1. KANSALAISJÄRJESTÖN
KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEEN VUOSIRAPORTTI
VUODELTA 2008 HANKEKOODI 34701601
1. Hankkeen perustiedot
1. HANKKEEN PERUSTIEDOT
1.1 Järjestön Suomessa rekisteröity nimi
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry
1.2 Järjestön nimi englanniksi
National Union of University Students in Finland
1.3 Hankkeen nimi suomeksi
Luonnonkatastrofien riskialttiuden vähentäminen ja kriisivalmiuksien kehittäminen Guatemalan
maaseudun mayayhteisöissä
1.4 Hankkeen nimi englanniksi
Building capacity for disaster prevention, preparedness and response in rural Maya communities of
Guatemala
1.5 Hankkeen nimi mahdollisella muulla kielellä
Capacitación de comunidades mayas para la prevención de y preparación para desastres naturales
1.6 Hankkeen sijainti (maa, maakunta, kylä/kunta)
Guatemala, El Quichen ja Alta Verapazin maakunnat.
Kunnat El Quichessä:
Nebaj, San Juan Cotzal, San Gaspar Chapul ja Sacapulas
Kunnat Alta Verapazissa:
Sivu 1/17

2. San Juan Chamelco, Cobán, San Cristobal Verapaz ja Tucurú
1.7 Yhteistyökumppanin nimi
Asociación Maya de Estudiantes Universitarios (AMEU)
1.8 Hankkeen aloitusajankohta ja suunniteltu päättymisajankohta
Tammikuu 2008-joulukuu 2010
1.9 Hankkeen perusidean tiivistelmä ja keskeiset saavutetut tavoitteet tai tulokset (vrt.
hankesuunnitelma, kohta 1.11.)
Hankkeen ideana on vähentää mayayhteisöjen riskialttiutta luonnonkatastrofeille ja kehittää näiden
kriisivalmiuksia seitsemässä kunnassa Alta Verapazin ja El Quichén maakunnissa. Tähän pyritään
luomalla opetusmateriaalia mayojen perinnetietoa sekä akateemista tutkimusta yhdistämällä ja
pitämällä tämän opetusmateriaalin avulla koulutuksia yhteisöjen ja paikallishallinnon edustajille.
a) Hankkeessa on luotu opetusmateriaali suunnitelmien mukaisesti.
b) Paikallishallinnon ja yhteisöjen tietotaitoa luonnonkatastrofeista on kasvatettu järjestämällä
yhdeksän koulutustilaisuutta raportointivuoden aikana. Tietoisuus kriisien tukimuodoista ja niiden
hyödyntämisestä on lisääntynyt koulutustilaisuuksien alustusten myötä (erityisesti CONREDIN eli
valtiollisen kriisiavun koordinointikeskuksen edustajien avulla).
c) Toimijat ovat verkostoituneet koulutustapaamisten avulla. Konkreettisena esimerkkinä tästä ovat 12
ympäristöasioihin keskittyvää komiteaa, jotka on perustettu koulutustilaisuuksissa. Tilaisuuksissa on
myös kerätty tietokanta kaikista niihin osallistuneista ihmisistä.
d) Koulutustapaamisissa on opittu asiantuntijoiden johdolla luonnonkatastrofien ehkäisyä sekä
tuhovaikutusten minimoimista ja koottu yhteisöjen kokemuksia katastrofeihin valmistautumisesta.
Vuoden 2008 hankealueelle on laadittu alueellinen suunnitelma luonnonkatastrofien varalle.
1.10 Tiivistelmä rahoituksesta
Vuosi Euroa
Edelliseltä vuodelta käyttämättä oleva hanketuki -
(UM:ltä nostamaton + järjestön nostama, käyttämätön hanketuki)
UM:n raportointivuodelle myöntämä hanketuki 48 266
Raportointivuoden aikana käytettävissä ollut hanketuki yhteensä 48 266
Raportointivuonna käytetty hanketuki yhteensä 46 920,323
Käyttämättä oleva, seuraavalle raportointikaudelle siirtyvä hanketuki 1 346
(UM:ltä nostamaton + järjestön nostama, käyttämätön hanketuki)
1.11 Hankkeen mahdollinen muu rahoitus, sen lähde ja määrä raportointivuonna
Sivu 2/17

