Recomendados
Recomendados
Más contenido relacionado
Similar a TEM konsernistrategiasta ja prosessista
Similar a TEM konsernistrategiasta ja prosessista (20)
TEM konsernistrategiasta ja prosessista
- 1. Case: Työ- ja elinkeinoministeriön strategiaprosessi Antti Joensuu Strategiajohtaja Strateginen organisaatiojohtaminen 3.10.2012
- 3. Antti Joensuu • VTT, TKK, tutkija, yliassistentti • Wärtsilä Helsingin telakka, tutkimuspäällikkö • Teollisuussihteeri Pariisissa • EU:n komission INTAS-ohjelma Brysselissä, kansallinen asiantuntija (entisen NL:n tiedeyhteisön tukiohjelma) • Culminatum Otaniemessä, teknologiajohtamisen keskuksen johtaja, TULI, BIC, EBN, IRC… • KTM/teknologiaosasto, kv-teknologiapolitiikan ryhmän päällikkö • TEM/konsernistrategiaryhmän päällikkö • TEM strategiajohtaja • Koulutus: laivanrakentaja – meritekniikka ja jäänmurtaminen, Viagroupin strategia- ja johtamiskoulutus (SLA) @tem.fi, Facebook, LinkedIn, Twitter AnttiJoensuu, Qaiku AnttiJoensuu
- 5. Organisaation ympärille piirretty muuri – mitä menee sen läpi? Kuvastaako organisaatiotani kiire vai tuotos? Toiminnot Organisaation tuotokset
- 6. Kulttuuri syö strategioita aamupalaksi
- 8. Konsernirakenteen tuoma synergia • Yhteiset resurssit ja konsernipalvelut osastoille ja yksiköille ja jaetut osaamiskeskukset • Tehtävien kierrätys ja osaamisen levittäminen • Johtamisen verkottaminen ja esim. yhteiset koulutusohjelmat • Yhteinen strateginen tavoite motivoi sisäisesti ja antaa selkeän ulkoisen kuvan • Osastot ja yksiköt saavat apua strategian kehittämiseen • Strategiset tavoitteenasetannat ja tulosten seuranta • Strategiat tulevat haastetuksi ja kehittyvät • Yhteensopivat politiikat ja koherentti ulkoinen vaikutus
- 9. Konsernistrategia vaikuttaa Ilman konsernistrategiaa Konsernistrategian avulla
- 10. Konsernistrategia Substanssi- strategioita Laitosten strategioita
- 11. TEM konsernistrategia – missio, visio ja valinnat
- 12. Yhteinen päämäärä • Mitä voidaan tehdä yhteistyön saumattomuuden eteen? • Miksi organisaation osa tai yksilö pyrkii osaoptimoimaan? • Millaisia käytännön esteitä kokonaisoptimoinnissa on? • Miten muurahaiset tekevät sen? Parviälyssäkö vastaus? Selkeä yhteinen tavoite auttaa !
- 13. Missio • rooli, jonka olemme valinneet toiminta-ympäristössä • organisaation olemassaolon tarkoitus • missio kuvaa tulosta ja lisäarvoa asiakkaalle, ei varsinaisesti sitä mitä teemme Missio kiteyttää organisaation olemassaolon syyn eli organisaation ulkoa sisäänpäin määritellyn roolin toiminta-ympäristössään
- 14. TEM missio Rakennamme kestävää kasvua ja uudistumista tukevaa, kansainvälisessä kilpailussa menestyvää työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristöä. Tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys ja siitä seuraava hyvinvointi.
- 15. Visio • Visio on yhteinen mielikuva halutusta lopputuloksesta • Visio on unelma, jossa on päivämäärä • Visio on kirkas ja energisoiva tahtotilan määritys sekä tulevaisuus, jonka toteuttamiseen ihmiset sitoutuvat • Esim. JFK ja kuulento • Antti ja smartboard
- 16. TEM-konsernin tahtotila (visio) 2015 • Suomen kilpailukyky, työllisyys ja hyvinvointi ovat maailman kärkiluokkaa ja kestävät maailmantalouden ravistelut. Onnistumme konsernin yhteisellä tavalla toimia ja vahvalla yhteistyöllä yli organisaatiorajojen, osana koko valtiokonsernia.
