1. SYL sopo-tapaminen 23.3. kopo-tapaaminen 24.3.2011 Opiskelijabarometri Aleksis Nokso-Koivisto, Teemu Kemppainen Otus

3. Tutkimustiedon käyttö vaikuttamistyössä

4. Mikä on opiskelijabarometri?

6. Korkeakoulujärjestelmää, opiskelua, opiskelijan asemaa yhteiskunnassa ja opiskeluaikaista hyvinvointia käsittelevien opiskelijanäkökulmaisten tutkimusten toteuttaminen, edistäminen ja tiedon levittäminen yhteistyössä järjestöjen, koulutusalan toimijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa.

7. Otus taustaa

9. Opiskelijatutkimus kattaa monitieteisesti mm. seuraavia osa-alueita

10. Hyvinvointi ja toimeentulo (terveystutkimus, lääketiede, yhteiskuntatieteet)

11. Liikkuvuus ja kansainvälisyys (yhteiskuntatieteet, kasvatustiede

12. Korkeakouluopiskelu ja opintojen kulku (kasvatustiede)

14. Tutkimustiedon käyttö vaikuttamistyössä

15. Mikä on opiskelijabarometri?

17. Vertailukohtia Veronmaksajat laski budjettiriihen veropäätösten vaikutukset: Palkansaajan verot pysyvät tämän vuoden tasolla ! ! ! 3/1/1 !

18. Esimerkki 1 Lähde: www.syl.fi

19. Vertailukohtia 86.2009 Veronmaksajan taksvärkkipäivä maanantaina 8.6.2009 MMaanantaina 8. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä vuoden loppuun keskivertosuomalaisen tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. TTänä vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 42,2 prosenttia kansantuotteesta, kun mukaan lasketaan valtion, kuntien ja kirkon verot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä. *) - Veronmaksajain Keskusliitto juhlii taksvärkkipäivää erityisesti kunnianosoituksena kaikille niille työssä ahkeroiville, joiden voimin yhteinen hyvinvointimme rakennetaan ja rahoitetaan, toimitusjohtaja Teemu Lehtinen toteaa. LLehtinen muistuttaa, että vaikka yhteiskunnan verotuotot ovat ajankohtaisen vakavan suhdannetaantuman vaikutuksesta tänä vuonna notkahtamassa selvästi alaspäin, verotulojen kasvu on ollut erittäin voimakasta jo pitkään. Vuonna 2008 verojen kokonaismäärä oli 79,5 miljardia euroa eli kaikkien aikojen ennätystasolla. VVeronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,7 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, 1980-luvun lopussa kesäkuun alkupäiviin. Tällöin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. 1990-luvun lopulla taksvärkkipäivä valui jopa heinäkuun alkuun, mistä viime vuosina on hivuttauduttu taas asteittain parempaan suuntaan. **) VM:n tuoreimman suhdannekatsauksen (24.3.2009) mukaan kansantalouden veroaste on vuonna 2009 41,5 prosenttia. Kun tähän lisätään mm. kirkollisverojen vaikutus päädytään taksvärkkipäivän laskennassa pohjana olevaan 42,2 prosenttiin. KKatso myös: VVeroaste 1980 - 2009 (pdf)Verojen tuotto yhteensä 1995 - 2008 (pdf)Lisätietoa verotuksen rakenteesta

23. Kilpailu julkisuudesta – kumpi voittaa? ”yliopistokoulutusta arvioidessa ei voida tarkastella vain työmarkkinoiden tarvetta ja koulutusmäärien suunnittelussa tulee painottaa perusuran mukaista kehitystä” vs. ”korkeakoulutuksen läpäisyasteen huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää koulutusmääriä laskettaessa”