3. Pedagogisen oppaan julkistamistilaisuutta ei oltu budjetoitu hankkeeseen. Tilaisuutta tuki Comisión
Presidencial contra la Discriminación y el Racismo en Guatemala CODISRA (syrjinnän ja rasismin
vastainen komissio) 15, 000.00 quetzalilla (n. 1440 euroa). Summalla katettiin osa 70 osallistujan
ruoka-, matka- ja majoituskuluista.
Hankkeen puitteissa järjestettyjen koulutusten ruoka-, matka-, majoitus- ja materiaalikuluista osa
maksettiin Fondo de Desarrollo Indígena Guatemalteco FODIGUA:lta (Guatemalan alkuperäiskansojen
kehityssäätiö) saadulla 15,500.00 quetzalin (n. 1490 euroa) avustuksella. Hankesuunnitelmassa on
sovittu, että kumppanijärjestö AMEU vastaa koulutusten ruoka-, matka- ja majoituskuluista.
2. Yhteistyökumppani ja kumppanuus
2.1 Millainen oli yhteistyökumppanin oma panos hankkeen toteuttamisessa? (työvoima, taloudellinen
panos, muu?)
AMEU:n oma panos hankkeen toteuttamisessa on ollut varsin huomattava sekä henkilöresursseilla
että taloudellisilla indikaattoreilla mitattuna. Hankkeen palkkaamien henkilöiden lisäksi toiminnan
suunnitteluun ja organisointiin on osallistunut paljon AMEU:n vapaaehtoisesti toimivia jäseniä. Heidän
työpanoksensa merkitys korostuu erityisesti organisoitaessa koulutustilaisuuksia Alta Verapazin ja El
Quichen mayavaltaisissa, syrjäisissä yhteisöissä.
AMEU on osallistunut hankkeen toteuttamiseen myös merkittävin taloudellisin panostuksin.
Koulutustilaisuuksissa AMEU on hoitanut omalla panoksellaan niin tilaisuuksien ruokailun kuin
kuljetuksen. Lisäksi AMEU on huolehtinut myös toimiston vuokrasta, sähköstä, puhelinkuluista,
kopioinnista, toimistovälineistä sekä hankkeen käyttöön tarvittavan videotykin ja digitaalikameran
ostamisesta. AMEU on maksanut itse myös puolet sihteerin ja taloudenhoitajan palkoista sekä
hallituksen kokouskuluista.
2.2 Mitkä muut tahot osallistuivat yhteistyöhön? Mikä oli heidän roolinsa ja panoksensa hankkeessa?
(esimerkiksi suomalaiset, paikalliset tai kansainväliset järjestöt tai viranomaiset)?
Hankkeen puitteissa AMEU on tehnyt yhteistyötä paikallistason edustajien, poliitikkojen, järjestöjen
sekä AMEU:ta taloudellisesti tukeneiden tahojen kanssa.
Hanketta on toteutettu tiiviissä yhteistyössä mayayhteisöjen perinteisten johtajien kanssa. Näin on
varmistettu, että hankkeessa huomioidaan yhteisöjen perinteet, historia, organisatorinen rakenne sekä
kulttuuri, joka perustuu kosmoksen kunnioittamiseen. Yhteisöjohtajat ovat olleet tukena
koulutustilaisuuksien järjestämisessä ja valinneet yhteisöistään edustajia tilaisuuksiin. Samoin
perinteisten mayajohtajien kansallinen kattojärjestö Asociación Guatemalteca de Alcaldes y
Autoridades Indígenas on toiminut yhteistyössä AMEU:n kanssa vastaamalla hankekuntien
topografiaan liittyvän tiedon tuottamisesta ja ottamalla osaa riskianalyysien ja kriisisuunnitelmien
tekoon oman kunnallisen suunnittelutoimistonsa kautta.
Kansallinen ja alueellinen CONRED (valtiollinen luonnonkatastrofien ja kriisiavun koordinaatiokeskus)
on tukenut AMEU:ta koulutustilaisuuksien järjestämisessä ja osallistunut niihin. CONRED on myös
tuottanut selvityksiä hankealueella tapahtuneista luonnonkatastrofeista ja ympäristöongelmista.
CONREDin yhteyshenkilönä yhteistyössä AMEUn kanssa on ollut sen päätoimihenkilö insinööri
Alejandro Maldonado sekä El Quiché –alueen paikalliset virkailijat ja edustajat. Kansallisella tasolla on
myös tehty yhteistyötä eri puolueiden ja komiteoiden kansanedustajien sekä hallituksen kanssa.
Sivu 3/17

4. Tavoitteena on hankkia poliittista tukea toiminnalle ja edesauttaa julkista valtaa tarttumaan
alkuperäiskansoihin ja heidän elinympäristöönsä liittyviin kysymyksiin. Hankkeen jatkuvuuden kannalta
tämä on tärkeää.
Institutionaalista yhteistyötä on tehty lukuisien järjestöjen kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat muun
muassa La Academia de Lenguas Mayas de Guatemala (Guatemalan mayakielten akatemia),
sacapulteca- ja ixil- kieliyhteisöt, desarraigados ixiles –liike, paikalliset kirkot, Nebajin teknologinen
instituutti, osuustoimintaliikkeet, jotka kattavat niin paikallisen kuin alueellisenkin tason ja joiden panos
on ollut varsin laaja-alainen. Ne ovat olleet mukana seminaarien suunnittelussa, toimeenpanossa ja
monitoroinnissa, avustaneet kutsujen toimittamisessa perille yhteisöihin sekä tarvittavassa
logistiikassa. Lisäksi niiden edustajat ovat monesti pitäneet koulutustilaisuuksissa alustuksia ja
herättäneet keskustelua. Muita koulutuksien järjestämisessä tukeneita järjestöjä ovat GuateAmala,
(guatemalalainen kansalaisliike), CONJUVE (valtiollinen nuorisojärjestö) ja DEMI (alkuperäisväestöön
kuuluvien naisten suojelujärjestö).
Taloudellinen yhteistyö on saanut alkunsa CODISRA:n (syrjinnän ja rasismin vastainen komissio),
FODIGUA:n (Guatemalan alkuperäiskansojen kehityssäätiö) ja Oxlajuj Tz’ikin –alkuperäiskansoja
tukevan järjestön Mecanismo de Apoyo a Pueblos Indígenas Oxlajuj Tz’ikin aloitteista. Ne ovat
tukeneet AMEU:ta koulutuspaikkojen vuokran maksamisessa sekä osassa osallistujien ruoka-,
majoitus- ja matkakustannuksia. (ks. kohta 1.11)
Universidad de Vallen (guatemalainen yksityinen yliopisto) viisi opiskelijaa on osallistunut hankkeeseen
tekemällä tutkimuksia ja lopputöitään luonnonkatastrofien ehkäisyyn liittyvistä aiheista. Guatemalan
valtion yliopisto USAC on puolestaan antanut koulutuksiin tarvittavaa akateemista tukea.
3. Hankkeen kestävyys
3.1 Millä tavoin ennakoidut tai ennakoimattomat ulkopuoliset tekijät vaikuttivat hankkeen
toteutumiseen? (taloudelliset, yhteiskunnalliset, sosiaaliset, ympäristölliset tai kulttuuriset tekijät)
Hankemaakunnat sijaitsevat luonnonkatastrofeille alttiilla alueella. Vaikka hanke pyrkii
luonnonkatastrofien hallintaan, yhteisöjen sopeutumiskyvyn lisäämiseen ja katastrofeista
toipumiskyvyn parantamiseen, yllättävät ja vaikeasti ennustettavat luonnonkatastrofit voivat muodostua
ulkopuoliseksi hankkeen toteuttamista hidastavaksi tekijäksi. Esimerkiksi hankemaakuntia yhdistävällä
tiellä sattui tammikuussa 2009 maanvyörymä, joka vaati 36 ihmisen hengen. Tällaiset tapahtumat
luonnollisesti saattavat suunnata hanketta toteuttavien tahojen huomiota ainakin tilapäisesti pois itse
hankkeen tavoitteiden toteuttamisesta.
Valuuttakurssien heilahtelut ovat vaikuttavat hankkeen budjettiin sitä pienentävästi. AMEU on kuitenkin
rahoittanut valuuttakurssien vaihteluiden takia menetetyt osuudet budjetista, joten tämä ei ole
varsinaisesti vaikuttanut itse toimintaan.
Paikallisviranomaisten suhtautuminen hankkeeseen on myös yksi tällainen ulkoinen tekijä. Paikallisten
ihmisten tarpeiden ja viranomaisten sekä paikallishallinnon prioriteetit eivät aina kohtaa. Lisäksi vaalien
myötä vaihtuvat henkilöt luovat oman haasteellisuutensa yhteydenpitoon. Nykyinen hallitus on
priorisoinut lähinnä infrastruktuuriin panostavia hankkeita. Vaaleilla valittavat poliitikot keskittyvät
yleensä lyhyen aikavälin ratkaisujen saavuttamiseen ja unohtavat helposti pitkän aikavälin strategisen
tai visionaarisen ajattelun. Paikallishallinnon kiinnostusta ja sitoutumista hankkeeseen on pyritty
lisäämään muun muassa koulutustilaisuuksien avulla. AMEU on tehnyt yhteistyötä poliitikkojen ja
muiden järjestöjen kanssa ja suhtautuukin lobbauksen onnistumiseen valtiotasolla positiivisesti.
Sivu 4/17