- 17. Toimialapalvelun visioelementit 2013, syy- seuraussuhteet Ajan hermolla oleva Uusia lisäarvon asiantuntemus Ajanmukaisetlisäarvon ja Uusia tuotteet havaitsemia ja näkemys havaitsemia välineet asiakkuuksia (vahva driveri) asiakkuuksia Uusia lisäarvon TEM-konserni havaitsemia on toimintaan Resurssit turvattu asiakkuuksia sitoutunut Toimintatapa TEM-konserni verkostoitunut TEM-konserni on sitoutunut on toimintaan ja ennakoiva sitoutunut Laajasti tunnettu Maksavia partnereita EK, ja arvostettu järjestöt, pankit
- 18. Aiemmat strategiakierrokset • TEM:n perustamisen jälkeen 10 sivun kuvaus siitä, miksi TEM on olemassa Nopeita voittoja tavoiteltiin ja saatiin: • Uusi tapa kirjoittaa on saanut kiitosta • Horisontaalinen ryhmä kirjoitti – konflikteja saatiin esille • Konserniohjausfoorumit sitouttivat • Osallistuminen laitosten strategiapäiviin oli uutta Edelleen kehitettävää löydettiin: • Lukija hakee liikaa omaa tekemistään – valokuva-albumiefekti • Tulostavoitteista osa tulee strategiasta, osa taas roolista • Edustuksellisuus ei takaa kaikkien osallistumista – lisätoimia • Tavoitelinjauksien perustelutekstiä on aina mahdollisuus parantaa • Heikot signaalit –hanke, ennakointi, skenaariot • Valtiokonserniajattelu
- 19. Vuoden 2011 strategiakierros • Skenaariotyö (ml. trendianalyysi ja skenaariotyö) ja 2010 tulevaisuuskatsaus sekä heikot signaalit taustalla • KOF (konserniohjausfoorumi) joulukuussa ja helmikuussa • Virastot ja laitokset, tulosohjaajat • Kokoukset ja sosiaalinen media: Yammer työkaluksi • Keväällä toimintaympäristökuvaus hallitusneuvottelujen alkuun • Keväällä yhteinen näkemys tavoitelinjauksien kriteereistä • Hallitusohjelmaan perustuvat pohjaehdotukset tavoitelinjauksiksi jalostettiin osastojen ylimmän johdon kanssa • Tavoitelinjaukset käsitelty kaksi kertaa virkamiesjohtoryhmässä • Poliittisen johdon käsittely
- 20. Tavoitelinjauksen uudet valintakriteerit • Valinta ja fokus • Selkeys ja konkreettisuus • Aikajänne 4 vuotta (tarkistuksia kuitenkin) • Horisontaalisuus, mahd. jopa yli hallinnonalan rajan • Mitattavuus • Resurssijohtopäätökset
- 21. TEM visio 2015 Suomen kilpailukyky, työllisyys ja hyvinvointi ovat maailman kärkiluokkaa ja kestävät maailmantalouden ravistelut. Onnistumme konsernin yhteisellä tavalla toimia ja vahvalla yhteistyöllä yli organisaatiorajojen, osana koko valtiokonsernia. Velkakriisi Syvenevä globalisaatio ? • edistämme korkean arvonlisän uutta, kasvavaa ja vientiin suuntautuvaa yritystoimintaa • poistamme rakenteellisia kilpailun esteitä Muuttuva työ ? • edistämme työllisyyttä panostamalla erityisesti nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja työelämän laatuun • syvennämme vuorovaikutusta hallinnon ja sidosryhmien kanssa eri toimien yhdensuuntaistamiseksi Niukkeneva energia • uudistamme rakenteitamme ja toimintatapojamme jatkuvasti • keskitymme olennaiseen ja toimimme siinä tehokkaasti • lisäämme Suomen energiaomavaraisuutta
