SlideShare a Scribd company logo
1 of 17
Tieto- ja viestintäteknologiakurssin lopputyö
   Keskosuus
      ▪ Keskosuuden hoito
   Keskosuuden mahdollisia seurauksia
      ▪ Cp-vamma
      ▪ Aistivammat
        ▪ Näkövamma
        ▪ Kuulovamma
      ▪ Oppimisvaikeudet
   Kaikki erilaisia kaikki samanarvoisia
      ▪ Mitä on syrjintä
           Suora
           Epäsuora
   Lopuksi
   Määritelmä:
     Keskosuus määritellään yleensä raskausviikkojen
     ja/tai sikiön painon mukaan. Keskoslapsella
     viitataan vauvaan, joka on syntynyt ennen kuin 37
     raskausviikkoa on täyttynyt tai jonka
     syntymäpaino on alle 2500g.
   Keskosia yleensä hoidetaan keskoskaapeissa, jossa saadaan
    ylläpidettyä kohdunomaiset olosuhteet ja annetaan
    mahdollisuus pienelle elämän alulle kehittyä vähän lisää ja
    samalla suojataan lasta infektioilta.
   Keskonen on kuitenkin välillä hyvä ottaa ihoa vasten niin
    sanottuun kenguruhoitoon
   Jos lapsi syntyy ennen 34. raskausviikkoa,
    tarvitsee hän aluksi sairaalahoitoa ja kaikki
    ennen 30. viikkoa syntyneet tehostettua hoitoa
    tai valvontaa.
   Syitä/seurattavia asioita:
      ▪   hengitysvaikeuksia
      ▪   verenkiertohäiriöt
      ▪   lämmön ylläpito
      ▪   ravitsemus
      ▪   normaali verensokeritaso
      ▪   valohoidon tarve
   Pienillä keskosilla on suuri CP-vamman riski
   Kyseessä sateenvarjodiagnoosi, joka kattaa ryhmän
    liikuntavammoja
   Johtuu aivovauriosta sikiöaikana, synnytyksessä tai
    kahden ensimmäisen ikävuoden aikana, jonka takia
    henkilöllä ilmenee
      ▪ karkean ja hienomotoriikan kömpelyyttä
      ▪ mahdollisesti aistivammoja, kognitiivisia ongelmia tai epilepsiaa
      ▪ pienellä osalla vaikea puhevamma tai älyllistä kehitysvammaa
   CP-vamma on aina motorinen, mutta yli 80%:lla on
    vähintään yksi liitännäisvamma
   Kertaluonteinen ja pysyvä vaurio → ei etenevä
   Liikkuminen kömpelöä ja epävarmaa
             Ulkona liikkuminen haastavampaa
   Tasapaino heikkoa
              ↓
   Apuvälineinä
             Kyynärsauvat, rollaattori, pyörätuoli, henkilökohtainen avustaja
   Koulussa
             Liikunta-, käsityö-, kuvataide- ja kotitaloustunnit ongelmallisia
              melkein kaikille
             Kielten tunnit vaikeita mm. puhevammaisille, mutta monelle myös
              käsinkirjoittaminen haastavaa
             osa matematiikan oppisisällöistä haasteellisia hahmotusongelmien
              takia, esim. geometriset kuviot
   Vapaa-ajalla
             Esteellisiä paikkoja: kaupat, virastot, ravintolat, kirjastot, nuorisotilat,
              urheiluhallit, harrasteryhmät
 Sikiöaikana verkkokalvon verisuonien kehitys
  tapahtuu suhteellisen myöhään päättyen vasta lähellä
  syntymää.
 Keskosen verkkokalvon keskeneräinen suonisto reagoi
  poikkeavasti syntymän jälkeisiin olosuhteisiin, mm.
  hengitysilman ja veren suureen happipitoisuuteen.
 Tehohoidon ansiosta yhä pienemmät keskoset
  selviävät, eikä keskosen verkkokalvon sairaus
  (retinopatia) ole enää lainkaan harvinainen.
      ▪ Lähes kaikki pienimmät keskoset saavat sen jonkinasteisena, mutta
        lievimmät muutokset korjaantuvat itsestään ilman hoitoa, jolloin
        seurauksena ei ole minkäänasteista näkövammaa
   Jonkinasteinen näkövamma keskosille tyypillinen
    (mm. silmien yhteiskäytön ongelma eli karsastus)
 Keskosena syntyneiden lasten kuuloa on syytä
  seurata, koska useat eri riskitekijät, kuten
  hengitysvaikeudet, tulehdukset ja keskosille
  tyypillinen keltaisuus, yhdessä voivat vaurioittaa
  kuuloratoja
 Lapsen kehityksen seuranta (neuvola,
  kouluterveydenhoito) tärkeää, koska
  kuulovamma on aistivammoista vaikein havaita