5. Hankemaakunnissa puhutaan useita eri kieliä ja alueella on myös jonkin verran lukutaidottomia, mikä
asettaa haasteita hyödynsaajien laajalle tavoittamiselle (ks. kohta 6.1.)
3.2 Miten paikallinen hallinto, paikallinen järjestö tai hyödynsaajat ovat ottaneet vastuuta hankkeen
talouden ja toiminnan kestävyydestä?
Hankkeen käytäntöjen omaksuminen poliittisella tasolla vaatii poliittista lobbausta, jolla pyritään
saamaan luonnonkatastrofeihin varautumiseen ja niiden ehkäisemiseen keskittyvä ympäristökirjaus
hallitusohjelmaan. AMEU on aloittanut vuonna 2008 lobbaamisen kansanedustajien ja valtion
virkamiesten suuntaan.
Paikallistasolta hankkeeseen on saatu pienimuotoista taloudellista tukea äänentoistolaitteiden sekä
joskus kuntien tilojen lainaamisen muodossa.
4. Hyödynsaajat
4.1 Keitä olivat hankkeen välittömät hyödynsaajat ja paljonko heitä oli?
Hankkeen välittömiä hyödynsaajia ovat järjestettyjen koulutusten osallistujat eri kansalaisryhmistä sekä
kohdekuntien paikallishallinnosta. Vuoden 2008 aikana koulutuksiin osallistui yhteensä 477 henkilöä
seuraavista kunnista El Quichén maakunnasta: Sacapulas, San Gaspar Chajul, Santa María Nebaj ja
San Juan Cotzal. Koulutuksiin osallistujista 63% oli miehiä, ja 37% naisia. Hankkeen ensimmäisen
vuoden koulutukset järjestettiin El Quichén maakunnassa, ja vuonna 2009 koulutukset järjestetään
puolestaan Alta Verapazin maakunnassa.
Välittömiä hyödynsaajia ovat myös koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden perheet ja laajemmin heitä
lähellä olevat yhteisöt kuten mayayhteisöt, jotka hyötyvät luonnonkatastrofivalmiuksien
parantumisesta. Kouluttamalla yksittäisiä henkilöitä riskialueilta tieto leviää yhteisöön ja koko yhteisö
hyötyy luonnonkatastrofivalmiutta parantavista työkaluista ja toimintatavoista. Kuntien asukkaista
välittömiä hyödynsaajia ovat erityisesti ne, jotka asuvat, työskentelevät ja saavat toimeentulonsa
erityisen riskialttiilla vyöhykkeillä tai ovat muutoin alttiita poikkeaville luonnonilmiöille sosiaalisen
asemansa tai vähäisten tulojensa vuoksi.
Alla tietoa hankkeen kuntien asukasmääristä:
Alta Verapaz: El Quiché:
San Juan Chamelco: 18 000 Nebaj: 25 000
Cobán: 94 000 San Juan Cotzal: 20 000
San Cristóbal Verapaz: 20 000 San Gaspar Chapul: 19 000
Sacapulas: 23 000
yhteensä 132 000 asukasta yhteensä 87 000 asukasta
yhteensä: 219 000
4.2 Keitä olivat hankkeen välilliset hyödynsaajat?
Sivu 5/17

6. Välillisiä hyödynsaajia ovat AMEU:n, CONRED:n ja muiden järjestöyhteistyökumppaneiden
aktiivitoimijat. Hanke mahdollistaa järjestöjen välisen paremman luonnonkatastrofivalmiuksien
vastuiden koordinoinnin, ja reagoinnin katastrofien kohdatessa. Nämä järjestöt hyötyvät myös
hankkeen tarjoamasta mahdollisuudesta verkottua kansalaisjärjestöjen kesken.
Hankkeen edetessä välillisiin hyödynsaajiin lukeutuvat Alta Verapazin ja El Quichen muut kunnat sekä
muut Guatemalan alueet (kunnat ja maakunnat), joihin hankkeen tuloksia voidaan soveltaa.
Jos myönnetty avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:
4.3 Miten hyödynsaajat osallistuivat hankkeeseen?
Jos myönnetty avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:
4.4 Erittele hankkeeseen osallistumisen tavat kunkin hyödynsaajaryhmän osalta erikseen.
Koulutuksiin osallistujat
Välittömistä hyödynsaajista koulutuksiin osallistuvat riskialueiden kuntalaiset ottavat osaa
hankkeeseen ensisijaisesti osallistumalla koulutusseminaareihin. Koulutustilaisuuksissa kuntalaisten
kokemuksia kerätään aktiivisesti käyttämällä osallistavia PRA-menetelmiä. PRA-menetelmillä
synnytetään keskustelua jakamalla kokemuksia luonnonkatastrofeista ja kertomalla omista ratkaisuista
välttää luonnonkatastrofeja tai reagoida niihin. Näin koulutuksiin osallistuvilta kerätään tietoa ja
vertaillaan yhdessä eri toimintatapoja. PRA-menetelmien tarkoituksena on löytää luonnonkatastrofien
tuhovaikutusten minimoimiseen ja kriiseistä selviytymiseen tuoreita näkökulmia. Näiden keskustelujen
ja analyysien päämääränä on aktiivinen toiminta vallitsevan tilanteen muuttamiseksi. Hanketta
suunniteltaessa on todettu että PRA-menetelmien käyttö on perusteltua, sillä hanke tähtää siihen että
mayayhteisöissä ymmärrettäisiin nykyisen toimintakulttuurin muutostarve.
Jokaisen koulutuksen jälkeen kaikilta hyödynsaajilta kerättiin palautetta koulutuksesta. Palautteen
avulla koulutuksia voidaan kehittää osallistujien odotuksia vastaavaksi ja tarttua mahdollisiin
ongelmakohtiin. Lisäksi koulutuksiin osallistuvat antavat yhteystietonsa tietopankkiin, jota voidaan
käyttää apuna luonnonkatastrofien ehkäisyssä sekä katastrofitilanteen sattuessa tiedon välittämisessä.
Koulutuksiin osallistujat toimivat yhteisönsä edustajina ja heidän tehtävänään on viedä saamiaan
tietoja takaisin yhteisöihinsä. Osa koulutuksiin osallistuneista ihmisistä on mukana myös AMEU:n ja
Reverdecer Guatemalan koordinoimassa puiden istuttamishankkeessa. (ks. 5.4.)
Järjestötoimijat
AMEU:n järjestöaktiivit ja mayayhteisöjen viranomaiset osallistuvat koulutustilaisuuksien
toteuttamiseen ja tiedonvälitykseen. Koulutustapaamisissa saatu tieto välitetään relevanteille toimijoille,
kuten hankkeen kohdealueiden paikallishallinnoille sekä mayayhteisöjen hallinnolle.
Lisäksi AMEU osallistuu hankkeen toteuttamiseen suunnittelemalla ja toteuttamalla koulutukset sekä
raportoimalla hankkeen edistymisestä yhteistyökumppaneille. AMEU osallistuu myös alueellisten
luonnonkatastrofitoimintaa koordinoivien 12 eri komitean toimintaan (mm. hätämajoitus-, terveys- ja
metsäkomiteat).
Sivu 6/17