- 22. TEM konsernistrategian indikaattorit • Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi vähintään 72 prosenttia vuonna 2015 (kesäkuu 2011 68,7 prosenttia) • Työttömyysasteen trendi korkeintaan 5 prosenttia vuonna 2015 (kesäkuu 2011 7,7 prosenttia) • Tavaravienti (52,3 mrd. euroa vuonna 2010) • Palvelujen vienti (15,4 mrd. euroa vuonna 2009) • Korkean teknologian tuotteiden vienti ja suomalainen osuus niiden jalostusarvossa kasvaa (5,3 mrd. euroa vuonna 2010) • Kasvuyritysten määrä kasvaa (691 vuosina 2006-2009) • 15–24 -vuotiaiden nuorten työttömyysasteen trendi alenee (19,5 prosenttia kesäkuussa 2011) • Vaikeasti työllistyvien määrä vähenee (144 700 kesäkuussa 2011) • Työolobarometrin työelämän laadun yleiskeskiarvo nousee (7,99 vuonna 2010) • Riippuvuus tuontienergiasta laskee (54,4 prosenttia vuonna 2009) • Consumer Conditions Index – CCI kasvaa (66 vuonna 2010) • Market Performance Indicator – MPI (palvelut ja ongelmallisimmiksi osoittautuvat toimialat)
- 23. Konsernin ohjaus
- 24. TEM:n konserniohjausmallin rakenne KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALLINNONALAN KONSERNIOHJAUS Strategian seuranta, raportointi ja arviointi Strateginen suunnittelu Ohjauksen keinot Strategian toteutus Hallinnonalan konsernistrategia Tulosohjaus Hallinnonalan toimijaryhmät Toimintaympäristön Säädösohjaus 1 2 analyysi 3 4 Hallitus- Informaatio-ohjaus Asiakkaat ohjelma Tahtotila ja Substanssi- tavoitelinjaukset strategiat Kehitystoiminnan ohjaus Yhteistyö- Konsernin kumppanit ja toimintamalli Hallitus- ja johtokuntatyö verkostot 24
- 25. Tulostavoitteiden lähteet ROOLI STRATEGIA Tulostavoitteet Tulostavoite 1 Tulostavoite 2 Tulostavoite 3 Tulostavoite 4 …
- 26. Seurannat Hallitusohjelma Konsernistrategia Hallitusohjelman seuranta Tavoitelinjausten Konsernistrategian Senaattorissa indikaattorit tulostavoitteet Kärkihankket, painopistealue III TEM:n koordinaatiovastuulla olevat TEM:n vastuulla Hallinnonalan olevat hankkeet tulostavoitteiden seuranta Netrassa Seuranta 26
- 28. Muutos ja luonnonvalinta ”Jos organisaatio ei muutu yhtä nopeasti kuin maailma sen ulkopuolella, sen olemassaolon päättyminen on näköpiirissä” (Jack Welch) ”… paitsi tietysti ministeriön ja sen hallinnonalan, jotka voivat jatkaa pitkään uusiutumattakin” (Antti Joensuu) => Virkamiehen suuri vastuu
- 29. Uusiutuminen Uudet tuotteet, teknologiat, palvelut, toimintatavat Vanhat tuotteet, teknologiat, palvelut, toimintatavat Vanhat asiakkaat ja Uudet asiakkaat ja kumppanit kumppanit Lähde: Michael Tushman
- 30. Aikainen muutos kannattaa Suorituskyky Reagoiva muutos mahdollinen Ennakoiva muutos mahdollinen Kriisi, pakkotilanne Aika Lähde: Joseph N. Fry, J. Peter Killing
- 31. Aikainen muutos kannattaa Suorituskyky Sakko Reagoiva muutos mahdollinen Ennakoiva muutos mahdollinen Kriisi, pakkotilanne Aika Lähde: Joseph N. Fry, J. Peter Killing
