Tutkimus: Länsirannikon jätehuoltosektorin vaihtoehtoisten ratkaisujen yritys-, alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset Gaia Consulting Oy 27.1.2014 Ville Karttunen, Mari Saario, Pasi Rinne, Anu Vaahtera, Erkka Ryynänen ja Iivo Vehviläinen

1. Länsirannikon jätehuoltosektorin
vaihtoehtoisten ratkaisujen yritys-,
alue- ja kansantaloudelliset
vaikutukset
Gaia Consulting Oy
27.1.2014
Ville Karttunen, Mari Saario, Pasi Rinne,
Anu Vaahtera, Erkka Ryynänen ja Iivo Vehviläinen
1

2. Yhteenveto
•
•
•
Tietoa jätteiden hyödyntämisen arvosta ja merkityksestä kuntien, alueen ja
valtion taloudelle on niukasti.
Tutkitut vaihtoehdot ovat jätteiden lajittelua korostava materiaaliratkaisu ja
pääosan jätteistä polttoon ohjaava energiaratkaisu. Nämä eroavat toisistaan
hyödyntämisasteen ja -tavan sekä yksityisten ja julkisten investointitarpeiden
suhteen.
Laskennan tulosten perusteella nykyisessä toimintaympäristössä erot
materiaaliratkaisun ja energiaratkaisun välillä ovat vähäisiä valtion ja
aluetalouden kannalta. Erot näkyvät lähinnä valtion verotuloissa ja
vaihtotaseessa sekä työpaikkojen määrässä materiaaliratkaisun eduksi.
2

3. Yhteenveto
•
Kahdesta vertailluista jätehuollon ratkaisuista tulokset materiaaliratkaisun
kokonaistalouden kannalta hieman paremmaksi:
- Työpaikkojen määrä, laskennallinen arvio materiaaliratkaisun eduksi 63
työpaikkaa
- Valtion verotulot, laskennallinen arvio materiaaliratkaisun eduksi 1,5
M€ vuodessa
- Valtion vaihtotasevaikutus, laskennallinen arvio materiaaliratkaisun
eduksi 1,2 M€ vuodessa
- Kunnan verotulot, ei juurikaan eroa ratkaisujen välillä
3

4. Yhteenveto
•
•
Laskennassa ei huomioitu liiketoimintaympäristössä tapahtuvia
kerrannaisvaikutuksia, mm. kierrätysmateriaalin tuomaa kustannus/kilpailuetua, ilmasto- ja ympäristövaikutuksia tai neitseellisten raakaaineiden pienentyvää tarvetta. Näiden huomiointi voi tuoda erot selkeämmin
esiin.
Huomioitava myös, että mallinnus perustuu oletukseen nykyisen kaltaisen
toimintaympäristön jatkumisesta tulevaisuuteen. Todellisuudessa
järjestelmien pitkä elinkaari ja toimintaympäristön muutospaineet, kuten
regulaation ja teknologian kehittyminen, luovat liiketoimintariskejä, joista
selviytyminen vaatii järjestelmiltä joustavuutta sopeutua muuttuviin
tilanteisiin.
4

5. Sisältö
1.
Johdanto
-
2.
Vaihtoehtoiset ratkaisut
-
3.
Resurssiviisaus ja teolliset symbioosit
Selvityksen tausta ja tavoite
Yhdyskuntajätehuollon järjestäminen
Ensisijaisuusjärjestys lainsäädännössä
Yhteydet energiaratkaisuihin
Tarkastellut vaihtoehdot ja liiketoimintaekosysteemit
Vaihtoehto 1: Materiaaliratkaisu
Vaihtoehto 2: Energiaratkaisu
Taloudellisten vaikutusten arviointi
-
Rajaukset ja menetelmät
Tarkastellut verolajit
Vaikutus valtion verotuloihin
Vaikutus kuntien verotuloihin
Vaikutus vaihtotaseeseen
Vaikutus työpaikkoihin alueella
Johtopäätökset
Lähteet
4.
5

