1. AACCIIDDOOSS NNUUCCLLEEIICCOOSS

2. LLooss áácciiddooss nnuucclleeiiccooss ssoonn llaass
bbiioommoollééccuullaass ppoorrttaaddoorraass ddee llaa
iinnffoorrmmaacciióónn ggeennééttiiccaa..

3. El papel ddeell AADDNN eenn llaa ccéélluullaa eess llaa ddee
ccoonntteenneerr llaa iinnffoorrmmaacciióónn ggeennééttiiccaa ddeell
iinnddiivviidduuoo yy eell AARRNN iinntteerrvviieennee ddiirreeccttaammeennttee
eenn llaa ssíínntteessiiss pprrootteeiiccaa..

4.  LLaa hhiissttoorriiaa ddeell AADDNN
 EEll AADDNN ffuuee aaiissllaaddoo ppoorr pprriimmeerraa vveezz ppoorr eell cciieennttííffiiccoo aalleemmáánn
FFrriieeddrriicchh MMiieesscchheerr eenn 11886699.. DDeebbiiddoo aa qquuee lloo eennccoonnttrróó eenn llooss
nnúúcclleeooss ddee llaass ccéélluullaass,, ddeennoommiinnóó aa eessttee ccoommppuueessttoo nnuucclleeíínnaa..
AA mmeeddiiddaa qquuee ssee ffuuee ccoonnoocciieennddoo llaa eessttrruuccttuurraa qquuíímmiiccaa ddee eessttaa
mmoollééccuullaa,, ssee lloo llllaammóó áácciiddoo nnuucclleeiiccoo yy ppoorr úúllttiimmoo áácciiddoo
ddeessooxxiirrrriibboonnuucclleeiiccoo ((AADDNN))..
 EEnn 11991144,, eell qquuíímmiiccoo aalleemmáánn RRoobbeerrtt FFeeuullggeenn ddeessccrriibbiióó uunn
mmééttooddoo ppaarraa tteeññiirr eell AADDNN ppoorr mmeeddiioo ddee uunn ccoolloorraannttee llllaammaaddoo
ffuuccssiinnaa.. UUttiilliizzaannddoo eessttee mmééttooddoo,, ddeessccuubbrriióó qquuee eell AADDNN ssee
eennccoonnttrraabbaa ffoorrmmaannddoo ppaarrttee ddee llooss ccrroommoossoommaass..
 SSeeiiss aaññooss mmááss ttaarrddee,, eell bbiiooqquuíímmiiccoo PP..AA.. LLeevveennee ,, aannaalliizzóó llooss
ccoommppoonneenntteess ddeell AADDNN.. EEnnccoonnttrróó qquuee ccoonntteennííaa ccuuaattrroo bbaasseess
nniittrrooggeennaaddaass:: cciittoossiinnaa,, ttiimmiinnaa,, aaddeenniinnaa yy gguuaanniinnaa;; eell aazzúúccaarr
ddeessooxxiirrrriibboossaa;; yy uunn ggrruuppoo ffoossffaattoo.. PPoorr mmeeddiioo ddee ssuu
ddeessccuubbrriimmiieennttoo ccoonncclluuyyóó qquuee ccaaddaa uunniiddaadd bbáássiiccaa ddeell AADDNN,,
llllaammaaddaa nnuucclleeóóttiiddoo,, eessttáá ccoommppuueessttaa ddee uunnaa bbaassee nniittrrooggeennaaddaa
uunniiddaa aa uunn aazzúúccaarr yy ééssttaa uunniiddaa aa ssuu vveezz aa uunn ggrruuppoo ffoossffaattoo..

5. LLooss áácciiddooss
nnuucclleeiiccooss ffuueerroonn
ddeessccuubbiieerrttooss ppoorr
FFrreeiiddrriicchh
MMiieesscchheerr eenn
11886699,, aall eessttuuddiiaarr
llaass ccéélluullaass ccoonn
ppuuss..

6. Hay 22 ttiippooss ddee áácciiddooss
nnuucclleeiiccooss ((AANN))::
 eell áácciiddoo
ddeessooxxiirrrriibboonnuucclleeiiccoo ((DDNNAA))
 eell áácciiddoo rriibboonnuucclleeiiccoo
((RRNNAA)),, yy eessttáánn pprreesseenntteess
eenn ttooddaass llaass ccéélluullaass..

7. SSuu ffuunncciióónn bbiioollóóggiiccaa nnoo
qquueeddóó pplleennaammeennttee
ddeemmoossttrraaddaa hhaassttaa qquuee
AAvveerryy yy ssuuss ccoollaabboorraaddoorreess
ddeemmoossttrraarroonn eenn 11994444 qquuee
eell DDNNAA eerraa llaa mmoollééccuullaa
ppoorrttaaddoorraa ddee llaa
iinnffoorrmmaacciióónn ggeennééttiiccaa..

