Luonne ja kayttaytyminen: testaamisesta ja tutkimustuloksista GRleiri 18.07.2012
1. Luonne ja
käyttäytyminen
‐ testaamisesta ja
tutkimustuloksista
Heli Väätäjä
GR leiri
18.7.2012
18 7 2012
etunimi.sukunimi (at) gmail.com
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012 http://helivaataja.blogspot.fi/
2. Luennon sisältö: Luonne ja käyttäytyminen
• Mistä kyse
• Miksi testataan
Miksi testataan
• Mitä ja miten testataan/mitataan
– esimerkkinä MH tarkemmin
• Esimerkkejä mitä tiedetään tutkimuksista luonteen osa‐
alueista ja periytymisestä
• Luonnetoimikunnan suunnitelmia
Luonnetoimikunnan suunnitelmia
– Toiveita esim. jutuista lehteen?
– Kysymyksiä?
yy y
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
3. Rotumääritelmässä
kultaisennoutajan luonteesta
kultaisennoutajan luonteesta
• toiminnanhaluinen
• mukautuvainen
k t i
• älykäs
• luontaisen työskentelykyvyn omaava
l k l k
• hyväntahtoinen
• ystävällinen
• luottavainen
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
4. Luonne ja käyttäytyminen
‐ Luonne/persoonallisuus ohjaa koiran
käyttäytymistä
‐ Osa on perittyä (genotyyppi), osa ympäristön
p y (g yypp ), y p
muokkaamaa (=> fenotyyppi, ilmiasu)
‐ Myös kokemuksilla ja koulutuksella on suuri merkitys
Myös kokemuksilla ja koulutuksella on suuri merkitys
‐ Mutta niin myös terveydellä ja hyvinvoinnilla yleisesti!
mm. Tiira, 2010, 2011
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
5. Esimerkki: Tutkimustuloksia
aggressiivisen käytöksen taustoista
aggressiivisen käytöksen taustoista
‐ Kipu
‐ Muutokset käytöksessä aggressiivisemmaksi voivat
Muutokset käytöksessä aggressiivisemmaksi voivat
olla merkki kivusta (Camps et al. 2012)
‐ Omistajaan liittyvät tekijät (mm omistajan tausta
Omistajaan liittyvät tekijät (mm. omistajan tausta,
koiran koulutuksen puute), (Perez‐Guisado et al.
2009)
‐ Koulutusmenetelmät (Blackwell et al. 2008,
Herron et al. 2009)
Ks. http://www.psychologytoday.com/blog/all‐dogs‐go‐heaven/201206/
understanding‐aggression‐in‐dogs (c) Heli Väätäjä 18.7.2012
6. Tiira; Lamminsalo 2005;
Lehtinen & Mäki 2005; Mäki 2010
Luonteen/Persoonallisuuden
testaamisen tavoitteet
testaamisen tavoitteet
‐ Saadaan luonteesta/persoonallisuudesta ja osa‐alueista objektiivisesti,
systemaattisesti ja samalla tavoin kerättyä tietoa käyttäytymisestä
tietyissä tilanteissa tai reaktioista tiettyihin ärsykkeisiin
‐ Yksilöstä
‐ Testatusta populaatiosta
‐ Voidaan verrata yksilöä ja/tai jälkeläisiä testatun (rodun) populaation
keskiarvoon
k k
‐ Tietoa jalostusarvosta ja periytymisestä
‐ Omistaja ja pennunostaja voi hyödyntää tietoa arjessa ja ostopäätöksissä
‐ Subjektiiviset ”se on kiltti ja hyväpäinen” arviot
‐ Epäluotettavia ja epätarkkoja
‐ Eivät kerrytä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää mm. rodun luonteen todellisen
tilanteen tai muutosten tarkastelun sekä jalostuksen tukena ja sitä ohjaavana
tilanteen tai m tosten tarkastel n sekä jalost ksen t kena ja sitä ohjaa ana
‐ Tieto on vain sen ”haltijalla”, ei muiden käytettävissä
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
7. Miten luonneominaisuuksia
selvitetään?
