SYL:n lausunto valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2013 valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle (HE 95/2012 vp)

1. Lausunto valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle 4.10.2012
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kiittää valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostoa
kuulemispyynnöstä ja lausuu valtion talousarviosta vuodelle 2013 (HE 95/2012 vp.) seuraavaa:
Yhteenveto
- Opintotukimäärärahat
o Talousarvioesitykseen on kirjattu opintotuen 20,5 miljoonan euron määrärahaleikkaus
opintotuen ehtojen kiristymisestä ja saajamäärän vähentymisestä johtuen. SYL esittää, että
valtiovarainvaliokunta kirjaa lausuntoonsa poliittisen tahtotilan, jonka mukaan tämä
määrärahaleikkaus annetaan täysimääräisenä liikkumavaraksi opintotuen rakenteen
kehittämisen työryhmälle.
o Opintotuen reaaliarvo heikkenee edelleen, sillä opintotuki ollaan sitomassa indeksiin vasta
vuonna 2014. Tiukassakin taloustilanteessa on ehdottoman tärkeää, että indeksiin
sitomisesta pidetään kiinni.
- Sairastavien opiskelijoiden kohtelu sairauspäiväraha-asioissa on edelleen kohtuutonta. SYL esittää,
että valtiovarainvaliokunta kirjaisi lausuntoonsa, että korkeakoulu-opiskelijoiden
sairauspäivärahan tasoa korotetaan vähintään vähimmäissairauspäivärahan tasolle ja että
sairauspäivärahan laskentatapa tulee muuttaa huomioimaan sekä opintoraha että ansiotulot.
- Yliopistoindeksin jäädyttäminen vuodeksi 2013 haittaa hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta nostaa
Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä.
- SYL on iloinen talousarvioesitykseen sisältyvästä korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen 1,45
miljoonan euron korotuksesta.
- SYL kiittää hallituksen talousarvioesitystä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS)
vuokrakustannusten korvaamiseen tarkoitetusta avustuksesta.
- SYL kantaa huolta opiskelijaliikkuvuuden rahoituksesta erityisesti Erasmus-ohjelman
viimeaikaisten rahoitusongelmien valossa.
- Valtion talousarviossa nuorisotakuulle on osoitettu riittämättömästi resursseja.
- SYL vastustaa hallitusohjelman mukaista kehitysyhteistyömäärärahojen jäädyttämistä vuoden 2012
tasolle vuosiksi 2013-2014.

2. Opintotuen rakenteellisesta kehittämisestä
Valtioneuvoston 22.3.2012 kehysriihen yhteydessä tekemän kannanoton mukaisesti opintotuen
rakenteellista kehittämistä valmistelemaan asetettiin työryhmä, jonka esitykset valmistuvat vuoden
2012 loppuun mennessä. Opintotuen uudistamista koskevat linjapäätökset on tarkoitus tehdä
vuoden 2013 kehysriihessä niin, että uudistettu opintotukijärjestelmä olisi voimassa vuonna 2014.
Opintotuen rakenteellisen kehittämisen tavoitteena työryhmässä on parantaa opintotuen
käyttöastetta sekä mahdollistaa tavoitteellinen ja täysipainoinen opiskelu ja valmistuminen
tavoiteajassa. Uudistuksen lähtökohtana on kustannusneutraalisuus. Tehtävänannon mukaisesti
myös toisen asteen opiskelijoiden 18–19-vuotiaiden opintorahaan tehdään ammatillisiin opintoihin
hakeutumista helpottavia tarkistuksia.
