1. 1(16)
HANKESUUNNITELMA vuosille _2008_ - _2010 hankekoodi _________
Huom! Katso hankesuunnitelman täyttöohje Hakuoppaasta tai internetistä osoitteesta:
http://global.finland.fi/jarjestoille/
x uusi hanke
jatkohanke, merkitse UM:n hankekoodi_________, alkamisvuosi___
x hankkeen taustalla muita yhteistyövaiheita, vuosina__1996-2005_____
hankkeen valmisteluun on saatu UM:n
x hankevalmistelumatkatukea, vuonna__2007___
Järjestö:
1. Hankkeen perustiedot
1.1 Järjestön Suomessa rekisteröity nimi Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry
1.2 Hankkeen nimi suomeksi Luonnonkatastrofien riskialttiuden vähentäminen ja
kriisivalmiuksien kehittäminen Guatemalan maaseudun
mayayhteisöissä
1.3 Hankkeen nimi englanniksi Building capacity for disaster prevention, preparedness
and response in rural Maya communities of Guatemala
1.4 Hankkeen nimi mahdollisella muulla Capacitación de comunidades mayas para la prevención
kielellä de y preparación para desastres naturales
1.5 Hankkeen sijainti (maa, maakunta, Guatemala, Alta Verapazin (San Juan Chamelco, San
kylä/kunta) Cristóbal ja Cobán) ja El Quichén (Nebaj, San Juan
Cotzal, San Gaspar Chajul ja Sacapulas) maakunnat
1.6 Yhteistyökumppanin nimi Asociación Maya de Estudiantes Universitarios (AMEU)
1.7 Yhteistyökumppanin yhteystiedot Asociación Maya de Estudiantes Universitarios (AMEU)
6 calle 4-17 zona 1
Edificio Tikal, A la Sur, Oficina 506.
Ciudad de Guatemala C.A.
GUATEMALA
puhelin: (502) 2251-0470
sähköposti: ameu@ameu.org.gt
1.8 Yhteistyökumppanin hankkeesta - Victoriano Pablo Ahilón, hallituksen puheenjohtaja
vastuulliset henkilöt sekä heidän sähköposti: pabloahilon@yahoo.es
yhteystietonsa, jos eri kuin - Obisbo Pablo Puac Puac, toiminnanjohtaja
yhteistyökumppanin yhteystiedot sähköposti: konache@yahoo.com
1.9 Yhteistyökumppanin ja/tai hankkeen www.ameu.org.gt
mahdollisten kotisivujen osoite
1.10 Hankkeen suunnitellut aloitus- ja Tammikuu 2008 – joulukuu 2010
päättymisajankohdat
Vastaa seuraavaan kysymykseen sekä täytä budjettitiivistelmä (1.13) vasta, kun olet
vastannut muihin kysymyksiin:
1.11 Hankkeen perusidean tiivistelmä. Kirjoita tähän lyhyesti (max. 700 merkkiä) ongelma, johon
hankkeella pyritään vaikuttamaan, hankkeen välitön tavoite, sekä konkreettiset toimenpiteet, jotka
sen saavuttamiseksi on tarkoitus tehdä:
2. 2(16)
Guatemalalaisten elämää vaikeuttavat Keski-Amerikan kannakselle ominaiset luonnonkatastrofit kuten
hirmumyrskyt ja tulvat. Erityisesti Guatemalan maya-valtaiset alueet ovat riskialttiita
luonnonkatastrofien tuhoille. Näiden alueiden valmiudet luonnonkatastrofien kohtaamiseen ovat
heikot.
Hankkeen välittömänä tavoitteena on vähentää mayayhteisöjen riskialttiutta luonnonkatastrofeille ja
kehittää näiden kriisivalmiuksia seitsemässä kunnassa Alta Verapazin ja El Quichén maakunnissa.
Tavoiteltavina tuloksina on luoda mayayhteisöille kattavat riskianalyysit ja kriisisuunnitelmat, tehostaa
toimijoiden verkostoitumista kuntien ja maakuntien sisällä ja välillä sekä lisätä yhteisöjen tietoisuutta
kriisien tukimuodoista ja näiden hyödyntämisestä.
Koulutustapaamisissa opitaan asiantuntijoiden johdolla luonnonkatastrofien ehkäisyä sekä
tuhovaikutusten minimoimista ja kootaan yhteisöjen kokemuksia katastrofeihin valmistautumisesta sekä
kokemuksia katastrofeista toipumisesta. Yhteisöille laaditaan kattavat riskianalyysit, kriisisuunnitelmat
sekä best practices-listat.
1.12 Jos kysymyksessä on jatkohanke, kerro tässä hankkeen tähänastisten vaiheiden keskeiset
tulokset.
1.13 Budjettitiivistelmä.
vuosi 2008 2009 2010
Järjestön omarahoitus 8 515 7 637 8 146
Haettava hanketuki 48 266 43 272 46 146
Kulut yhteensä 56 781 50 909 54 292
1.14 Hankkeen mahdollinen muu rahoitus. Jos hanke saa muuta rahoitusta, mainitse rahoituksen
määrä ja lähde.
Määrä Lähde
900 euroa vuodessa Hankkeessa mukana olevat kunnat maksavat koulutustilojen vuokran
22 500 euroa vuodessa AMEU:n omarahoitus
2. Yhteistyökumppani ja kumppanuus
2.1. Millä perusteella yhteistyökumppani on valittu?
SYL:lla on jo vuosikymmenien pituiset perinteet kehitysyhteistyöprojekteista Keski-Amerikassa. SYL:n
edustaja tapasi AMEU:n edustajia ensimmäisen kerran vuonna 1992 Keski-Amerikan vierailun aikana.
Tällöin keskusteltiin molempien järjestöjen toiminnasta sekä neuvoteltiin mahdollisista
yhteistyöprojekteista. Tapaamisten jälkeen yhteistyöhankkeista on käyty säännöllistä kirjeenvaihtoa.
Vuonna 1992 alkaneen tiiviin yhteydenpidon seurauksena SYL ja AMEU ovat toteuttaneet useita
Ulkoasiainministeriön rahoittamia kehitysyhteistyöhankkeita vuodesta 1996 lähtien.
AMEU on yhteistyövuosien aikana osoittautunut luotettavaksi ja osaavaksi kumppaniksi
kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttamisessa. Paitsi että AMEU:lla on kehitysyhteistyöhankkeissa
tarvittavaa sisällöllistä asiantuntemusta, organisaatiolla on runsaasti kokemusta ulkomaisista rahoittajista.
SYL pitää AMEU:n toiminnassa erityisesti siitä, että järjestö vastaa edunsaajiensa tarpeista ja pystyy
toistuvasti kehittämään hankkeita, jotka palvelevat guatemalalaista mayayhteisöä.
AMEU on tukenut yli viisitoista vuotta ympäri maata tulevia mayaopiskelijoita stipendein ja omaa siten
maanlaajuiset siteet mayayhteisöihin. Kaikissa hankkeen kunnissa on AMEU:n stipendiaatteja.
2.2 Onko yhteistyökumppanin kanssa tehty aiemmin yhteistyötä, jos niin milloin ja millaista?
Ulkoasiainministeriön tuella on toteutettu seuraavat hankkeet:
- Stipendiaattihankkeessa (1996–2000) tuettiin vähävaraisten guatemalalaisten mayojen
korkeakouluopintoja paikallisessa yliopistossa.
- Yliopistohankkeen (2001–2003) tavoitteena oli pitkällä aikavälillä saada perustettua Popol Wuj -
niminen yliopisto, jonka opetuslähtökohdat ovat mayakulttuurissa. Hankkeen tarkoituksena oli
3. 3(16)
tarjota Guatemalan mayanuorille korkea-asteen opetusta ensimmäistä kertaa heidän omalla
kielellään ja heidän omasta kulttuuritaustastaan lähtien.
- Seminaarihankkeessa (2004–2005) edistettiin mayojen oman kulttuuri-identiteetin tuntemusta ja
vahvistettiin osallistujien valmiuksia vaikuttamistyön tekemiseksi. Hankkeen tausta-ajatuksena
oli antaa osallistujille lisää valmiuksia Popol Wuj -yliopiston perustamisen puolesta toimimiseksi.
Järjestettyjen seminaarien teemat olivat: yhteiskunnallinen vaikuttaminen, naisten asema,
mayakulttuuri sekä globalisaatio.