 Kuulovamman aste voi vaihdella lievästä erittäin
  vaikeaan
   Silmien ja käsien yhteistoiminnassa ongelmia
      ▪ Syvyysnäkö ja avaruudellinen hahmottaminen erityisen
        vaikeaa → joka havaittavissa vielä yläkouluiässä
   Ennen kouluikää keskosina syntyneet oppilaat
    suoriutuivat muita heikommin matemaattisissa
    tehtävissä
      ▪ Alakoulun opettajan tärkeä tietää lapsen taustasta
   Keskosilla on suurempi luki- ja
    kirjoitushäiriöriski
      ▪ Ulkoisten tekijöiden aiheuttamia tai hankinnaisia
        oppimisvaikeuksia esiintyy mm. hyvin pieninä keskosina
        syntyneillä lapsilla
   Vaikka elämän alkutaival on toisilla erilainen,
    ja tästä jäisikin lievempi tai vakavampi
    vamma, tulee kaikilla olla yhtäläiset oikeudet
    ja velvollisuudet.
   Ketään ei myöskään saa syrjiä erilaisuudesta
    johtuen, vaan suvaitsevaisuutta tulee edistää
   Yhdenvertaisuuslaki: Ketään ihmistä ei saa
    asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän,
    kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,
    terveydentilan, vammaisuuden tai muun
    henkilöön liittyvän syyn perusteella
   Suora syrjintä:
      ▪ vammaista ei päästetä ravintolaan, ei pääse mukaan
        harrastuksiin tai lähikouluun
   Epäsuora syrjintä:
      ▪ näkövammaiselle soveltumattomat nettisivustot, portaat,
        raskaat ovet ilman oviautomatiikkaa
Fyysisessä ympäristössä:
    mukulakivet, lumi, puuttuvat kaiteet, huono valaistus,
    melu
Viestinnässä:
    ilmoitustaulut hankalassa paikassa, vaikeaselkoinen
    teksti, toimimaton äänentoisto
Opetus ja ohjaus:
    opetusmenetelmissä pitää löytyä vaihtoehtoja, tieto-
    ja viestintäteknologian käyttö tasa-arvoistaa muuten
    mahdollisesti esteellisiä oppimisympäristöjä
Arvot ja asenteet:
    Tietämättömyys, pelko vierasta kohtaan,
    ennakkoluulot
En voi piilottaa pyörätuoliani,
    mutta jospa sinä voisit
    kätkeä ennakkoluulosi
     ja unohtaa pelkosi,
         edes hetkeksi.
          Nähdäksesi,
     millaisen persoonan
   vammani peittää alleen
       ̶ sinun silmissäsi.
                                     Järvinen Satu (2012):
                Järjenjuoksuja ̶Elämää CP-vamman kanssa
   Autti-Rämö, I. 2004. CP-vammaisuus. Teoksessa M.Sillanpää, E.Herrgård, M. Iivanainen, M.Koivikko & H. Rantala (toim.)
    Lastenneurologia. 2.,uudistettu painos. Helsinki
   Herrgård, E. & Renko, R. 2000. Lapsen neurologisen kehityksen seuranta – milloin on syytä huoleen 116: 2038–45.
    Duodecim
   Järvinen, S. 2012. Järjenjuoksuja. Elämää CP-vamman kanssa. Books on Demand GmbH, Helsinki.
   Kevyt, Keskosvanhempien yhdistys: www.kevyt.net/tietoa/usein-kysytyt-kysymykset#mit%C3%A4%20tarkoittaa Luettu:
    11.4.2013
   Nivala, P. & Remes, S 2000. Ensiaskeleita – Arjen käynnistyminen keskoslasten perheissä. Erityispedagogiikan Pro gradu –
    tutkielma. Jyväskylän yliopisto
   Olsén, P. & Vainionpää, L. 2000 Keskosen neurologinen ennuste. 2000;116(18):2032-2037.
   Saarinen, P. SYNTYESSÄÄN HYVIN PIENIPAINOISTEN KESKOSTEN SUORIUTUMINEN MATEMATIIKAN TEHTÄVISSÄ 6-7
    –VUOTIAANA. http://www.edu.utu.fi/laitokset/tokl/tutkimus/julkaisut/SaarinenPirita.pdf Luettu :11.4.2013
   Suomen perustuslaki, 1999. 2 luku 6§ yhdenvertaisuus
   Therapia Fennica vastasyntynyt: http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Vastasyntynyt Luettu: 11.4.2013
   Therapia Fennica verkkokalvo: http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Verkkokalvo Luettu: 11.4.2013
   Viljanen, C. Syrjinnän vastainen neuvonta. Luento Rasismin vastaisella viikolla 21.3.2012. Syrjintä vammaisen
    näkökulmasta.
   YK:n ihmisoikeusjulistus 1948

