Matérias publicadas no JORNAL ÁGORA de Peruíbe, aos cuidados de Guto Favacho. período 2013. Peuibe, São Paulo, Brasil

1. Museus para todos!!
ARTIGOS PUBLICADOS EM 2013
““JJoorrnnaall ÁÁggoorraa””
PPeerruuííbbee –– SSããoo PPaauulloo -- BBrraassiill

2. ONDE ESTÃO OS TESOUROS?
 AA OONNUU pprrooccllaammoouu aa DDééccaaddaa ppaarraa aa EEdduuccaaççããoo
eemm mmaattéérriiaa ddee DDiirreeiittooss HHuummaannooss eennttrree 11999955 ee
2200004,, eemm pprroosssseegguuiimmeennttoo ddaa ccoommeemmoorraaççããoo ddooss
5500 aannooss ddaa DDeeccllaarraaççããoo UUnniivveerrssaall ddooss DDiirreeiittooss
ddoo HHoommeemm..
 DDaaqquuii nnaasscceeuu uumm nnoovvoo ddooccuummeennttoo ddeennoommiinnaaddoo
DDeeccllaarraaççããoo ddoo MMiillêênniioo ddaass NNaaççõõeess UUnniiddaass,,
aapprroovvaaddoo eennttrree 66 ee 88 ddee SSeetteemmbbrroo ddee 22000000,, eemm
NNoovvaa IIoorrqquuee..

3.  A propósito dos Objetivos do MMiillêênniioo ffiixxaaddooss ppeellaass
NNaaççõõeess UUnniiddaass,, aa tteennddêênncciiaa ddoo ppeennssaammeennttoo
ccoonntteemmppoorrâânneeoo aa rreessppeeiittoo ddaa ccuullttuurraa,, iimmpplliiccaa eennttrree
oouuttrrooss pprreessssuuppoossttooss,, nnaa ccoommpprreeeennssããoo ddoo ccoonncceeiittoo ddee
PPaattrriimmôônniioo CCuullttuurraall eemm eessppeecciiaall oo PPaattrriimmôônniioo HHiissttóórriiccoo
ddeessddee uummaa ppeerrssppeeccttiivvaa pprróó--aattiivvaa eemm rreellaaççããoo aaoo ccoonntteexxttoo
ssoocciiaall..
 DDee ffaattoo oo ccoonncceeiittoo ddee PPaattrriimmôônniioo HHiissttóórriiccoo eenngglloobbaa oo
PPaattrriimmôônniioo AArrttííssttiiccoo ((mmaatteerriiaall ee iimmaatteerriiaall)) -- uumm ccoonnjjuunnttoo
ddee bbeennss ccuullttuurraaiiss mmóóvveeiiss ee iimmóóvveeiiss qquuee ccoommppõõeemm aa vviiddaa
ccuullttuurraall ddooss ppoovvooss ee qquuee ddeevvee sseerr pprreesseerrvvaaddoo ppaarraa aass
ffuuttuurraass ggeerraaççõõeess..

4.  Assim mmeessmmoo,, aa pprreesseerrvvaaççããoo ddoo PPaattrriimmôônniioo
CCuullttuurraall ((HHiissttóórriiccoo--AArrttííssttiiccoo)) ddee aaccoorrddoo ccoomm oo
ppeennssaammeennttoo ccoonntteemmppoorrâânneeoo ddeemmaannddaa
ppllaanneejjaammeennttoo nnaass aaççõõeess iimmppuullssiioonnaaddaass ppeellaa
ppoollííttiiccaa ccuullttuurraall nnoo ccoonntteexxttoo ddaass ppoollííttiiccaass
ppúúbblliiccaass..
 DDuuaass ddiirreettrriizzeess pprriinncciippaaiiss ddiizzeemm rreessppeeiittoo àà
ppaarrttiicciippaaççããoo ddaass iinnssttiittuuiiççõõeess ppúúbblliiccaass eemm
ccooooppeerraaççããoo ccoomm aa ccoommuunniiddaaddee..