Vuonna 2006 SYL tuki AMEU:n järjestämän kaksipäiväisen alkuperäiskansojen kansainvälisen
korkeakoulutuskonferenssin toteuttamista.
2.3 Lisätietoja yhteistyökumppanista
AMEU:n perustivat San Carlosin yliopistossa (Guatemalan valtion yliopisto) opiskelevat mayat.
Järjestön säännöt hyväksyttiin helmikuussa 1990 pidetyssä yleiskokouksessa. AMEU on alun perin ollut
maya-yliopisto-opiskelijoiden järjestö, mutta vuosien myötä se on kasvanut laajemmaksi mayojen
etujärjestöksi. AMEU on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena
on koota maan mayat etsimään vaihtoehtoja mayojen taloudelliselle, poliittiselle ja kulttuuriselle
kehitykselle. Nykyisin järjestöön kuuluu noin 2 800 opiskelijaa.
2.4 Millainen on yhteistyökumppanin oma panos hankkeen toteuttamisessa (työvoima,
taloudellinen panos, muu)?
AMEU:n panos hankkeen toteuttamisessa on merkittävä sekä henkilöresursseilla että taloudellisilla
indikaattoreilla mitattuna. AMEU:n vapaaehtoisesti toimivien jäsenten työpanoksen merkitys korostuu
erityisesti organisoitaessa koulutustilaisuuksia Alta Verapazin ja El Quichen mayavaltaisissa, syrjäisissä
yhteisöissä.
AMEU osallistuu hankkeen toteuttamiseen myös taloudellisin panostuksin. AMEU:n taloudellinen
panos koostuu koulutustilaisuuksien ruokailun sekä kuljetusten järjestämisestä. AMEU maksaa myös
toimiston vuokran, sähkön, puhelinkulut, kopioinnin, toimistovälineet sekä hankkeen käyttöön
tarvittavan videotykin ja digitaalikameran itse. Lisäksi AMEU maksaa puolet sihteerin ja
taloudenhoitajan palkoista sekä hallituksen kokouskuluista. Järjestön oman taloudellisen panoksen arvo
on noin 22 500 euroa vuodessa.
2.5 Mitkä muut tahot osallistuvat yhteistyöhön? Mikä on heidän roolinsa ja panoksensa
hankkeessa (esim. suomalaiset, paikalliset tai kansainväliset järjestöt tai viranomaiset)?
- Hankkeen kohdekuntien hallinnolliset elimet ja kuntien mayayhteisöt toimivat yhteystahona
ja auttavat hankkeen markkinoinnissa sekä hankkeen toteuttamisen osalta relevanttien
ihmisten yhteen saattamisessa.
- CONRED (Coordinadora Nacional para la Reducción de Desastres) (valtiollinen
luonnonkatastrofien ja kriisiavun koordinaatiokeskus) antaa hankkeen käyttöön
luonnonkatastrofeihin liittyvän tilastotiedon, kriisisuunnitelmat ja toimii hankkeessa
konsulttiapuna.
- GuateAmala (guatemalalainen kansalaisliike) auttaa vapaaehtoistensa avulla hankkeen
osallistujavalinnassa, itsetunto- ja asennemuutosteemaisissa koulutuksissa, sekä
ryhmädynamiikan tiedoillaan pienryhmäkeskustelujen suunnittelussa.
- CONJUVE:n (Consejo Nacional de la Juventud) (valtiollinen nuorisoneuvosto) tietopankin
avulla saadaan yhteyttä järjestön jäseniin, jotka avustavat seminaarien järjestämisessä ja
tukevat paikallista kuntien sisäistä verkostoitumista.
- Universidad del Vallen (guatemalalainen yksityinen yliopisto) viisi opiskelijaa tukee hanketta
tekemällä tutkimuksia ja lopputöitään luonnonkatastrofien ehkäisyyn liittyvistä aiheista.
- Universidad de San Carlos (USAC) (Guatemalan valtion yliopisto) antaa koulutuksiin
tarvittavaa akateemista tukea. Noin viisi yliopiston opiskelijaa suorittaa tutkintoon liittyvän
työharjoittelua hankkeen kohdeyhteisöissä.
- DEMI (Defensoría de la Mujer Indígena) (Alkuperäisväestöön kuuluvien naisten suojelujärjestö)
4. 4(16)
jakaa tietoa naisten oikeuksista, naisten kokemuksista luonnonkatastrofien ehkäisemisessä
sekä luonnonkatastrofien hallinnassa. DEMI:n edustajat osallistuvat myös seminaareihin.
- Mayayhteisöjen hallinnot (alcaldía) jakavat tietoa luonnonkatastrofien ehkäisemisestä sekä
niiden hallinnasta mayakulttuurin näkökulmasta. Mayayhteisöjen hallinnot antavat myös
panoksensa yhteisöjen väliseen verkostoitumiseen.
- Mayayhteisöjen jäsenet osallistuvat seminaareihin.
- SYL hallinnoi hanketta Suomessa, tiedottaa hankkeesta ja kerää hankkeen rahoituksen
omavastuuosuuden ylioppilaiden maksamilla vapaaehtoisilla kehitysyhteistyömaksuilla.
SYL:n rooli on rahoittajan lisäksi toimia aitona yhteistyökumppanina, joka kannustaa, tukee,
ehdottaa ja kritisoi toisen kumppanuusosapuolen toimintaa rakentavasti. SYL voi projektin
toteutuksessa tarjota apua käytännön tietojen jakamisessa esimerkiksi vaikuttamistyön
tekemisestä, järjestäytymisen ja verkostoitumisen merkityksestä, asioiden valmistelusta sekä
hankesuunnittelusta.
3. Hankkeen tausta ja kestävyys
3.1 Miten hankkeen idea sai alkunsa? Onko se esimerkiksi osa jotain suurempaa
hankekokonaisuutta?
Vuonna 2005 päättyneen seminaarihankkeen jälkeen SYL:lla ja AMEU:lla ei ole ollut
kehitysyhteistyöhanketta, jolle olisi haettu kansalaisjärjestöjen hanketukea Ulkoasiainministeriöltä.
Yhteistyö AMEU:n ja SYL:n välillä on kuitenkin ollut katkeamatonta. Vuonna 2006 SYL tuki AMEU:n
järjestämän korkeakoulutuskonferenssin toteuttamista. Samana vuonna SYL ja AMEU alkoivat
valmistella uutta, kolmivuotista kehitysyhteistyöhanketta. AMEU teki aloitteen uudesta hankkeesta
kesällä 2006 ja syksyllä 2006 aloitimme tiiviit hankeneuvottelut sähköpostin välityksellä. Hankkeen
valmistelu huipentui SYL:n edustajien tekemään Ulkoasiainministeriön rahoittamaan
hankevalmistelumatkaan huhtikuussa 2007.
3.2 Kerro lyhyesti hankkeen toimintaympäristöstä.
Keski-Amerikan maakannakselle tyypilliset luonnonkatastrofit ovat vaikeuttaneet Guatemalan
taloudellista, poliittista, sosiaalista ja kulttuurillista kehitystä. Ilmastonmuutoksen seurauksena yleistyneet
trooppiset myrskyt, hurrikaanit ja tulvat ovat viime vuosina vaatineet tuhansia kuolonuhreja ja jättäneet
satojatuhansia guatemalalaisia ilman asuntoa. Guatemalan pohjois-, länsi- ja keskiosat, joiden asukkaat
ovat valtaosin mayoja, ovat kärsineet suurimmat menetykset. Näillä alueilla lukuisat ihmiset ovat
hallituksen ja kansainvälisten järjestöjen avustuksesta huolimatta yhä ilman asuntoa ja kärsivät muun
muassa epidemioista ja psyykkisistä vaivoista.
Luonnonkatastrofien tuhovaikutusta on lisännyt guatemalalaisten heikko tietämys siitä, kuinka
katastrofeihin tulisi varautua ennalta ja kuinka luonnonmullistusten yhteydessä pitäisi toimia. Koska
tarvittavaa tietoa luonnonkatastrofituhojen ennaltaehkäisemisestä ei ole systematisoitu ja levitetty,
ihmiset ovat omalla toiminnallaan edesauttaneet myrsky-, tulva-, maanvyörymä- ym. tuhojen
lisääntymistä. Nykyisin asumuksia rakennetaan liian riskialttiille paikoille, metsähakkuita suoritetaan
eroosioherkillä alueilla ja perusinfrastruktuurin suunnittelussa mahdollisten luonnonkatastrofien
vaikutukset jätetään huomioimatta. Jos epäkohtia ei tuoda esille, nykyisen toimintakulttuurin
muutostarvetta on vaikea ymmärtää. Koulutuksen turvin ihmisten tietotaitoa luonnonkatastrofien
vaikutusten pienentämisessä voitaisiin lisätä helposti ja tehokkaasti.