   Keskos-kuvista kiitos Facebook-ryhmä 875 grammaa: https://www.facebook.com/875grammaa 11.4.2013

More Related Content

Similar to Keskosuudesta normaaliin elämään ja suvaitsevaisuuteen

Hojks kortit
Hojks kortitHojks kortit
Hojks kortit
jkytta
 
Hatanpää ja Siipola: Yhteinen työ - toimivat käytännöt lapsi- ja perhekohtais...
Hatanpää ja Siipola: Yhteinen työ - toimivat käytännöt lapsi- ja perhekohtais...Hatanpää ja Siipola: Yhteinen työ - toimivat käytännöt lapsi- ja perhekohtais...
Hatanpää ja Siipola: Yhteinen työ - toimivat käytännöt lapsi- ja perhekohtais...
Kouluterveyskysely
 

Similar to Keskosuudesta normaaliin elämään ja suvaitsevaisuuteen (20)

AD(H):n oireet, tunnistaminen ja hoito
AD(H):n oireet, tunnistaminen ja hoitoAD(H):n oireet, tunnistaminen ja hoito
AD(H):n oireet, tunnistaminen ja hoito
 
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABCNuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
 
Vuorovaikutuksessa vahvemmaksi
Vuorovaikutuksessa vahvemmaksiVuorovaikutuksessa vahvemmaksi
Vuorovaikutuksessa vahvemmaksi
 
TEKO webinaari 3 Koululaisten tule-ongelmat
TEKO webinaari 3 Koululaisten tule-ongelmatTEKO webinaari 3 Koululaisten tule-ongelmat
TEKO webinaari 3 Koululaisten tule-ongelmat
 
Kukaan ei koskaan kysynyt mitä tukea mä tarviin -opas ADHD-nuoren kohtaamiseen
Kukaan ei koskaan kysynyt mitä tukea mä tarviin -opas ADHD-nuoren kohtaamiseenKukaan ei koskaan kysynyt mitä tukea mä tarviin -opas ADHD-nuoren kohtaamiseen
Kukaan ei koskaan kysynyt mitä tukea mä tarviin -opas ADHD-nuoren kohtaamiseen
 
Vaasan esitys: Näkymättömät oppimisvaikeudet
Vaasan esitys: Näkymättömät oppimisvaikeudetVaasan esitys: Näkymättömät oppimisvaikeudet
Vaasan esitys: Näkymättömät oppimisvaikeudet
 
Ilona Autti-Rämö & Anu Kippola-Pääkkönen: Sairastuminen perheen kokemana – tu...
Ilona Autti-Rämö & Anu Kippola-Pääkkönen: Sairastuminen perheen kokemana – tu...Ilona Autti-Rämö & Anu Kippola-Pääkkönen: Sairastuminen perheen kokemana – tu...
Ilona Autti-Rämö & Anu Kippola-Pääkkönen: Sairastuminen perheen kokemana – tu...
 