6. 1. Johdanto
6

7. 1.1 Resurssiviisaus ja teolliset symbioosit
Resurssien rajallisuus ja samanaikainen taloudellisen kasvun tarve pakottavat
resurssien viisaaseen käyttöön: minimointiin, suljettuihin kiertoihin ja jalostusarvon
nostoon.
• Resurssiviisaat järjestelmät haastavat perinteiset hallintorajat, sääntelyn ja
ajattelutavan. Jätteenkäsittely, jalostus ja alkutuotanto yhdistyvät. Tämä
mahdollistuu käytännössä teollisten symbioosien toimintamallilla.
• Resurssiviisauden lisääntyessä energiatehokkuus paranee, päästöt vähenevät,
paikallistalous kohenee ja omavaraisuus kasvaa.
• Teollisessa symbioosissa toisiaan täydentävät yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa
hyödyntämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa. Toisen
jäte tai tuotannon sivuvirta voi olla toisen yrityksen raaka-ainetta ja päinvastoin.
Näin kustannuseräksi koettu jäte tai tuotannon sivuvirta muuttuu rahanarvoiseksi
tuotannon tekijäksi.
•
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, 2013
7

8. 1.2 Selvityksen tausta ja tavoite
•
•
Julkisten hankintojen ja investointien aluetaloudellisten
vaikutusten laskennalla on tarkoitus pyrkiä tunnistamaan
kokonaistaloudellisesti kustannustehokkaimmat ratkaisut
laajentamalla tarkastelua yksittäisestä investoinnista
systeemitasolle
Laskennan tavoitteena oli tuottaa tietoa vaihtoehtoisten
yhdyskuntajätehuollon ratkaisujen yritys-, alue- ja
kansantaloudellisista vaikutuksista
-
•
Esimerkkikohteena käytetään Turun, Rauman, Porin, Salon ja Forssan
seuduilla syntyviä yhdyskuntajätteitä (150 000 tonnia / vuosi)
Selvityksen tilaaja on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto
Sitra. Tulokset on julkaistu Turussa 27.1.2014
8

9. 1.3 Yhdyskuntajätehuollon järjestäminen
Jätelain mukaan yhdyskuntajäte kattaa asumisesta peräisin olevat ja siihen
rinnastettavat muut jätteet.
• Kunnat ovat vastuussa asumisessa syntyvän jätteen sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa
ja koulutustoiminnassa ja julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän
yhdyskuntajätteen käsittelystä.
• Kunta toimii päättävänä ja valvovana viranomaisena ja tuottaa jätehuollon palveluita.
•
-
•
•
Jätehuoltoviranomainen mm. hyväksyy jätehuoltomääräykset, päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä ja
hyväksyy jätetaksat ja maksut.
Mikäli jätehuollon tehtäviä toteutetaan kuntien yhteisesti omistaman yhtiön kautta, on näiden kuntien
jätehuoltoviranomaisena toimittava erillinen toimielin tai kuntayhtymä.
Jätehuollossa on Kuntaliiton mukaan tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten
jätelaitosten ja -yhtiöiden omistajana olevat kunnat voivat ohjata jätehuollon
ratkaisuja ja vaikuttaa jätehuollon järjestämiseen ja kehittymiseen
Toiminta tulee kattaa yhdyskuntajätehuollon kustannukset kerättävillä maksuilla,
lisäksi voidaan kerätä kohtuullinen tuotto pääomalle.
Kuntaliitto: Omistajapolitiikka jätehuollossa
9

10. 1.4 Ensisijaisuusjärjestys lainsäädännössä
•
•
•
•
Tavoitteena on jätemäärien vähentäminen.
Syntyneen jätteen uudelleenkäytön ja
materiaalihyödyntämisen tulee olla ensisijaista
energiahyödyntämiseen nähden.
Materiaalikierrätyksen osuuden kasvu on
pysähtynyt, eikä kansallisen jätesuunnitelman
tavoitetta saavuteta ilman lisätoimia.
Jätteen polttamisen määritelmät:
-
-
•
Rinnakkaispolton on pääasiallisena tarkoituksena on
tuottaa energiaa tai tuotteita ja jätettä käytetään
vakinaisena tai lisäpolttoaineena.
Jätteenpoltolla tarkoitetaan pelkästään jätteiden
lämpökäsittelyyn tarkoitettuja järjestelmiä riippumatta
siitä, tuotetaanko energiaa vai ei.
Kaatopaikalle vietävästä jätteestä saa olla
biohajoavaa korkeintaan 5% 2016 alusta lähtien.
-
Tämä käytännössä lopettaa yhdyskuntajätteen
kaatopaikkasijoituksen.
Jätelaki ja asetukset 646-666/2011
Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta 151/2013
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta, 1. väliraportti, 2012