7. 5. Hankkeen tavoite, toteutus ja seuranta
TAVOITE
5.1 Onko hankkeen tavoite tai tavoitteet pysyneet samoina kuin alkuperäisessä hankesuunnitelmassa?
Jos ne ovat muuttuneet, kerro tässä, kuinka.
Hankkeen tavoitteet ovat pysyneet samoina. Hankkeen pitkän tähtäimen kehitystavoite on
luonnonkatastrofien haittavaikutusten vähentäminen. Hankkeen välitön tavoite puolestaan on vähentää
mayayhteisöjen alttiutta luonnonkatastrofeille sekä kehittää yhteisöjen kriisivalmiuksia (varautuminen ja
toipuminen) Alta Verapazin ja El Quichén maakunnissa Guatemalassa.
TOTEUTUS
5.2 Onko hankkeen tavoitteita toteutettu niillä toimenpiteillä, jotka hankesuunnitelmassa mainittiin? Jos
on turvauduttu suunnitellusta poikkeaviin toimenpiteisiin, kerro millaisiin ja miksi? Onko
toimenpiteiden suunniteltu aikataulu toteutunut?
Toimenpiteet on toteutettu hankesuunnitelman mukaisesti muutamin muokkauksin.
Hanke alkoi kolmen kuukauden suunnitteluvaiheella josta vastasi kolmen hengen työryhmä, joka
koostui maya-yhteisön edustajasta, ympäristöasiantuntijasta sekä kasvatustieteilijästä. Työryhmä
kartoitti kohdealueiden erityispiirteet, selvitti millaisia tekijöitä riskianalyysia valmistettaessa tulisi ottaa
huomioon ja pohti kuinka luonnonkatastrofeja voitaisiin ehkäistä kohdealueilla. Työryhmä koosti
virallisten tahojen (CONRED ja USAC eli Universidad de San Carlos, Guatemalan ainut valtion
yliopisto) ja alueiden perinnetiedoista mayayhteisöjen käyttöön soveltuvan koulutusmateriaalin (Guía
pedagógica prevención comunitaria ante fenómenos naturales, liite 1). Työryhmä selvitti myös
olemassa olevia valtion tukimuotoja.
Hankkeen tärkein toimenpide on koulutustilaisuuksien järjestäminen paikallishallintojen edustajille sekä
mayayhteisöjen jäsenille jokaisessa hankkeeseen osallistuvassa kunnassa. Koulutustilaisuudet oli alun
perin tarkoitus järjestää vuonna 2008 Alta Verapazissa ja vuonna 2009 El Quichessä. Vuoden 2008
koulutukset järjestettiin kuitenkin El Quichessä ja vuonna 2009 koulutukset järjestetään puolestaan Alta
Verapazissa. Vuonna 2008 järjestettiin 3 koulutusta Santa María Nebajissa, 2 Sacapulasissa, 2 San
Gaspar Chajulissa ja 2 San Juan Cotzalissa. Koulutuksiin osallistui yhteensä 477 ihmistä. Koulutukset
pidettiin tavallisesti siten, että ensimmäisenä päivänä pidettiin pedagogisen oppaan mukaisia luentoja
sekä kuultiin vierailevia luennoitsijoita ja toisena päivänä teoria laitettiin käytäntöön ryhmätöiden avulla
PRA-menetelmää käyttäen. Toisena päivänä muodostettiin työskentelykomiteoita, joiden tarkoituksena
on riskianalyysien ja kriisisuunnitelmien työstäminen.
Koulutuksissa ryhmätyöt esiteltiin muille osallistujille. Näiden töiden tuloksista koottiin AMEU:n johdolla
Ixil-alueen alueellinen suunnitelma luonnonkatastrofien varalle. Jokaisessa koulutustilaisuudessa
koottiin palautetta osallistujilta, jotta koulutuksia voitaisiin edelleen kehittää hankkeen edetessä.
Koulutusten sisällöt vaihtelivat hankekunnan erityispiirteiden mukaisesti.
Keskeisimpiä toimenpiteitä hankkeessa:
a) Fasilitaattoreiden valinta (2 kpl)
Sivu 7/17