Guatemala on jaettu 22 maakuntaan (departamentos) ja kahdeksaan eri kehitysalueeseen (regiones).
Poliittisesti jaotelluista maakunnista poiketen kehitysalueiden (regiones) rajat on määritetty maakuntien
kehitystason perusteella. Maakunnat puolestaan jakautuvat kuntiin. Guatemalassa on yhteensä 332
kuntaa. Kuntien paikallishallinnon rinnalla toimivat mayojen omat hallintojärjestelmät, alcaldíat.
Hanke kohdistuu Alta Verapazin ja El Quichén maakuntiin. Alta Verapaz ja El Quiché lukeutuvat
Guatemalan köyhimpien ja kehitystasoltaan matalimpien maakuntien joukkoon. Hankkeen kohdealueet
valittiin SYL:n edustajien tekemällä hankevalmistelumatkalla yhteistyössä AMEU:n kanssa.
Kohdealueiden valinnassa painotettiin alueiden mayavaltaisuutta, matalaa kehitystasoa ja korkeaa
5. 5(16)
riskialttiutta luonnonkatastrofeille, pitkiä välimatkoja maan valtateille, AMEU:n vapaaehtoisten
tuntemusta kyseisistä alueista sekä CONRED:in resurssien riittämättömyyttä valituilla alueilla
toimimiseen. Alta Verapazin ja El Quichén maakunnissa avunsaanti on luonnonkatastrofien yhteydessä
osoittautunut vaikeaksi pitkistä välimatkoista, keskushallinnon piittaamattomuudesta sekä kuntien
heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen.
Luonnonkatastrofien riskitaso Alta Verapazin ja El Quichén maakunnissa on korkea alueiden läpi
virtaavien jokien ja jyrkkäreliefisen pinnanmuodostuksen vuoksi. El Quichén alueella sijaitsee
Guatemalan suurin mannerlaatan siirros (Falla Chixoy-Polochic) ja alue on seismisesti aktiivinen.
Pelkästään Nebajin kunnassa, El Quichéssä, elää 140 perhettä alueella, joka on määritelty riskitasoltaan
korkeaksi.
Hankkeen kohdealueilla asuu eri kulttuuritaustaisia mayayhteisöjä. Näiden yhteisöjen sisällä on
hallinnollinen organisaatio, jota johtaa ”kyläpäällikkö” (alcalde). Kyläpäällikön tehtävänä on palvella
yhteisöään toimimalla arvostetun auktoriteetin lisäksi tuomarina ja neuvonantajana. Hän ei saa työstään
palkkaa, vaan tarjoaa palvelujaan vuoden ajan ad honorem. Hän toimii linkkinä yhteisönsä ja kunnallisen
paikallishallinnon välillä. Toinen tärkeä ryhmittymä mayayhteisössä on niin sanottu cofradía, jonka
tehtävät ovat pääosin uskonnollisia ja ottavat huomioon mayakulttuurin vanhat tietämykset luonnon
sekä ihmisen välisestä tasapainosta. Iäkkäimpien mayojen rooli yhteisöissä on tärkeä, sillä he osaavat
tulkita luonnon käyttäytymistä ja he tuntevat mekanismeja, joilla luontoon liittyviä riskejä voidaan
ennaltaehkäistä. Vanhukset esimerkiksi tietävät, mitkä paikat ovat riskialttiita talonrakentamiselle ja
maanviljelylle.
Mayayhteisöjen viranomaisten ja uskonnollisten johtajien avulla voidaan organisoida ja kehittää
mekanismeja, jotka ottavat huomioon mayakulttuurin luonnonkatastrofien ehkäisytyössä sekä niiden
hallinnassa.
Katso liitteet:
- Hankkeen toimintaympäristön olosuhteet
- Paikallishallintojärjestelmä ja luonnonkatastrofien hallinto Guatemalassa
3.3 Millainen on hankkeen toimialan yleinen kehitystaso kohdealueella? Miten paikallinen hallinto
tällä alalla ja näissä asioissa toimii? Miten paikallinen hallinto osallistuu hankkeen toteutukseen tai
rajoittaa sitä?
Tällä hetkellä Guatemalassa on katastrofisuunnitelma kansallisella tasolla, mutta se ei kata kaikkia maan
mayavaltaisia syrjäseutuja. Paikallishallinnon (kunnat) katastrofien ehkäisyyn liittyvä toiminta syrjäisissä
mayayhteisöissä on satunnaista ja rajoittuu katastrofien jälkeiseen minimiavun tarjoamiseen. Minimiapu
ei myöskään huomioi mayakulttuurin erityispiirteitä. Luonnonkatastrofien tuhojen ehkäisyyn ja niistä
toipumiseen ei Guatemalassa ole riittävästi resursseja. Valtiollinen CONRED tekee työtä katastrofien
ehkäisemiseksi, mutta sen vaikutuspiiri ei ulotu maan syrjäseuduille. Hanke toteutetaan yhteistyössä
CONRED:n kanssa.
AMEU:n kanssa suunniteltu hanke kohdistuu valtion syrjäisille alueille ja Guatemalan hallinto suhtautuu
hankkeeseen sekä CONRED:n, Conjuven ja USAC:n väliseen institutionaaliseen koordinointiin
luonnonkatastrofien ehkäisyssä ja hallinnassa myönteisesti.
3.4 Miten hanketta on suunniteltu?
Hanketta on suunniteltu vapaaehtoistyönä suomalaisten ylioppilaskuntien edustajista koostuvan
Kehitystyöasian neuvottelukunnan (KENKKU) toimesta yhteistyössä kumppanijärjestön (AMEU)
kanssa sähköpostin välityksellä. Vapaaehtoistyö KENKKU:ssa jakautuu toimiin Guatemalan, Sambian
ja Mongolian maaryhmissä sekä SYL:n kehitysyhteistyötiedotuksesta vastaavassa tiedotusryhmässä.
KENKKU:ssa hankesuunnittelusta on vastannut ennen kaikkea Guatemalan maaryhmä. Guatemalan
maaryhmässä hanketta ovat suunnitelleet Lotta Staffans (Åbo Akademis Studentkår), Mikko Vesa
(Helsingin yliopiston ylioppilaskunta), Katri Suhonen (Tampereen yliopiston ylioppilaskunta), Johanna
Järvelä (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta), Kati Ylinampa (Oulun yliopiston ylioppilaskunta) sekä
SYL:n puolipäiväinen hankekoordinaattori Teemu Sokka. Muut KENKKU:n jäsenet ovat osallistuneet
hankkeen suunnitteluun KENKKU:n kuukausittaisten kokousten yhteydessä ja sähköpostin välityksellä,
6. 6(16)
erityisesti hankesuunnitelman viimeistelyvaiheessa.
AMEU:ssa hanketta ovat olleet suunnittelemassa järjestön toiminnanjohtaja Obisbo Pablo Puac Puac
yhdessä AMEU:n hallituksen ja projektipäällikkö Romeo Giatz Batzin kanssa.
Huhtikuussa 2007 SYL teki ulkoasiainministeriön tuella kahden viikon hankesuunnittelumatkan
Guatemalaan (matkaraportissa lisätietoja). Hankesuunnittelumatkalle osallistuivat Lotta Staffans (ÅAS),
Teemu Sokka (SYL) ja Mikko Vesa (HYY). Matkan aikana hanketta suunniteltiin yhdessä AMEU:n
kanssa. Tällöin myös tutustuttiin aiotun hankkeen yhteistyökumppaneihin, toimintaympäristöön sekä
luonnonkatastrofien vaikutuksiin Guatemalassa. Matkan aikana kirjoitettiin hankesuunnitelma, looginen
viitekehys ja laadittiin hankkeelle budjetti. Mainitut dokumentit kirjoitettiin huhtikuussa 2007 espanjaksi
Pablo Puacin, Romeo Giatz Batzin, Lotta Staffansin, Teemu Sokan ja Mikko Vesan toimesta.
Toukokuussa 2007 Lotta Staffans, Mikko Vesa ja Teemu Sokka käänsivät hankesuunnitelman, loogisen
viitekehyksen, budjetin ja muut valmistelumatkan aikana tehdyt asiakirjat espanjasta suomeksi.