- 32. Sense of urgencyn luominen (kova ja pehmeä linja) • Auktoriteetti peliin – Vai ehkä kannustimet • Brutaalit tosiasiat pöytään – Erilaiset skenaariot • Julkisuus (asiakkaiden suuntaan esim.) – Vai sisäinen kilpailu • Shokkikäsittely – Vai pilotti tai kokeilu Lähde: Paul Strebel
- 33. Muutosjohtamisen eri kenttiä, eri menetelmiä tarvitaan erilaisille johdettaville Korkea energiataso Matala energiataso Vastaan Puolesta Lähde: Paul Strebel
- 34. Muutosjohtamistyyli tilanteen mukaan Johdettavilla heikko valmius Johdettavilla hyvä valmius Aikaa on Aikaa ei ole Lähde: Paul Strebel
- 36. Kohtalon Kysymykset | Suomen näkökulma TEM:n arvioimana • Miten löydämme roolimme kansainvälisessä • Miten toimialat kehittyvät? Mitkä ovat tulevaisuuden työnjaossa? Miten hyödynnämme vahvuuksiamme? kasvualueita? Miten käy perinteisen Miten Suomen elinkeinoelämän tuottavuus ja metalliteollisuuden? Koska panostukset kilpailukyky kehittyy? Mitkä ovat Suomen tärkeimmät bioteknologiaan muuttuvat todelliseksi menestystekijät ja kasvutekijät? Mitkä ovat oleelliset liiketoiminnaksi? Onko Nokialla roolia Suomessa 10 panostukset tuottavuuden nostamiseksi? Miten vuoden päästä? kilpailukykyä pidetään yllä ja kehitetään näillä kustannustasoilla? Mitkä ovat tärkeimmät keinot • Miten tulisi edistää elinkeinoelämän kehitystä ja saada Suomi houkuttelevaksi osaajille ja innovaatioita? Onko Suomen panostukset uuteen investoinneille? teknologiaan riittävät? Miten kannustaa yrittäjyyttä ja aktiivista aloitteellisuutta sekä riskinottoa? • Millainen on Suomen elinkeinorakenne Pystytäänkö kaikki käytettävissä oleva kansallinen ja tulevaisuudessa? Pystytäänkö Suomessa alueellinen kehittämispotentiaali ottamaan tehokkaasti uudistamaan tuotantorakennetta ja käyttöön talouden menestyksen eteen? Mikä on koulutusjärjestelmää ja laadullisesti siirtymään tärkein kehitettävä paremmuus ylöspäin arvoketjuissa sekä haastamaan nousevien innovaatioekosysteemillemme? suurten talouksien koveneva kilpailu yhä useammalla alalla? Mikä on toimialarakenne taantuman jälkeen? • Mitä osaamista tarvitsemme? Mitä osaamista Suomessa tulisi kehittää? 2.10.2012 36
- 37. Muutostekijät | Vaikuttavuus – epävarmuus -analyysi Mustalla tekstillä EVA –prosessissa tunnistetut tekijät Punaisella TEM:n lisämuutostekijät 10 SUURI Afrikan kehitys Maailmantalous Yhteiskunnallisten ja taloudellisten uudistusten painopiste maailmassa Lähi-idän kehitys Ilmastonmuutos 8 Kansainväliset suhteet ja geopolitiikka Kilpailu osaajista Venäjän kehitys Latinalaisen Amerikan kehitys Arvot, uskonnot Ympäristöteknologia Alueiden kehitys ja kyky tehdä ja kulttuurit elinkeinopolitiikkaa Yhdysvaltojen kehitys EPÄVARMUUS Internetteknologia Muuttoliike ja maahanmuutto 6 Energia ja raaka-aineet Terrorismi Kiinan kehitys EU:n kehitys Innovaatiot Intian kehitys Julkiset palvelut ja niiden Japanin kehitys tuotantotavat Paperinkulutustottumukset muuttuvat Elintarviketuotannon merkitys kasvaa Teknologia kehittyy 4 Liiketoimintamallit uudistuvat