8. -jokaiseen koulutukseen valittiin kaksi fasilitaattoria
b) Yhteistyösopimusten allekirjoittaminen yhteistyökumppaneiden kanssa (USAC,
Conjuve, GuateAmala)
-yhteistyösopimukset on tähän mennessä allekirjoitettu seuraavien tahojen kanssa:
Coordinara Nacional para la Reducción de Desastres -CONRED-
Fondo de Desarrollo Indígena Guatemalteco –FODIGUA.-
Comunidad Lingüística Ixil y Sacapulteca
Centro Tecnológico de Nebaj
Grupos de mujeres de la región ixil
Junta directiva de los cuarenta y ocho cantones de Totonicapán
El Movimiento de Desarraigados del Ixil
La Defensoría K`iche, del El Quiché
La Asociación de Desarrollo Integral Humano para la Nueva Generación Maya ADIHNGMAYA
con sede en Cobán
la Asociación de Comunidades Tejiendo el Desarrollo Local de Chimaltenango
la Asociación de Desarrollo Integral Vecino y Amigo –ASODIVA- del Quiché
la Alcaldía Indígena de Cotzal
Iglesias del área Ixil
Consejos Comunitarios de Desarrollo del área ixil y sacapulas
c) Temaattisen oppisuunnitelman laatiminen
-Oppisuunnitelma laadittiin koulutustilaisuuksia varten.
d) Temaattisen sisällön valmistaminen
-Temaattinen sisältö valmistettiin koulutustilaisuuksia varten.
e) Koulutusohjelmien ja arviointilomakkeiden laatiminen
-Arviointilomake kehitettiin ja sitä on käytetty jokaisessa koulutuksessa. (kts. 5.9)
f) Kohderyhmän määrittäminen ja seminaariin kutsuminen
-Kohderyhmä on määritetty koulutuksia valmistelevissa tapaamisissa hankekylissä. Osallistujia
on kutsuttu paikalle paikallisten yhteistyötahojen avulla (viranomaiset, NGOt), koulutusten
osallistujamäärä on ollut korkea.
Sivu 8/17

9. g) Tapaamisten toteuttaminen ja arviointi
-Koulutukset on toteutettu suunnitelmien mukaisesti (hankemaakuntien järjestyksen vaihtamista
lukuun ottamatta). Koulutuksia on arvioitu kerätyn palautteen perusteella.
h) Osallistumistodistusten jakaminen
-Jokaisessa koulutustilaisuudessa on jaettu osallistumistodistukset koulutuksiin osallistuneille
ihmisille.
Koulutustilaisuuksissa kerätään tietoja ja kokemuksia osallistujilta. Niiden avulla tuotettava materiaali
toimii paikallishallintojen välineenä luonnonkatastrofeihin varauduttaessa. Lisäksi tarkoituksena on
tuottaa koulutusten perusteella yksinkertaista materiaalia paikallisilla mayakielillä. Alkuperäisen
suunnitelman mukaisesti tulokset oli tarkoitus asettaa säännöllisesti päivitettäville AMEU:n
internetsivuille. Tämä on kuitenkin osoittautunut liian haasteelliseksi. Haasteellista on ollut myös se,
miten koulutusten tietoa saadaan vietyä mahdollisimman laajalti mayayhteisöihin ja miten heidän
äänensä saadaan kuulumaan vielä paremmin jokaisen kunnan kriisisuunnitelman teossa. Yksi tapa
osallistaa yhteisöjä ovat koulutuksissa muodostetut ryhmät, joiden tarkoitus on toimia
luonnonkatastrofien ehkäisemiseksi.
Jos myönnetty avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:
5.3 Arvioi, millä tavoin ja kuinka hyvin hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet hankkeen alusta ja
raportointivuoden aikana?
Jos myönnetty avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:
5.4 Millaisia tuloksia on saavutettu hankkeen alusta ja raportointivuoden aikana?
1) Opetusmateriaalit.
Hankkeen puitteissa on tuotettu pedagoginen opas, jonka avulla yhteisöjä opastetaan varautumaan
luonnonilmiöihin. Opas on koottu käyttäen akateemista tutkimustietoa sekä mayojen perinnetietoja
luonnonkatastrofeista. Opas soveltuu koulutustapahtumien pitämiseen. Sen lisäksi on kuitenkin tehtävä
myös yksinkertaisempaa materiaalia paikallisilla mayakielillä yhteisöjen käyttöön.
2) Paikallishallinnon parantunut tietotaito luonnonkatastrofeista
Koulutustilaisuuksissa on koulutettu paikallishallintoa luonnonkatastrofeista sekä kerätty heillä jo
olevaa tietoa niistä. Koulutustilaisuuksissa on käsitelty paikallisten ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa
ehkäisevästi luonnonkatastrofeihin sekä käyty läpi toimimista sellaisen tapahtuessa. CONRED
(valtiollinen kriisiavun koordinointikeskus) on osallistunut koulutuksiin ja kertonut omista
tukimuodoistaan ja hätäavustaan.
3) Verkostoituneet toimijat
Koulutustilaisuudet ovat toimineet ihmisten verkostoimiseksi. Koulutustilaisuuksiin on osallistunut
edustajia niin virallisesta paikallishallinnosta kuin perinteisiä yhteisöjohtajiakin. Verkostoituminen
kahden hankemaakunnan välillä on suunniteltu vasta hankkeen viimeiselle vuodelle, jolloin järjestetään
yhteiskoulutuksia molempien maakuntien toimijoille. Verkostoitumista eri tahojen välillä on lujittanut
Sivu 9/17

