Anni Rannikon ja Veli Liikasen esitys Nuorisotutkimuspäivillä Joensuussa 7.11.2014. http://limuhanke.blogspot.fi/

1. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Vaihtoehtoliikunnan ääni ja äänettömyys -
neuvotteluja kaupunkitilan äänimaisemista
Anni Rannikko
Veli Liikanen
Nuorisotutkimuspäivät 7.11.2014

2. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat
• Tutkimme liikunnan vaihtoehtolajien nuoria harrastajia
• 10 lajia: capoeira, boulderointi, parkour, katutanssi,
skeittaus, longboarding, roller derby, scoottaus, uusi sirkus
ja bleidaus
Kuvat: Shutterstock

3. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Kaupunkitilan äänimaisemien
omistajuus
• Akustinen kokemus määrittää suhdetta tiloihin: äänellä
merkitään ja otetaan tilaa haltuun, rakennetaan tilan
valtasuhteita
• Tilan valtageometriat kiinnittyvät myös äänimaisemiin
(hallitseminen, alistaminen, solidaarisuus yms.)
• Julkisen tilan aikuisomistajuus, nuoriin kohdistetut
kontrollipyrkimykset
• Vaihtoehtoliikunnan tilallinen vastarinta (ääni osana
tätä)
• Ääni on osa nuorten esillä olemista: ei olla vain
muiden katseiden kohteena vaan myös kuultavana

4. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
”(…) pysäkin läheisyyteen on kokoontunut
parikymmentä odottajaa. Kevyen hiljaisuuden rikkoo
voimistuva ääni: fläpfläpfläpfläp… Ihmiset nostavat
katseensa etsien äänen aiheuttajaa. Skeittari (…)
potkii kohti meitä katukiveystä pitkin, ääni voimistuu
metri metriltä – se kasvaa suorastaan häiritseväksi.
Menee noin kymmenen sekuntia, ja skeittari on
ohittanut meidät ja ääni vaimentunut lähes
olemattomiin. Enää kuuluu vain helteisen kaupungin
rauhallinen humina, jonka rikkoo vain ajoittain ohi
ajava auto.” (Kenttämuistiinpanot, kesä 2014.)
Kuvat: Shutterstock

5. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Tutkimuskysymys
• Kuinka vaihtoehtoliikunnan harrastajat tekevät ja
merkitsevät kaupunkitilaa omakseen äänen
avulla?
• Millaisiin valtasuhteisiin kiinnittyviin neuvotteluihin
kaupunkitilan äänimaisemista he osallistuvat?

6. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Menetelmistä
• Äänen tärkeys näköaistin varassa olevan havainnoin ohella
(ääni tekee näkyväksi hierarkioita)
• Parkour, skeittaus ja longboardaus
• Etnografiset haastattelut (15 kpl), havainnointiaineisto ja
verkkokyselyn avoimet vastaukset (12–29 v, n=356)
• Analyysi: dialoginen tematisointi
• Ääni, äänettömyys, melu ja hiljaisuuden vaatimus
korostuivat haastatteluaineistossa ja
verkkokyselyvastauksissa

7. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Äänen kolme ulottuvuutta
• Puheääni (voice): yhteisön puolesta puhuminen, kiteytyksiä
arvoista ja normeista. Kuka puhuu ja kenelle?
• Kuuluminen (sound): lajin äänimaisema. Milloin ja miten
saa kuulua ja milloin ei?
• Melu (noise): ääntä väärässä paikassa (tietoisesti).
Haittatekijä vai vastarintaa?

8. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
”se tavallaan on siinä, että minkä takkii skeittaajien
ja scoottaajien välillä on ristiriitoja, johtuu siitä, että
tuota scoottaajat on niinku skeittaajille tarkoitetussa
paikassa, mikä ois ainakin omasta mielestä ihan ok,
mutta sit siihen tullee ne tavallaan ristiriidat siitä,
että ne on skeittaajien paikkoja. Skeittaajat on
hoitanu edunvalvonnan, että semmoset paikat on
tullu, ja scoottaajat ei oo tehny sille mittään
tavallaan sen etteen, että semmonen skeittipaikka
on tullu.”
(20-vuotias skeittari)
Kuvat: Shutterstock

9. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Pekka hyppää ison ja kolisevan loikan pukin yli.
Taina huutaa: ”Hullu sie olet!” Pekka: ”Se oli vähän
lähellä.”
Pekka nostaa yhden pukin tuplapukeista
korkeammalle ja hyppii sen yli. Taina: ”Kauhee
ryminä vaan kuuluu.” Pekka: ”Tämmöstä tämä on.”
Taina tekee kyllä paljon hiljempaa kuin muut.
Pojat käyvät aina välillä näyttämässä Tainalle, miten
seinälle kuuluu heidän mielestään hypätä. Taina ei
kamalasti innostu ohjeista: ”Koliseva hyppy, eihän
sattunu?”
(Parkourin sisätreenit, kenttämuistiinpanot, 2013)
Kuvat: Maria Hopponen

10. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
”Maalaisjärki ja terveen ihmisen moraali määräävät
enemmän kuin lait skeittauksessa. Yksityisihmisten
omaisuutta ei vahingoiteta, mutta julkisilla paikoilla
voi skeitata mielensä kyllyydestä. Yöllä ei kolistella
samassa paikassa pitkää aikaa, mutta päivällä esim.
autotien läheisyydessä skeitatessa, jos joku tulee
valittamaan metelistä niin valitetaan kyllä takaisin ja
käsketään soittamaan poliisit paikalle jos niin
harmittaa.”
(24-vuotias skeittari)
Kuvat: Shutterstock

11. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
Lopuksi
• Äänimaisemien luomisen tavat yhteydessä kaupunkitilan
valtasuhteisiin
• Tiloja otetaan haltuun yhtäältä olemalla, toisaalta tekemällä
(Kuusisto-Arponen & Tani), mutta myös olemalla äänessä
• Nuorten on usein pidettävä melua merkitäkseen oma tilansa
(vrt. Järviluoma)  paradoksaalisesti tätä ei tunnisteta
ääneksi (äänetön vastarinta)