24. Vertailukohtia: tekstiä LLehdistötiedote 29.7.2009 Veronmaksajien Teemu Lehtinen budjettiehdotuksen verolinjasta: Kiristysten purku askel oikeaan suuntaan VValtiovarainministeriön budjettiehdotuksen verolinja merkitsee sitä, että suomalaisten palkansaajien verotus kiristyy vuonna 2010 arviolta 0,6 prosenttiyksikköä. Esimerkiksi keskituloisen 2866 euroa ansaitsevan veroprosentti kiristyisi 29,3 prosentista ensi vuonna arviolta 29,9 prosenttiin, mikä pienentäisi käteen jääviä tuloja 17 eurolla kuukaudessa. TTässä Veronmaksajain Keskusliiton arviossa on valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mitoituksen lisäksi huomioitu myös odotetut sosiaalivakuutusmaksujen ja keskimääräisen kunnallisveron korotukset sekä ennakoidun ansiokehityksen vaikutukset veroihin. IIlman budjettiehdotukseen sisältyviä uusia veroratkaisuja palkansaajan verotus uhkasi kiristyä ensi vuonna selvästi enemmän, jopa 1,4 prosenttiyksikköä. VVeronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää myönteisenä sitä, että valtiovarainministeriö on ottanut vakavasti ansiotulojen verotusta ensi vuonna uhanneen rajun kiristymisen huonoimpaan mahdolliseen aikaan eli talouden vakavan taantuman pohjalla. - Yli puolet palkansaajien verotusta ensi vuonna uhanneesta kiristymisestä höylättiin nyt pois, ja se on askel oikeaan suuntaan tässä vaikeassa tilanteessa. LLehtinen toivoo, että loputkin uhkaavasta kiristyksestä saadaan poistettua myöhemmin, kun muun muassa työmarkkinoilla muotoutuva palkkalinja on tiedossa. - Palkansaajien ostovoiman leikkaaminen kiristyvillä veroilla on nyt erityisen vahingollista, siksi kiristyksiä on myös jatkossa purettava määrätietoisesti. - Maltillinen palkkalinja muodostaisi hyvän pohjan loppujen kiristysten purkamiselle myöhemmin syksyllä tehtävillä päätöksillä, katsoo Lehtinen. EEdellisen kerran ansiotulojen verotus kiristyi voimakkaasti Ahon hallituksen aikana 1990-luvun alussa, mikä osaltaan pidensi ja syvensi tuolloista lamaa. Samaa virhettä ei kannata tässä taantumassa toistaa. - Ahon hallituksella ei ollut käytännössä juurikaan vaihtoehtoja verotuksen rajulle kiristämiselle, mutta nyt tilanne on toinen, muistuttaa Lehtinen - Orastavaa talouskasvua ei saa tällä kertaa vaarantaa kevytmielisillä veronkorotuksilla keskellä syvintä taantumaa, ja tässä suhteessa valtiovarainministeriö on nyt valinnut oikean linjan verotuksen kiristyspaineita purkamalla. BBudjettiehdotuksen mukaan sosiaalivakuutusmaksujen nousun verotusta kiristävä vaikutus puretaan työeläkemaksun sekä sairausvakuutuksen päiväraha- ja sairaanhoitomaksun osalta, minkä lisäksi puretaan ansiotason nousun verotusta kiristävä vaikutus. Pienituloisille kohdistetaan lisäksi erityinen lisäkevennys, kun kunnallisverotuksen perusvähennys korotetaan hallitusohjelman mukaisesti 2000 euroon. NNäistä keventävistä muutoksista huolimatta palkansaajien verotus siis kokonaisuutena kiristyy näillä näkymin jonkin verran ensi vuonna, sillä sosiaalivakuutusmaksujen korotuksia ei kompensoida täysimääräisesti ja myös keskimääräisen kunnallisvero nousee. FAKTA FAKTA MIELI- PIDE MIELI- PIDE FAKTA

25. Vertailukohtia: tekstiä Opiskelijajärjestöt: Maksuton korkeakoulutus on suomalaisen hyvinvoinnin perusta Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry katsovat ensi vuonna alkavan korkeakoulujen lukukausimaksukokeilun olevan todellinen uhka koulutukselliselle tasa-arvolle ja hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuudelle. Tähän asti maksuton koulutus on taannut kaikille yhdenvertaisen mahdollisuuden korkeakouluopiskeluun. Korkeakoulut voivat lain mukaan 1.1.2010 alkaen periä lukukausimaksuja ylempien englanninkielisten koulutusohjelmien opiskelijoilta, jotka tulevat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta. Lukukausimaksukokeilu muuttaa perustavanlaatuisesti suomalaista korkeakoulujärjestelmää ja asettaa eri kansallisuudet epätasa-arvoiseen asemaan. Suomi on tänä vuonna nostettu maailman vauraimmaksi maaksi brittiläisessä Prosperity Index – tutkimuksessa, jonka mukaan maamme kolme parhainta puolta ovat hallinto, turvallisuus ja koulutus. Voidaan siis kiistatta todeta, että suomalainen yhdenvertaisuuteen perustuva korkeakoulutus on osaltaan luonut maahamme vaurautta ja hyvinvointia. Ikärakenteemme vuoksi tulemme lähivuosina tarvitsemaan koulutettua työvoimaa, jota ilman suurten ikäluokkien eläköitymisestä on vaikea selvitä. Suomessa korkeakoulutettu maahanmuuttaja on Suomelle tärkeä resurssi, jota meillä ei ole varaa jättää hyödyntämättä. SAMOK ja SYL ovat sitä mieltä, että lukukausimaksukokeilu ei houkuttele maahamme lisää potentiaalista työvoimaa, päinvastoin. SAMOK ja SYL sanovat lukukausimaksuille ehdottoman vastalauseen. Maksuton korkeakoulutus on nyt ja tulevaisuudessa edellytys suomalaiselle hyvinvoinnille! Maanantaina 30.11.2009 vietetään valtakunnallista maksuttoman koulutuksen päivää. -> keitä tämä konkreettisesti koskee? -> miten se konkreettisesti vaikuttaa -> kuinka paljon heitä on? (esimerkit, eurot)

