
vuosiloman 15 pv
ylittävä osuus (enintään
15 pv). HUOM! EI
LOMARAHAA.
TYÖAIKAPANKKI
PIDETTÄVÄ
ERILLÄÄN
LIUKUVASTA
TYÖAJASTA JA
SÄÄSTÖVAPAASTA.
Kollektivavt Joustovapaa Lisä- ja ylityötunnit MUUTEN NOUDATTELEE PÄÄPIIRTEITTÄIN MUITA PAU:N JOUSTOVAPAAJÄR-JESTELYITÄ. Ks. Viestin-
al Gällande (korotuksineen), iltatyö- välitys- ja logis-
Posten , lauantaityö- tiikka-alan TES.
Åland och sunnuntaityö- ja
dess aattopäiväkorvaukset,
arbetstagare lomaraha, vuosiloman
säästövapaa,
yötyölisä/korotus.
Matkatoimi Säästövapaa Ylityöt (max 10 Vapaa voidaan Käytännössä Ei maksimirajaa, TES:n ja TA ja TT Kyllä Vuosilomalain Ei erityisiä Ei määritelty Tehdään joko
stoalan TES pv/kalenterivuosi, pitää vapaat pidetään miinussaldo ei työaikalain sopivat, viime säädösten määräyksiä muuten kuin että tarkka tai lavea
ja tämän vuosiloma (18 päivän aikaisintaan yleensä mahdollinen. mukaisesti kädessä mukaisesti työsuhteen säästösuunnitel-
tutkimuksen ylittävä osuus), säästämisen kesäloman korotettuna. työntekijä päättyessä ma.
esimerkkiyr lomaraha, lisäksi aloittamista yhteydessä päättää. pitämättömät
ityksen paikallisesti sovittavissa seuraavana vapaat maksetaan
säästövapaa muitakin eriä kalenterivuonn rahana.
sopimukset a ja
viimeistään 5
kalenterivuo-
den jälkeen

63. LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 5 (12)
LÄHDE Järjestelyn Pankkiin siirrettävät Tasoittumis- Tasoittuminen Pankin saldorajat Pankkituntien Kuka päättää Kokonaiset Sairastu- Luotta- Järjestelmästä Muuta
nimitys erät kausi sidottu korvaus% pankkivapaan vapaa- minen mus- irtautuminen
sesonkeihin ajankohdasta päivät pankkiva- miesten
käytännössä paalla tiedon-
saanti-
oikeudet
Mekaanisen Työaikapank Säännöllisen työajan Vapaat Kysyntähuippu Sovittava Sovitaan Kyllä. Vuosilomalain Ei erityisiä
metsäteollis kijärjestelmä tasauserät sekä muita annettava 52 jen mukaisesti. paikallisesti. paikallisesti. TA säädösten määräyksiä
uuden TES (LIITE VI) eriä paikallisesti sopien. viikon voi 14 päivän mukaisesti .
kuluessa ilmoitusajalla
pankkiin määrätä vapaan
siirrosta. ajankohdan.
Metalliliitto Työaikapank Säännöllinen työaika, Kumulatiivine Ei Paikallisesti TES:n ja Sovittava Kyllä Sovittava Pääluottam Menettelytavat
ja ki työajan n tai vuosi, jos sovittavissa, työaikalain paikallisesti, paikallisesti us-mies sovittava
Sähköliitto tasoittamisvapaat, ei muuta sovita ohjeistuksen mukaan mukaisesti työnantaja viime sopija- paikallisesti,
(Malmikaiv ylityöt, vuosiloman max-raja päivä ja 2- korotettuna. kädessä osapuolena TES:n suositus on
osten TES, säästövapaa, liukuva vuorotyössä 170 t, vastuussa. , että työsuhteen
liittojen työaika. EI suositella keskeytyvässä 3- viimeistään päättyessä
Teknologiat ylitöitä, vaikka sekin vuorotyössä 198 t ja työntekijän työnantajan
eollisuus mahdollista keskeytymättömässä valtakirjall aloitteesta
ry:n kanssa 3-vuorotyössä 240 t / a oikeus miinustunteja ei
sopimat vuosi tutustua peritä, muuten
TES:sit ja kirjanpitoo tasataan
työaikapank n. irtisanomisaikana.
kiohjeistuks
et, jotka
yhteneviä)
Metsäalan Työaikapank Yli- ja sunnuntaityöt ja Ei määritelty, Vuodenaikojen Maksimiraja n Sovitaan Kyllä. Työntekijän Ei erityisiä 3 kk
TES, ki niiden korotusosat, sovittaneen olosuhteiden työntekijän 6 kk:n paikallisesti. sairastuessa määräyksiä irtisanomisaika.