5.  d Dentro deessssaa óóttiiccaa,, ddeessttaaccaammooss oouuttrroo
aassppeeccttoo rreellaacciioonnaaddoo aaoo iimmppaaccttoo
eeccoonnôômmiiccoo nnoo ââmmbbiittoo llooccaall,,
 iissttoo éé,, oo ppllaanneejjaammeennttoo ee aa eexxeeccuuççããoo ddee
pprroojjeettooss qquuee vviissaamm oo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo
ccoommuunniittáárriioo,, aa ggeerraaççããoo ddee eemmpprreeggooss,, aa
ccaappaacciittaaççããoo ddee ttrraabbaallhhaaddoorreess,, aammpplliiaannddoo
aass ppoossssiibbiilliiddaaddeess nnaa eedduuccaaççããoo ffoorrmmaall ee
iinnffoorrmmaall ee nnoo aapprroovveeiittaammeennttoo ttuurrííssttiiccoo ddooss
bbeennss ccuullttuurraaiiss..

6.  A elevação ddaa qquuaalliiddaaddee ddee vviiddaa éé uumm
ccoonncceeiittoo qquuee vvaaii aalléémm ddoo aassppeeccttoo
eeccoonnôômmiiccoo ddaa vviiddaa hhuummaannaa,, ddeemmaannddaa
uummaa vviissããoo hhoollííssttiiccaa ddoo mmeeiioo ssoocciiaall ee ssee
ttrraadduuzz eessppeecciiaallmmeennttee nnoo aacceessssoo aaoo
eeqquuiippaammeennttoo ccuullttuurraall ee nnaa qquuaalliiddaaddee ddaa
eedduuccaaççããoo..

7. O FUTURO É CRIADO POR NÓS,
ATRAVÉS DE PENSAMENTOS,
PALAVRAS E OBRAS
 Na ccaatteeggoorriiaa ddee mmaanniiffeessttaannttee iinnddiivviidduuaall
pprrootteesstteeii ccoonnttrraa oo rreeggiimmee ddee ttuutteellaa ddoo
EEssttaaddoo ccoonnttrraa oo íínnddiioo bbrraassiilleeiirroo,, nneeggaannddoo
sseeuu ddiirreeiittoo ddee eexxiissttiirr ee ffaallaarr..

8.  TTaammbbéémm mmaanniiffeesstteeii aa nneecceessssiiddaaddee ddee
pprroommoovveerr oo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ee aa ddeeffeessaa
ddooss ppoovvooss iinnddííggeennaass,, ccoommbbaatteennddoo ttooddoo
ttiippoo ddee ggeennooccííddiioo,, ffrreennttee àà ddeesseessppeerraaddaa
ssiittuuaaççããoo ddooss ppoovvooss iinnddííggeennaass nnoo
ccoonnttiinneennttee aammeerriiccaannoo..

9.  Ideologicamente eenntteennddeemmooss oo ddiirreeiittoo ddee
ccaaddaa ppoovvoo ppaarraa ddeecciiddiirr sseeuu ddeessttiinnoo
hhiissttóórriiccoo ee aa ddeeffeessaa ddaa ccuullttuurraa ee vvaalloorreess,,
mmaass iimmpplliiccaa eemm qquuee ooss ggoovveerrnnooss
aassssuummaamm ssuuaass rreessppoonnssaabbiilliiddaaddeess ddoo
ppoonnttoo ddee vviissttaa hhuummaanniittáárriioo,, oo qquuee nnoo ccaassoo
ddooss íínnddiiooss,, iimmpplliiccaa nnaa mmaannuutteennççããoo ddee
uummaa rreesseerrvvaa,, ccoonnddiiççõõeess ssaanniittáárriiaass ee
aammbbiieennttaaiiss eennttrree oouuttrraass..

