Kansallinen resurssiviisaus -foorumi 4.12.2013: Tutkimusjohtaja Per Mickwitz: Tuhlaavista järjestelmistä fiksuihin: Mitä Suomessa pitäisi tehdä?

1. Tuhlaavista järjestelmistä
fiksuihin:
Mitä Suomessa pitäisi
tehdä?
Tutkimusjohtaja Per Mickwitz,
Suomen ympäristökeskus, SYKE
Kansallinen resurssiviisaus -foorumi
Helsinki 4.12.2013
1

2. Sisältö
1. Haaste: maailma ei ole kestävä
2. Välttämättömyys & mahdollisuus:
kulutus- ja tuotantojärjestelmien
muuttuminen resurssiviisaiksi
3. Ratkaisu: politiikka joka tukee kulutus- ja
tuotantojärjestelmien muuttamista
2

3. ”Kaiken viisauden alku on
tosiasioiden tunnustaminen"
Presidentti J. K. Paasikiven
”Missä me ollaan,
ja oonko mäkin siellä”
Matti Nykänen
3

4. Haaste: maailma ei ole kestävä

5. Haasteen tausta: luonnonvarojen ja
energian kasvava käyttö
Krausmann, F., Gingrich, S.,
Eisenmenger, N., Erb, K.H., Haberl,
H., Fischer-Kowalski, M. 2009.
Growth in global materials use,
GDP and population during the
20th century. Ecological Economics

6. Kestävä talous edellyttää radikaaleja
muutoksia kulutus- ja tuotantojärjestelmissä
Järjestelmät pitää muuttua
resurssiviisaiksi ja vähähiilisiksi
6

7. Mitä resurssitehokkuudella tarkoitetaan?
● ”Resurssitehokkuuden avulla talous pystyy luomaan
enemmän vähemmällä, ts. tuottamaan enemmän lisäarvoa
vähemmillä panoksilla. Resursseja käytetään kestävällä
tavalla ja niiden ympäristövaikutukset minimoidaan.” (KOM
(2011) 571)
● Resurssitehokkuus kattaa:
○ materiaalien ja energian käytön tehostamisen,
○ tuotteiden ja jätteiden kierrätyksen ja uudelleen käytön
○ uusien korvaavien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen
○ sekä korvaavien raaka-aineiden löytämisen
7

8. Välttämättömyys on myös mahdollisuus
● Millaiset maat ja alueet tulevat hyvin toimeen
tulevaisuudessa?
● Millaiset yritykset pärjäävät tulevaisuudessa?
● Missä ihmiset haluavat tulevaisuudessa asua?
● Resurssiviisaus ja vähähiilisyys ovat tulevaisuudessa
keskeisiä kilpailuvaltteja. Niillä mailla, kaupungeilla ja
yrityksillä, jotka ovat muita edellä näissä on parhaat
edellytykset pärjätä.
● Maat ja kaupungit jotka pystyvät tarjoamaan asukkaille
hyvän ympäristön ovat houkuttelevia.
8

9. Luova tuho: talouden uudistusmekanismi
● ”Perustava sysäys, jonka käynnistää ja ylläpitää kapitalistisen
koneen liikettä, tulee uusista kulutustavaroista, uusista
tuotantovälineistä, uusista kuljetusvälineistä, uusista
markkinoista ja kapitalistisen yrityksen uusista teollisen
organisaation muodoista.” (Schumpeter 1942/1954)
● ”innovaatioiden synnyttämä ja luovan tuhon välittämällä
dynamiikalla on paljon suurempi merkitys talouskasvun ja
elintason kannalta kuin sillä edellä mainitulla
markkinatalouden ominaisuudella, että se kohdentaa
resursseja tehokkaasti staattisessa mielessä.” (Korkman 2012)
9

10. Monitasoinen näkökulma järjestelmien
muuttumiseen
Järjestelmät
muuttuvat, mutta:
- muuttuvatko ne
kestävämmiksi?
- muuttuvatko ne
riittävän nopeasti?
1. Muutospaineita
toimintaympäristöstä
2. Hallitsevan
järjestelmän
destabilisointi
3. Variaatiota ja
turvattua tilaa