sopimus tuotospalkkioiden paikallisesti. mukaisesti. palkkaa vastaava Mikäli TA ja TT hän siirtyy . Työsuhteen
metsäalan kautta kartutettu tuntimäärä. ovat erimielisiä, sairaslomalle päättyessä
työaikapank palkallinen vapaa, suositetaan normaalien pankkitunnit
ista jaksotyövapaat ja niiden paikallisesti työajan annetaan
lisävapaat, vuosiloman sovittavaksi karenssimäärät ensisijaisesti
säästövapaa, vuosiloma menettelyä, sten vapaana
ja yrityskohtaiset jossa TT voi mukaisesti ja irtisanomisaikana,
lisälomapäivät, työajan päättää puolesta loppuosa muutoin rahana.
lyhennyspäivät. työaikapankkiin vapaasta
Työntekijä päättää, mitä kertyneistä siirtyy
eriä haluaa siirtää. vapaista ja TA myöhemmin
toisesta pidettäväksi.
puolesta. Näin
päätetyn vapaan
yhtäjaksoinen
enimmäisaika 3
vk ja siitä on
ilmoitettava
vähintään yhtä
viikkoa ennen
vapaan alkua.

64. LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 6 (12)
LÄHDE Järjestelyn Pankkiin siirrettävät Tasoittumis- Tasoittuminen Pankin saldorajat Pankkituntien Kuka päättää Kokonaiset Sairastu- Luotta- Järjestelmästä Muuta
nimitys erät kausi sidottu korvaus% pankkivapaan vapaa- minen mus- irtautuminen
sesonkeihin ajankohdasta päivät pankkiva- miesten
käytännössä paalla tiedon-
saanti-
oikeudet
Palvelulaito Vapaa- Vapaa-aikakorvaukset: Sovitaan Ei. Sovittavissa TA ja TT Pyrittävä Sairausloman
sten aikakorvaust su-, la-, aatto-, ilta-, yö-, paikallisesti. paikallisesti, ei sopivat. antamaan ajalle merkitty
työnantajay en lisä, ylityö- ja Suositus, että tarkempia määräyksiä kokonaisina vapaa-
hdistyksen säästäminen varallaolokorvaus. EI aluksi sovitaan tai ohjeistusta. vapaapäivin aikakorvaus
TES; 42 § 2 PTYTES:n LOMARAHAA. lyhyehköstä ä. siirtyy
momentti soveltamisal määräaikaisest annettavaksi
sekä PTY:n alla a kokeilusta myöhempänä
jäsenyhteisö (työaikapank esim. 6 - 8 kk ajankohtana,
ille läheteyn ki) ajaksi. jonka TA ja
uutiskirjeen TT sopivat.
4/2012
ohjeistus
Paperiteollis Työaikapank Työaika tasataan 52 viikkoa Kysyntähuippu Maksimisaldo 120 t, TES:n ja TT ja esimies Kyllä. Vapaa Ei
uuden alan ki keskimäärin 40 t jen mukaisesti. miinussaldo enintään työaikalain sopivat. TT katsotaan määräyksiä
yrityskohtai viikossa 52 viikon 120 t. mukaisesti voidaan pidetyksi. .
nen kuluessa. Viikottainen korotettuna. velvoittaa
esimerkki maksimityöaika on 48 t. pankkivapaalle
työaikapank Laaditun tai kutsua töihin
kisopimukse työtuntijärjestelmän 7 pv
sta ylittävästä työstä ja ilmoitusajalla.
tehdyistä ylitöistä
perusosa tallettuu
pankkiin, muut osat
maksetaan rahana.
Erikseen esimiehen
kanssa sovittaessa myös
korotusosat voi tallettaa
pankkiin.
Paperiteollis Työaikapank Ylityöt, vuorovapaat, Kumulatiivine Kysyntähuippu Maksimiraja 120 t, Ylityöt TT voi pitää Kyllä, Sairastapaukse Saldotilann 3 kk
uuden ki lomarahanvaihtovapaat, n jen mukaisesti. miinuraja 16 t. siirretään enintään puolet kokonaisina ssa e näkyy irtisanomisaika,
esimerkkiyr esimiehen kanssa (tarkastelujaks pankkiin 100 kertyneistä työvuoroina työaikapankki palkkalask jonka puitteissa
itys 2 sovittavat "sisäänteot". o 1 vuosi). %:lla tunneista . vapaa elmassa. kertyneet tunnit
(Tutkimuks korotettuina, vapaana 2 keskeytyy ja maksetaan /
en jos ne ottaa viikon muuttuu alijäämätunnit
TEOLLISU vapaana, mutta ilmoitusajalla. seuraavan peritään.
