...

1. AS ESTRUTURAS
ELEMENTARES DO
PARENTESCO
CLAUDE LÉVI-STRAUSS
CCaappííttuulloo IIVV
AA eennddooggaammiiaa ee aa eexxooggaammiiaa

2. TTóóppiiccooss
 EEnnddooggaammiiaa
 EExxooggaammiiaa
 PPoolliiggaammiiaa
 AA eexxpplliiccaaççããoo ppaarraa aa ppoolliiggaammiiaa ttrriibbaall
 AA pprrooiibbiiççããoo ddoo iinncceessttoo
 PPrriimmooss ccrruuzzaaddooss
 PPrriimmooss ppaarraalleellooss
 EEnnddooggaammiiaa vveerrddaaddeeiirraa
 AA hhiippóótteessee ddee GGoobbiinneeaauu
 EEnnddooggaammiiaa ffuunncciioonnaall

3. Definições de endogamia e exogamia
EEnnddooggaammiiaa éé oo ttrraaççoo ccuullttuurraall ddee uumm ppoovvoo oouu nnaaççããoo,, sseegguunnddoo oo
qquuaall oo iinnddiivvíídduuoo ssóó ppooddee ccoonnttrraaiirr mmaattrriimmôônniioo ccoomm mmeemmbbrrooss
ddoo ggrruuppoo,, ttrriibboo oouu rraaççaa..
EExxooggaammiiaa éé oo rreeggiimmee ssoocciiaall eemm qquuee ooss ccaassaammeennttooss ssee rreeaalliizzaamm
ccoomm mmeemmbbrrooss ddee ttrriibbooss ddiiffeerreenntteess oouu,, ddeennttrroo ddaa mmeessmmaa ttrriibboo,,
ccoomm iinnddiivvíídduuooss ddee oouuttrraa ffaammíílliiaa oouu ddee oouuttrroo ccllãã..
FFOONNTTEE:: EEnncciiccllooppeeddiiaa BBaaddeemm.. 44 eedd.. SSããoo PPaauulloo:: EEdd.. IIrraacceemmaa,, 11997766

4. ppoolliiggaammiiaa
 AA ppoolliiggaammiiaa é um tipo de relacionamento amoroso e sexual entre mais de
duas pessoas, por um período significativo de tempo ou por toda a vida. É
permitida por algumas religiões e pela legislação de determinados países.
 A poligamia foi amplamente praticada no mundo antigo por varias nações
entre elas Gregos, Romanos, Hindus, Babilônios, Persas, Israelitas, Árabes,
Africanos, etc.
 Varias motivos levavam os homens à praticarem a poligamia, veja:
 a diferença numérica entre homens e mulheres (menor número de
homens), devido ao fato de que no mundo antigo eram travadas muitas
guerras onde muitos homens morriam e tribos eram dizimadas, muitas
mulheres ficavam viúvas sem nenhum amparo e isso causava uma grande
diferença numérica entre homens e mulheres. Nesses casos a poligamia
era a única solução sem falar na grande necessidade do rápido
crescimento da tribo através da linhagem masculina, pois enquanto uma
mulher demora 9 meses para gerar um filho enquanto um homem pode
gerar muitos filhos se tiver muitas esposas.

5.  O fato de que vários contratos de casamento aumentava as
riquezas.
 os casamentos geravam muitos filhos garantindo assim a
continuidade da gerações posteriores.
 a necessidade de ter vários filhos para o rápido crescimento
da tribo.
 a esterilidade de uma mulher (segundo uma lei babilônica a
mulher estéril, por exemplo, se fosse casada, era obrigada
por lei a providenciar uma substituta para o marido poder
multiplicar a espécie).