26. Tietoa Ehdo-tus Faktaa Lausunnot/kannanotot ”ulkoa katsoen” Kanta Seuraus: määritetään keskustelua ”xx ottaa kantaa yy:n avaukseen” ”zz kommentoi abc-tilastoa”…

27. Esimerkki 2a Lähde: Opiskelijan yliopisto 2008

28. Esimerkki 2b Turun kauppakorkeakoulu toiseksi Opiskelijan yliopisto 2008 -arvioinnissa Turun kauppakorkeakoulu sijoittui kolmatta kertaa toteutetussa Opiskelijan yliopisto -selvityksessä toiseksi heti Helsingin yliopiston jälkeen. Turun kauppakorkeakoulun vahvuusalueita olivat tutkimuksen mukaan opiskeluprosessit, joiden arvioinnissa TuKKK nousi kärkeen, sekä opiskeluinfrastruktuuri, jonka tarkastelussa TuKKK rankattiin toiseksi. Opiskeluprosessit sisälsivät erilaiset opintojen ohjausjärjestelyt, yliopistosta julkisesti saatavilla olevat tiedot, sekä esteettömyyskysymykset. Opiskeluinfrastruktuurilla taas kuvattiin opiskelun sujuvuutta tukevia käytännön järjestelyjä, joihin kuuluivat esimerkiksi tietoteknisten resurssien riittävyys, ryhmätyötilojen saatavuus sekä tukipalveluita koskevat arviointikäytännöt. Lähde: www.tse.fi

30. Tutkimustiedon käyttö vaikuttamistyössä

31. Mikä on opiskelijabarometri?

33. Esim. opiskelijaliikunta, opiskelijavalinnat, AHOT, opintojen eteneminen, ”nollaopiskelijat”, eri opiskelijakohorttien suoritukset

34. Tarpeet ovat usein varsin konkreettisia: tarvitaan vastaus tiettyihin kysymyksiin tai halutaan testata joitain oletuksia

36. vertailu

37. ohjaaminen

38. (rahan)jako

40. Tilastot

41. korkeakoulujen raportointi OKM:lle

42. terveystutkimus

43. tutkimukset

45. RUSE, HEG, KTL

46. ESR-hankkeet

47. KELA, YTHS, Otus

49. Tutkimusten/selvitysten tyypittely: esimerkkejä perusteellinen (hidas) ajankohtainen (nopea) 6kk järjestelmä (hallinnosta) konkretia (ihmisiltä)

50. Tyhjä kohta perusteellinen (hidas) ajankohtainen (nopea) 6kk järjestelmä (hallinnosta) “Mikä on tilanne korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa asian X suhteen? Saisinko vastauksen 2 kuukauden kuluttua?” ? konkretia (ihmisiltä)

53. Tutki-mus Tutki-mus Tutki-mus Selvi-tys Kokonaisuus: Mitä kaikkea barometri voi olla? Uudet pitkittäistutkimukset Selvitykset (yo:t, amk:t, järjestöt, OKM jne.) Raportointi Opiskelijan indeksi OI ”Perinteiset” tutkimukset Jne.!! Paneeli tiedonkeruu- ratkaisuna Opiskelijat

55. Paneeli voi:

56. antaa mahdollisuuksia vastata ajankohtaisiin kysymyksiin nopeasti ja joustavasti

57. esim. vastata OKM:n työryhmän (sekä vastaavien tahojen) kysymyksiin muutaman kuukauden varoitusajalla

59. ennakkovaroituksia uusista yllättävistä ilmiöistä

60. tarjota tutkimuksellisesti arvokasta pitkittäistietoa, jonka avulla voidaan löytää trendejä, jotka jäävät poikkileikkaustutkimuksissa pinnan alle

61. keventää aineistonhankintaa: jokaista kyselyä varten ei tarvitse järjestää lupaa eri korkeakoulujen rekisteriviranomaisilta

63. vastaustaakka: palkitseminen, taakan jakaminen (adhoc vs. core)

64. muisti-ilmiöt: etua (teleskooppi-ilmiö & muistin rajallisuus) & haittaa: vastaaminen edellisellä kerralla vielä muistissa?

65. analyysin ja hallinnan kannalta paljon poikkileikkauskyselyä haastavampi

66. ”id”, anonymiteetti ja luottamuksellisuus

68. analyyttisesti hedelmällistä dataa

69. ei voi kuormittaa liian tiheällä vastaamisella

70. Nopea, käytäntöorientoitunut

71. adhoc-kysely

74. Tutkimustiedon käyttö vaikuttamistyössä

75. Mikä on opiskelijabarometri?