Taustatietoa hankkeen toimialasta on kerätty kirjallisesta aineistosta ja sähköisistä dokumenteista.
Keskeisenä materiaalina hankkeen suunnittelussa ovat toimineet muun muassa seuraavat:
- Guatemalalainen virtuaalikirjasto terveydestä ja katastrofeista (Biblioteca Virtual en Salud y
Desastres Guatemala) http://desastres.usac.edu.gt/
- Dokumentti paikallisten guatemalalaisten hallintorakenteiden vahvistamisesta katastrofien
hallintaa varten (Proyecto Fortalecimiento de Estructuras Locales para la Mitigación de desastres)
http://desastres.usac.edu.gt/documentos/sistematizacion.pdf
- Dokumentti sukupuoliulottuvuudesta riskien paikallisessa hallinnassa Guatemalassa
(Dimensión de género en la Gestion Local de Riesgo)
http://desastres.usac.edu.gt/documentos/genero.pdf
- YK:n ”Elämää riskien kanssa” -raportti katastrofien vähentämisaloitteista. (Vivir con el Riesgo:
Informe mundial sobre iniciativas para la reducción de desastres)
http://www.unisdr.org/eng/about_isdr/bd-lwr-2004-spa.htm
- Karttakirja Guatemalan maantieteestä (Geografía Visualizada Guatemala)
Kirjallisen materiaalin lisäksi hankesuunnittelun apuvälineenä ovat toimineet guatemalalaisten
instituutioiden, kansalaisjärjestöjen ja yliopistojen internetsivut (CONRED, GuateAmala, Conjuve,
AMEU, USAC, Universidad del Valle) sekä näillä oleva monipuolinen materiaali. Valmistelumatkan
aikana näiden edustajien kanssa keskusteltiin kasvotusten. Hankkeen suunnitteluvaiheessa neuvoja on
pyydetty myös Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta sekä Kehitysyhteistyön palvelukeskuksesta.
3.5 Mitkä ovat ne hyödynsaajien kannalta keskeiset ongelmat, joihin hankkeella pyritään
vaikuttamaan?
Tulvat, hirmumyrskyt, maanjäristykset, maanvyörymät sekä näiden tuhovaikutukset, kuten talojen
tuhoutumiset, sadonmenetykset, toimeentulokeinojen menetykset, haavoittumiset, kuolonuhrit ja
epidemiat ovat suuri ongelma mayavaltaisilla syrjäseuduilla. Osin tietämättöminä oman toimintansa
vaikutuksista (esim. hakkuut), ihmiset ovat lisänneet luonnonkatastrofeista aiheutuneita tuhoja.
Guatemalan hallinto on polarisoitunut, mikä näkyy keskushallinnon taipumuksena jättää maaseudun ja
erityisesti mayavaltaisten alueiden kehitysongelmat huomioimatta. Katastrofitilanteissa Guatemalan
keskus- ja paikallishallintojen (kunnat) välinen yhteistoiminta on ollut kankeaa, mikä on näkynyt muun
muassa syrjäisten ja vaikeakulkuisten alueiden avunsaannin estymisenä kriisien aikana. Perifeeristen
alueiden valmiudet luonnonkatastrofien kohtaamiseen ja niiden vaikutusten minimoimiseen ovatkin
nykyisellään heikot.
Paikallishallinnoilta puuttuu taloudelliset resurssit luonnonkatastrofien haittavaikutusten minimoimiseen
liittyvän tietotaidon keräämiseen. Paikallishallinnoilla ei ole myöskään kattavia riskianalyysejä tai
toimintasuunnitelmia luonnonkatastrofeista johtuvien kriisitilanteiden varalle. Kuntien toiminta
suhteessa toisiinsa ei ole verkostoitunutta, eikä koordinaatio kuntien välillä toimi kriisitilanteissa. Sama
pätee kuntien sisäisten toimijoiden työn- ja vastuunjakoon. Mayayhteisöillä on kollektiivista
perinnetietoa luonnonkatastrofien ehkäisystä, mutta näitä tietoja ei nykyisellään hyödynnetä.
Hanke on suunniteltu siten, että se vähentää mayayhteisöjen riskialttiutta luonnonkatastrofeille ja
kehittää yhteisöjen kriisivalmiuksia. Kouluttamalla mayayhteisöjen ja kuntien edustajia, hanke antaa
7. 7(16)
guatemalalaiselle paikallishallinnolle valmiuksia luonnonkatastrofien haittavaikutusten minimoimiseen.
Keskeisenä välineenä paikallisten kapasitoimisessa toimivat osallistavat PRA-menetelmät. Saattamalla eri
maakuntien, kuntien ja mayayhteisöjen edustajia yhteen koulutustilaisuuksissa hanke parantaa
verkostoitumismahdollisuuksia hallinnon eri tasoilla. Verkostoitumisen avulla voidaan lieventää
yhteiskunnan polarisaatiota.
3.6 Millaiset riskit voivat vaikuttaa hankkeen onnistumiseen? Miten näiden riskien toteutumista
pyritään ennaltaehkäisemään?
Hankkeen onnistuminen riippuu siitä, onnistutaanko luonnonkatastrofeihin liittyvä perinnetieto
systematisoimaan, saadaanko mainittu perinnetieto ja akateeminen tieto yhdistettyä ristiriidattomassa
muodossa, sekä siitä kyetäänkö hankkeen puitteissa muodostettu tietotaito siirretyksi riskialueiden
mayayhteisöjen ja kuntien käyttöön helposti omaksuttavassa muodossa.
Yhteiskunnan eri osien erilaatuiset valmiudet yhteistoimintaan tuottavat hankkeen onnistumiseen omat
kysymysmerkkinsä. Ovatko yhteiskunnan eri osat (maakunnat ja kunnat) ja eri mayayhteisöt valmiita
keskinäiseen yhteistyöhön? Kuinka hyvin paikallishallinnon, alcandíojen ja cofradíojen välinen yhteistyö
sujuu? Onko koulutustilaisuuksiin kutsutuilla henkilöillä välineitä saavutetun, luonnonkatastrofeihin
liittyvän tietotaidon levittämiseen?
Näiden riskien minimoimiseksi hanke tehdään yhteistyössä CONRED:n ja USAC:n kanssa. AMEU:n
pitkä asiantuntemus koulutushankkeiden toteuttamisessa, työryhmän vahvistaminen kasvatustieteiden
ja mayatiedon asiantuntijoilla sekä fasilitaattoreiden käyttö koulutustilaisuuksissa vähentänevät
tiedonsiirron onnistumiseen sekä dokumentointiin liittyviä riskejä. Koulutustilaisuuksissa kiinnitetään
huomiota osallistujien motivointiin.
Hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää että poliittinen toimintaympäristö säilyy suotuisana.
3.7 Luoko hanke jonkin uuden rakenteen tai toimintatavan, vai tuetaanko sen avulla jo olemassa
olevaa? Selvitä.
Hanke täydentää olemassa olevia mekanismeja. Hallituksella ja CONRED:lla on suuria vaikeuksia
ulottaa toimintojaan syrjäisille seuduille, joten hanke täyttää tämän tarpeen.
Hanke luo täysin uudenlaisen luonnonkatastrofien ehkäisymekanismin, sillä se yhdistää mayojen
perinnetietoja ja akateemista tietoa aiheesta. Hankkeen tuloksina syntyvät kattavat riskianalyysit ja
kriisisuunnitelmat ovat uusi rakenne, joka guatemalalaisilta kunnilta ja näiden mayayhteisöiltä tällä
hetkellä puuttuu.
3.8 Miten ja milloin vastuu hankkeesta siirretään paikalliselle hallinnolle, paikalliselle järjestölle tai
hyödynsaajille itselleen?
AMEU on vastuussa hankkeen toteutuksesta. Koulutustilaisuuksissa sekä näiden välillä koottavat
riskianalyysit, kriisisuunnitelmat ja best practices -listat antavat paikallisille (kunnat, mayayhteisöt)
selkeitä välineitä luonnonkatastrofisidonnaiseen riskienhallintaan. Paikallishallinnon ja mayayhteisöjen
edustajien kouluttaminen riskien kartoittamisessa sekä kriisisuunnitelmien valmistamisessa mahdollistaa
sen, että vastuu hankkeen kehitystavoitteiden saavuttamisesta siirtyy vähitellen yhteisöille ja
paikallishallinnoille itselleen, hankkeen ollessa vielä toteutusvaiheessa. Hankkeen päättyessä vastuu
kriisianalyysien ja -suunnitelmien tekemisestä on siirtynyt kokonaan kohdekunnille itselleen.