6. Explicação ppaarraa aa ppoolliiggaammiiaa ttrriibbaall
 AA eexxpplliiccaaççããoo qquuee LLéévvii--SSttrraauussss rreessssaallttaa ppaarraa
jjuussttiiffiiccaarr aa ppoolliiggaammiiaa ttrriibbaall éé qquuee oo cchheeffee ddaa ttrriibboo
nnããoo ppooddeerriiaa ccuummpprriirr ttooddaass aass ssuuaass oobbrriiggaaççõõeess ssee
nnããoo ttiivveessssee ssuuaass ccoommppaannhheeiirraass ppoollííggaammaass qquuee,,
lliibbeerrttaaddaass ddee ssuuaa sseerrvviiddããoo,, eessttaarriiaamm sseemmpprree
pprroonnttaass aa aaccoommppaannhháá--lloo ee aa sseerrvvii--lloo nnooss
ttrraabbaallhhooss aaggrrííccoollaass ee aarrtteessaannaaiiss.. AAlléémm ddiissssoo,, aa
pplluurraalliiddaaddee ddee mmuullhheerreess éé aa rreeccoommppeennssaa ppeelloo sseeuu
ppooddeerr..
 FFoonnttee:: LLéévvii--SSttrraauussss,, CCllaauuddee;; 22000033,, ccaapp.. IIVV,, ppáágg.. 8844--8855

7. AA pprrooiibbiiççããoo ddoo iinncceessttoo
 SSeegguunnddoo LLéévvii--SSttrraauussss,, aa pprrooiibbiiççããoo ddoo
iinncceessttoo,, eennttrree oouuttrraass ccooiissaass,, tteemm ppoorr
ffiinnaalliiddaaddee::
 ffaazzeerr ccoomm qquuee aa ccoommppeettiiççããoo eemm ttoorrnnoo ddaass
mmuullhheerreess sseejjaa ffeeiittaa nnoo ggrruuppoo ee nnããoo,,
aappeennaass,, eemm rreeggiimmee pprriivvaaddoo;;
 AAffiirrmmaarr aa ssoobbrreevviivvêênncciiaa ddoo ggrruuppoo,,
ssoobbrreeppoorr oo ssoocciiaall aaoo nnaattuurraall,, oo ccoolleettiivvoo aaoo
iinnddiivviidduuaall ee aa oorrggaanniizzaaççããoo aaoo aarrbbiittrráárriioo..

8. Proibição ddoo iinncceessttoo sseegguuiiddoo ddee uumm
ssiisstteemmaa eexxooggââmmiiccoo
 AA eessttiippuullaaççããoo nneeggaattiivvaa ddaa pprrooiibbiiççããoo ddoo iinncceessttoo
tteemm uummaa ccoommppeennssaaççããoo ppoossiittiivvaa.. AA pprrooiibbiiççããoo ddee ssee
ccoommeetteerr oo iinncceessttoo oobbrriiggaa aa ssee eennttrreeggaarr aa ffiillhhaa oouu
iirrmmãã ppaarraa ccaassaarr--ssee ccoomm oouuttrroo hhoommeemm,, eemm
ccoommppeennssaaççããoo,, ccrriiaa--ssee uumm ddiirreeiittoo ssoobbrree aa ffiillhhaa oouu
iirrmmãã ddeessssee oouuttrroo hhoommeemm..
 AA pprrooiibbiiççããoo ddoo iinncceessttoo nnããoo éé mmaaiiss ccoommoo oo ccaappííttuulloo
aanntteerriioorr ttiinnhhaa ssuuggeerriiddoo,, oouu sseejjaa,, uummaa iinntteerrddiiççããoo,,
ppooiiss vviissttoo ssoobb eessssee pprriissmmaa,, aaoo mmeessmmoo tteemmppoo qquuee
eellee pprrooííbbee,, oorrddeennaa..
 AA eexxooggaammiiaa éé aa eexxpprreessssããoo ssoocciiaall ddaa pprrooiibbiiççããoo ddoo
iinncceessttoo..

9. CCiittaaççããoo
““aass rreeggrraass ddoo ccaassaammeennttoo nnããoo ffaazzeemm
sseennããoo pprrooiibbiirr uumm cciirrccuulloo ddee
ppaarreenntteessccoo””.. ((SSttrraauussss,, ccaapp.. IIVV,, ppáágg..
8855))

10. Proibição e determinismo mmooddeellaarr ddoo mmaattrriimmôônniioo
Lévi-Strauss diz que as regras do casamento não fazem sempre
senão proibir um circulo de parentesco - como é o caso do incesto
– e às vezes também determinam um círculo no interior do qual o
casamento deve necessariamente efetuar-se (como é o caso da
endogamia). (ibid.).
Dois tipos de casos:
 endogamia - obrigação de casar-se no interior de um grupo
definido;
 união preferencial - a escolha do cônjuge a partir de uma relação
de parentesco determinada.
 Partindo da ideia de que uma relação parental pode constituir uma
classe, uma união preferencial pode, portanto, ser caracterizada
como uma endogamia.