SYL:n mielestä työryhmän tavoitteiden saavuttaminen kustannusneutraalisti tulee olemaan erittäin
vaikeaa ja todennäköisesti mahdotonta. Tätä tukee näkemystä tukee myös edellisen, vuosina 2009-
2010 toimineen, opintotuen rakenteellisen kehittämisen työryhmän johtopäätökset, joiden mukaan
opintotuen suurin ongelma on sen riittämättömyys. Tuolloisen työryhmän ehdottamista
rakenteellisista uudistuksista pantiin syksyllä 2011 täytäntöön ainoastaan opintotuen saamisen
ehtojen kiristykset, kuten opintotuen muuttaminen yliopisto-opiskelijoilla kaksiportaiseksi ja
opintojen etenemisen seurannan tiukennus. On ilmiselvää, että näiden muutosten vaikutusta on
mahdotonta arvioida ennen kuin tällä hetkellä toimivan opintotuen rakenteellisen kehittämisen
työryhmän on määrä saada työnsä päätökseen.
SYL haluaa kiinnittää valiokunnan huomion siihen, että opintotukimäärärahoja leikataan
opintotuen ehtojen kiristymisen ja saajamäärän vähenemisen myötä peräti 20,5 miljoonalla eurolla.
SYL esittääkin, että valtiovarainvaliokunta kirjaa lausuntoonsa poliittisen tahtotilan, jonka
mukaan tämä määrärahaleikkaus annetaan täysimääräisenä liikkumavaraksi opintotuen
rakenteen kehittämisen työryhmälle.
Tällä toimenpiteellä voitaisiin helpottaa opintotuen rakenteellisen kehittämisen työryhmän
tehtävänannon toteuttamista.
Opintotuen sitominen indeksiin
Hallitusohjelmaan on kirjattu opintotuen indeksiin sitominen 1.9.2014 alkaen, mikä on kiitettävä ja
pitkävaikutteinen kohennus opiskelijoiden toimeentuloon. Tuki ehtii kuitenkin jäädä jälkeen
yleisestä kustannuskehityksestä ennen indeksiin sitomista. Tiukassakin taloustilanteessa on
ehdottoman tärkeää, että indeksiin sitomisesta pidetään kiinni, sillä opiskelijoiden toimeentulosta
huolehtiminen johtaa tarpeettoman työssäkäynnin vähenemisen kautta nopeampaan
valmistumiseen ja pidempiin työuriin.
Perheellisten opiskelijoiden asema
Hallitusohjelma lupaa tarkastella myös perheellisten opiskelijoiden asemaa. Tähän ei kuitenkaan ole
suunnattu määrärahoja.

3. Opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovittaminen
SYL on pettynyt, että talousarvioesityksessä ei ole vieläkään haluttu korjata opiskelijoiden
sairauspäivärahaan liittyviä epäkohtia. Sairauspäivärahalle siirryttäessä opiskelijan tulot putoavat
merkittävästi, mutta kiinteät kulut eivät muutu. Järjestelmässä ei oteta huomioon opiskelijoita
erillisenä ryhmänä vaan sairauspäivärahan laskenta perustuu joko työssäkäyvän tai työttömän
toimeentulon rakenteeseen. Sairauspäivärahan laskennassa otetaan opiskelijoiden osalta
huomioon ainoastaan työtulot tai opintoraha, vaikka opiskelijan säännölliset tulot muotoutuvat
useasta eri osasta. Opintotuessa on työssäkäyvistä poiketen tuloraja, jota korkeampia tuloja
opiskelijalla ei saa olla. Lisäksi opintoraha on sidottu opintojen etenemiseen ja tulorajoihin toisin
kuin esimerkiksi toimeentulotuki, joka on vastikkeetonta. Myöskään opintolainaa ei oteta huomioon
sairauspäivärahan laskennassa, vaikka se usein mm. toimeentulotukea haettaessa oletetaan tuloksi
mikäli opiskelijalle on lainantakaus myönnetty. Opiskelija on siten tulonsaannin jakauman suhteen
erilaisessa asemassa kuin muut palkansaajat tai muita etuuksia nostavat ryhmät. Tämän vuoksi
harva opiskelija uskaltaa siirtyä sairauspäivärahan varaan, vaan nostaa opintotukea ilman, että
opintopisteet karttuvat.