10.  ““OOss íínnddiiooss ssããoo vviissttooss ddee mmaanneeiirraa
ddeepprreecciiaattiivvaa,, ccoommoo uumm ggrruuppoo ssoocciiaall qquuee
nnããoo ssee aajjuussttaa ee rreessiisstteennttee aaooss ppaaddrrõõeess ddee
ooccuuppaaççããoo ffaavvoorreecciiddooss ppeelloo ggoovveerrnnoo...... eemm
ccoonnttrraassttee ccoomm oo ssiisstteemmaa,, ssããoo ppeennssaaddooss
eemm ccoonnjjuunnttoo ee qquuaassee sseemmpprree ddee ffoorrmmaa
ppaassssiioonnaall:: ppeennssaaddooss ccoomm ffúúrriiaa ccoommoo
bbiicchhooss sseellvvaaggeennss oouu eessppíírriittooss ddoo mmaall,, ee,,
oouuttrrooss ppoorr eelleess ssee eennaammoorraamm””..

11.  Para bem oouu ppaarraa mmaall,, ooss iinnddííggeennaass ssããoo
ppaarrttee ddaa hhiissttóórriiaa ccoottiiddiiaannaa ee
eessppeecciiaallmmeennttee nnaa nnoossssaa hhiissttóórriiaa bbrraassiilleeiirraa
ppoorrqquuee ttooddooss ssoommooss íínnddiiooss
ffiilloossooffiiccaammeennttee..

12.  AA vveerrddaaddee éé qquuee,, ccoonnssiiddeerreeii iinnddiiggnnoo
ddiissccuuttiirr aass qquueessttõõeess ssoobbrree oo MMuusseeuu ddoo
ÍÍnnddiioo nnoo RRiioo ddee JJaanneeiirroo ((ee oo ddee BBrraassíílliiaa))
aammbbooss ffeecchhaaddooss ee ddeetteerriioorraaddooss,, sseemm
ttrraaççaarr uumm ppaarraalleelloo ccoomm aa rreeaall qquueessttããoo
iinnddííggeennaa bbrraassiilleeiirraa nnaaqquueellaa ddééccaaddaa..

13.  AA iinnddiiffeerreennççaa ddoo eennssiinnoo ooffiicciiaall ffrreennttee àà
ccuullttuurraa iinnddííggeennaa rreepprreesseennttaavvaa aa
iinnddiiffeerreennççaa ppeellaa ddeemmaarrccaaççããoo ddee tteerrrraass ee
aass ccoonnddiiççõõeess pprreeccáárriiaass ddee ssoobbrreevviivvêênncciiaa
ddeessssaass ppooppuullaaççõõeess nnoo BBrraassiill..

14.  CCoommoo ssee eesssseess ffaattoorreess ddee ddeessccaassoo nnããoo
rreepprreesseennttaasssseemm oo rreefflleexxoo ddaa nnoossssaa mmeennttaalliiddaaddee
eemm rreellaaççããoo aaoo pprróóxxiimmoo,, eemm úúllttiimmaa aannáálliissee..
 OO vvaalloorr ddaa ccoonnsseerrvvaaççããoo,, rreessttaauurraaççããoo,, uuttiilliizzaaççããoo
ddooss bbeennss ccuullttuurraaiiss ee aa ffuunnççããoo ddoo mmuusseeuu
ddeeddiiccaaddoo aa eessssaa ttaarreeffaa,, aa ddiissccuussssããoo eessttééttiiccaa ee aa
ffuunnççããoo ddaa aarrttee pprriimmiittiivvaa,, ttoorrnnaa--ssee ppeeddaannttee ffrreennttee
aa uummaa rreeaalliiddaaddee ssoocciiaall ddee aavvaassssaallaa aa tteeoorriiaa..

15.  Recentemente lleemmbbrraarriiaa oo ssuuiiccííddiioo ddooss
SSaannuummããss nnoo eexxttrreemmoo nnoorrooeessttee ddee
RRoorraaiimmaa eemm 22000055 ee ddooss YYaannoommaammiiss nnoo
nnoorrttee ddaa AAmmaazzôônniiaa eemm 22001122,, lluuttaannddoo ppoorr
sseeuu ddiirreeiittoo àà ssoobbrreevviivvêênncciiaa..