10. AMEU:n kanssa allekirjoitetut yhteistyösopimukset luonnonkatastrofien ehkäisemiseksi (ks. 5.2 kohta
b).
4) Kattavat riskianalyysit ja kriisisuunnitelmat
Koulutuksissa on analysoitu pienryhmissä kunkin paikkakunnan riskejä. Näiden perusteella on tehty
alueellinen suunnitelma luonnonkatastrofeja varten.
Tuloksista on syytä mainita lisäksi konkreettinen vaikutus luonnonkatastrofien ehkäisemiseksi, jonka
on mahdollistanut Reverdecer Guatemalan 60 tuhannen puun lahjoitus. AMEU, Reverdecer
Guatemala ja yhteisöjohtajat hallinnoivat yhdessä puiden istutusprosessia, joka toimii hyvänä
käytännön lisänä teoreettisiin koulutuksiin.
Jos myönnetty avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:
5.5 Miten hankkeen vastuunjako toteutui?
Jos myönnetty avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:
5.6 Kuvaa hankkeen tämänhetkinen toteutus- ja seurantaorganisaatio
AMEU:n hallitus
SYL:n hallitus
Sihteeri Hankekoordinaattori
& SYL:n hankekoordinaattori
Kirjanpitäjä assistentti
SYL:n Guatemalan maaryhmä
Asiantuntijat (3) Fasilitaattorit (2)
Seminaarit ja koulutustapaamiset
Seminaarit ja koulutustapaamiset
- AMEU:n hallitus on ylin elin, joka antaa hankkeen toteuttamiseen liittyviä toimintaohjeita,
AMEU:n hallitus osallistuu myös hankkeen toimintojen seurantaan
- Hankekoordinaattori vastaa koulutustilaisuuksien käytännönjärjestelyistä ja hankkeen
paikallishallinnosta.
- Hankekoordinaattorin avustaja auttaa hankekoordinaattoria hankkeen hallinnoinnissa.
Assistentti systematisoi myös koulutustilaisuuksien tulokset.
- Sihteeri vastaa toimistotöistä AMEU:n toimistolla sekä sisäisistä ja ulkoisista yhteyksistä.
- Kirjanpitäjä vastaa budjetoinnista, budjetin toimeenpanosta sekä talousseurannasta.
- Asiantuntijoiden tehtävänä on temaattisen sisällön kehittäminen.
Sivu 10/17

11. - Fasilitaattorit vastaavat opetuksesta koulutustapaamisissa.
- Seminaarit ja koulutustapaamiset ovat maya-yhteisöille suunnattuja koulutustilaisuuksia
luonnonkatastrofiteemasta.
- SYL:n hankekoordinaattori vastaa hankkeen hallinnosta Suomessa, avustaa kumppania
hankkeen toteutuksessa ja raportoin SYL:n hallitukselle hankkeen tilanteesta.
- SYL:n Guatemalan maaryhmä koostuu espanjan kielentaitoisista ylioppilaskuntien
vapaaehtoisista. Maaryhmä seuraa hankkeen suunnitelman mukaista toteutusta, tiedottaa
hankkeesta ylioppilaskunnissa ja avustaa tarvittaessa SYL:n hankekoordinaattoria hankkeen
hallinnoinnissa.
- SYL:n hallitus seuraa hankkeen edistymistä SYL:n hankekoordinaattorin raportoinnin
pohjalta.
SEURANTA
5.7 Millä tavoin suomalaisen järjestön vastuuhenkilöt seurasivat hanketta ja sen varainkäyttöä, ja
osallistuivat hankkeen toteutukseen?
Hanketta on seurattu AMEU:lta tulleiden vuosi- ja neljännesvuosiraporttien avulla. Raportit pitävät
sisällään narratiivisen osuuden sekä talousseurantaosuuden. Raportteihin liittyen SYL on pyytänyt
AMEU:lta tarvittaessa lisätietoja. Hankematkalla marraskuussa SYL esitteli AMEU:lle tekemäänsä
talousseurantaraporttia, joka helpottaa talouden seuraamista niin Guatemalassa kuin Suomenkin
päässä. Hankematkan jälkeen talousraportointi on tapahtunut tämän pohjan avulla.
Raporttien lisäksi SYL on seurannut hanketta vaihtamalla AMEU:n kanssa aktiivisesti sähköposteja.
SYL:n osa-aikaisen kehitysyhteistyökoordinaattorin lisäksi hanketta seuraa ylioppilaskuntien
vapaaehtoisista kehitysyhteistyöasiantuntijoista koostuva kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta
(KENKKU) ja sen sisällä erityisesti Guatemala-maaryhmä.
Marraskuussa 2008 SYL teki Guatemalaan kahden viikon hankeseurantamatkan, jonka aikana käytiin
läpi hankkeen edistymistä ja taloudellista tilannetta. Vuoden 2009 alussa AMEU ja SYL ovat
yhteistyössä valmistaneet vuoden 2008 vuosiraportin.
5.8 Miten paikalliset yhteistyökumppanit seurasivat hanketta?
AMEU:n hallitus on vastuussa hankkeen ohjaamisesta ja seuraamisesta. AMEU:n hallitus kokoontuu
kuukausittain kokouksiin, joissa käsitellään AMEU:n hankkeiden budjetteja sekä valvotaan ja
suunnitellaan hankkeita. Hallituksen jäsenet osallistuivat toimeksiannon tekemiseen kolmea
pedagogisen oppaan tuottanutta työntekijää varten. Useat hallituksen jäsenistä ovat myös osallistuneet
koulutustilaisuuksiin. Hankekoordinaattoria ja koordinaattorin avustaja osallistuvat kaikkiin
koulutustilaisuuksiin.
5.9 Millaista sanallista tai numerotietoa hankkeen etenemisestä on kerätty?
Koska hankkeen ensimmäisestä vuodesta kolmasosa painottui koulutusmateriaalin keräämiseen ja
tuottamiseen, kertoo se jo itsessään (Guía Pedagógica, liitteenä) hankkeen etenemisestä.
Koulutustilaisuuksissa koottiin osallistujalistat, joiden mukaan tilaisuuksien osallistujat olivat:
Sivu 11/17

12. TILAISUUS MIEHIÄ NAISIA
Santa María Nebaj 35 13
Sacapulas 46 22
San Juan Cotzal 33 18
San Juan Cotzal 30 19
Santa María Nebaj 34 17
Sacapulas 12 29
San Gaspar Chajul 30 19
Santa María Nebaj 52 33
San Gaspar Chajul 27 8
Koulutustilaisuuksien osallistujilta on kerätty palautetta niihin liittyen. Koulutuksissa kerätyn palautteen
mukaan:
Koolle kutsuminen ja oma osallistuminen:
Hyvä= 50 %
Keskiverto= 30 %
Huono= 20 %
Käsiteltyjen aiheiden relevanssi ja tärkeys:
Suuri= 80 %
Vähän= 10 %
Ei ollenkaan= !0 %
Metodologia ja koulutuksen didaktiikka:
Hyvä= 80 %
Keskiverto= 20 %
Huono= 0 %
Koulutuksen fyysinen ympäristö:
Hyvä= 85 %
Keskiverto= 15 %
Huono= 0 %
Sivu 12/17