Koulutustilaisuuksissa kerätyt tiedot siirretään systematisoiduissa, painetuissa ja sähköisissä muodoissa
paikallishallintojen hyödynnettäväksi sekä näiden riskienhallinnan tueksi. Tuotettujen dokumenttien
avulla hankkeen tuloksista ja kehitetyistä menettelytavoista voidaan tiedottaa kunnissa, jotka eivät ole
olleet hankkeen kohdealueita. Hankkeen valmiuksia antavan luonteen vuoksi järjestetyt
koulutustapaamiset hyödyntävät yhteisöjä vielä pitkään hankkeen päättymisen jälkeen.
4. Hyödynsaajat
4.1 Keitä ovat hankkeen välittömät hyödynsaajat? Paljonko heitä on (arvio)?
Välittömiä hyödynsaajia ovat Alta Verapazin (Cobán, San Cristóbal Verapaz ja San Juan Chamelco) ja
8. 8(16)
El Quichén (Nebaj, San Juan Cotzal, San Gaspar Chajul y Sacapulas) kunnat sekä mayayhteisöt, jotka
hyötyvät luonnonkatastrofien haittojen minimoimisesta. Kuntien asukkaista välittömiä hyödynsaajia
ovat erityisesti ne, jotka asuvat, työskentelevät ja saavat toimeentulonsa erityisen riskialttiilla
vyöhykkeillä tai ovat muutoin alttiita poikkeaville luonnonilmiöille sosiaalisen asemansa tai vähäisten
tulojensa vuoksi. Hankkeen välittömät hyödynsaajat pitävät sisällään 350 koulutukseen osallistuvaa
paikallishallinnon ja kansalaisryhmien edustajaa. Järjestettäessä koulutustilaisuuksia huomioidaan
osallistujien tasapuolinen sukupuolijakauma.
Hankkeen kuntien asukasmäärät:
Alta Verapaz: El Quiché:
San Juan Chamelco: 18 000 Nebaj: 25 000
Cobán: 94 000 San Juan Cotzal: 20 000
San Cristóbal Verapaz: 20 000 San Gaspar Chapul: 19 000
yhteensä 132 000 asukasta Sacapulas: 23 000
yhteensä 87 000 asukasta
yhteensä: 219 000
4.2. Keitä ovat hankkeen välilliset hyödynsaajat?
Välillisiä hyödynsaajia ovat AMEU:n, CONRED:n, GuateAmalan ja Conjuven järjestöaktiivit.
Kymmenkunta USAC:n ja Universidad de Vallen opiskelijaa hyötyvät hankkeesta välillisesti tehdessään
työharjoittelun tai lopputyönsä hankkeen aihepiiristä. Välillisiin hyödynsaajiin lukeutuvat Alta Verapazin
ja El Quichen muut kunnat sekä muut Guatemalan alueet (kunnat ja maakunnat), joihin hankkeen
tuloksia voidaan soveltaa.
Jos haettava avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:
4.3 Miten hyödynsaajat itse osallistuvat hankkeeseen?
Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:
4.4. Erittele hankkeeseen osallistumisen tavat kunkin hyödynsaajaryhmän osalta erikseen.
Riskialueiden kuntalaiset osallistuvat hankkeeseen ottamalla osaa heille suunniteltuihin
koulutustilaisuuksiin. Koulutustilaisuuksissa kuntalaisia kapasitoidaan aktiivisesti käyttämällä
Participatory Rural Appraisal -menetelmiä. Osallistavilla PRA-menetelmillä ja työkaluilla kuntalaisilta
kerätään tietoa, analysoidaan tilannetta, vertaillaan vaihtoehtoja ja synnytetään keskustelua. PRA-
menetelmien avulla pyritään löytämään luonnonkatastrofien tuhovaikutusten minimoimiseen ja
kriiseistä selviytymiseen uusia ja monipuolisia näkökulmia. Esille tulleista asioista keskustellaan
ulkopuolisen (fasilitaattorin) avulla. Keskustelujen ja analyysien päämääränä on aktiivinen toiminta
vallitsevan tilanteen muuttamiseksi. PRA-menetelmien käyttö on perusteltua, sillä hanke tähtää siihen
että mayayhteisöissä ymmärrettäisiin nykyisen toimintakulttuurin muutostarve.
AMEU:n järjestöaktiivit ja mayayhteisöjen viranomaiset osallistuvat koulutustilaisuuksien
toteuttamiseen ja tiedonvälitykseen. Koulutustapaamisissa saatu tieto välitetään relevanteille toimijoille,
kuten hankkeen kohdealueiden paikallishallinnoille sekä mayayhteisöjen hallinnolle.
Kymmenkunta yliopisto-opiskelijaa tekee työharjoittelunsa ja lopputyönsä hankkeen aiheesta.
5. Hankkeen tavoite, toteutussuunnitelma ja seuranta
Tavoitteet
5.1 Mikä on hankkeen pitkän tähtäimen kehitystavoite?
Hankkeen pitkän tähtäimen kehitystavoite on luonnonkatastrofien haittavaikutusten vähentäminen.
9. 9(16)
5.2 Mikä on hankkeen välitön tavoite? (Alueellisesti ja hyödynsaajien osalta rajattu)
Hankkeen välitön tavoite on vähentää mayayhteisöjen alttiutta luonnonkatastrofeille sekä kehittää
yhteisöjen kriisivalmiuksia (varautuminen ja toipuminen) Alta Verapazin ja El Quichén maakunnissa
Guatemalassa.
Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:
(myös pienempää hanketukea hakevat voivat halutessaan vastata tähän)
5.3. Mitkä ovat hankkeella tavoiteltavat tulokset?
1) Opetusmateriaalit.
On tehty paikallisten mayayhteisöjen käyttötarkoituksiin soveltuva opetusmateriaali
- kerätty mayojen perinnetietoa luonnonkatastrofeista
- analysoitu akateemista tietoa luonnonkatastrofeista
2) Paikallishallinnon parantunut tietotaito luonnonkatastrofeista
Yhteisöillä on tarvittavat tieto-taidot katastrofien ennaltaehkäisemisestä ja toiminnasta kriisitilanteissa.
Yhteisöt tuntevat luonnonkatastrofien vaikutukset ja ymmärtävät nykyisen toimintakulttuurin
muutostarpeen (esim. hakkuiden ja riskipaikoille rakentamisen vähentäminen). Paikallishallinnot ja
yhteisöt ovat selvillä olemassa olevista valtion ja kansainvälisten järjestöjen tukimuodoista ja hätäavusta.
3) Verkostoituneet toimijat
Toimijat ovat verkostoituneet:
- kunnan sisällä
- maakunnan sisällä
- Alta Verapazin ja El Quichen välillä
- mayayhteisöjen ja paikallishallinnon kesken kaikissa yllä olevissa
4) Kattavat riskianalyysit ja kriisisuunnitelmat
Kattavat riskianalyysit ja kriisisuunnitelmat on tehty jokaiselle hankkeen paikkakunnalle. Molemmat
ottavat huomioon yhteisöjen haavoittuvimmat ryhmät ja alueet.
Toteutus
5.4 Millaisilla toimenpiteillä hankkeen tuloksiin ja välittömään tavoitteeseen pyritään? Mikäli
mahdollista, merkitse tähän myös toimenpiteiden karkea (vuositason) toteutusaikataulu.
Tulos 1: Hanke alkaa kolmen kuukauden suunnitteluvaiheella josta vastaa kolmen hengen työryhmä,
joka koostuu maya-yhteisön edustajasta, ympäristöasiantuntijasta sekä kasvatustieteilijästä. Työryhmä
kartoittaa kohdealueiden erityispiirteet, selvittää millaisia tekijöitä riskianalyysia valmistettaessa tulisi
ottaa huomioon ja pohtii kuinka luonnonkatastrofeja voitaisiin ehkäistä kohdealueilla. Työryhmä
koostaa virallisten tahojen (CONRED ja USAC) ja alueiden perinnetiedoista mayayhteisöjen käyttöön
soveltuvan koulutusmateriaalin. He selvittävät myös olemassa olevat valtion ja kansainvälisten
järjestöjen tukimuodot.