16.  Não podendo mmaaiiss ccuullppaarr oo ccoolloonniizzaaddoorr,,
tteerreemmooss qquuee eennccaarraarr qquuee ssoommooss nnóóss
mmeessmmooss,, ooss bbrraassiilleeiirrooss,, qquuee nnããoo
ccoonnsseegguuiimmooss rreessggaattaarr vvaalloorreess ee ffaazzeerr
pprreevvaalleecceerreemm ooss ddiirreeiittooss hhuummaannooss
bbáássiiccooss,, ccoonnssttaannddoo eennttrree eelleess,, oo ddiirreeiittoo àà
iinnddiiggnnaaççããoo ffrreennttee àà ccoorrrruuppççããoo..

17.  ““Liberação das culturas bbrraassiilleeiirraass”” ffooii uumm
rreettrraattoo ddaa ssiittuuaaççããoo ccrrííttiiccaa ddoo MMuusseeuu ddoo ÍÍnnddiioo nnaa
ddééccaaddaa ddee 11998800 ee ddaa ddeeggrraaddaaççããoo ddaass ttrriibbooss
bbrraassiilleeiirraass,, ffrreennttee aaoo ddeessccaassoo ee ddaa aauussêênncciiaa ddee
ppoollííttiiccaass ppúúbblliiccaass:: uummaa mmaanniiffeessttaaççããoo
aapprreesseennttaaddaa nnoo 1100º.. CCoonnggrreessssoo MMuunnddiiaall ddee
SSoocciioollooggiiaa nnaa CCiiddaaddee ddoo MMééxxiiccoo eemm 11998822,, ee
ppaassssaaddooss ttaannttooss aannooss,, aaiinnddaa ppeerrmmaanneeccee ccoomm oo
ccoonntteeúúddoo aattuuaalliizzaaddoo..

18. PRESERVANDO A HISTÓRIA PARA AS
FUTURAS GERAÇÕES
 VViioolllleett--llee--DDuucc ((11881144)) ffooii uumm aarrqquuiitteettoo
ppaarriissiieennssee ccoonnssiiddeerraaddoo ccoommoo uumm ddooss
pprriimmeeiirrooss tteeóórriiccooss ddaa pprreesseerrvvaaççããoo ddoo
PPaattrriimmôônniioo HHiissttóórriiccoo –– ffaammoossoo ppoorr ssuuaa
““rreessttaauurraaççããoo iinntteerrpprreettaattiivvaa”” ddooss eeddiiffíícciiooss
mmeeddiieevvaaiiss,, ppllaanneejjoouu ee eexxeeccuuttoouu,, eennttrree
oouuttrraass,, aa rreessttaauurraaççããoo ddaa CCaatteeddrraall ddee
NNoottrree DDaammee..

19.  A teoria básica ddaa pprreesseerrvvaaççããoo hhiissttóórriiccaa,, ccoomm
rreeffeerreenncciiaa eessppeecciiaall aaooss mmoonnuummeennttooss
ccoonnssttrruuííddooss,, eennvvoollvvee oo dduuaalliissmmoo ddaa rreetteennççããoo ddoo
““ssttaattuuss qquuoo”” vveerrssuuss aa rreessttaauurraaççããoo,, aaddiicciioonnaannddoo
aallgguumm eelleemmeennttoo iinneexxiisstteennttee nnoo ppaassssaaddoo..
 Ennttrree oouuttrraass oobbrraass ssiiggnniiffiiccaattiivvaass ddee llee--DDuucc,,
((mmeenncciioonnaammooss aa ppuubblliiccaaççããoo ddoo DDiicciioonnáárriioo ddaa
AArrqquuiitteettuurraa Frraanncceessaa ddeessddee ooss ssééccuullooss XXII aaoo
XXVVII)),, VViioolllleett éé ccoonnssiiddeerraaddoo ccoommoo oo pprriimmeeiirroo
tteeóórriiccoo ddaa aarrqquuiitteettuurraa mmooddeerrnnaa..