13. Yhteistyösopimuksia on kirjoitettu yhteensä 14 tahon kanssa.
Haastatteluja on tehty paikallishallinnon edustajien (15 kpl) sekä yhteistyöjärjestöjen edustajien (8 kpl)
kanssa sekä yhteisötasolla.
5.10 Miten hankkeen taloussuunnitelma toteutui? Jos hankkeen toteutuneet kulut joissain
toimintokohdissa poikkeavat yli 15% suunnitelluista, selosta se tässä.
Pääpiirteissään hanke on toiminut sitä suunnitellessa sovitun taloussuunnitelman mukaisesti ja
momenttien kulut on jaettu Guatemalassa aktiviteettisuunnitelmaa seuraten.
Vaihtokurssien vaihtelusta johtuen erityisesti toisen ja kolmannen SYL:ilta vastaanotetun maksatuksen
takia budjettia jouduttiin supistamaan kokonaisuudessaan 6 %. AMEU kattoi valuuttakurssien
vaihtelusta johtuneet menetykset. Tämä näkyy erityisesti kohdassa 5 tilintarkastuskulut. Niihin on
käytetty ainoastaan 79,82 % budjetoidusta summasta, sillä AMEU on itse maksanut loput
aiheutuneista kustannuksista.
Hankeseurantamatkan budjetista jäi käyttämättä 1 346 euroa, joka siirtyy vuodelle 2009.
5.11 Missä ja miten hankkeen kirjanpito ja tarkastus on järjestetty?
Hankkeen kirjanpito ja tilintarkastus tehtiin AMEU:n toimistolla sekä tilintarkastustoimiston kirjanpitäjän
toimistolla.
Kirjanpitäjänä toimi Fidelino Santos González. AMEU:n hankkeen tilintarkastajana on toiminut vuoteen
2007 asti kauppatieteiden maisteri Brenda Nicte Letona Hernández.
Tilintarkastustoimiston kirjanpitäjä on toiminut neuvonantajana AMEU:n hankkeiden talousasioissa
kuten myös veroilmoituksen tekemisessä. Tämän vuoksi kirjanpitäjä on ollut jatkuvassa yhteydessä
hanketta toimeenpanevien ihmisten kanssa, jotta vältettäisiin mahdolliset poikkeamat taloushallinnossa
ja että kirjanpito ja taloustoiminnot olisivat ajan tasalla aktiviteettisuunnitelman kanssa. Tätä tarkoitusta
varten tehtiin velkakirjat/tositteet/asiakirjat ja momentit selityksineen.
Koska järjestöllä oli jo pitkään ollut sama tilintarkastaja, päätettiin vaihtaa tilintarkastajaa. Uusi
tilintarkastaja vuodelle 2008 on Mibzar Castañón Orozco Velasco, Sarat & Asociados -yrityksestä, joka
on Kreston Internationalin jäsenjärjestö. Hyväksytyn tilintarkastusraportin saamisen jälkeen on
tarkoituksena tehdä uusi tilintarkastus järjestön koko toiminnasta, minkä avulla voitaisiin parantaa
järjestön hallinnollisia käytäntöjä. UM:ltä on pyydetty hyväksyntää vuoden 2008 ylijääneiden
hankerahojen (1 346 euroa) käyttämisestä tähän tarkoitukseen.
Velasco, Sarat & Asociados,
S.C. 4a Calle 7-53, Zona 9, Edificio Torre Azul Of. 602
PBX: (502) 2382-1919
Sivu 13/17

14. mvelasco@velascosarat.com
www.velascosarat.com
5.12 Onko hankkeessa toteutettu arviointia raportointivuonna? Jos on, kerro lyhyesti sen löydöksistä.
Liitä arviointiraportti vuosiraportin liitteeksi.
Hankkeessa ei ole toteutettu ulkopuolista arviointia, mutta toimintaa on arvioitu sisäisesti.
Koulutustilaisuuksia suunniteltaessa päätettiin tehdä myös arviointilomakkeet, joiden tarkoituksena oli
kerätä osallistujien mielipiteitä, kerätä ne jälkeenpäin yhteen ja tehdä yleiskatsaus siitä, mitä
parannettavaa koulutuksissa on. Lomakkeissa arvioitiin viittä asiaa: koolle kutsuminen, osallistuminen,
temaattiset sisällöt, työmetodologia ja koulutustila. Ks. kohta 5.9.
5.13. Miten hankkeesta on tiedotettu? Mitkä olivat tiedotuksen kohderyhmät, tiedotusaineistot ja niiden
jakelukanavat?
SYL on tiedottanut hankkeesta Suomessa muun muassa nettisivuillaan, kehy-info-sähköpostilistallaan
sekä KENKKU:n jäsenten välityksellä ylioppilaskunnille.
AMEU on tiedottanut hankkeesta jäsenistölleen sekä hankkeessa mukana olevissa hankekunnissa.
6. Mitä opittiin ja miten hanke jatkuu
6.1 Millaisia ongelmia hankkeen aikana kohdattiin ja kuinka ne pyrittiin ratkaisemaan? (esimerkiksi
hyödynsaajien tavoittamisessa, hankkeen toteutusaikataulun noudattamisessa, muut kuin
hankesuunnitelman kohdassa 3.7 mainitut riskit.)
Osa hankkeen seminaareista muokattiin kaksipäiväisistä tapahtumista yksipäiväisiin, sillä joidenkin
yhteisöjen osanottajilla kävelymatkaa seminaarien pitopaikalle kertyi neljästä viiteen tuntia, minkä
nähtiin olevan liikaa kahtena peräkkäisenä päivänä kuljettavaksi. Ongelmaa on ratkaistu myös niin,
että tapaamisia on keskitetty kerrallaan pienempiin toisiaan lähempänä sijaitsevien yhteisöjen ryhmiin,
joissa AMEU on puolestaan järjestänyt kaksipäiväisen seminaarin.
Toinen hankkeen kohtaama ongelma on liittynyt tulkkaukseen, joka ei ole kaikissa
koulutustilaisuuksissa välttämättä ollut riittävän hyvin organisoitua. Suurin osa vuoden 2008
hankealueen väestöstä puhuu pääkielenään "q`eqchia" tai " poqomchia`, joille koulutustilaisuudet on
pyritty tulkkaamaan. Yhtenä keinona on käyttää apuna AMEU:n opiskelijoita, jotka puhuvat näitä kieliä
äidinkielenään, mutta jotka osaavat myös espanjaa. Toinen keino on hankkia fasilitaattori, joka myös
osaa molempia kieliä.
Hyödynsaajien tavoittaminen ei ole myöskään ongelmatonta. Tiedon leviäminen koulutustilaisuuksista
paikallisen yhteisön tasolle on haastavaa. Yksi keino tähän on se, että jatkossa pedagogisen oppaan
lisäksi tuotetaan myös yksinkertaisempaa materiaalia (julisteita, pieniä esitteitä) paikalliskielillä, joiden
avulla tietoa voi levittää eteenpäin. Lisäksi on käytettävä myös kuvia, sillä kaikki yhteisön jäsenet eivät
ole lukutaitoisia.
Yhteistyösopimusten allekirjoittaminen on ollut haasteellista yhteistyötahojen kanssa. Tähän ovat
vaikuttaneet vaalit ja niiden myötä poliittisten virkamiesten vaihtuminen. Työ yhteistyön virittämiseksi
on siis osittain jouduttu aloittamaan uudestaan uusien toimijoiden kanssa.
Sivu 14/17

