Kansallisella SAFIR2014-ydinturvallisuusohjelmalla halutaan taata, että Suomelle elintärkeän alan tutkimus ja asiantuntemus säilyvät maassamme. Tutkimusohjelman yhtenä tärkeänä tehtävänä on huolehtia korkeatasoisesta ja kansainvälisestä ydinturvallisuustutkimuksesta. Keskeistä on myös laskenta- ja koevalmiuksien ylläpitäminen sekä tutkimusinfran kehittäminen.
2. 2
Luvanhaltijalla on velvollisuus osallistua
sellaisen tutkimustoiminnan rahoittamiseen,
jonka tarkoituksena on varmistaa, että jos
ilmenee ydinlaitosten turvallisen käytön kannalta
uusia seikkoja, joita ei ole ollut mahdollista ottaa
ennalta huomioon, viranomaisten saatavilla on
riittävästi ja kattavasti sellaista ydinteknistä
asiantuntemusta ja muita valmiuksia, joita
käyttäen voidaan tarvittaessa viivytyksettä
selvittää tällaisten seikkojen merkitystä. (YEL 7a
luku, 53a §)
Velvollisuudet täytetään maksamalla Valtion ydinjätehuoltorahastoon vuosittain erillismaksu
Valtion ydinjätehuoltorahasto rahoittaa kunakin vuonna jaettavissa olevin varoin
tutkimushankkeita
Tutkimushankkeiden on oltava tieteellisesti korkeatasoisia, ja niiden tulokset on oltava
julkaistavissa
Rahoitettavien hankkeiden piiriin eivät kuulu tutkimukset, jotka välittömästi liittyvät tässä
laissa tarkoitettuun ydinenergian käytön valvontaan, lupakäsittelyyn tai
lupahakemusaineiston valmisteluun
Rahoitus: voimayhtiöt, KTM, VTT, STUK, muut rahoittajat. Rahoitus: VYR, VTT, muut rahoittajat.
Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus
3. 3
Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus
Luvanhaltijalla on velvollisuus osallistua sellaisen tutkimustoiminnan rahoittamiseen, jonka tarkoituksena on
varmistaa, että jos ilmenee ydinlaitosten turvallisen käytön kannalta uusia seikkoja, joita ei ole ollut mahdollista
ottaa ennalta huomioon, viranomaisten saatavilla on riittävästi ja kattavasti sellaista ydinteknistä
asiantuntemusta ja muita valmiuksia, joita käyttäen voidaan tarvittaessa viivytyksettä selvittää tällaisten
seikkojen merkitystä. (YEL 7a luku, 53a §)
Osaamisen ylläpitäminen: uusien osaajien kouluttaminen tutkimustyön kautta,
asiantuntijoiden asiantuntemuksen säilyttäminen
Valmiudet / tutkimusinfrastruktuuri: laskentatyökalut, mittauslaitteet, suuret
laitteistot
Korkeatasoinen ja kansainvälinen tutkimus: julkaisut, jatko-opinnäytteet,
osallistuminen kansainvälisiin hankkeisiin, johtava rooli kansainvälisissä
hankkeissa
4. 4
Ohjelmakauden 2011-2014 (SAFIR2014)
toimintaympäristö ja haasteet
Ohjelmakaudella paljon aktiviteettia ydinvoimateollisuudessa: Loviisa 1:n ja 2:n
automaatiouudistukset, Olkiluoto 3:n rakentaminen, Olkiluoto 4:n ja Hanhikivi 1:n
laitoshankkeiden käynnistyminen, käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen
käyttölupahakemus
Asiantuntijaresurssien tarpeen kasvu: Taustalla uudet laitoshankkeet ja toisaalta
eläköityminen. TEM:n osaamistyöryhmän raportti (2012) ”yhteensä alalle tarvitaan vuoteen
2025 mennessä noin 2400 uutta henkilöä, joilla on oltava osaamista alan erityispiirteistä”
Keskeisten kokeellisten tutkimusympäristöjen uudistamistarve: VTT:n Otaniemen
materiaalitutkimusvalmiudet, Lappeenrannan teknillisen yliopiston
termohydrauliikkakoelaitteistot
Kansainvälinen yhteistyö: yhdenmukaistuvat turvallisuusvaatimukset ja valvontakäytännöt,
eurooppalaisen tutkimuksen kehityssuunta kansallisten tutkimusohjelmien välisen yhteistyön
kehittämiseksi
5. 5
Ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimusohjelma
SAFIR2014 (2011-2014)
Rahoitusrakenne:
Valtion ydinjätehuoltorahasto (VYR): vuonna 2012
kerättiin luvanhaltijoilta 260 € / MW(th) => 5.6 M€
Tutkimuslaitokset > 33 % omaa rahoitusta
=> VTT 2.8 M€
Muut rahoituslähteet 1.6 M€
Ohjelman koko v. 2012: 10 M€ / n. 70 htv
SAFIR-ohjelmien rahoituksen kehitys
VYR-maksuvelvollisuuden ajalta.