selvitetään? ‐ 1
1. Havainnoimalla käyttäytymistä
‐ Esim. reaktioiden kesto, tiheys, viive
2. Kuvailemalla subjektiivisesti adjektiiveilla nähtyä käytöstä (utelias, leikkisä jne)
3. Testeillä/kuvauksilla, käyttäen käyttäytymistä tai ominaisuutta kuvaavia
asteikkoja tietyillä osa‐alueilla
asteikkoja tietyillä osa alueilla
‐ Aikuiset
‐ Pennut
‐ Työkoirat (armeija, poliisi, opaskoirat, avustajakoirat jne)
4. Kyselyillä (esim. CBARQ: http://vetapps.vet.upenn.edu/cbarq/)
‐ Omistajat
Svartberg, K. 2003;
‐ Eläinlääkärit Lamminsalo, R. 2005
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
‐ Muut koirien kanssa työskentelevät (kouluttajat jne)
8. Miten luonneominaisuuksia
selvitetään?
selvitetään? ‐ 2
‐ Käyttö‐ ja taipumuskokeet
‐ Työkoirien ura
Työkoirien ura
‐ Jalostustarkastukset
‐ KL ja rotujärjestön kyselyt
KL ja rotujärjestön kyselyt
‐ Näyttelyissä kirjattu käyttäytyminen
Mäki, 2010
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
9. Yleistä luonnetesteistä
‐ Testien historia, tieteellinen tausta (teoria), sisältö ja toteutustapa
vaihtelevat
‐ Kaikki testit selvittävät koiran reaktioita erilaisiin ärsykkeisiin
Kaikki testit selvittävät koiran reaktioita erilaisiin ärsykkeisiin
erilaisissa tilanteissa
‐ Tavoitteena perinnöllisen osan selvittäminen eli pysyvät erot
käyttäytymisessä yksilöiden välillä
kä ttä t i ä k ilöid älillä
‐ Arvioitavat ominaisuudet/persoonallisuuspiirteet vaihtelevat
‐ Tärkeää, että tarkasti määritetty ja mitattu jättämättä tulkinnan varaa
‐ Testauksen tekee (yleensä) kouluttautunut testituomari
‐ Vakioidut testitilanteet
‐ Testauksessa tulee huomioida koiran käyttäytyminen ja reaktiot
Testauksessa tulee huomioida koiran käyttäytyminen ja reaktiot
ja/tai palautuminen, jotta traumojen aiheuttaminen vältetään
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
Lamminsalo, 2005; Tiira
10. Suomessa käytössä olevia
luonnetestejä
Viralliset (SKL kannalta) testit
• Kennelliiton luonnetesti
Kennelliiton luonnetesti
– KoiraNetissä
– Tietokanta Dogsport‐sivustolla – klikkaa kuvaa sivulla
(http://www.dogsports‐online.com/lte/) – rotukoodi 359
• MH‐luonnekuvaus
– Tulokset KoiraNetissä
Epäviralliset (SKL kannalta) testit, mm.
Kultaistennoutajien luonnetesti ‐ Tulokset GR sivuilla
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
12. Lähde: Lamminsalo R. 2005
Luonnetesteissä yleisesti arvioitavia
osa alueita (nuoret aikuiset koirat) 1
osa‐alueita (nuoret‐aikuiset koirat) ‐ 1
• Laukauspelottomuus
• Ääniherkkyys
• Rohkeus – kyky voittaa pelko tilanteissa, joissa pelästyy
• Toimintakyky – kyky hallita tekoja huolimatta pelon vallassa olemisesta
• Terävyys – k koiran taipumus reagoida aggressiivisesti vakavaan tai vakavalta
d k k l
näyttävään hyökkäykseen
• Puolustushalu – koiran taipumus puolustaa itseään, laumaa tai ohjaajaa
p p , j j
• Taisteluhalu (leikkisyys) – innokkuus osallistua erilaisiin kilpailuleikkeihin
• Tasapainoisuus, hermotasapaino – koiran reaktion tarkoituksenmukaisuus
tietyissä tilanteissa. Tasapainoinen koira sopeutuu erityyppisiin tilanteisiin
i i ä il i i i k i i i ii il i ii
(kykenee keskittymään, toimimaan, rentoutumaan sekä palautumaan
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
pelottavasta tilanteesta)