Tulokset 2 – 3: Hankkeen tärkein toimenpide on koulutustilaisuuksien järjestäminen paikallishallintojen
edustajille sekä mayayhteisöjen jäsenille jokaisessa hankkeeseen osallistuvassa kunnassa.
Koulutustilaisuudet valmistellaan hankkeen kohdealueiden tarpeisiin soveltuviksi alkuvaiheessa kerättyjä
tietoja hyödyntämällä. Hankkeen ensimmäisenä vuonna järjestetään koulutustilaisuuksia kolmessa Alta
Verapazin maakunnassa sijaitsevassa kunnassa (kolme jokaisessa kunnassa eli kaikkiaan 9
koulutustilaisuutta, joista kuhunkin kutsutaan 50 osallistujaa). Hankkeen toisena vuonna järjestetään
koulutustilaisuuksia neljässä El Quichen maakunnassa sijaitsevassa kunnassa (kolme jokaisessa kunnassa
eli kaikkiaan 12 koulutustilaisuutta, joista kuhunkin kutsutaan 50 osallistujaa). Hankkeen viimeisenä
vuonna järjestetään ensin koulutustilaisuuksia, joihin osallistuvat kootaan hankkeen aikaisemmassa
vaiheessa (ensimmäinen vuosi) mukana olleista Alta Verapazin kunnista. Seuraavaksi
koulutustilaisuuksia järjestetään hankkeen seuraavassa vaiheessa (toinen vuosi) mukana olleille El
Quichen maakunnan kuntalaisille. Lopuksi järjestetään kaksi yhteistä koulutustilaisuutta El Quichen ja
Alta Verapazin toimijoille.
10. 10(16)
Kaikki koulutustilaisuudet ovat kaksipäiväisiä. Ne toteutetaan siten, että ensimmäisenä päivänä
asiantuntijat pitävät esitelmiä alueeseen kohdistuvista luonnonriskitekijöistä sekä tavoista, joilla
luonnonkatastrofien seurauksiin voidaan varautua. Esitelmien jälkeen osallistujat jaetaan pienryhmiin.
Ensisijaisena välineenä pienryhmien osallistamisessa toimii Participatory Rural Appraisal -menetelmä.
Toisena päivänä pienryhmissä käytyjä keskusteluja analysoidaan koulutustilaisuuksiin osallistuvien
fasilitaattoreiden avulla. Samalla fasilitaattorit kokoavat osallistujien tietoja ja kokemuksia
luonnonkatastrofeista.
Koulutustapaamisissa ja erityisesti pienryhmäkeskusteluissa korostetaan naapurikuntien välisen
koordinoinnin ja yhteistyön vahvistamisen merkitystä luonnonkatastrofitilanteessa. Jokainen
koulutustilaisuus arvioidaan erikseen, jotta koulutustilaisuuksia voidaan kehittää hankkeen edetessä.
Sisällöltään alueellisesti vaihtelevissa koulutustilaisuuksissa kerrotaan kohdealueiden erityispiirteistä, siitä
millaisia luonnonkatastrofeja alueille saattaa kohdistua, paikallisten viranomaisten tiedoista ja taidoista,
alueen infrastruktuurista sekä ekosysteemistä ja sen vaikutuksista riskeihin.
Keskeisimpiä toimenpiteitä ovat:
a) Fasilitaattoreiden valinta (2 kpl)
b) Yhteistyösopimusten allekirjoittaminen yhteistyökumppaneiden kanssa (USAC, Conjuve,
GuateAmala)
c) Temaattisen oppisuunnitelman laatiminen
d) Temaattisen sisällön valmistaminen
e) Koulutusohjelmien ja arviointilomakkeiden laatiminen
f) Kohderyhmän määrittäminen ja seminaariin kutsuminen
g) Tapaamisten toteuttaminen ja arviointi
h) Osallistumistodistusten jakaminen
Koulutustilaisuuksien jälkeen tapahtumissa kerätyt tiedot ja kokemukset kootaan ja systematisoidaan.
Tuotettu materiaali toimii paikallishallintojen välineenä luonnonkatastrofeihin varauduttaessa. Yhtälailla
systematisoitu materiaali helpottaa oikeanlaisten, tehokkaiden toimintamallien valitsemista
luonnonkatastrofitilanteissa. Koulutustapaamisten tulokset asetetaan säännöllisesti päivitettäville
AMEU:n internetsivuille. Loppuraportti jaetaan osallistujille sekä monisteina että sähköpostitse.
Materiaalit tehdään hankkeen paikallisilla mayakielillä. Oppimateriaalia päivitetään koulutustilaisuuksissa
kerätyillä tiedoilla (Tulos 1).
Tulos 4: Jokaisen paikallisen koulutustilaisuuden välissä (ensimmäisenä ja toisena vuonna) on kolme
kuukautta, jona aikana hankkeen kohdekunta kehittää omaa kriisianalyysiään sekä kriisisuunnitelmaansa.
Jokaiseen kuntaan nimetään vastuuhenkilö, joka vastaa kunnan kriisisuunnitelman teon koordinoinnista
sekä toimii yhteyshenkilönä kunnan ja AMEU:n välillä.
Keskeisimpiä toimenpiteitä ovat:
a) Yhteisöjen haavoittuvaisten alueiden määrittäminen
b) Haavoittuvaisten ryhmien erityistarpeiden huomioonottaminen kriisitilanteissa
c) Vastuuhenkilöiden nimeäminen kriisisuunnitelman eri osille
d) Ryhmien perustaminen (ensiapu, pelastus, arviointi, ruoka-apu, tietoisuuden lisääminen)
Jos haettava avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:
5.5. Mitä hankkeen toteutuksen vastuunjaosta on kumppanin kanssa sovittu?
11. 11(16)
Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:
5.6 Kuvaa hankkeen toteutus- ja seurantaorganisaatio ja vastuunjako
AMEU:n hallitus
SYL:n hallitus
Sihteeri Hankekoordinaattori
& SYL:n hankekoordinaattori
Kirjanpitäjä assistentti
SYL:n Guatemalan maaryhmä
Asiantuntijat (3) Fasilitaattorit (2)
Seminaarit ja koulutustapaamiset
- AMEU:n hallitus on ylin elin, joka antaa hankkeen toteuttamiseen liittyviä toimintaohjeita
AMEU:n hallitus osallistuu myös hankkeen toimintojen seurantaan
- Hankekoordinaattori vastaa koulutustilaisuuksien käytännönjärjestelyistä ja hankkeen
paikallishallinnosta.
- Hankekoordinaattorin avustaja auttaa hankekoordinaattoria hankkeen hallinnoinnissa.
Assistentti systematisoi myös koulutustilaisuuksien tulokset.
- Sihteeri vastaa toimistotöistä AMEU:n toimistolla sekä sisäisistä ja ulkoisista yhteyksistä.
- Kirjanpitäjä vastaa budjetoinnista, budjetin toimeenpanosta sekä talousseurannasta.
- Asiantuntijoiden tehtävänä on temaattisen sisällön kehittäminen.
- Fasilitaattorit vastaavat opetuksesta koulutustapaamisissa.
- Seminaarit ja koulutustapaamiset ovat maya-yhteisöille suunnattuja koulutustilaisuuksia
luonnonkatastrofiteemasta.
- SYL:n hankekoordinaattori vastaa hankkeen hallinnosta Suomessa, avustaa kumppania
hankkeen toteutuksessa ja raportoin SYL:n hallitukselle hankkeen tilanteesta.
- SYL:n Guatemalan maaryhmä koostuu espanjan kielentaitoisista ylioppilaskuntien
vapaaehtoisista. Maaryhmä seuraa hankkeen suunnitelman mukaista toteutusta, tiedottaa
hankkeesta ylioppilaskunnissa ja avustaa tarvittaessa SYL:n hankekoordinaattoria hankkeen
hallinnoinnissa.
- SYL:n hallitus seuraa hankkeen edistymistä SYL:n hankekoordinaattorin raporttien pohjalta. Se
tarkistaa ja hyväksyy ulkoasiainministeriölle lähetettävät vuosiraportit.
Seuranta
5.7 Millä tavoin suomalaisen järjestön vastuuhenkilöt seuraavat hanketta ja sen varainkäyttöä sekä
osallistuvat hankkeen toteutukseen?