8. EEnn llooss oorrggaanniissmmooss ssuuppeerriioorreess eell AADDNN ssee
eennccuueennttrraa eenn eell iinntteerriioorr ddeell nnúúcclleeoo
ffoorrmmaannddoo ppaarrttee ddee llooss ccrroommoossoommaass,,
aauunnqquuee ttaammbbiiéénn aappaarreeccee eenn aallgguunnooss
oorrggáánnuullooss ddeell cciittooppllaassmmaa ccoommoo eenn llaass
mmiittooccoonnddrriiaass oo eenn llooss cclloorrooppllaassttooss..
EEll AARRNN ssee eennccuueennttrraa ttaannttoo eenn eell nnúúcclleeoo
ccoommoo eenn eell cciittooppllaassmmaa qquuee eess ddoonnddee ttiieennee
lluuggaarr llaa ssíínntteessiiss pprrootteeiiccaa..

9. EEll DDNNAA yy eell RRNNAA ssee ddiiffeerreenncciiaann ppoorrqquuee::
 eell ppeessoo mmoolleeccuullaarr ddeell DDNNAA eess ggeenneerraallmmeennttee mmaayyoorr qquuee
eell ddeell RRNNAA
 eell aazzúúccaarr ddeell RRNNAA eess rriibboossaa,, yy eell ddeell DDNNAA eess
ddeessooxxiirrrriibboossaa
 eell RRNNAA ccoonnttiieennee llaa bbaassee nniittrrooggeennaaddaa uurraacciilloo,, mmiieennttrraass
qquuee eell DDNNAA pprreesseennttaa ttiimmiinnaa
 llaa ccoonnffiigguurraacciióónn eessppaacciiaall ddeell DDNNAA eess llaa ddee uunn ddoobbllee
hheelliiccooiiddee,, mmiieennttrraass qquuee eell RRNNAA eess uunn ppoollii nnuucclleeóóttiiddoo
lliinneeaall,, qquuee ooccaassiioonnaallmmeennttee ppuueeddee pprreesseennttaarr
aappaarreeaammiieennttooss iinnttrraaccaatteennaarriiooss

10. CCOOMMPPOOSSIICCIIOONN
QQUUIIMMIICCAA

11. Están constituidos por un azúcar que eess uunnaa ppeennttoossaa,, llaa
ccuuaall ppuueeddee sseerr:: rriibboossaa eenn eell ccaassoo ddeell AARRNN yy llaa
ddeessooxxiirriibboossaa eenn eell ccaassoo ddeell AADDNN..

12. Otro componente de su eessttrruuccttuurraa ssoonn llaass bbaasseess
nniittrrooggeennaaddaass,,::
 PPúúrriiccaass:: AAddeenniinnaa yy GGuuaanniinnaa
 PPiirriimmiiddíínniiccaass:: CCiittoossiinnaa,, ttiimmiinnaa yy uurraacciilloo

13. EESSTTRRUUCCTTUURRAA AADDNN
 EEll AADDNN ssee eennccuueennttrraa eenn llooss sseerreess vviivvooss ccoommoo uunnaa
mmoollééccuullaa ddee eelleevvaaddoo ppeessoo mmoolleeccuullaarr.. EEnn llooss oorraaggnniissmmooss
ssuuppeerriioorreess eell ppeessoo mmoolleeccuullaarr eess mmaayyoorr.. EEnn ccaaddaa ccéélluullaa
hhaayy uunnaa ccaaddeennaa ddee AADDNN ddee uunnooss 11,,77 mmmm..

14.  El ADN es el archivo en el que eessttáánn aallmmaacceennaaddaass llaass
iinnssttrruucccciioonneess qquuee nneecceessiittaa uunn sseerr ppaarraa nnaacceerr yy
rreepprroodduucciirrssee..
 EEll AADDNN eess uunnaa ddoobbllee ccaaddeennaa.. CCaaddaa ccaaddeennaa eess uunnaa
hhiilleerraa ddee ccuuaattrroo bbaasseess oo lleettrraass ((GG::GGuuaanniinnaa,, AA::AAddeenniinnaa,,
TT::TTiimmiinnaa yy CC::CCiittoossiinnaa))..
 LLaass ccuuaattrroo lleettrraass ddeell AADDNN lllleevvaann llaass iinnssttrruucccciioonneess ppaarraa
hhaacceerr ttooddooss llooss oorrggaanniissmmooss.. CCaaddaa bbllooqquuee ddee ttrreess lleettrraass
ccoorrrreessppoonnddee aa uunn aammiinnooáácciiddoo..