Merkittävä nousu 2010 ⇒ 2011 johtuu
eduskunnan 1.7.2010 vahvistamista
periaatepäätöksistä ja niistä
seuranneesta VYR-rahoituksen kasvusta.
6. 6
SAFIR2014 vuonna 2012
Tutkimusalueet
1. Ihminen, organisaatio ja yhteiskunta
2. Automaatio ja valvomo
3. Polttoainetutkimus ja reaktorianalyysi
4. Termohydrauliikka
5. Vakavat onnettomuudet
6. Reaktoripiirin rakenteellinen turvallisuus
7. Rakennustekninen turvallisuus
8. Todennäköisyyspohjainen riskianalyysi (PRA)
9. Tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen
42 tutkimushanketta
Tutkimushankkeisiin osallistuvat
organisaatiot (2012):
VTT 50 htv
Aalto 8 htv
LUT 6 htv
Muut 4 htv
7. 7
Esimerkkejä tutkimuksen kansainvälisyydestä
Törmäyskokeet VTT:llä kehitetyllä laitteistolla: simuloidaan lentokonetörmäyksiä ja tutkitaan
teräsbetoniseinän käyttäytyminen pehmeän tai kovan ohjuksen törmäyksessä.
Hankkeessa mukana 8 ulkomaista yritystä, tutkimuslaitosta ja viranomaista
Termohydrauliikkakokeet Lappeenrannan koelaitteistolla osana OECD:n
kansainvälistä hanketta, jossa tutkitaan nykyisten ja tulevien PWR-laitosten
termohydraulisia turvallisuusasioita.
Hankkeessa mukana osallistujia 14 eri maasta (Eurooppa, USA, Japani, Korea, Kiina)
SERPENT-reaktorifysiikkaohjelman kehitystyö VTT:llä.
Käyttäjiä 27 maassa
8. 8
Yhteenveto
Ydinvoimalaitosten turvallisuuden tutkimusohjelma perustuu ydinenergialakiin.
Ohjelman VYR-rahoitus määräytyy laitosten nimellislämpötehojen (tai laitos-
vaihtoehtojen suurimman lämpötehon) mukaan. VTT on toinen suuri rahoittaja.
Käynnissä olevan SAFIR2014-ohjelman laajuus on n. 10 M€/v ja 70 htv/v
Tärkeät tehtävät:
Asiantuntemuksen ylläpito ja uusien osaajien kouluttaminen
Julkinen, tarvelähtöinen tutkimus tarjoaa erinomaisen ympäristön uusien osaajien
kouluttamiseen. Vuosina 2011-2012 ohjelmassa tehty 12 DI/maisterin opinnäytettä ja
kolme jatko-opinnäytettä.
Kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus
Lähes kaikilla hankkeilla on kansainvälistä yhteistyötä. Vuosien 2011-2012
tutkimustuloksia on raportoitu yli 500 julkaisussa (tutkimusraportit, lehtiartikkelit,
konferenssipaperit).
Tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen ja uudistaminen
Asiantuntijaresurssien lisäksi huolehditaan siitä, että Suomen viranomaisilla ja
luvanhaltijoilla on lähietäisyydellä käytettävissä ajantasaisia analysointi-, mittaus- ja
testauslaitteita.