11. 1.5 Yhteydet energiaratkaisuihin
Nykyisissä keskitetyn yhteistuotannon varaan rakennetuissa kaukolämpöjärjestelmissä
käytetään energian tuottamiseen pääasiassa edelleen fossiilisia polttoaineita.
• Kansallisena tavoitteena on ilmastosyistä vähentää riippuvuutta fossiilisista
energialähteistä. Tällä olisi edullisia vaikutuksia myös valtion vaihtotaseeseen.
• Jätteestä voidaan tuottaa energiaa eri tavoilla:
1. Jätteen termisen käsittelyn (jätteenpoltto) yhteydessä voidaan tuottaa sekä
sähköä että lämpöä polttolaitoksen yhteydessä olevaan kaukolämpöverkkoon.
2. Jäte voidaan jalostaa kiinteäksi kierrätyspolttoaineeksi (SRF), jota voidaan
varastoida ja kuljettaa mihin tahansa rinnakkaispolttolaitokseen käytettäväksi
sähkön ja lämmön tuottamiseen tai esimerkiksi sementin valmistukseen
3. Biohajoavasta jätteestä voidaan valmistaa biokaasua, joka soveltuu sähkön ja
lämmön tuotantoon ja polttoaineeksi
4. Tulevaisuuden mahdollisuuksia ovat mm. pyrolyysi ja torrefiointi (biohiili), joilla
tuotetaan kiinteitä polttoaineita
•
11

12. 2. Vaihtoehtoiset ratkaisut
12

13. 2.1 Tarkastellut vaihtoehdot
Tehostettu syntypaikkalajittelu (Materiaaliratkaisu)
1.
-
Materiaalikierrätyksen optimointi tehokkaalla syntypaikkalajittelulla
Kunkin jätejakeen jalostaminen mahdollisimman pitkälle
Olemassa olevaa laitoskapasiteettia hyödynnetään mahdollisimman paljon
(biokaasulaitokset, kierrätyspolttoaineen (SRF) valmistajat,
rinnakkaispolttokattilat, sementtiuunit)
Minimivaatimukset täyttävä syntypaikkalajittelu
(Energiaratkaisu)
2.
-
Minilajittelun jälkeinen jäte kerätään keskitetysti jätteenpolttoa varten
Investoidaan uuteen jätteenpolttolaitokseen, joka tuottaa lämpöä ja sähköä
Vaihtoehdot on valittu mahdollisimman erilaisiksi, jotta ne toisivat esiin
mahdolliset erot talousvaikutuksissa nykyisessä toimintaympäristössä. Näiden
välillä voidaan myös toteuttaa erilaisia kombinaatioita.

14. 2.1 Tarkastellut vaihtoehdot
Hyödynnettävät
jätejakeet
VAIHTOEHTO 1:
Materiaaliratkaisu
paperi, kartonki, lasi, metalli
Kierrätys ja
uusiokäyttö
Biokaasulaitos
Biojäte
Rinnakkaispoltto
Jäännösjäte
Kierrätyspolttoaineen
(SRF) valmistus
Sementtiuuni
Hyödynnettävät
jätejakeet
VAIHTOEHTO 2:
Energiaratkaisu
Biojäte
Lajittelematon
jäte
paperi, lasi, metalli
Kierrätys ja
uusiokäyttö
Biokaasulaitos
Uusi
arinapolttolaitos
(massapoltto) 14