15.  La mayor parte del ADN (más de un 9955%%)) eenn eell GGeennoommaa
HHuummaannoo nnoo ttiieennee ffuunncciióónn ccoonnoocciiddaa yy ssee ccoonnssiiddeerraa AADDNN
bbaassuurraa..
 EEnnttrree uunnaa ppeerrssoonnaa yy oottrraa eell AADDNN ddiiffiieerree ssóólloo eenn uunn 00..22%%..
•El ADN humano es al menos en un
98% idéntico al de los chimpancés y
otros primates, los parientes más
cercanos del hombre.

17. EESSTTRRUUCCTTUURRAA AARRNN
 LLlleevvaa uunnaa ssoollaa ccaaddeennaa ddee ppoollii nnuucclleeóóttiiddoo..
 EEnn vvaarriiooss ttiippooss ddee AARRNN ssee eennccuueennttrraa uunnaa eessttrruuccttuurraa
sseeccuunnddaarriiaa qquuee ssee ppaarreeccee aa uunnaa ccaaddeennaa ddee AADDNN
 llaa ccaaddeennaa lliinneeaall ddeell AARRNN ttoommaa ffoorrmmaa ddee hhoorrqquuiillllaa
uunniiéénnddoossee llaass bbaasseess mmeeddiiaannttee ppuueenntteess ddee hhiiddrróóggeennoo..

18.  El ARN se encuentra en la pared ddee llooss rriibboossoommaass..
 HHaayy vvaarriiooss ttiippooss yy ccaaddaa uunnoo ddee eellllooss vvaa aa ddeesseemmppeeññaarr
uunnaa ffuunncciióónn ddiiffeerreennttee eenn llaa ssíínntteessiiss ddee pprrootteeiiccaass yy
ttaammbbiiéénn eenn llaa ttrraannssffeerreenncciiaa ddee iinnffoorrmmaacciióónn ddeell AADDNN..
 eell AARRNN ssee ssiinntteettiizzaa eenn eell nnúúcclleeoo,, ccoommoo uunn ffiillaammeennttoo
ccoommpplleemmeennttaarriioo aa uunnaa ddee llaass ccaaddeennaass ddeell AADDNN..

19. CCOODDIIGGOO
GGEENNEETTIICCOO

20.  El código ggeennééttiiccoo ssee ttrraannssffiieerree ddeessddee eell nnúúcclleeoo
hhaassttaa eell cciittooppllaassmmaa aa ttrraavvééss ddeell AARRNN yy AARRNNtt
ddoonnddee ssee pprroodduucceenn llaass pprrootteeíínnaass eessppeeccííffiiccaass qquuee
ddeetteerrmmiinnaann aall oorrggaanniissmmoo..
 SSee hhiicciieerroonn mmuucchhaass iinnvveessttiiggaacciioonneess eenn eell aammoo
1199611,, yy ssee ddeessccuubbrriieerroonn ttooddooss llooss ttrriinnuucclleeóóttiiddooss
yy ssuu iimmppoorrttaanncciiaa..
 FFiinnaallmmeennttee ssee ppuuddoo eessttaabblleecceerr llaa tteeoorrííaa ddee uunn
ggeenn –– uunnaa eennzziimmaa qquuee eessttaabblleeccee qquuee ccaaddaa ggeenn
eenn ddeetteerrmmiinnaaddoo oorrggaanniissmmoo rreegguullaa llaa pprroodduucccciióónn
ddee uunnaa eennzziimmaa eessppeecciiffiiccaa..
 DDee aallllíí llaa iimmppoorrttaanncciiaa ddeell ccóóddiiggoo ggeennééttiiccoo eenn llaa
ddeetteerrmmiinnaacciióónn ddee ttooddaass llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddee llooss
oorrggaanniissmmooss..

24. NNUUCCLLEEOOTTIIDDOO
CCaaddaa nnuucclleeóóttiiddoo eess uunn eennssaammbbllaaddoo ddee
ttrreess ccoommppoonneenntteess::
 BBaasseess nniittrrooggeennaaddaass::
 ddeerriivvaann ddee ccoommppuueessttooss hheetteerrooccíícclliiccooss
aarroommááttiiccooss,, llaa ppuurriinnaa yy llaa ppiirriimmiiddiinnaa

25. UUnnoo ddee llooss ccoommppoonneenntteess
eessttrruuccttuurraalleess oo
uunniiddaaddeess
ccoonnssttiittuuyyeenntteess ddeell AADDNN
oo ddeell AARRNN.. UUnn
nnuucclleeóóttiiddoo ccoonnssttaa ddee
uunnaa bbaassee ((aaddeenniinnaa,,
ttiimmiinnaa,, gguuaanniinnaa,,uurraacciilloo
oo cciittoossiinnaa)),, mmááss uunnaa
mmoollééccuullaa ddee aazzúúccaarr yy
uunnaa ddee áácciiddoo ffoossffóórriiccoo..