20.  Sua teoria ccoonnssiissttee eemm eennccoonnttrraarr aass ffoorrmmaass
iiddeeaaiiss ppaarraa mmaatteerriiaaiiss eessppeeccííffiiccooss,, ee uussaarr eessssaass
ffoorrmmaass ppaarraa ccrriiaarr eeddiiffiiccaaççõõeess,, bbaasseeaaddaa nnaa iiddééiiaa
ddee uussoo ““hhoonneessttoo”” ddooss mmaatteerriiaaiiss..
 Esstteess ccrriittéérriiooss iinncclluuíírraamm aa ccrriiaaççããoo ddee uumm eeddiiffíícciioo
ppeerrffeeiittoo –– nnoo ccaassoo,, oo eessttiilloo mmeeddiieevvaall ((nnããoo éé ssóó
mmaanntteerr,, rreeppaarraarr oouu rreeccoonnssttrruuiirr,, mmaass rreessttaabbeelleecceerr
ssuuaa ffoorrmmaa ccoommpplleettaa))..

21.  NNaa mmaaiioorriiaa ddooss ccaassooss,, ooss mmuusseeuuss
eeuurrooppeeuuss eessttããoo iinnssttaallaaddooss eemm eeddiiffíícciiooss
aannttiiggooss;; aannttiiggaass ffoorrttiiffiiccaaççõõeess ((Fiinnllâânnddiiaa)),,
 ffoorrttiiffiiccaaççõõeess ttrraannssffoorrmmaaddaass eemm ccaasstteellooss,,
qquuee ttoorrnnaarraamm--ssee pprriissõõeess ((LLooiirree nnaa Frraannççaa))
ee ffiinnaallmmeennttee mmuusseeuuss..

22.  PPoorr iissssoo,, nnoo ââmmbbiittoo ddoo eessttuuddoo
mmuusseeoollóóggiiccoo,, oo eessttuuddoo ddaa AArrqquuiitteettuurraa ddee
MMuusseeuuss,, ttoorrnnaa--ssee uummaa mmaattéérriiaa aaccaaddêêmmiiccaa
rreecceennttee ee mmooddeerrnnaa,, qquuee ssee ddiivviiddee eemm ddooiiss
mmoommeennttooss:: ooss eeddiiffíícciiooss aannttiiggooss ((ddee vviieejjaa
ppllaannttaa)) ee ooss nnoovvooss eeddiiffíícciiooss ccoonnssttrruuííddooss
ppaarraa eessssaa ffuunnççããoo,, iissttoo éé,, ssaallvvaagguuaarrddaarr
ccoolleeççõõeess,, eessttuuddaarr ee eexxiibbiirr,, qquueerroo ddiizzeerr,,
mmuusseeuuss..

23.  No caso ddaass eeddiiffiiccaaççõõeess aannttiiggaass oo eessttuuddoo
ddaa AArrqquuiitteettuurraa ddee MMuusseeuuss pprreevvêê,, aalléémm ddooss
aassppeeccttooss ccoonncceeiittuuaaiiss ddeesseennvvoollvviiddooss ppoorr
llee--DDuucc ee JJoohhnn RRuusskkiinn ((LLoonnddrreess,, 11881199))
eennttrree oouuttrrooss,, aa mmeeddiiddaa ddoo ““iimmppaaccttoo
aammbbiieennttaall”” -- uumm tteerrmmoo mmooddeerrnnoo qquuee
eexxpplliiccaa qquuee ooss eeddiiffíícciiooss aannttiiggooss
ttrraannssffoorrmmaaddooss eemm mmuusseeuuss ((ccaasstteellooss,,
ffoorrttaalleezzaass)) mmeerreecceemm rreeddoobbrraaddaa aatteennççããoo..

24.  Ruskin eessccrreevveeuu ““ppooddeemmooss vviivveerr sseemm aa
aarrqquuiitteettuurraa ddee uummaa ééppooccaa,, mmaass nnããoo
ppooddeemmooss rreeccoorrddáá--llaa sseemm aa ssuuaa pprreesseennççaa””..