15. Liiketoimintaekosysteemin hahmottaminen
Vaihtoehto 1: Tehostettu syntypaikkalajittelu (Materiaaliratkaisu)
HANKINTOJA
Keräysjärjestelmät
Jalostusteknologiat
Kuljetukset
Polttoaineet
Biojäte
Ravinteet
Biokaasulaitos
Valmistava teollisuus
Energiajäte
Paperi,
kartonki,
lasi, metalli
Myöhemmin mahdollisesti
esim. muovi, tekstiili
Jätteen
syntyvaihe
≈ 30 000 tonnia
1. asteen
käsittely
(keräys)
SRF
Polttoaineen
valmistus
Rinnakkaispoltto
Sementtiteollisuus
Raaka-aineiden
jalostus
Valmistava
teollisuus
2. asteen
käsittely
(jalostus)
3. asteen
käsittely
(jatkojalostus)
Kemikaalit
Energia
Sementti
Teollisuuden
tuotteet
4. asteen
käsittely
(jatkojalostus,
kauppa)
15

16. Liiketoimintaekosysteemin hahmottaminen
Vaihtoehto 2: Minimivaatimukset täyttävä syntypaikkalajittelu (Energiaratkaisu)
HANKINTOJA
Keräysjärjestelmät
Jalostusteknologiat
Kuljetukset
Polttoaineet
Biojäte
Ravinteet
Biokaasulaitos
Valmistava teollisuus
Energiajäte
Kemikaalit
Energia
Jätteenpoltto
Paperi,
metalli,
lasi
Jätteen
syntyvaihe
≈ 30 000 tonnia
1. asteen
käsittely
(keräys)
Raaka-aineiden
jalostus
2. asteen
käsittely
(jalostus)
Valmistava
teollisuus
3. asteen
käsittely
(jatkojalostus)
Teollisuuden
tuotteet
4. asteen
käsittely
(jatkojalostus,
kauppa)
16

17. 2.2
Vaihtoehto 1:
Materiaaliratkaisu
Tehostettu syntypaikkalajittelu (Materiaaliratkaisu)
• Materiaalikierrätyksen optimointi tehokkaalla syntypaikkalajittelulla
• Kunkin jätejakeen jalostaminen mahdollisimman pitkälle
• Olemassa olevaa laitoskapasiteettia hyödynnetään mahdollisimman paljon
(biokaasulaitokset, kierrätyspolttoaineen valmistajat, rinnakkaispolttokattilat,
sementtiuunit)

18. Materiaalivirrat
Vaihtoehto 1: Tehostettu syntypaikkalajittelu (Materiaaliratkaisu)
Biokaasu
18

19. Infrastruktuuri ja investoinnit
Vaihtoehto 1: Tehostettu syntypaikkalajittelu (Materiaaliratkaisu)
Infrastruktuuri
Investointitarve
Kotimaisuusaste (arvio)
Monilokeroastiat
kotitalouksiin ja keräysautot
ja lajittelulogistiikka
Noin 61 M€ (olettaen
50 %
keräyskapasiteetti 150 000 tonnia)
Biokaasulaitos, kapasiteetin
lisäys
6 M€
35 %
Kierrätyspolttoaineen
valmistus, kapasiteetin lisäys
27 M€
75 %
Rinnakkaispoltto,
sementtiuunit
Ei investointitarvetta
Yhteensä
94 M€
Noin 50-55 %
Arvioon sisältyvät vain suorat uudet investointitarpeet keräykseen ja
käsittelyyn, ei välillisiä vaikutuksia esimerkiksi valmistavaan teollisuuteen.
19

20. 2.3
Vaihtoehto 2:
Energiaratkaisu
Minimivaatimukset täyttävä syntypaikkalajittelu (Energiaratkaisu)
• Minilajittelun jälkeinen jäte kerätään keskitetysti jätteenpolttoa varten
• Investoidaan uuteen jätteenpolttolaitokseen, joka tuottaa lämpöä ja sähköä

21. Materiaalivirrat
Vaihtoehto 2: Minimivaatimukset täyttävä syntypaikkalajittelu (Energiaratkaisu)
Biokaasu
21

22. Infrastruktuuri ja investoinnit
Vaihtoehto 2: Minimivaatimukset täyttävä syntypaikkalajittelu (Energiaratkaisu)
Infrastruktuuri
Investointitarve
Keräys ja logistiikka
Ei investointitarvetta
Jätevoimalaitos
Noin 100 M€
Biokaasulaitos
Ei investointitarvetta
Yhteensä
100 M€
Kotimaisuus
-aste (arvio)
20 %
20 %
Arvioon sisältyvät vain suorat uudet investointitarpeet keräykseen ja
käsittelyyn, ei välillisiä vaikutuksia esimerkiksi valmistavaan teollisuuteen.
22