SYL seuraa hanketta säännöllisen sähköpostitse tapahtuvan kirjeenvaihdon lisäksi neljännesvuosi- ja
vuosiraporttien avulla. Seurantaan osallistuu puolipäiväisen hankekoordinaattorin lisäksi vapaaehtoisista
ylioppilaskuntien edustajista koostuva KENKKU ja erityisesti KENKKU:n Guatemalan maaryhmä.
SYL antaa AMEU:lle institutionaalista tukea järjestönä kehittymisessä.
5.8 Miten paikalliset yhteistyökumppanit seuraavat hanketta ja sen varojenkäyttöä?
Hankekoordinaattori ja assistentti osallistuvat jokaiseen koulutustapaamiseen. Tilaisuuksissa kerätään
palautetta palautekeskusteluin ja –lomakkein. Kouluttajat raportoivat koulutuksista
hankekoordinaattorille. Hankekoordinaattori kirjoittaa selvityksen jokaisesta koulutustapaamisesta
AMEU:n hallitukselle. Neljännesvuosittain kouluttajat, hankekoordinaattori, assistentti ja AMEU:n
hallitus kokoontuvat hankkeen seurantapalaveriin.
AMEU:n hallitus seuraa hanketta seuraavin toimenpitein:
a) Tarkistaa hankekoordinaattorin raportit
b) Tarkistaa hankkeen toimintobudjetin
c) Tarkistaa laskut ja kustannusten vastaavuuden budjetin kanssa
12. 12(16)
5.9 Millaista sanallista tai numerotietoa hankkeen etenemisestä kerätään?
INTERVENTIO- TARKISTAMISEN
MITTARIT
LOGIIKKA VÄLINEET
HANKKEEN Luonnonkatastrofien
KEHITYS- haittavaikutukset paikallisesti
TAVOITE ovat vähentyneet
1. Alta Verapazin ja El - 350 mayayhteisöjen edustajalla on - Haastattelut
Quichén mayayhteisöt tietotaitoa luonnonkatastrofien - Vierailut yhteisöissä
huomioivat alttiuden ehkäisemisestä sekä niiden hallinnasta - Koulutusten
katastrofeille ja toimivat evaluointilomakkeet
ennaltaehkäisevästi. - Yhteisöt ja muut sidosryhmät
soveltavat käytännössä tietämyksensä ja
HANKKEEN - Haastattelut
2. Alta Verapazin ja El organisoituvat eri tahoilla ja ryhmissä. - Vierailut yhteisöissä
VÄLITTÖMÄT Quichén mayayhteisöt
TAVOITTEET - Katastrofitiedotteet
omaavat toiminta- ja - Paikallishallinnon politiikka- ja
kriisivalmiudet
toimintalinjaukset
katastrofitilanteissa sekä
toimivat aktiivisesti
korjatakseen tuhot
1.1 Oppimateriaalin sisältö - Opetusmateriaali
(akateeminen/perinnetieto) - Haastattelut
1.2 Oppimateriaalin vastaavuus - Koulutusten
tarpeisiin evaluointilomakkeet
1.3 Oppimateriaalin ymmärrettävyys - Yhteistyösopimukset
2.1 Koulutetuista vähintään 80 - Opetusmateriaali ja
prosentilla on lisääntynyt tietoisuus opetussuunnitelma
luonnonkatastrofien syntytavoista, - Osallistujaluettelot
vaikutuksista ja ehkäisystä - Best Practices-lista
2.2 Kaikkien kohdekuntien hallinto on - Haastattelut
tietoinen olemassa olevista valtion ja - Hakkuukartat
kansainvälisten järjestöjen - Maistraatti
tukimuodoista ja hätäavusta vuoteen - Rekisteri uusista taloista
2011 mennessä - Pää- ja sivuteiden raivaustiedot
2.3 Hakkuiden määrä kohdekuntien - Evakuoitujen määrä ja
1. Paikallisten mayayhteisöjen vuorten rinteillä on vähentynyt 30% evakuoinnin kesto
käyttötarkoituksiin soveltuva vuoden 2006 tasosta vuoteen 2011 - Katastrofien rahalliset vahingot
opetusmateriaali on tehty mennessä - Toimitetun ruoka-avun määrä
2.4 Kohdekuntien riskialttiille paikoille (kiloina/perheinä)
2. Yhteisöillä ja ei rakenneta uusia taloja vuoteen 2011 - Pelastustöiden laajuus ja
paikallishallinnoilla on mennessä nopeus
lisääntynyt tieto-taito 2.5 Luonnonkatastrofien aiheuttamat - Kriisitiedotus
katastrofien taloudelliset vahingot ovat vähentyneet - Muut katastrofien jälkityöt
HANKKEELLA
ennaltaehkäisemisestä ja 20% aikaisempien vastaavien (aika/laatu)
TAVOITEL- toiminnasta kriisitilanteissa
TAVAT katastrofien tuhoista vuoteen 2016
mennessä - Sidosryhmähaastattelut
TULOKSET 3. Alueen yhteisöt ja - Sähköpostilistojen aktiivisuus
sidosryhmät ovat 2.6 Yhteisöt toipuvat
luonnonkatastrofeista huomattavasti - Kontaktipankkien laajuus
verkostoituneet hallinnon eri
tasoilla. nopeammin verrattuna vastaaviin - Tuotetut suunnitelmat
aikaisempiin katastrofeihin vuoteen - Vastuuhenkilöiden haastattelut
4. Kattavat riskianalyysit ja 2016 mennessä - Yhteisöissä ja
kriisisuunnitelmat on tehty paikallishallinnoissa tehdyt uudet
3.1 Yhteydenpito ja yhteistyö
toimijoiden välillä on lisääntynyt aloitteet
merkittävästi vuoteen 2011 mennessä - Kriisisuunnitelmissa
3.2 Tietoisuus muiden yhteisöjen määriteltyjen toimenpiteiden
toimintamuodoista täytäntöönpanon määrä ja aste
kriisitilanteissa
4.1 Kuntien riskialueet identifioitu
alueen ensimmäisenä hankevuotena
4.2 Vastuuhenkilöt nimitetty ja tehtävät
määritelty alueen ensimmäisenä
hankevuotena
4.3 Ryhmät muodostettu ja
toimintavalmiita vuonna 2010 (ensiapu,
pelastus, evakuointi, ruoka-apu, tiedotus
ja valistus
4.4 Kriisisuunnitelmat integroituneet
osaksi yhteisöjen ja paikallishallintojen
suunnittelua ja toimintaa vuonna 2011
13. 13(16)
5.10 Missä ja miten hankkeen paikalliskulujen kirjanpito ja tarkastus järjestetään?
Paikanpäällä oleva kirjanpitäjä ja tilintarkastustoimisto hoitavat.
5.11 Onko hankkeelle suunniteltu väliarviointia tai evaluointia sen päätyttyä? Jos, niin miten
arviointi tai arvioinnit toteutetaan?
Hankkeen loppuevaluointi suoritetaan joulukuussa 2010, ennen mahdollista jatkohanketta.
Väliarvioinnit suoritetaan joka vuosi hankeseurantamatkojen yhteydessä.
6. Vapaamuotoinen selostus hankkeesta ja sen toimintatavasta
(vapaaehtoinen: jos hankesuunnitelmalomakkeen muut kysymykset eivät sovi tai riitä hankkeen
kuvailemiseen, kerro tässä lisätietoja.)