25.  Sendo assim, aa llooccaalliizzaaççããoo rruurraall oouu uurrbbaannaa ddee
uumm mmuusseeuu,, jjooggaa uumm ffaattoorr eesssseenncciiaall,, ppoorrqquuee eemm
ssiittuuaaççããoo uurrbbaannaa,, ssooffrreemm ooss eeffeeiittooss ddaa ppoolluuiiççããoo,,
ddaa aabbeerrttuurraa ddee aavveenniiddaass,, ppaassssaaggeemm ddee vveeííccuullooss,,
aa pprrooxxiimmiiddaaddee ccoomm ooss rriiooss,, ssiittuuaaççõõeess ddee rriissccoo
qquuee mmuuiittaass vveezzeess nnããoo ppooddeemm sseerr eevviittaaddaass,, mmaass
cceerrttaammeennttee mmiinnoorraaddaass ee qquuee,, ddeeffiinniittiivvaammeennttee,,
ddeevveemm sseerr lleevvaaddaass eemm ccoonnssiiddeerraaççããoo..

26.  PPoorr eexxeemmpplloo,, ooss cceennttrrooss hhiissttóórriiccooss ddee
MMaaddrrii,, CCuurriittiibbaa,, AAtteennaass,, RRoommaa ttiivveerraamm
sseettoorreess ttrraannssffoorrmmaaddooss eemm rruuaass ddee
ppeeddeessttrreess,, ddiimmiinnuuiinnddoo ssoobbrreemmaanneeiirraa ooss
eeffeeiittooss ddoo ttrrááffeeggoo uurrbbaannoo nnaa pprreesseerrvvaaççããoo
ddoo ccaassccoo hhiissttóórriiccoo ddeessssaass cciiddaaddeess,, eennttrree
oouuttrraass..

27.  á Essas árreeaass uurrbbaannaass ddeesseennvvoollvveerraamm oo
ccoomméérrcciioo ttuurrííssttiiccoo ppllaanneejjaaddoo,, ccoomm hhoottééiiss,,
lloojjaass ccoomm pprroodduuttooss llooccaaiiss,, rreessttaauurraanntteess
ttííppiiccooss,, bbaarreess eemmbblleemmááttiiccooss...... ee ooss
ppaasssseeiiooss aa ppéé oouu eemm bbiicciicclleettaa,, qquuee
ppeerrmmiitteemm aa aapprreecciiaaççããoo ddaa cciiddaaddee,,
ccoonnttrriibbuuiinnddoo ppaarraa aa rreevviittaalliizzaaççããoo ddooss
cceennttrrooss hhiissttóórriiccooss..

28.  Também são pprreesseerrvvaaddooss ooss jjaarrddiinnss
aaddjjaacceenntteess ààss eeddiiffiiccaaççõõeess ee ccoomm
ffrreeqqüüêênncciiaa oo eennttoorrnnoo aammbbiieennttaall--nnaattuurraall..

29.  Conhecidos são ooss JJaarrddiinnss ddoo PPaalláácciioo ddee
BBuucckkiinngghhaamm ((11770033)) ooccuuppaannddoo 1177 hheeccttaarreess
ddee LLoonnddrreess,, oo CCaasstteelloo ddee VVeerrssaaiilllleess
((11666611)) ccoomm 770000 hheeccttaarreess ee pprróóxxiimmoo aa
PPaarriiss oouu ooss JJaarrddiinnss ddee SSaabbaattiinnii ((aannooss 3300))
ccoomm 22,,5544 hheeccttaarreess,, ccoonnttoorrnnaannddoo oo PPaalláácciioo
RReeaall ddee MMaaddrrii,, nnoo cceennttrroo hhiissttóórriiccoo ddaa
cciiddaaddee..

30.  AA mmaannuutteennççããoo ddooss jjaarrddiinnss ((iissttoo éé,, oo
eennttoorrnnoo iimmeeddiiaattoo)) eemm rreellaaççããoo aaoo eeddiiffíícciioo
((mmuusseeuu)) éé uumm ccrriittéérriioo bbaassiillaarr ddoo eessttuuddoo
mmuusseeoollóóggiiccoo,, aassssiimm ccoommoo aa AArrqquuiitteettuurraa ddee
MMuusseeuuss éé mmaattéérriiaa ccoommuumm nnooss eessttuuddooss ddee
MMuusseeoollooggiiaa ee MMuusseeooggrraaffiiaa..