Opiskelijan sairauspäiväraha tulisi laskea työtulojen ja opintorahan perusteella. Opiskelija saa
ensimmäisten 55 sairauspäivän ajan sairauspäivärahaa opintorahan 25. osan verran (opintoraha on
298 euroa kuukaudessa). Tämä tarkoittaa 11,92 euroa päivässä. Vähimmäissairauspäiväraha on
22,04 euroa päivässä eli 551 euroa kuukaudessa. Vähimmäissairauspäiväraha on miltei puolet
enemmän kuin opiskelijan opintotuesta laskettu sairauspäiväraha.
SYL esittää, että valtiovarainvaliokunta kirjaisi lausuntoonsa, että korkeakoulu-
opiskelijoiden sairauspäivärahan tasoa korotetaan vähintään
vähimmäissairauspäivärahan tasolle. Muutos olisi kustannuksiltaan vain noin 1,1
miljoonaa euroa.
Lisäksi SYL esittää valtiovarainvaliokunnan lausuntoon kirjattavaksi, että
sairauspäivärahan laskentatapa tulee muuttaa siten, että laskennassa otetaan huomioon
sekä opintoraha että ansiotulot, jotta opiskelijoiden muista poikkeava tulorakenne
huomioidaan oikeudenmukaisella tavalla.
SYL painottaa lisäksi, että oikeus opintojen edistämiseen sairauden aikana tulee kirjata lakiin.
Opiskelu edistäisi monien opiskelijoiden tervehtymistä ja helpottaisi paluuta kokopäiväisen
opiskelun pariin. Pitkä poissaolo opinnoista nostaa kynnystä opiskelujen jatkamiselle, kun
esimerkiksi uupumuksen vuoksi sairauslomalla olevien asteittainen paluu on useassa tilanteessa
parempi kuin totaalinen muutos kerralla.
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (budjettimomentti 29.70.57)
SYL on iloinen talousarvioesitykseen sisältyvästä korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen 1,45
miljoonan euron korotuksesta. Korotus palauttaa opiskelija-aterian enimmäishinnan ja ateriatuen
suhteen samalle tasolle kuin se oli ennen 1.3.2012 toteutettua enimmäishinnan korotusta.
Opiskelija-aterian tukeminen on yksi parhaita opiskelijan arkeen kohdistuvia etuuksia, joka tarjoaa
jokaiselle opiskelijalle mahdollisuuden nauttia päivittäin terveellinen ateria. Kohtuuhintainen ja
laadukas ruokailu opiskelun yhteydessä on erittäin merkittävä täysipainoista opiskelua ja
opiskelijoiden hyvinvointia edistävä palvelu. Opiskelija-aterian hinta on opiskelijoiden
toimeentulon kannalta merkittävä kysymys, sillä opiskelijoiden mediaanituloista neljännes kuluu

4. ruokaan. Siksi SYL toivookin, että jatkossa opiskelijoiden ateriatuesta ja opiskelija-aterian
enimmäishinnasta päätettäisiin yhdellä kertaa.
Yliopistoindeksin jäädyttäminen
SYL on huolissaan yliopistoindeksin jäädyttämisen vaikutuksesta suomalaiseen osaamispääomaan.
Hallitusohjelmassa on asetettu tavoite nostaa Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen
2020 mennessä, minkä lisäksi talouskasvu ja kilpailukyky ovat tärkeä painopistealue hallituksen
työssä. Yliopistojen resurssien pienentäminen on selvässä ristiriidassa näiden kirjausten kanssa.
Tutkimusten mukaan korkeakoulutus on keskeinen kasvutekijä talouden muutosvaiheissa. Lisäksi
korkeakoulutus ja sen laatu ovat merkittäviä tekijöitä OECD-maiden välisissä kasvueroissa.
Koulutuksesta leikkaaminen tarkoittaakin suoran kilpailuedun antamista muille maille.
Perusrahoituksen muutos näkyy yliopistoissa suorimmin koulutuksessa, eli juuri sillä alueella,
jonka sujuva toiminta on keskeisintä hallitusohjelmassa asetettujen kansallisten osaamistavoitteiden
ja talouskasvun nopeuttamisen kannalta. Yliopistojen budjettirahoituksen kehitys on lamavuosia
1992-1993 lukuun ottamatta ottanut huomioon yleisen kustannustason nousun. SYL toivoo, että
valtiolla olisi nyt ja tulevaisuudessa rohkeutta panostaa tämän perinteen mukaisesti
korkeakoulutukseen ja pitää lupauksensa yliopistojen rahoituksen turvaamisesta.