Kehitykselinen neorpsykiatria
Kehitykselinen neorpsykiatria Kehitykselinen neorpsykiatria
Kehitykselinen neorpsykiatria
 
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Tommi Vasankari
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Tommi VasankariKansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Tommi Vasankari
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Tommi Vasankari
 
Päihdepäivät 2018, seminaari 17: Kataja
Päihdepäivät 2018, seminaari 17: KatajaPäihdepäivät 2018, seminaari 17: Kataja
Päihdepäivät 2018, seminaari 17: Kataja
 
Syrjäytymisen ehkäiseminen työiässä 11.4.2017
Syrjäytymisen ehkäiseminen työiässä 11.4.2017Syrjäytymisen ehkäiseminen työiässä 11.4.2017
Syrjäytymisen ehkäiseminen työiässä 11.4.2017
 
Hojks kortit
Hojks kortitHojks kortit
Hojks kortit
 
Tuomo Ronkainen: Lasten ja nuorten narkolepsia – psykososiaalisen tuen ohjeistus
Tuomo Ronkainen: Lasten ja nuorten narkolepsia – psykososiaalisen tuen ohjeistusTuomo Ronkainen: Lasten ja nuorten narkolepsia – psykososiaalisen tuen ohjeistus
Tuomo Ronkainen: Lasten ja nuorten narkolepsia – psykososiaalisen tuen ohjeistus
 
Oivalla ADHD!
Oivalla ADHD! Oivalla ADHD!
Oivalla ADHD!
 
Tahdonvastainen hoito alaikäisillä
Tahdonvastainen hoito alaikäisilläTahdonvastainen hoito alaikäisillä
Tahdonvastainen hoito alaikäisillä
 
12.3.2015 Tarkkaavuuden tukeminen koulun arjessa,
12.3.2015  Tarkkaavuuden tukeminen koulun arjessa,12.3.2015  Tarkkaavuuden tukeminen koulun arjessa,
12.3.2015 Tarkkaavuuden tukeminen koulun arjessa,
 
Virtuaaliset Päihdepaivat 2020, seminaari 4: Raskaus, alkoholi ja sikiövaihee...
Virtuaaliset Päihdepaivat 2020, seminaari 4: Raskaus, alkoholi ja sikiövaihee...Virtuaaliset Päihdepaivat 2020, seminaari 4: Raskaus, alkoholi ja sikiövaihee...
Virtuaaliset Päihdepaivat 2020, seminaari 4: Raskaus, alkoholi ja sikiövaihee...
 
Hatanpää ja Siipola: Yhteinen työ - toimivat käytännöt lapsi- ja perhekohtais...
Hatanpää ja Siipola: Yhteinen työ - toimivat käytännöt lapsi- ja perhekohtais...Hatanpää ja Siipola: Yhteinen työ - toimivat käytännöt lapsi- ja perhekohtais...
Hatanpää ja Siipola: Yhteinen työ - toimivat käytännöt lapsi- ja perhekohtais...
 
Erilaisuuden tukeminen
Erilaisuuden tukeminenErilaisuuden tukeminen
Erilaisuuden tukeminen
 
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 20211. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021
 