15. 6.2 Mitkä ovat hankkeen toteutuksen seuraavat keskeiset vaiheet?
Vahvistaa riskianalyysien ja kriisisuunnitelmien tekoa organisaatioiden kuten CONRED:in
(Coordinadora Nacional para la Reduccíon de Desastres) paikallisten edustajien sekä INSIVUMEH:in
(Instituto Nacional de Sismologia, Vulcanologia, Meteorologia y Hidrologia) teknikkojen kanssa, jotta
yhteisöjen johtajien omat kokemukset riskeistä ja kriisinhallinnasta tuottaisivat hedelmällistä aineistoa
ja jotta molemmat (paikallinen ja asiantuntijoiden) tietotaidot tunnistettaisiin.
Koulutustilaisuuksien pito Alta Verapazin kunnissa aloitetaan suunnitellun mukaisesti vuonna 2009.
Samanaikaisesti on tärkeää pitää yllä toimiva yhteys myös El Quichen hankekuntiin, jotta yhteistyö on
hyvällä pohjalla myös vuoden 2010 yhteiskoulutuksia varten. Niissä syvennetään tietoa riskianalyysien
ja kriisisuunnitelmien teosta ja näin hankkeen keinoin pyritään vaikuttamaan pitkäaikaisten
ennaltaehkäisymetodien muodostumiseen.
Yhdeksi tärkeäksi asiaksi hankkeessa on noussut myös käytännöllinen puiden istuttaminen, joka on
tärkeä tekijä luonnonkatastrofien ennaltaehkäisyssä. AMEU:n tehtävänä tämän suhteen on vahvistaa
yhteistyötä eri tahojen välillä näiden hankkeiden onnistumiseksi.
7. Vapaamuotoinen selostus hankkeesta ja sen toimintatavasta
(vapaaehtoinen: Jos tämän lomakkeen muut kysymykset eivät sovi tai riitä hankkeen
raportoimiseen, kerro tässä lisätietoja.)
8. Hankkeen toteutuneet kulut ja rahoitus
8. Hankkeen toteutuneet kulut ja rahoitus Budjetti Toteutuneet
kulut
Hankkeen kulut 2008 Vuosi2008
1. Henkilöstökulut (Liite 1)
Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 0 0
Suomalaisten asuminen ja matkakulut 0 0
Paikallisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 14 840 15058,04
Muut henkilöstökulut 1 275 0
Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0
Henkilöstökulut yhteensä 16 115 16340,4
2. Toimintokulut (esimerkiksi koulutus) (Liite 2)
Ostetut asiantuntijapalvelut 18 258 18276,216
Muut kulut 4 518 4433,13
Toimintokulut yhteensä 22 776 22709,346
3. Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (Liite 3)
Sivu 15/17

16. Laite- ja materiaalihankinnat 840 883,2
Rakentaminen 0 0
Muut hankinnat 0 0
Tavaralahjoitusten arvo 0 0
Materiaalit, hankinnat ja investoinnit yhteensä 840 883,2
4. Käyttö ja kunnossapito (Liite 4)
Käyttökulut 0 0
Kunnossapitokulut 0 0
Käyttö ja kunnossapito yhteensä 0 0
5. Seuranta-, arviointi- ja tiedotuskulut (Liite 5)
Ulkopuoliset palvelut (sis. Asiantuntijakulut) 0 0
Matka- ja majoituskulut 5 024 3764,692
Muut kulut 4 157 3954,3
Tiedotuskulut (max 5 % hankkeen kokonaiskuluista) 2 195 2090
Seuranta-, arviointi- ja tiedotuskulut yhteensä 11 375 9808,992
TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 51 106 49741,938
6. Hallintokulut (Liite 6)
Hallinnon palkka- ja sivukulut 5 625 5453,135
Toimistokulut 50 30,25
Suomalaisen järjestön lakisääteiset tilintarkastuskulut 0 0
Varainhankinta 0 0
Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0
Hallintokulut yhteensä 5 675 5483,385
HANKKEEN KOKONAISKULUT YHTEENSÄ 56 781 55225,323
Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%) 9,99 9,93
Vuosi
Hankkeen rahoituslaskelma 2008
1. Järjestön omarahoitus (Liite 7)
Rahallinen osuus 4 258 4152,5
Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitus 4 257 4152,5
Järjestön omarahoitus yhteensä 8 515 8305
Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 15,00 15,04
2. Ulkoasiainministeriön hanketuki
Aiempi hanketuen myöntö
RAPORTOITAVA HANKETUKI 48 266 46920,323
HANKKEEN KOKONAISRAHOITUS YHTEENSÄ 56 781 55225,323
Sivu 16/17

17. käyttämättä jäänyt, seuraavalle vuodelle siirtyvä 1 346
9. Allekirjoitukset
Paikka ja päivämäärä Paikka ja päivämäärä
Allekirjoitus Allekirjoitus
Nimen selvennys Nimen selvennys
Tehtävä Tehtävä
❏ Kopio yhteistyösopimuksesta kumppanin kanssa (jos sitä ei ollut hankesuunnitelman liitteenä)
❏ Järjestön toimintakertomus
❏ Järjestön tilinpäätös (=tuloslaskelma, tase ja liitetiedot)
❏ Järjestön tilintarkastuskertomus
❏ Tilintarkastajan vakuutus hanketuen käytön lainmukaisuudesta
❏
Sivu 17/17