7. Hankkeen budjetti ja rahoitussuunnitelma
Hankkeen budjetti 2008 2009 2010 Yhteensä
1. Henkilöstökulut (Liite 1)
Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 0 0 0 0
Suomalaisten asuminen ja matkakulut 0 0 0 0
Paikallisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 14 840 15 630 16 485 46 955
Muut henkilöstökulut 1 275 1 305 1 135 3 715
Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0 0 0
Henkilöstökulut yhteensä 16 115 16 935 17 620 50 670
2. Toimintokulut (esimerkiksi koulutus) (Liite 2)
Ostetut asiantuntijapalvelut 18 258 11 875 12 295 42 428
Muut kulut 4 518 6 000 7 350 17 868
Toimintokulut yhteensä 22 776 17 875 19 645 60 296
3. Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (Liite 3)
Laite- ja materiaalihankinnat 840 0 0 840
Rakentaminen 0 0 0 0
Muut hankinnat 0 0 0 0
Tavaralahjoitusten arvo 0 0 0 0
Materiaalit, hankinnat ja investoinnit yhteensä 840 0 0 840
4. Käyttö ja kunnossapito (Liite 4)
Käyttökulut 0 0 0 0
Kunnossapitokulut 0 0 0 0
Käyttö ja kunnossapito yhteensä 0 0 0 0
5. Seuranta-, arviointi- ja tiedotuskulut (Liite 5)
Henkilöstökulut ja ostopalvelut 0 0 0 0
Matka- ja majoituskulut 5 024 5 100 5 180 15 304
Muut kulut 4 157 3 844 4 242 12 243
Tiedotuskulut Suomessa (enint. 5% kokonaiskuluista) 2 195 2 065 2 175 6 435
Seuranta-, arviointi- ja tiedotuskulut yhteensä 11 375 11 009 11 597 33 981
TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 51 106 45 819 48 862 145 787
6. Hallintokulut (Liite 6)
Hallinnon palkka- ja sivukulut 5 625 5 040 5 380 16 045
Toimistokulut 50 50 50 150
Suomalaisen järjestön lakisääteiset tilintarkastuskulut 0 0 0 0
14. 14(16)
Varainhankinnan kulut (ei tiedotuskuluja) 0 0 0 0
Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0 0 0
Hallintokulut yhteensä 5 675 5 090 5 430 16 195
HANKKEEN KOKONAISKULUT YHTEENSÄ 56 781 50 909 54 292 161 982
Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (enint. 10%) 9,99 10,00 10,00 10,00
Hankkeen rahoitussuunnitelma 2008 2009 2010 Yhteensä
1. Järjestön omarahoitus (Liite 7)
Rahallinen osuus 4 258 3 822 4 073 12 153
Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitus 4 257 3 815 4 073 12 145
Järjestön omarahoitus yhteensä 8 515 7 637 8 146 24 298
Omarahoitus kokonaiskuluista (vähintään 15%) 15,00 15,00 15,00 15,00
2. Ulkoasiainministeriön hanketuki
Aiempi hanketuen myöntö
HAETTAVA HANKETUKI 48 266 43 272 46 146 137 684
HANKKEEN KOKONAISRAHOITUS YHTEENSÄ 56 781 50 909 54 292 161 982
8. Hankkeen kehityspoliittiset päämäärät ja läpileikkaavat teemat
8.1. Mikä on tai ovat hankkeen kehityspoliittinen päämäärä tai päämäärät? Merkitse yksi
päätavoite ja korkeintaan kolme merkittävää osatavoitetta:
Päätavoite Osatavoite
X Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen
Peruskoulutuksen ulottaminen kaikille
Sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman parantaminen
Lapsikuolleisuuden vähentäminen
Odottavien äitien terveyden parantaminen
HIV/AIDS:in vastainen työ
Malarian ja muiden merkittävien tautien vastustaminen
X Ympäristön kestävä kehitys
Puhtaan veden saanti
Slummien olojen kohennus
Yksityisen sektorin toimintaedellytysten ja taloudellisen
vuorovaikutuksen lisääminen
X Demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen
X Rauhantilan ja turvallisuuden edistäminen
Oikeudenmukaisen ja sääntöperusteisen kansainvälisen kauppa- ja
rahoitusjärjestelmän kehittäminen
Kehitysmaiden velkaongelman ratkaiseminen kansallisin ja
kansainvälisin toimin
Uuden teknologian ja erityisesti informaatioteknologian hyötyjen
saattaminen kehitysmaiden käyttöön yhdessä yksityisen sektorin
kanssa
Ei mikään edellä mainituista. Muu, mikä?
Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen, muuten
siirry kysymykseen 8.3.
15. 15(16)
8.2 Miten hankkeen suunnittelussa on huomioitu kehitysmaan köyhyydenvähentämisohjelma
(PRSP) tai vastaava? Jos sitä ei ole huomioitu, perustele miksi:
Hankkeen suunnitteluvaiheessa Guatemalalla ei ole ollut valmista köyhyydenvähentämisohjelmaa. Näin
ollen PRSP:tä ei ole voitu huomioida.
8.3. Kehityspolitiikan läpileikkaavat teemat
Kehityspoliittiseen ohjelmaan sisältyy joukko ns. läpileikkaavia teemoja, joiden toteutumiseen
pyritään kehityspolitiikassa kautta linjan.
Vastausohje: merkitse kohtaan "vaikutus" alla olevan taulukon mukainen merkki sen mukaan,
millaisia vaikutuksia arvioit hankkeella olevan. Perustele yhdellä virkkeellä tärkeimmät myönteiset
ja haitalliset vaikutukset
Vastausvaihtoehdot: ++ merkittävä myönteinen vaikutus
+ myönteinen vaikutus
0 ei vaikutusta
- haitallinen vaikutus
Teemat Vaikutus Perustelu/lisätiedot
Ympäristövaikutukset:
Puhtaan veden saanti ja haku + Paikallisten yhteisöjen valmentaminen
sekä sanitaatio luonnonkatastrofeihin varautumiseen ja niistä
toipumiseen parantaa mahdollisuuksia puhtaan veden
saantiin kriisitilanteissa.
Ympäristökuormitus (maa, vesi, + Luonnonvarojen kestävällä käytöllä
ilma(sto), jäte) luonnonkatastrofien haittavaikutuksia on mahdollista
minimoida. Samalla ympäristökuormitus pienenee.
Luonnon monimuotoisuuden + Myrskyihin, tulviin ja tuliperäisiin hasardeihin
säilyminen valmistauduttaessa luonnon monimuotoisuuden
säilyttäminen on merkittävässä asemassa.
Luonnonvarojen kestävä käyttö ++ Luonnonvarojen kestävällä käytöllä
(ml. energia, kulutus, eroosio) luonnonkatastrofien haittavaikutuksia on mahdollista
minimoida.
Sukupuolten välisen eriarvoisuuden vähentäminen
Työn jakaantuminen 0
sukupuoleen perustuen
Naisten tulonhankinta, 0
omistusoikeudet
Naisten osallistuminen + Hanke kannustaa naisia, vanhuksia ja muita
päätöksentekoon ”erityisryhmiä” osallistumaan paikalliseen
päätöksentekoon.
Lisääntymisterveys, 0
lisääntymisoikeudet
Väkivallan vähentyminen 0
Yhtäläiset 0
koulutusmahdollisuudet
Helposti syrjäytyvien ryhmien tukeminen (vammaiset, etniset tai uskonnolliset vähemmistöt,
alkuperäisväestö, lapset)
16. 16(16)
Helposti syrjäytyvät ryhmät + Huomioimalla helposti syrjäytyvien ryhmien
yhteisön jäseninä erityistarpeet kriisitilanteissa, hanke tukee näiden
(asennoituminen helposti asemaa paikallisyhteisöjen täysivaltaisina jäseninä.
syrjäytyviin ryhmiin)
Helposti syrjäytyvien ryhmien ++ Hanke pyrkii aktiivisesti osallistamaan helposti
osallistaminen syrjäytyviä riskiryhmiä (naiset, lapset, vanhukset) sekä
ottamaan huomioon näiden erityistarpeet
kriisitilanteissa.
Helposti syrjäytyvien ryhmien + Huomioimalla erityisryhmien tarpeet kriisitilanteissa
yhtäläiset oikeudet hanke tukee helposti syrjäytyvien ryhmien yhtäläisten
oikeuksien toteutumista.
Hyvä hallinto ja demokratian edistäminen
Korruption väheneminen 0
Paikallisen hyvän hallinnon + Suomen ylioppilaskuntien liitto antaa AMEU:lle
osaamisen edistäminen institutionaalista tukea, mikä edistää paikallisten
hyvän hallinnon osaamista.
Taloushallinnon avoimuus ja + Hankkeen taloutta seurataan säännöllisesti.
tiedonjako (toteuttajien välillä)
Kansalaisyhteiskunnan ++ Hanke tukee paikallisyhteisöjen tiedonsaantia
tiedonsaannin paraneminen levittämällä tietoa luonnonkatastrofeihin
varautumisesta ja niiden seurausten minimoimisesta.
Kansalaisyhteiskunnan ++ Hankkeessa hyödynnetään guatemalalaisten
osallistumisen lisääminen kansalaisjärjestöjen tieto-taitoa. Lisäksi hanke
kohdistuu Guatemalan mayavaltaisille alueille.
9. Allekirjoitukset
Paikka ja päivämäärä Paikka ja päivämäärä
Allekirjoitus Allekirjoitus
Nimen selvennys Nimen selvennys
Tehtävä Tehtävä
Liitteet:
Mahdolliset sopimukset, avustuspyynnöt ja toimiluvat