Keskosuudesta normaaliin elämään ja suvaitsevaisuuteen

  • 2. Keskosuus ▪ Keskosuuden hoito  Keskosuuden mahdollisia seurauksia ▪ Cp-vamma ▪ Aistivammat ▪ Näkövamma ▪ Kuulovamma ▪ Oppimisvaikeudet  Kaikki erilaisia kaikki samanarvoisia ▪ Mitä on syrjintä  Suora  Epäsuora  Lopuksi
  • 3. Määritelmä: Keskosuus määritellään yleensä raskausviikkojen ja/tai sikiön painon mukaan. Keskoslapsella viitataan vauvaan, joka on syntynyt ennen kuin 37 raskausviikkoa on täyttynyt tai jonka syntymäpaino on alle 2500g.
  • 4. Keskosia yleensä hoidetaan keskoskaapeissa, jossa saadaan ylläpidettyä kohdunomaiset olosuhteet ja annetaan mahdollisuus pienelle elämän alulle kehittyä vähän lisää ja samalla suojataan lasta infektioilta.  Keskonen on kuitenkin välillä hyvä ottaa ihoa vasten niin sanottuun kenguruhoitoon
  • 5. Jos lapsi syntyy ennen 34. raskausviikkoa, tarvitsee hän aluksi sairaalahoitoa ja kaikki ennen 30. viikkoa syntyneet tehostettua hoitoa tai valvontaa.  Syitä/seurattavia asioita: ▪ hengitysvaikeuksia ▪ verenkiertohäiriöt ▪ lämmön ylläpito ▪ ravitsemus ▪ normaali verensokeritaso ▪ valohoidon tarve
  • 6. Pienillä keskosilla on suuri CP-vamman riski  Kyseessä sateenvarjodiagnoosi, joka kattaa ryhmän liikuntavammoja  Johtuu aivovauriosta sikiöaikana, synnytyksessä tai kahden ensimmäisen ikävuoden aikana, jonka takia henkilöllä ilmenee ▪ karkean ja hienomotoriikan kömpelyyttä ▪ mahdollisesti aistivammoja, kognitiivisia ongelmia tai epilepsiaa ▪ pienellä osalla vaikea puhevamma tai älyllistä kehitysvammaa  CP-vamma on aina motorinen, mutta yli 80%:lla on vähintään yksi liitännäisvamma  Kertaluonteinen ja pysyvä vaurio → ei etenevä
  • 7. Liikkuminen kömpelöä ja epävarmaa  Ulkona liikkuminen haastavampaa  Tasapaino heikkoa ↓  Apuvälineinä  Kyynärsauvat, rollaattori, pyörätuoli, henkilökohtainen avustaja  Koulussa  Liikunta-, käsityö-, kuvataide- ja kotitaloustunnit ongelmallisia melkein kaikille  Kielten tunnit vaikeita mm. puhevammaisille, mutta monelle myös käsinkirjoittaminen haastavaa  osa matematiikan oppisisällöistä haasteellisia hahmotusongelmien takia, esim. geometriset kuviot  Vapaa-ajalla  Esteellisiä paikkoja: kaupat, virastot, ravintolat, kirjastot, nuorisotilat, urheiluhallit, harrasteryhmät
  • 8.  Sikiöaikana verkkokalvon verisuonien kehitys tapahtuu suhteellisen myöhään päättyen vasta lähellä syntymää.  Keskosen verkkokalvon keskeneräinen suonisto reagoi poikkeavasti syntymän jälkeisiin olosuhteisiin, mm. hengitysilman ja veren suureen happipitoisuuteen.  Tehohoidon ansiosta yhä pienemmät keskoset selviävät, eikä keskosen verkkokalvon sairaus (retinopatia) ole enää lainkaan harvinainen. ▪ Lähes kaikki pienimmät keskoset saavat sen jonkinasteisena, mutta lievimmät muutokset korjaantuvat itsestään ilman hoitoa, jolloin seurauksena ei ole minkäänasteista näkövammaa  Jonkinasteinen näkövamma keskosille tyypillinen (mm. silmien yhteiskäytön ongelma eli karsastus)
  • 9.  Keskosena syntyneiden lasten kuuloa on syytä seurata, koska useat eri riskitekijät, kuten hengitysvaikeudet, tulehdukset ja keskosille tyypillinen keltaisuus, yhdessä voivat vaurioittaa kuuloratoja  Lapsen kehityksen seuranta (neuvola, kouluterveydenhoito) tärkeää, koska kuulovamma on aistivammoista vaikein havaita  Kuulovamman aste voi vaihdella lievästä erittäin vaikeaan