11. http://vnk.fi/julkaisut/raportit/fi.jsp
1. A. Luodaan vihreän kasvun edellytykset yhteisen tahtotilan ja poliittisen
sitoutumisen avulla.
B. Vauhditetaan yritysten vihreää kasvupotentiaalia ja vahvistetaan vihreää
kysyntää.
2. C. Mahdollistetaan vihreitä pilotteja ja kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten.
D. Synnytetään kansainvälisiä ja kotimaisia strategisia avauksia ja
kumppanuuksia.
3. E. Luodaan vihreälle kasvulle tilaa purkamalla tuhlaavia järjestelmiä.
F. Vaalitaan jatkuvaa ja järjestelmällistä oppimista vihreän kasvun vauhdittajana.
11

12. A. Luodaan vihreän kasvun edellytykset yhteisen
tahtotilan ja poliittisen sitoutumisen avulla
 Vihreän kasvun tulisi olla
merkittävässä roolissa
seuraavissa hallitusohjelmissa.
Erityisesti se, miten sitoutuneita
pääministeri ja muut keskeiset
ministerit ovat vihreään kasvuun,
vaikuttaa oleellisesti kasvun
edellytyksiin
 Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa vihreän



kasvu on huomioitu ja se on hallituksen
tulevaisuusselonteon keskiössä
”Finland also needs a clear vision – one that
unites multiple fields – as to what green
growth aims to achieve.“ Jan Rotmans
6.6.2012
Vanhasen mielipidekirjoitus 9.1.2008
Helsingin energiaratkaisuista (Kivimaa &
Mickwitz 2009
Häkämiehen julkinen tuki sähköautoihin
(Temmes ym. 2013)

13. C. Mahdollistetaan vihreitä pilotteja ja
kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten
 Luodaan uudenlainen toiminta-



malli pilotti- ja kokeiluympäristöjen kehittämiseksi
kotimaassa ja vientiä varten.
EU:n rakennerahastot & muu
julkinen rahoitus tulisi suunnata
paremmin vihreän kasvun
edellytysten parantamiseksi.
Käytetään julkisia hankintoja
nykyistä laajemmin &
systemaattisimmin vihreiden
innovaatioiden edistämiseksi
Synnytetään markkinoita
myös sääntelyn avulla
 Porvoon Länsirannan tontin
tarjouskilpailussa rakentamisoikeudelle on
määritetty kiinteä hinta, ja tontin sai ostaa
energiatehokkaimman ratkaisun esittänyt
rakentaja (E-luvulla).
 Markkinoita sääntelyn kautta:
 Metsäteollisuudessa vesiensuojelu- ja

prosessiteknologia (Kivimaa 2008)
Wärtsilä vähäpäästöiset meridieselit
(Hyvättinen & Hildén 2004)

14. E. Luodaan vihreälle kasvulle tilaa
purkamalla tuhlaavia järjestelmiä
 Vähennetään yhteiskunnan
tukea energia- ja materiaaliintensiivisille toimille ja
luonnonvarojen sekä
päästöjen kannalta
epäedulliselle
rakenteelliselle kehitykselle
ja poistetaan näitä toimia
tukevat yritystuet.
 Huolehditaan rakenteellisen
muutoksen seurauksista.
 Iso-Britannian hiiliteollisuus ja Thatcherin
uudistukset ”coal industry being too
dependent on subsidies, miners as ‘the enemy
within’” (Turnheim & Geel2012)

15. Tuhlaavista järjestelmistä fiksuihin:
Mitä Suomessa pitäisi tehdä?
● Tuetaan paikallisia kokeiluja
○ Erityisesti erilaisia (variaatio) ja
radikaaleja kokeiluja
● Edesautetaan sellaisten käytäntöjen ja teknologioiden
valintaa jotka mahdollistavat resurssiviisautta
(tahtotila, verotus, julkiset hankinnat, …)
● Vältetään tukemasta sellaisia toimintoja jotka
ylläpitävät ja voimistavat tuhlaavia kulutus- ja
tuotantojärjestelmiä
○ Esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin perustuva
yksilökeskeinen liikkuminen
15