11.  PPrriimmooss ccrruuzzaaddooss é o filho do irmão da
mãe, ou filho da irmã do pai, elegível para
casamento. Um primo cruzado é,
portanto, o filho do irmão do progenitor de
sexo oposto..
 Em muitos grupos de descendência
monolineares, estes primos são muitas
vezes a primeira escolha para esposas.

12.  PPrriimmooss ppaarraalleellooss é o filho de uma irmã
da mãe ou filho de um irmão do pai. Um
primo paralelo é, portanto, o filho do
irmão do progenitor de mesmo sexo..
 Diferentemente do caso entre primos
cruzados, o casamento com um primo
paralelo seria visto como incestuoso.
 Fonte: <http://www.scn.org/rdi/kw-crop.htm>

13. CCiittaaççããoo
 ““OO ccaassaammeennttoo eennttrree eessttrraannhhooss éé uumm
pprrooggrreessssoo ssoocciiaall ((ppoorrqquuee iinntteeggrraa
ggrruuppooss mmaaiiss vvaassttooss)),, mmaass éé ttaammbbéémm
uummaa aavveennttuurraa..”” ((iidd.. ppáágg..8888))

14. EEnnddooggaammiiaa vveerrddaaddeeiirraa
 UUmmaa ssoocciieeddaaddee ppooddee sseerr,, aaoo mmeessmmoo tteemmppoo eennddóóggaammaa
qquuaannddoo rreellaacciioonnaaddaa aa uumm ffaattoorr,, ee eexxóóggaammaa,, qquuaannddoo
rreellaacciioonnaaddaa aa oouuttrrooss ffaattoorreess..
 LLéévvii--SSttrraauussss lleemmbbrraa,, ppoorr eexxeemmpplloo,, qquuee ooss aauussttrraalliiaannooss ssããoo
eexxóóggaammooss qquuaannttoo aaoo ccllãã ee eennddóóggaammooss nnoo qquuee ssee rreeffeerree àà
ttrriibboo.. ((ppáágg..8866))..
 MMaass,, aappeessaarr ddiissttoo,, aa eennddooggaammiiaa ee aa eexxooggaammiiaa nnããoo ssããoo,,
sseegguunnddoo eellee,, iinnssttiittuuiiççõõeess qquuee ssee ccoommpplleemmeennttaamm.. AA
eennddooggaammiiaa vveerrddaaddeeiirraa rreeccuussaa--ssee aa rreeccoonnhheecceerr aa
ppoossssiibbiilliiddaaddee ddee uumm ccaassaammeennttoo ffoorraa ddooss lliimmiitteess ddaa
ccoommuunniiddaaddee hhuummaannaa..

15.  De maneira geral, a endogamia verdadeira mmaanniiffeessttaa eexxcclluussããoo ddoo
ccaassaammeennttoo ffoorraa ddooss lliimmiitteess ddaa ccuullttuurraa,, ccuujjoo ccoonncceeiittoo eessttáá ssuujjeeiittoo àà
ccoonnttrraaççõõeess ee ddiillaattaaççõõeess.. SSuuaa pprrááttiiccaa ccoonnssiissttee eemm eessttiimmuullaarr oo
ccaassaammeennttoo nnoo iinntteerriioorr ddee uumm ggrruuppoo ddeeffiinniiddoo ppoorr cceerrttooss ccaarraacctteerreess
ccoonnccrreettooss qquuee nnããoo ssee ccoonnttrraaeemm nneemm ssee ddiillaattaamm ccoommoo ((nnoommee,,
llíínngguuaa,, rraaççaa,, rreelliiggiiããoo,, eettcc..)).. IIssttoo,, ppooddee sseerr ccaarraacctteerriizzaaddoo ccoommoo
uummaa ffoorrmmaa ddee lliimmiittaarr oo ppooddeerr ddee ggeenneerraalliizzaaççããoo..
 AA eennddooggaammiiaa vveerrddaaddeeiirraa rreevveellaa uummaa tteennddêênncciiaa ddee uumm ggrruuppoo ssee
mmaanntteerr hhoommooggêênneeoo ttaannttoo nnoo qquuee ssee rreeffeerree aa ccuullttuurraa,, ooss hháábbiittooss ee
ttrraaddiiççõõeess,, ccoommoo aaoo qquuee ssee rreeffeerree àà qquueessttããoo bbiioollóóggiiccaa,, qquuee bbuussccaa
aauummeennttaarr aa hhoommoozziiggoossee aa ffiimm ddee ddiimmiinnuuiirr aa vvaarriiaaççããoo ggeennééttiiccaa..
 CCoommoo ddeeffiinnee LLéévvii--SSttrraauussss,, aa eennddooggaammiiaa vveerrddaaddeeiirraa éé uumm pprriinnccííppiioo
iinneerrttee ddee lliimmiittaaççããoo,, iinnccaappaazz ddee ssuuppeerraarr aa ssii mmeessmmaa..