  • 10. Silmien ja käsien yhteistoiminnassa ongelmia ▪ Syvyysnäkö ja avaruudellinen hahmottaminen erityisen vaikeaa → joka havaittavissa vielä yläkouluiässä  Ennen kouluikää keskosina syntyneet oppilaat suoriutuivat muita heikommin matemaattisissa tehtävissä ▪ Alakoulun opettajan tärkeä tietää lapsen taustasta  Keskosilla on suurempi luki- ja kirjoitushäiriöriski ▪ Ulkoisten tekijöiden aiheuttamia tai hankinnaisia oppimisvaikeuksia esiintyy mm. hyvin pieninä keskosina syntyneillä lapsilla
  • 11. Vaikka elämän alkutaival on toisilla erilainen, ja tästä jäisikin lievempi tai vakavampi vamma, tulee kaikilla olla yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet.  Ketään ei myöskään saa syrjiä erilaisuudesta johtuen, vaan suvaitsevaisuutta tulee edistää
  • 12. Yhdenvertaisuuslaki: Ketään ihmistä ei saa asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella  Suora syrjintä: ▪ vammaista ei päästetä ravintolaan, ei pääse mukaan harrastuksiin tai lähikouluun  Epäsuora syrjintä: ▪ näkövammaiselle soveltumattomat nettisivustot, portaat, raskaat ovet ilman oviautomatiikkaa
  • 13.
  • 14.
  • 15. Fyysisessä ympäristössä: mukulakivet, lumi, puuttuvat kaiteet, huono valaistus, melu Viestinnässä: ilmoitustaulut hankalassa paikassa, vaikeaselkoinen teksti, toimimaton äänentoisto Opetus ja ohjaus: opetusmenetelmissä pitää löytyä vaihtoehtoja, tieto- ja viestintäteknologian käyttö tasa-arvoistaa muuten mahdollisesti esteellisiä oppimisympäristöjä Arvot ja asenteet: Tietämättömyys, pelko vierasta kohtaan, ennakkoluulot
  • 16. En voi piilottaa pyörätuoliani, mutta jospa sinä voisit kätkeä ennakkoluulosi ja unohtaa pelkosi, edes hetkeksi. Nähdäksesi, millaisen persoonan vammani peittää alleen ̶ sinun silmissäsi. Järvinen Satu (2012): Järjenjuoksuja ̶Elämää CP-vamman kanssa
  • 17. Autti-Rämö, I. 2004. CP-vammaisuus. Teoksessa M.Sillanpää, E.Herrgård, M. Iivanainen, M.Koivikko & H. Rantala (toim.) Lastenneurologia. 2.,uudistettu painos. Helsinki  Herrgård, E. & Renko, R. 2000. Lapsen neurologisen kehityksen seuranta – milloin on syytä huoleen 116: 2038–45. Duodecim  Järvinen, S. 2012. Järjenjuoksuja. Elämää CP-vamman kanssa. Books on Demand GmbH, Helsinki.  Kevyt, Keskosvanhempien yhdistys: www.kevyt.net/tietoa/usein-kysytyt-kysymykset#mit%C3%A4%20tarkoittaa Luettu: 11.4.2013  Nivala, P. & Remes, S 2000. Ensiaskeleita – Arjen käynnistyminen keskoslasten perheissä. Erityispedagogiikan Pro gradu – tutkielma. Jyväskylän yliopisto  Olsén, P. & Vainionpää, L. 2000 Keskosen neurologinen ennuste. 2000;116(18):2032-2037.  Saarinen, P. SYNTYESSÄÄN HYVIN PIENIPAINOISTEN KESKOSTEN SUORIUTUMINEN MATEMATIIKAN TEHTÄVISSÄ 6-7 –VUOTIAANA. http://www.edu.utu.fi/laitokset/tokl/tutkimus/julkaisut/SaarinenPirita.pdf Luettu :11.4.2013  Suomen perustuslaki, 1999. 2 luku 6§ yhdenvertaisuus  Therapia Fennica vastasyntynyt: http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Vastasyntynyt Luettu: 11.4.2013  Therapia Fennica verkkokalvo: http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Verkkokalvo Luettu: 11.4.2013  Viljanen, C. Syrjinnän vastainen neuvonta. Luento Rasismin vastaisella viikolla 21.3.2012. Syrjintä vammaisen näkökulmasta.  YK:n ihmisoikeusjulistus 1948  Keskos-kuvista kiitos Facebook-ryhmä 875 grammaa: https://www.facebook.com/875grammaa 11.4.2013