23. 3. Taloudellisten vaikutusten
arviointi
23

24. 3.1 Rajaukset ja menetelmät
•
Laskennassa käytetty kassavirtapohjaista mallia, jossa on huomioitu
vain suorat vaikutukset.
-
•
Vertailtavuuden vuoksi molemmissa skenaarioissa kotitalouksien
jätemaksut samalla tasolla.
-
•
Mukana ei ole palkkatulojen vaikutusta kulutukseen tai tuotettavan energian tai raakaaineiden kerrannaisvaikutuksia tai esim. uuden teknologian kotimarkkinareferenssien
tuomia vientihyötyjä.
Kerrannaisvaikutuksia on mahdollista arvioida tarvittaessa myöhemmin.
Toimijoiden tuotto oletettu 10 % liikevaihdosta, ellei tarkkaa tietoa ole saatavilla.
Käytännössä esim. kunnallinen jätehuoltoyhtiö voi tyytyä pienempään tuottoon ja
siten laskea kotitalouksien jätemaksuja.
Laskennan taustatiedot on perustettu haastatteluihin, julkisesti
saatavilla oleviin tietoihin ja referenssilaitoksiin muualla Suomessa.
-
Tarkkuutta voidaan lisätä, mikäli saatavilla on yksityiskohtaiset kannattavuuslaskelmat
eri investointivaihtoehdoista.

25. 3.2 Laskentamalli
Saadut porttimaksut
Myyntitulot
Arvonlisävero
Palkat
Työllistävyys
Tulovero
Kulut
Maksetut porttimaksut
Työn sivukulut
Investointien pääomakulut
Muut kulut
Liikevaihto
=
Liikevoitto
Verot
(Oletus 10 %,
ellei tarkempaa tietoa)
Yhteisövero
=
Tulos
Pääomatulovero
25

26. 3.2 Tarkastellut verolajit
Verolaji
Selite
Valtion
osuus
Kivihiilen
valmistevero
Energiantuotannon polttoaineena
käytettävästä kivihiilestä peritään
valmisteveroa 132,71 EUR/t
100 %
Yhteisövero
Yritysten tuloksesta perittävä vero 20 %
jakaantuu valtion, kuntien ja seurakuntien
kesken
75 %
23 %*
Tulovero
Kunnan ja valtion tulovero työntekijöiden
palkoista, keskimäärin Suomessa
keskituloiselta 26 % (lähde: Veronmaksajat)
15 %
85 %
Pääomatulovero
Yritysten verojen jälkeisestä tuloksesta
omistajilleen maksaman osingon vero, 30 %
100 %
Arvonlisävero
Yritysten arvonlisästä (myynti vähennettyinä
ostoilla) maksama vero
100 %
Kaatopaikkavero
Kaatopaikalle toimitetun hylkyvirran vero, 50
EUR/t
100 %
* seurakunnat noin 2 %, ei huomioitu
Kunnan
osuus
26

27. Energia-ratkaisu
yht. 7,4 M€ / vuosi
Miljoonaa euroa
Materiaali-ratkaisu
yht. 8,9 M€ / vuosi
Miljoonaa euroa
3.3 Vaikutus valtion verotuloihin / vuosi
10,0
5,0
0,0
-5,0
-10,0
10,0
5,0
0,0
-5,0
-10,0

28. Miljoonaa euroa
3.4 Vaikutus kuntien verotuloihin / vuosi
1,8
1,6
1,4
1,2
1,0
Tulovero
0,8
Yhteisövero
0,6
0,4
0,2
0,0
Materiaali-ratkaisu
Energia-ratkaisu
28

29. miljoonaa euroa
3.5 Vaikutus vaihtotaseeseen / vuosi
1,4
1,2
1,0
0,8
0,6
0,4
0,2
0,0
-0,2
-0,4
Materiaaliratkaisu
Muutos Series1
euroa
Energiaratkaisu
1 000 000
-200 000
Nettovaikutus
vaihtoehtojen
välillä
1 200 000
29