Väestöräjähdys jatkuu Kiinan ja Intian painoarvo kasvaa Kilpailu osaajista kiristyy ja ulkomainen työvoima lisääntyy Turvallisuushakuisuus lisääntyy Osaamisen ja innovaatiokyvyn tarve lisääntyy Globalisaatio EU:n tuet Suomeen vähentyvät Tietoverkkojen ja sosiaalisten yhteisöjen 2 merkitys kasvaa Ekologisen näkökulman ja ympäristön Epävarmuudet ja arvostus lisääntyvät epäjatkuvuudet Energian tarve kasvaa Julkisen sektorin ylikuormitus ja tehokkuuspaineet kasvavat Trendit ja PIENI varmuudet Väestön ikääntyminen 2 4 6 8 10 PIENI VAI K UTTAV U U S SUURI 5.10.2009 37
- 38. Länsi luo nahkansa | Suomi vuonna 2020 • Suomi selviää talouskriisistä suhteellisen vähin vaurioin ja kehitys jatkuu samanlaisena kuin 2000-luvun alussa. • Valtion merkitys kasvaa elinkeinoelämän kehittäjänä ja ohjaajana. • Perusteollisuuden ja alkutuotannon osuus pienenee. Valmistavan teollisuuden sisällä erikoistutaan korkean lisäarvon tuotteisiin ja palveluihin. • Pk-sektorin merkitys kasvaa. • Osaavasta työvoimasta on pulaa. Työntekijöiden kansainvälinen liikkuminen on pysyvä olotila. • Venäjän markkinoista ja luonnonvaroista käydään kovaa globaalia kilpailua.
- 39. Kiinalaista kapitalismia | Suomi vuonna 2020 •Kiina ostaa aktiivisesti suomalaistakin tuotantoa, osaamista ja raaka- aineita. •Aasian kasvuun päässeet yritykset menestyvät mutta perinteisen teollisuuden näkymät ovat heikot. Korkean lisäarvon alat nousevat, matalan lisäarvon alat häviävät. •Pelisääntöjen raju muuttuminen kiihdyttää rakennemuutosta ja saa sopeutuvat yritykset omaksumaan uusia muualta tuotuja toimintamalleja. •Julkisen vallan merkitys pienenee ja palvelujen tuottaminen yksityistyy. •EU:n ja Venäjän suhteiden kiristyessä Suomi on marginalisoitunut Venäjän kauppakumppanina. Suomesta pendelöidään Pietarissa töissä.
- 40. Blokkien taisto | Suomi vuonna 2020 •Protektionismin noustessa globaalit tuotantoyritykset joutuvat sopeuttamaan tuotantonsa blokkien sisäisiksi. •Suomi kilpailee muiden eurooppalaisten kanssa Venäjän kauppasuhteista. •Viisumivapaus Venäjän ja EU:n välillä. Osaajat pendelöivät blokin alueella. •Valtiolla on ohjaava rooli, mutta valtio on menettänyt rooliaan EU:lle ja kunnille. •Taantuman pitkittyessä julkinen sektori joutuu sopeutumaan ja julkisten palvelujen rooli heikkenee. •Palvelujen hankinta tapahtuu EU:n ja osittain koko blokin sisällä.
- 41. Stimulus ja romahdus | Suomi vuonna 2020 •Finanssikriisi on jättänyt maailman kaaoksen partaalle. •Suomessa elinkeinoelämä jakaantuu palvelemaan kotimaan markkinoita sekä kansainvälistä huippuosaamisen kysyntää. •Ensi kertaa maailmansotien jälkeen kansallisella tasolla valtion on otettava vahvan johtajan rooli. Julkisia palveluja ja investointeja joudutaan vähentämään huomattavasti. •Materialismin kuihtumisen myötä länsimaissa etenkin perhekeskeisyys ja vaatimattomammat elintavat korostuvat. •Venäjän raja on tiukasti kiinni. Suomella liennyttäjän ja miellyttäjän rooli Venäjän suuntaan.