USYRITYS TES:n TA voi määrätä päivän alusta
A) mukaisesti (50 pidettäväksi yli sairaslomaksi.
%:lla 32 t
korotettuina), saldokertymän
jos rahana. samalla
ilmoitusajalla.

65. LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 7 (12)
LÄHDE Järjestelyn Pankkiin siirrettävät Tasoittumis- Tasoittuminen Pankin saldorajat Pankki- Kuka päättää Kokonaiset Sairastu- Luotta- Järjestelmästä Muuta
nimitys erät kausi sidottu tuntien pankkivapaan vapaa- minen mus- irtautuminen
sesonkeihin korvaus% ajankohdasta päivät pankkiva- miesten
käytännössä paalla tiedon-
saanti-
oikeudet
Paperiteollis Työaikapank Sovittava paikallisesti. Sovitaan Ei. Sovitaan paikallisesti. TA ja TT sopivat. Työvuoron Sovittava Ei erityisiä 6 kk irtisanomisaika, jos
uuden TES ki paikallisesti, Työajan on kuitenkin tai sitä paikallisesti. määräyksiä ei paikallisesti muuta
(liitteenä pääsääntöisesti vuoden ajanjaksolla pidemmänv . sovita. Työaikasaldojen
työaikapank yksi tasoituttava apaan tasaaminen tapahtuu
kiohjeistus) kalenterivuosi. keskimäärin enintään antamisajan irtisanomisajan kuluessa
40 tuntiin. kohdasta sekä
sovitaan työaikapankkisopimukse
TA;n ja n että työsuhteen
TT:n päättymisen tapauksissa.
kesken. Työsuhteen päättyessä
jääneet tunnit maksetaan,
mutta alijäämä peritään
vain mikäli irtisanojana
TT.
Puusepänte Joustotuntim Työntekijällä oikeus 52 viikkoa; Järjestelmää Maksimiraja 80 t, TES:n ja TT ja esimies Vapaat Vuosilomalain Ei erityisiä Yksittäinen työntekijä
ollisuuden alli valita, korvataanko edellisen sovelletaan yli- miinusraja 40 t. työaikalain sopivat etukäteen; pidetään säädösten määräyksiä voi irtautua
esimerkkiyr hänelle säännöllisen vuoden ja mukaisesti ei tarkempia joko mukaisesti . joustotuntimallista
ityksen 1 työajan (8 t päivässä ja joustotunnit on alikuormitustil korotettuna. määräyksiä. tunteina tai sopimalla esimiehen
työaikapank 40 t viikossa) ylittävät tasattava anteissa. päivinä. kanssa tuntien
kisopimus tunnit heti vai seuraavan Joustotuntien tasauksesta nollasaldoon.
siirretäänkö ne vuoden tekeminen ja
joustotunneiksi, jolloin huhtikuuhun purkaminen
korotusosa maksetaan mennessä. sovitaan
tilissä ja perusosa esimiehen
siirtyy vapaana kanssa
pidettäväksi. etukäteen
kuormitustilan
ne huomioiden.
Puusepänte Sopimus Säännöllisen työajan 7 kk Tuotannon Ei määritelty. Joustotuntie Ilmoitusaika Pyritään Joustotuntisald Ei erityisiä Sopimus perustuu
ollisuuden työaikajoust enimmäismäärän (50 t määräaikainen kysyntähuippuj n palkka joustotuntien antamaan o ei kulu määräyksiä henkilökohtaiseen
esimerkkiyr ojen viikossa ja 10 t sopimus. en mukaisesti. määräytyy tekemiselle / kokonaisina sairausloman . sopimiseen. Jos
ityksen 2 toteuttamise päivässä) ylittävä osuus. tehdyn työn tuntien vapaapäivin aikana. työntekijällä on pätevä
työaikapank ksi palkkauksen tasaamiselle on 7 ä, mikäli este olla osallistumatta
kisopimus mukaan. päivää tai tunnit joustoihin, silloin häntä
sopimalla henkilön riittävät. ei siihen velvoiteta.
kanssa
lyhyemmästä
ajasta. Tuotannon
häiriötilanteissa
ilmoitusaika on 2
pv tai sopimalla
henkilön kanssa
lyhyemmästä
ajasta.

66. LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 8 (12)
LÄHDE Järjestely Pankkiin Tasoittumis- Tasoit- Pankin saldorajat Pankkituntien Kuka päättää Koko- Sairastu- Luotta- Järjestelmästä Muuta
n nimitys siirrettävät erät kausi tuminen korvaus% pankkivapaan naiset minen musmies- irtautuminen
sidottu ajankohdasta vapaa- pankkiva- ten
seson- päivät paalla tiedon-
keihin saanti-
käytän- oikeudet
nössä
Puusepänteolli Työaikapa Työajan tasauserät 52 viikkoa. Kysyntä Sovitaan Sovitaan Sovitaan paikallisesti. Kyllä. Vuosilomalain Ei erityisiä Menettelytavat
suuden TES sekä paikallisesti
nkkijärjest huippuje paikallisesti. paikallisesti. TA voi 14 päivän säädösten määräyksi sovittava paikallisesti.
elmä sopien myös muita n ilmoitusajalla määrätä mukaisesti ä.
(LIITE eriä, esim. ylityöt mukaise vapaan ajankohdan.
XI) ja niiden sti.
korotusosat.
Rahankäsittel Joustovapa Sovittavissa: Lisä- Ei määritelty. Ei Maksimiraja 30 t, TES:n ja Sovitaan, TA voi Tunteina Työkyvyttömy Ei erityisiä Työsuhteen päättyessä
y-palvelut- a ja ylityökorvaus, miinusraja 30 t. työaikalain päättää ajankohdan tai ysaikaa ei lueta määräyksi pitämättömät vapaat
alan TES sunnuntaityökorvau mukaisesti mikäli laitetaan kokonai joustovapaaksi. ä. korvataan 50 %
s ja aattopäivälisä, korotettuna. työvuoroluetteloon. sina korotuksella.
lomaraha, työajan vapaapäi Miinussaldon voi
lyhennysvapaa. vinä. vähentää lopputilistä,
TT:llä oikeus jos työsuhde päättyy
siirtää työntekijästä johtuvasta
joustovapaaksi syystä.
vuosilomalain
mukainen
säästövapaa.
Rautatiealan Työaikapa Säännöllisen 8 t 52 viikkoa (1.4.- Kyllä, Max. raja 270 t, 8 t ylittävät Viime kädessä Kyllä. Sairausloma- Käytännös Järjestelmästä Pankkitunnit voi
työehtosopimu nkki työajan ylittävät 31.3.) radanrak miinusraja 40 t. pankkitunnit työntekijä saa aika ei kuluta sä hyvät. irtautuessa pidetään saada rahana vain
s tunnit, yleensä 2 t / ennus 50 %:lla halutessaan. Ongelma pankkivapaita. pankkivapaat työsuhteen
päivä (tehdään ns. tehtävä korotettuina, tällä hetkellä krooninen Mikäli tasoittumisjakson päättyessä tai
kymppitunnin sulan päivittäisistä vapaiden pankkivapaita puitteissa. työkyvyttömyyden
vuoro) maan ylitöistä tämän pitämättömyys. ei pidetä ennen estäessä vapaiden
aikana. jälkee (10-12 t) tasoittumiskau pitämisen ennen
50 %:lla den loppua, tasoittumiskauden
korotettuina ja maksetaan ne päättymistä. 4 %:n
12 t ylittävät rahana. erikoislisä ("korko")
100 %:lla tässä
korotettuina. työaikamuodossa
työskenteleville
jokaiselle
pankkityövuoron
tunnille.
RVL:n ja Työaikapa Säännöllinen Määräaikainen Ei. Maksimiraja 120 t, TES:n ja TA ja TT sopivat. Kyllä, Vuosilomalain Ei erityisiä 3 kk irtisanomisaika,
yrityksen nkki työaika, ylityöt, sopimus: miinussaldo työaikalain Mikäli vapaita ei ole työvuor säädösten määräyksi jonka aikana pidetään
välinen lisätyöt sekä näiden pankkiin voi mahdollisesti mukaisesti pidetty 27 kk:n oittain. mukaisesti. ä. vapaat tai tehdään
työaikapankki korotusosat. kerryttää vapaita sovittavissa. korotettuna. määräaikaisen miinustunnit; jos ei
sopimus sekä n. 17 kk ajan ja sopimuksen aikana mahdollista maksetaan
PALTA:n, ne on annettava maksetaan ne rahana. rahana. Yksilötasolla
JHL:n, vapaana 27 kk:n jokaisen valinta tekeekö
Pardian ja kuluessa tunteja pankkiin,
YTN:n sopimuksen kerrytetyt tunnit saa
työaikapankki voimaantulosta. vapaana tai rahana
ohjeistus. sopimuksen määräajan
päättyessä.