30. 3.6 Vaikutus työpaikkoihin alueella
Nykytilanne
Alueen kunnat (keräys ja logistiikka)
175
Uuden biokaasulaitoksen
sijaintikunta
0
Uuden SRF-polttoaineen
käsittelylaitoksen sijaintikunta
0
Uuden polttolaitoksen sijaintikunta,
rakennusaikainen
0
Uuden polttolaitoksen sijaintikunta,
jatkuva
0
Yhteensä
175
Tehostettu
lajittelu
+37
Minimilajittelu
-38
+3
0
+ 12
+
0
+12
0
+53
+16
-10
Arvioon sisältyvät vain suorat vaikutukset, ei välillisiä vaikutuksia esimerkiksi
kierrätyspohjaisia raaka-aineita jalostavaan teollisuuteen tai teknologiavientiin.
Alueen sisällä työpaikkojen siirtyminen riippuu uusien laitosten sijoittumisesta.

31. 4. Johtopäätökset
31

32. Materiaaliratkaisulle niukasti
energiaratkaisua paremmat tulokset
•
Kahdesta vertailluista jätehuollon ratkaisuista tulokset
osoittavat materiaalitehokkuutta korostavan vaihtoehdon
kokonaistalouden kannalta hieman paremmaksi:
-
•
Työpaikkojen määrä, laskennallinen arvio nettoerosta 63 paikkaa
Valtion verotulot, laskennallinen arvio nettoerosta 1,5 M€ vuodessa
Valtion vaihtotasevaikutus, laskennallinen arvio nettoerosta 1,2 M€ vuodessa
Kunnan verotulot, ei juurikaan laskennallista nettoeroa
Kohteeksi valittiin mahdollisimman erilaiset ratkaisut.
Huomioiden laskentatarkkuus, erot ovat suorien
talousvaikutusten osalta kuitenkin melko niukat.
Tulos on saatu nykyisessä toimintaympäristössä huomioiden vain suorat
vaikutukset. Eroja voi kertyä enemmän kerrannaisvaikutuksista tai
toimintaympäristön muuttuessa.
32

33. Kerrannaisvaikutusten hahmottaminen
•
•
Selvityksessä ei laskettu vaihtoehtoisten jäteratkaisujen
kerrannaisvaikutuksia.
Muissa selvityksissä (esim. Sitra) on kuvattu mahdollisia
kerrannaisvaikutuksia resurssiviisaista ratkaisuista:
-
-
Taloudelliset vaikutukset: energiahyöty, kierrätyspohjaisista raaka-aineista
syntyvät jalosteet ja uudet arvoketjut, vientikelpoisen teknologian (cleantech)
kehittyminen.
Ympäristövaikutukset: uusien neitseellisten raaka-aineiden käytön
korvaaminen, päästövähenemät, ilmastovaikutukset
Työpaikat jalostusketjuissa, osaamistarpeet ja osaamisen kehittyminen
Tehtävä perusratkaisu voi toimia mahdollistajana ja alustana
kerrannaisvaikutuksille tai sulkea niitä pois.
33

34. Toimintaympäristön muutospaineita
•
Sääntelyn muutokset
-
-
•
Jätemäärien voimakas kasvu tai väheneminen tai laatumuutokset
-
•
Sekä EU:ssa että kansallisella tasolla on tavoitteena muokata yhteiskuntaa resurssitehokkuutta,
jätteiden minimoimista ja materiaalien hyödyntämistä suosivaan suuntaan sekä luomaan edellytyksiä
edelläkävijyyteen ja innovaatioihin
Veroinstrumenttien muutokset esimerkiksi jäteverossa ovat mahdollisia. Tällä hetkellä jätteenpoltto ei
ole jäteveron piirissä
Hyötykäyttötavoitteiden kiristyminen lisäisi materiaalikierrätyksen tavoitteita
Uusien jätteiden siirtyminen tuottajavastuun piiriin voi vähentää prosessoitavaa yhdyskuntajätettä
Laissa on tavoite ja pyrkimys jätteiden määrän vähentämiseen. Yhdyskuntajätemäärät ovat olleet
Suomessa suurimmillaan vuonna 2008 ja kasvu on pysähtynyt. Jätteen sisäinen materiaalikoostumus
voi myös muuttua. Tällöin korostuu tarve muunneltaville järjestelmille
Teknologian ja markkinoiden kehittyminen
-
Esim. koneellinen erottelu, kaasutus, pyrolyysi, torrefiointi, bioteknologia, komposiittimateriaalit
Korkean jalostusarvon tuotteiden kysyntä kasvaa (esim. biomolekyylit, biomuovit ym.)
Teolliset symbioosit kehittyvät, prosessit sulkeutuvat, jäte muuttuu raaka-aineiksi
Cleantechille halutaan kansallisin toimin kotimarkkinareferenssejä
Nämä mahdollisuudet ovat yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ne
tunnistettiin asiantuntijatyönä koottaessa tietoja nykytilanteesta.
34