- 42. Välttämättömät toimenpiteet ja skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat | TEM:n näkökulmasta (poimintoja) Länsi luo nahkansa Kiinalaista kapitalismia • Kysyntälähtöinen kv-yhteistyö sekä Skenaarioista riippumattomat • Kulttuurillisen tuntemuksen kehittäminen ministeriöiden välinen yhteistyö mm. ympäristö- esimerkiksi ulkomaalaisten koulutuksen avulla välttämättömät toimenpiteet: ja terveysalan sektoreilla • Innovaatioyhteistyö tulevien voittajien kanssa • Tuetaan riskinottokykyä ja epäonnistumisen (FinNode toimintaa vahvistettava Kiinassa ja hyväksymistä yrityksissä ja julkisella puolella, Intiassa) nopeita kokeiluja Suomen logistisen aseman • Työperäinen maahanmuuttopolitiikka, • Palkitaan uutta ja kyseenalaistavaa ajattelua hyödyntäminen helpotetaan integroitumista Suomeen • Aktiivinen venäläisten ostovoiman Euroopan ja Venäjän välisen • Energiatehokkuusosaamisen markkinointi hyödyntäminen suhteen edistäminen • Yhteiskunnallisen osaamisen tuotteistaminen • Suomalaiset yritykset vahvasti mukana EU:ta Bilateraalisuuden korostaminen ja/tai kaupallistaminen (FinnPISA) kehittävissä verkostoissa Kiinan suuntaan • Kehitetään prosessiosaamista julkisten • Aktiivinen kehitysyhteistyöpolitiikka, kytkettynä Globaali koordinaatio: Esim. talous, palvelujen ulkoistamisessa elinkeinoelämään kasvu, ympäristö • Keihäänkärki- ja veturiyritysten • Suunnitelmallista ja kohderyhmittäin eriytynyttä toimintaedellytysten turvaaminen – sekä maahanmuuttopolitiikkaa Innovaatiopolitiikan vieminen klusteriajattelunkehittäminen käytännönläheisemmäksi Eri alueiden yritysten Blokkien taisto toimintaympäristöjen turvaaminen Stimulus ja romahdus • Kansainvälistyneiden yritysten on tarpeen Korkeasta työllisyydestä • Stimulus ja romahdus –skenaarion todettiin sopeutua niin, että toimivat jokaisen blokin huolehtiminen – työpolitiikan vaativan oman yksityiskohtaisemman sisällä. Pääkonttori tulisi voida turvata Suomessa välineiden ja osaamisen kehittäminen varautumissuunnitelman. Nykyisen muuttuneisiin olosuhteisiin • Panostetaan paperi- ja prosessiteollisuuden yhteydessä elinkeinopolitiikkaan konsernistrategian testaamismielessä uusiin mahdollisuuksiin Venäjän teollistumisen skenaariota ei nähty mielekkäänä myötä Yhteiskunnan roolin hahmottaminen • Skenaarion toteutuessa tulisi varautua valtion • Hyödynnetään Venäjäyhteistyön kansallisella ja kansainvälisellä tasolla – työvoiman ja osaamisen ohjauksen roolin merkittävään kasvuun mahdollisuudet (teollisuus, liikenne, kehitys, kohtaanto ym. • Elinkeinoelämän seisahtumisen tilassa kyettävä hyvinvointipalvelut, matkailu, muut palvelut, luomaan uutta liikettä teknologiayhteistyö, suomalaisen työvoiman ja • Keskityttävä kotimarkkinoiden luomiseen ja osaamisen mahdollisuudet Venäjällä) kehittämiseen • Innovaatiotoiminta keskiössä jotta korvataan • Kotimaisen ruokatuotannon ja huoltovarmuuden menetys (USA) kehittäminen • Pyritään rakentamaan yhteistyötä blokkirajojen • Turvallisuuskysymyksiin panostaminen yli • Riskin kantaminen julkisen sektorin kannalta erityisesti mm. sijoituksissa Venäjälle • Palveluliiketoiminnan tarvitsemat yrityspalvelut 5.10.2009 2.10.2012 42 42
