Kimmo Lylykankaan esitys Sitran Energiaohjelman päätösseminarissa 7.6.2012

1. ILMASTOTAVOITTEITA
TOTETUTTAVA KAAVOITUS
ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN
07.06.2012
Kimmo Lylykangas
Aalto-yliopisto
Arkkitehtuurin laitos

2. ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT
• Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava Aalto-yliopiston koordinoima
tutkimusosio
• Rahoittajana Sitran Energiaohjelma ja Ympäristöministeriö
• Päättyy lokakuussa 2012
• Tavoitteena esittää kansallisesti sovellettavissa olevia malleja Skaftkärr-hankkeen
kokemusten perusteella
• Tarkastelee erityisesti asemakaavoitusta ja asuinalueiden suunnittelua
• Tutkimusosiot:
laskentamallit
kaavoitusprosessin muutos
malleja kaavoitukseen

3. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
JA
RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS
• Energia- ja päästönäkökulma huomioitava systemaattisesti maankäytön suunnittelussa
• Kysymys ei ole ainoastaan määräysten minimitasoa vaativampien
energiatehokkuustavoitteiden asettamisesta asemakaavan avulla
• Kaavoitus voi huomioida paikalliset erityispiirteet, esimerkiksi
sijainti ja ilmasto
yhdyskuntarakenne, rakennuskannan uusiutuminen
infrastruktuuri, energiaratkaisut
► rakennuskohtaiset vaatimukset voidaan suhteuttaa kokonaiskuvaan
• Kaavoitusjärjestelmän kautta tapahtuva ohjaus voisi olla vaikuttavuudeltaan merkittävä
keino kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttamiseen
► ohjauksen tulisi perustua CO2-ekv-päästölaskentaan energiankulutuksen
laskennan sijasta
• Päällekkäisyydet ja ristiriitaisuudet rakentamismääräysten kautta tapahtuvan ohjauksen
kanssa vältettävä
• Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ei saa muodostua kohtuuttoman
monimutkaiseksi

4. 10
9 mittayksikkönä
8 CO2-ekv tn/as/a
7
6
5
4
3
ONE TONNE LIFE –kokeilu:
2
1.5 tn CO2-ekv/as/a
IPCC:n ilmastotavoite
1
1.0 tn CO2-ekv/as/a
0
Lähde: www.onetonnelife.se

5. KESKIMÄÄRÄISET
CO2ekv -PÄÄSTÖT
YLEISKAAVA
ASEMAKAAVA
RAKENNUSSUUNNITTELU
KÄYTTÄJÄN VALINNAT
MATALAT KORKEAT
CO2ekv -PÄÄSTÖT CO2ekv -PÄÄSTÖT

6. KESKIMÄÄRÄISET
CO2ekv -PÄÄSTÖT
YLEISKAAVA
ASEMAKAAVA
RAKENNUSSUUNNITTELU
KÄYTTÄJÄN VALINNAT
MATALAT KORKEAT
CO2ekv -PÄÄSTÖT CO2ekv -PÄÄSTÖT

7. RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEET
ASETTAVAT UUSIA VAATIMUKSIA KAAVOITUKSELLE
• Energiatehokkuusdirektiivin tavoite ”lähes nollaenergiarakentamisesta” korostaa
kiinteistökohtaisen uusiutuvan energiantuotannon merkitystä
• Rakennuspaikkakohtainen uusiutuvan energian tuottopotentiaali määritellään
kaavoituksessa
• Energiatehokkuus alkaa kaavoituksesta
ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS LUO PUITTEET
VÄHÄPÄÄSTÖISELLE ASUMISELLE
• Rakentamismääräykset vaativat, kaavoitus mahdollistaa

8. PÄÄSTÖLASKENTAMALLI
• Malli kuvaa laskennan periaatteet ja määrittelee tarvittavat lähtötiedot
Ei estä vaan ohjaa työkalukehitystä
Tähtää vertailukelpoisiin laskentatuloksiin
• Hyvän laskentamallin ominaisuuksia
Läpinäkyvä, ymmärrettävä
Kehittyvä, päivittyvä
Kokonaisvaltainen
Tuottaa tavoitteiden kannalta olennaisen ja vertailukelpoisen tunnusluvun
Ohjaa laskentatuloksia hyödyntävään, vuorovaikutteiseen suunnitteluprosessiin
Mahdollistaa suunnitelman kehitysprosessin dokumentoinnin [perustelut]
• Energiakaavan mallit –hanke esittää tunnusluvuksi CO2-ekv-päästöjä / asukas
• Tutkimus tuottaa aluetason CO2-ekv-päästölaskentamallit
Liikenteen päästöille
Rakentamisen päästöille
Rakennusten energiankäytön päästöille

9. Vainio, Tuukka: Asuinrakennusten energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen laskenta osana
päästöohjaavaa kaavoitusta. Jätetty tarkastettavaksi diplomityönä Aalto-yliopistossa, Insinööri-
tieteiden korkeakoulussa, Energiatekniikan laitoksella 2011. Energiakaavoituksen mallit –hanke.
SKAFTKÄRR KRUUNUVUORENRANTA HARMAAKALLIO SIIRLAAKSO
PORVOO HELSINKI LOVIISA MÄNTYHARJU

10. SUUNNITTELUPROSESSI
• Perustuu vaihtoehtoisten suunnitelmien
laskennalliseen tarkasteluun
miten vertailtavat vaihtoehdot valitaan?
KUVA: Skaftkärrin kaavarunko, luonnos. Porvoon kaupunki ja Pöyry Oy 2010.

11. ENNAKOIVA SUUNNITTELU
2011 2020 2030 2040 2050
►
EPBD Kansalliset päästötavoitteet
Lähes [Netto]nolla- Vuodelle 2050
energiarakentaminen
► PÄÄSTÖTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS LUO PERUSTAN
PITKÄJÄNTEISELLE TYÖLLE JA HYVÄLLE VAIKUTTAVUUDELLE
50 VUODEN ELINKAARI
► KAAVASUUNNITELMALLA PYRITTÄVÄ AIEMPAA ENEMMÄN
OHJAAMAAN MYÖS RAKENNUSVAIHEEN JÄLKEISTÄ KEHITYSTÄ

12. YHTEENVETO
• Ilmastotavoitteita toteuttava kaavoitus ohjaa vähäpäästöisempään rakennettuun
ympäristöön johdonmukaisesti ja kaikilla kaavatasoilla
• Tavoitteena luoda vähäpäästöisen elämän puitteet
• Maankäytön suunnittelujärjestelmän kautta tapahtuva ohjaus on luonteeltaan erilaista
kuin rakentamismääräysten ohjaus
• Kaavoitus voi ohjata rakentamismääräyksiä hienojakoisemmin ja moniarvoisemmin,
huomioiden alueelliset erityispiirteet
• Luotavien uusien käytäntöjen ja toimintamallien tulee olla pitkäikäisiä, kehittyviä ja
mukautuvia
• Tarve alueiden kehityksen ohjaamiseen vastaamaan muuntuvia päästötavoitteita
edellyttää ennakointia

13. EKOTEHOKKUUS MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA
KIITOS MIELENKIINNOSTANNE