35. Mahdollisia tulevaisuuden arvoketjuja
•
Biokaasusta ja kaatopaikkakaasusta liikennepolttoainetta
-
•
Biokaasuprosessin massoista jalostetut nestemäiset ja kiinteät tuotteet
-
•
Voidaan käyttää kuten hiekkaa tien päällysrakenteiden ja kenttärakenteiden
suodatinkerroksessa sekä penger- ja muissa täytöissä
Kuluttajamuovien erottelu materiaalihyödyntämiseen
-
•
Ravinteet ja maanparanteet
Typpi- ja fosforipitoiset nesteet teollisuuden raaka-aineiksi ja tukikemikaaleiksi
Pohjatuhkan hyödyntäminen maanparannuksessa tai maanrakennuksessa
-
•
Toiminnan haasteena riittävä kysyntä kaasumaiselle polttoaineelle sekä tankkausverkoston
muodostaminen. Kaasukäyttöisiä autoja on toistaiseksi Suomessa vähän
Muovien poistaminen laskisi jäljelle jäävän jätteen energiantuottokapasiteettia
Tekstiilijätteiden erottelu materiaalihyödyntämiseen
-
Piloteista on jo hyviä tuloksia, haasteena logistiikka ja varastointi
Listatut mahdolliset arvoketjut ovat yleensä pilottivaiheessa, ne tunnistettiin
asiantuntijatyönä koottaessa tietoja nykytilanteesta.
35

36. Lähteet

37. Lähteet:
Yrityshaastattelut: Lassila & Tikanoja Oyj, Biovakka Oy, Veikko Lehti Oy, Finnsementti Oy
• Verkkosivujen materiaali: Jätelaitosyhdistys, Turun Seudun Jätehuolto Oy, Ekokem Oy Ab, HSY kuntayhtymä, Motiva
• EU:n puhtaiden polttoaineiden strategia
• Komission tiedonanto Euroopan parlamentille: Kuulemista koskeva tiedonanto fosforin kestävästä käytöstä COM(2013) 517
• Maarit Kiviranta: Pääkaupunkiseudun keräyskartongin keräysjärjestelmän ja hyödyntämisvaihtoehtojen ympäristövaikutusten
elinkaariarviointi, Helsingin yliopisto 2009
• Pöyry Management Consulting Oy: Selvitys jätteen energiakäytöstä ja päästökaupasta, Työ- ja elinkeinoministeriö 2012
• Kiertokapula: Jätteiden hyödyntäminen, taustamateriaali Jäteselviytyjät 2013 ‐kilpailuun
• Jussi Ranta: Kierrätyspolttoaineiden tuhkien hallinta, VTT 2002
• Joni Koskinen: Jätteen rinnakkaispolton rooli ja rajaehdot Suomen jätestrategiassa, SYKE 2006
• Biokaasun hyödyntämisen käsikirja—jätteestä energiaksi ja polttoaineeksi, Åbo Akademi 2008
• Recycling and Waste Management, issue 26/2013
• FCG Planeko Oy: Jätehuollon taloudellinen merkitys ja kustannukset, Ympäristöministeriön raportteja 12/2010
• Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020, Suomen ympäristö 43/2009
• Gaia Consulting: Arvoa ainekierroista – teollisten symbioosien globaali markkinakatsaus, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
2013
• Gaia Consulting: Sääntelyn ympäristöinnovaatiovaikutukset, Ympäristöministeriön raportteja 5/2011
• Tilastokeskus: Jätetilasto - Yhdyskuntajätteet 2012
•
37