- 43. TEM tulevaisuuskatsauksesta Edessä on hidastuvan talouskasvun aika, jossa keskeisiksi tavoitteiksi on asetettava tuottavuuden ja työllisyysasteen jatkuva ja kestävä nostaminen koko yhteiskuntaa hyödyttävän tuloksen synnyttämiseksi. Erityinen ponnistus tämä on julkisella sektorilla. Tavoitteeksi tulee myös asettaa viennin kasvattaminen keskeisillä taloudellista perustaa laajentavilla sektoreilla nopeammin kuin sektorin kasvu maailmantaloudessa. Tähän on hyvät mahdollisuudet, mutta positiivinen kehitys vaatii merkittäviä toimenpiteitä innovaatio-, työ-, energia-, ja aluepolitiikassa.
- 44. Oma rooli – oma työ
- 45. Tavoite, kriittiset menestystekijät (CSF), täytettävät ehdot, pullonkaulat ja toimenpiteet Lähde: Dieter Legat Delta Institute
- 46. TEM VM-joryn vetäytyminen 27.10.2009 Yhteinen tavoite ja substanssistrategiat: Kokeiltiin systeemilähestymistä yhteisen tavoitteen ja tekemisen havainnollistamiseen
- 47. TEM-konsernin tehtäväkenttä Mahdollistajat Uudet yritykset, yritysten Kriittiset kasvu ja kansainvälistyminen; menestystekijät Innovatiivisten ratkaisujen vahva kysyntä; Yhteiskunnallinen Huippuluokan vaikuttavuus innovaatiokeskittymät; Toimiva kilpailu ja toimivat Talous uusiutuu ja tuottavuus sisämarkkinat; paranee – uusia työpaikkoja Täydentävä riskirahoitus sekä syntyy ja vanhoja säilyy tuet investoinneille ja T&K&I:lle; Yritysten investoinnit Suomeen; Kohtuuhintainen energia; Toimivat työmarkkinat; Työllisyys, Työvoimareservit käytössä; hyvinvointi Osaavaa työvoimaa on Työvoima osaavaa; saatavilla – rakenteellinen Laadukas työelämä muutos on hallittu
- 48. KUV: onnistumisen esteiden poistaminen Tekeminen Pullonkaulat l. Toteutettavat ehdot Kriittiset Tulos onnistumisen esteet menestystekijät Sääntöjä ei Selkeät, tunnetut Tiedottaminen aina tunneta säännöt Yritykset toimivat KUV/Tukes Puutteita valvonnassa Nopea, ennakoiva oikein ohjaus ja sanktioissa reagointi Lainsäädänn. kehittäminen Puutteet, monimutk. Säädökset turvaavat poikkihall. toimimattomuus terveyden Kuluttajat toimivat Kuluttajat tietävät oikein ja voivat KTK/KUV/ Tiedon puute ja osaavat luottaa tuotteisiin Tukes ohjaus Toimivat Solvit Kans. erityisvaatimukset markkinat Ilmoitusm. muissa maissa Direktiivit voimassa Tuoteyht.p. Kotimaiset ongelmat Syrjimättömyysperiaate Vapaa liikkuvuus Vuorovaikutus Tiedon puute (viranom. Säädökset tunnetaan kansallisella + ja yritykset) EU-tasolla Ei oligopoleja, kartelleja Poikkihall. laus. Ei ei-toivottuja vaikutuksia Kilpailu toimii Valtiontuki, julkiset hank. Julk./yksit. samalla viivalla