16. AA hhiippóótteessee ddee GGoobbiinneeaauu
 LLéévvii--SSttrraauussss ccoommeennttaa qquuee tteennttaannddoo mmaanntteerr aa
hhoommooggeenneeiiddaaddee ddee ssuuaa rraaççaa,, ddee sseeuuss ccoossttuummeess ee ttrraaddiiççõõeess,,
mmuuiittooss ppoovvooss iinnffeerriioorriizzaamm oouuttrrooss,, ddeemmoonnssttrraannddoo qquuee ttuuddoo oo
qquuee ssaaii ddooss lliimmiitteess ddee sseeuu ggrruuppoo ppeerrddee uumm aattrriibbuuttoo
eessppeecciiaall.. SSoobbrree iissssoo,, oo aannttrrooppóóllooggoo bbeellggaa,, lleemmbbrraa qquuee
cceerrttaass ttrriibbooss bbrraassiilleeiirraass iiddeennttiiffiiccaarraamm ooss pprriimmeeiirrooss eessccrraavvooss
nneeggrrooss iimmppoorrttaaddooss ppaarraa aa AAmméérriiccaa ccoommoo ““mmaaccaaccooss ddaa
tteerrrraa”” ee iissssoo ppooddee sseerr eexxpplliiccaaddoo ppeellaa hhiippóótteessee ddee GGoobbiinneeaauu
qquuee ddiizz qquuee aa pprroolliiffeerraaççããoo ddooss sseerreess ffaannttáássttiiccooss ddoo ffoollcclloorree
ccoommoo aannõõeess,, ggiiggaanntteess ee mmoonnssttrrooss ssee eexxpplliiccaa mmaaiiss ppeellaa
iinnccaappaacciiddaaddee ddee ccoonncceebbeerr oo eessttrraannhhoo,, oo ddiiffeerreennttee,, ddoo qquuee
ppeellaa iinnggêênnuuaa rriiqquueezzaa ddee iimmaaggiinnaaççããoo..
 SSiiggnniiffiiccaa ddiizzeerr qquuee nnããoo hháá,, ppoorrttaannttoo,, uummaa oorriiggiinnaalliiddaaddee nnaa
ccrriiaaççããoo ddee mmiittooss,, ppoorr nnããoo sseerreemm,, sseegguunnddoo LLéévvii--SSttrraauussss,,
vveerrddaaddeeiirraammeennttee mmiittooss,, mmaass ssiimm,, ddiiffiiccuullddaaddee ddee aacceeiittaaççããoo
ddaass ddiiffeerreennççaass..

17. EEnnddooggaammiiaa ffuunncciioonnaall
 AA eennddooggaammiiaa ffuunncciioonnaall éé ssiimmpplleessmmeennttee
uummaa ttééccnniiccaa ddee aajjuussttaammeennttoo qquuee aasssseegguurraa
oo eeqquuiillííbbrriioo mmaattrriimmoonniiaall nnoo ggrruuppoo,, uummaa
vveezz qquuee oo pprróópprriioo ccllãã ssee ttrraannssffoorrmmaa eemm
ffuunnççããoo ddaass eexxiiggêênncciiaass ddeessttee eeqquuiillííbbrriioo..
 AA iinntteerreellaaççããoo eennttrree aa eennddooggaammiiaa ee aa
eexxooggaammiiaa ccaarraacctteerriizzaa aa aa eennddooggaammiiaa
ffuunncciioonnaall qquuee tteemm ccoommoo oobbjjeettiivvoo eexxcclluuiirr aa
eennddooggaammiiaa vveerrddaaddeeiirraa..