Avustus vuokrakustannuksien korvaamiseen (budjettimomentti 29.70.58)
SYL kiittää hallituksen talousarvioesitystä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS)
vuokrakustannusten korvaamiseen tarkoitetusta avustuksesta. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön
YTHS:n vuokra-avustus on täsmärahoitusta opiskelukyvyn ylläpitoon, opiskelijoiden hyvinvointiin
ja terveyteen. Jos vuokra-avustus jäisi jälkeen säätiön todellisista vuokrista, tulee jälkeenjääneisyys
kertautumaan tulevina vuosina, mikä voi johtaa viime kädessä johtaa säätiön tuottamien
opiskeluterveydenhuoltopalveluiden heikkenemiseen. Avustuksella on merkittävä vaikutus
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n toimintaan ja yliopisto-opiskelijoiden opintojen
sujumiseen, erityisesti kun Kela ei voi sairausvakuutuslain 2005 tehdyn muutoksen jälkeen korvata
miltään osin YTHS:n vuokrakustannuksia. On hyvä, että momenttia tarkistetaan säännöllisesti
vuokrakustannusten nousun myötä.
Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus
SYL kantaa huolta opiskelijaliikkuvuuden rahoituksesta erityisesti Erasmus-ohjelman
viimeaikaisten rahoitusongelmien valossa. Opiskelijaliikkuvuus on keskeinen osa
korkeakoulutuksen kansainvälistymistä, eikä sen kehittämistä saisi unohtaa vaikeassakaan
taloudellisessa tilanteessa. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian (2009-2015) mukaisia
liikkuvuuden rahoitusohjelmia tulisi vihdoin alkaa toteuttaa. Erityisesti tulisi huomioida
strategisena painopistealueena Venäjä.
SYL pitää kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaation CIMO:n
työtä erinomaisen tärkeänä ja toivoo, että CIMO:n rahoitus turvataan myös jatkossa. SYL
muistuttaa, että EU-rahoituksen tällä alueella Suomi on perinteisesti ollut nettosaaja koulutukseen
suuntautuvien panostusten ansiosta.

5. Nuorisotakuu
SYL:n näkemyksen mukaan suurimman haasteen nuorisotakuun toteuttamiselle asettaa sille
osoitettavat resurssit. Tarvittavat toimet vaativat pitkäjänteisyyttä, läpileikkaavat suuren osan
julkisesta sektorista ja vaativat paljon sekä rahaa että henkilöstöresursseja. Valtion talousarviossa
vuodelle 2013 on resursseja osoitettavissa riittämättömästi, jolloin takuun toteutuminen on erittäin
hankalaa.
Maahanmuuttajien kotoutumiseen varatut määrärahat ovat riittämättömiä. Valtion tulisi kyetä
panostaa myös hankalina taloudellisina aikoina maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymisen
edistämiseen.
Kehitysyhteistyömäärärahat
Menestyvä kansainvälistyminen on avointa, vastuullista ja yhdenvertaista. Suomen on kannettava
globaali vastuunsa myös nostamalla kehitysyhteistyömäärärahansa kansainvälisten sitoumusten
mukaisesti 0,7 % bruttokansantulostaan. SYL vastustaa hallitusohjelman mukaista
kehitysyhteistyömäärärahojen jäädyttämistä vuoden 2012 tasolle vuosiksi 2013-2014.
Kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7% tavoite tulisi saavuttaa vuoteen 2015 mennessä vuosittaisilla
määrärahakorotuksilla (vuosittainen lisäkustannus 274 milj. € vuoden 2009 BKT:lla).
Helsingissä 4.10.2012
Jarno Lappalainen Matti Parpala
puheenjohtaja pääsihteeri