31.  Dessa forma entendemos oo ccoonnttiinneennttee ((eeddiiffíícciioo --
mmuusseeuu)) ee oo ccoonntteeúúddoo ((ccoolleeççõõeess -- aacceerrvvoo)) eemm
rreellaaççããoo aaoo eeddiiffíícciioo--mmuusseeuu ee sseeuu eennttoorrnnoo
iimmeeddiiaattoo ((jjaarrddiinnss -- ssiisstteemmaass nnaattuurraaiiss --
aammbbiieennttaaiiss)) ee ssuuaa llooccaalliizzaaççããoo ((uurrbbaannaa oouu rruurraall))
ccoommoo uumm ccrriittéérriioo bbáássiiccoo ddooss eessttuuddooss ssoobbrree
mmuusseeuuss..
 AAlleerrttaammooss ppaarraa ooss ccrriittéérriiooss ddaa ppeerrssppeeccttiivvaa
aarrqquuiitteettôônniiccaa,, cceerrttaammeennttee ooss mmuusseeuuss iinnssttaallaaddooss
eemm eeddiiffíícciiooss aannttiiggooss,, nneecceessssiittaamm uummaa aatteennççããoo
rreeddoobbrraaddaa..

32.  AAss iinntteerrvveennççõõeess ““iinnvvaassiivvaass”” ccoommoo
rreeffoorrmmaass,, nnoovvaass iinnssttaallaaççõõeess,, iinncclluussããoo ddee
áárreeaass iinntteerrnnaass oouu eexxcclluussããoo ddee áárreeaass
eexxtteerrnnaass,, aaddaappttaaççõõeess ddee ssóóttããoo oouu ppoorrõõeess,,
eessccaavvaaççõõeess oouu ddeemmoolliiççõõeess ppooddeemm
ccoommpprroommeetteerr ooss aattrriibbuuttooss eessttrruuttuurraaiiss ddoo
eeddiiffíícciioo ddee mmaanneeiirraa ddeeffiinniittiivvaa..

33.  EEsstteess ssããoo aallgguunnss ddooss ccrriittéérriiooss ddaa
aarrqquuiitteettuurraa ee ddaa eennggeennhhaarriiaa cciivviill,, qquuee
aalliimmeennttaamm aa ffoorrmmaaççããoo tteeóórriiccaa ddaa
MMuusseeoollooggiiaa,, uummaa ddiisscciipplliinnaa cciieennttííffiiccaa
vvoollttaaddaa ppaarraa aa ggeessttããoo ddooss mmuusseeuuss..

34. MUSEUS: DO PASSADO PARA O
FUTURO
 Muito pouco rreessttaa ddaa AAlleexxaannddrriiaa ddoo ssééccuulloo
IIIIII aacc ee ddoo sseeuu rreesspplleennddoorr ccuullttuurraall..

35.  Entretanto vviivveeuu nnoo EEggiittoo oo ffiillóóssooffoo
EEssttrraabbããoo (( II aacc)) qquuee ddeessccrreevveeuu oo PPaalláácciioo
RReeaall ddee PPttoolloommeeuu FFiillaaddeellffoo,, ccoonnssttrruuííddoo
ttrreezzeennttooss aannooss aanntteess,, ccoommoo uumm ccoommpplleexxoo
ccoonnjjuunnttoo ddee eeddiiffiiccaaççõõeess qquuee aallbbeerrggaavvaa
uummaa bbiibblliiootteeccaa,, oobbsseerrvvaattóórriioo aassttrroonnôômmiiccoo,,
jjaarrddiimm bboottâânniiccoo,, ccoolleeççããoo zzoooollóóggiiccaa,, ssaallaass
ddee ttrraabbaallhhoo ee eessttuuddooss,, ee aannffiitteeaattrroo..

36.  OO ffiillóóssooffoo ggrreeggoo eemm ssuuaa nnaarrrraattiivvaa
ddeennoommiinnaa oo PPaalláácciioo RReeaall ccoommoo uumm
““mmuusseeiioomm””,, uumm tteerrmmoo qquuee ddeessiiggnnaavvaa oo
tteemmpplloo aatteenniieennssee ddeeddiiccaaddoo ààss mmuussaass,, aass
nnoovvee ffiillhhaass ddoo ppooddeerroossoo ZZeeuuss:: CCllííoo,,
EEuutteerrppee,, TTáálliiaa,, MMeellppóómmeennee,, TTeerrppssííccoorree,,
EErraattoo,, PPoolliimmnniiaa,, UUrrâânniiaa ee CCaallííooppee..