16. Kiitoksia

17. Lähteitä 1
●
●
●
●
●
●
●
●
●
Antikainen, R., Mickwitz, P., Seppälä, J., Virkamäki, V., Leppänen, M., Hujala, T., Riala, M., Nummelin, T.,
Paavilainen, L., Vihinen, H., Kurppa, S., Kitti, L., Thessler, S. 2013. Vihreän kasvun mahdollisuudet.
Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2013.
Geels, F. W. (2002). Technological transitions as evolutionary reconfiguration processes: a multi-level
perspective and a case-study. Research Policy 31(8-9): 1257-1274.
Geels, F. W. & Schot, J. 2007. Typology of sociotechnical transition pathways. Research Policy 36(3):
399–417.
Giddens, A., (2009), The politics of climate change, Cambridge: Polity Press.
Hildén M., J. Lepola, P. Mickwitz, A. Mulders, M. Palosaari, J. Similä, S. Sjöblom, and E. Vedung 2002.
Evaluation of environmental policy instruments - a case study of the Finnish pulp and paper and chemical
industries, Helsinki: Monographs of the Boreal Environment Research, 21.
Hoffmann M. 2011. Climate Governance at the Crossroads: Experimenting with a Global Response after
Kyoto. Oxford: Oxford University Press
Kivimaa P. 2007. The determinants of environmental innovation: the impacts of environmental policies on
the Nordic pulp, paper and packaging industries. European Environment, 17(2): 92-105.
Kivimaa, P. 2008. The innovation effects of environmental policies. Linking policies, companies and
innovations in the Nordic pulp and paper industry. Helsinki School of Economics A:329.
Krausmann, F., Gingrich, S., Eisenmenger, N., Erb, K.H., Haberl, H. and Fischer- Kowalski, M. (2009)
Growth in global materials use, GDP and population during the 20th century. Ecological Economics,
68(10): 2696-2705.
17

18. Lähteitä 2
●
●
●
●
●
●
●
●
●
Lovio R., P. Mickwitz and E. Heiskanen 2011. ”Path dependence, path creation and creative destruction in the
evolution of energy systems”. in Wüstenhagen R. and R. Wuebker (eds.) Handbook of Research on Energy
Entrepreneurship, Cheltenham: Edward Elgar Publishing, 274-301.
Mickwitz, P. 2012. The Road to Rio+20: An Opportunity Missed(?), Forum for Development Studies 39(1): 7581
Mickwitz, P., Hildén, M., Seppälä, J. and Melanen, M. 2011. Sustainability through system transformation:
lessons from Finnish efforts, Journal of Cleaner Production 19(16): 1779-1787.
Mickwitz P., H. Hyvättinen and P. Kivimaa 2008. The role of policy instruments in the innovation and diffusion
of environmentally friendlier technologies: popular claims versus case study experiences, Journal of Cleaner
Production, 16(S1) S162-S170.
Ostrom, E. (2009), A Polycentric Approach for Coping with Climate Change. Washington, DC, World Bank.
Ostrom, E. (2010), Polycentric Systems for Coping with Collective Action and Global Environmental Change.
Global Environmental Change, Vol. 20, No. 4, pp. 550–57.
Schumpeter (1942/1954). Capitalism, Socialism, and Democracy. Fourth Edition with a new Chapter. London:
George Allen & Unwind Ltd
Smith, A., Voß, J.-P., Grin, J., (2010), Innovation studies and sustainability transitions: the allure of the multilevel perspective and its challenges. Research Policy, Vol. 39, No. 4, pp. 435-448.
Turnheim B. & Geels F., W., (2012). Regime destabilization as the flipside of energy transitions: Lessons from
the history of the British coal industry (1913–1997). Energy Policy 50, 35-49.
18