37.  Considerada eessssaa ddeessccrriiççããoo rreessppeeccttiivvaa aaoo
pprriimmeeiirroo mmuusseeuu ee ssuuaass oorriiggeennss,, nnooss rreessttoouu
uumm ddooccuummeennttoo eessccrriittoo ee uumm rreellaattoo
hhiissttóórriiccoo,, ttrraannssffoorrmmaaddoo ppeellaa iimmaaggiinnaaççããoo
mmooddeerrnnaa eemm ppaattrriimmôônniioo ccuullttuurraall iinnttaannggíívveell..

38.  Não existem mmaaiiss vveessttííggiiooss ddoo ““mmuusseeiioomm”” aa qquuee
ssee rreeffeerriiaa EEssttrraabbããoo,, mmaass aa hhiissttóórriiaa rreeggiissttrroouu aa
mmeemmóórriiaa mmaatteerriiaall ddooss aanntteeppaassssaaddooss aattrraavvééss
ddeessssee rreellaattoo,, eexxiibbiinnddoo uumm mmuunnddoo qquuee ppooddeemmooss
rreeccoonnssttrruuiirr ee ccoommpprreeeennddeerr iimmaaggiinnaarriiaammeennttee
((mmaass nneemm ppoorr iissssoo mmeennooss iimmppoorrttaannttee)) ssoobbrree oo
ppoonnttoo ddee ppaarrttiiddaa ddaa hhiissttóórriiaa oocciiddeennttaall ddoo
pprriimmeeiirroo mmuusseeuu..

39.  Museiom e PPiinnaakkootthhéékkee ffoorraamm ooss nnoommeess
ddooss pprriimmeeiirrooss eessppaaççooss ddeessttiinnaaddooss àà
aaccuummuullaaççããoo ddooss ccoonnhheecciimmeennttooss ddaa
HHuummaanniiddaaddee:: ccoonnsseerrvvaannddoo,, eexxiibbiinnddoo,,
eessttuuddaannddoo oobbjjeettooss,, aarrttee ee lliitteerraattuurraa,,
rreeuunniinnddoo ooss ddeesseennvvoollvviimmeennttooss cciieennttííffiiccooss
ee aass eessppéécciieess nnaattuurraaiiss..

40.  Alexandria hhoojjee éé uummaa mmeettrróóppoollee mmooddeerrnnaa
bbaannhhaaddaa ppeelloo MMeeddiitteerrrrâânneeoo,, qquuee ooccuullttaa
ssoobb ssuuaass áágguuaass ooss tteemmppllooss ddee CClleeóóppaattrraa ––
uummaa rraaiinnhhaa eeggííppcciiaa ddee oorriiggeemm ggrreeggaa,, qquuee
ppaassssoouu ppaarraa aa hhiissttóórriiaa uunniivveerrssaall ccoommoo uumm
ssíímmbboolloo ddaa lluuttaa ppeellooss sseeuuss ddoommíínniiooss
ffrreennttee aaoo IImmppéérriioo RRoommaannoo..

41.  Repleta ddee mmoonnuummeennttooss,, oobbeelliissccooss ee
eessccuullttuurraass ggiiggaanntteessccaass,, aa cciiddaaddee mmiissttuurraa
mmooddeerrnniiddaaddee ee aannttiigguuiiddaaddee,, mmaanntteennddoo
eennttrree ssuuaass rreellííqquuiiaass aa hhiissttóórriiaa ddoo pprriimmeeiirroo
mmuusseeuu,, uumm pprreesseennttee vvaalliioossoo ddoo ppaassssaaddoo
ppaarraa oo ffuuttuurroo..

42.  Profa. Dra.Teresa Cristina A. Bock foi Coordenadora e
Docente do Instituto de Museologia de São Paulo
(Gestão 1990-1993)