13. Lähde: Lamminsalo R. 2005
Luonnetesteissä yleisesti arvioitavia
osa alueita (nuoret aikuiset koirat) 2
osa‐alueita (nuoret‐aikuiset koirat) ‐ 2
• Temperamentti, energisyys – käyttäytymisen vilkkaus, huomiokyvyn
nopeus (tarkkaavaisuus), kyky sopeutua, reaktion intensiivisyys
ympäristöärsykkeisiin
• Kovuus, palautumiskyky – taipumus unohtaa miellyttävä tai epämiellyttävä
kokemus
• Yhteistyökyky– taipumus olla alttiina ohjaajan vaikutuksille ilman, että
ohjaaja esittää suoria komentoja tai käskyjä
• Ystävällisyys ja luoksepäästävyys :
ll l k
– Ystävällisyys ‐ halukkuus tehdä tuttavuutta oma‐aloitteisesti tai antamalla tutustuttaa
itsensä vieraisiin ihmisiin
– Luoksepäästävyys: oma‐aloitteisuus ottaa neutraalisti käyttäytyvään ihmiseen kontaktia,
helppous houkutella tutustumaan, välttely tai väistäminen
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
15. MH –luonnekuvaus
• Tieteellinen tutkimustausta testin kehittämisessä
• Kuvataan koiran käyttäytymistä/reaktioita jokaisessa testin eri osioissa
mahdollisimman objektiivisesti
• Jokainen testiosio on kaikille koirille
– Samanlainen (standardoitu)
Samanlainen (standardoitu)
– Samalla intensiteetillä tehty
• Muissa aiemmin mainituissa testeissä intensiteetti voi vaihdella koiran
(reaktion) mukaan.
( k ) k
• Mitta‐asteikko koiran reaktioille 1‐5
– 1 = pieni reaktio tai aktiviteetti
p
– 5 = suuri reaktio tai aktiviteetti
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
17. 2. Leikki 1
2 Leikki 1
• Leikkihalu
• Tarttuminen
• Puruote ja
Puruote ja
taistelutahto
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
18. 1 2 3 4 5
MH kuvauksen koko
MH –kuvauksen koko
lomake löytyy SKL sivuilta
Leikkii -
Kokeet/MH‐luonnekuvaus Ei leiki - aloittaa
itt
Ei leiki - ei osoittaa Leikkii - Leikkii - erittäin
osoita kiinnos- aktiivisuus aloittaa nopeasti ja
2a. LEIKKI 1 kiinnostusta tusta lisääntyy/
yy nopeasti ja on hyvin
j y
Leikkihalu vähenee on aktiivinen aktiivinen
Ei t t
tartu, Tarttuu
T tt Tarttuu h ti
T tt heti,
Ei tartu nuuskii esineeseen Tarttuu heti nappaa
2b. LEIKKI 1 esineeseen esinettä viiveellä tai koko suulla esineen
Tarttuminen etuhampailla vauhdista
Tarttuu, vetää Tarttuu heti
Tarttuu heti
Tarttuu vastaan, mutta koko suulla,
koko suulla
suulla,
viiveellä - irrottaa ja vetää
vetää
irrottaa/ tarttuu tempoo,
vastaan
2c. LEIKKI 1 Ei tartu pitää, ei uudestaan/ ravistaa -
kunnes TO
k
Puruote ja esineeseen vedä Korjailee kunnes TO
irrottaa
taisteluhalu vastaan otetta
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012 irrottaa
26. 10. Ampuminen
p
• Aktiivisena (2x)
( )
• Passiivisena (2x)
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
27. Persoonallisuuskategoriat (MH, 15329 koiraa, 164 rotua)
Yksilön yleinen alttius/pyrkimys
Arkuus/ lähestyä uusia asioita/kohteita
lähestyä uusia asioita/kohteita
Rohkeus ja ottaa riskejä
Uteliaisuus/ Saalistus‐ Aggres‐
Leikkisyys Sosiaalisuus pelottomuus halukkuus siivisuus
Svartberg & Forkman, 2002
Strandberg et al. 2005
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
Svartberg, 2006
28. Lehtinen & Mäki 2005
Ominaisuudet ja reaktion
ääripäät
Reaktion
Reaktion Leikkisyys Uteliaisuus/ Sosiaalisuus Aggressiivisuus
intensiteetti pelottomuus
(1‐5)
Pienin (1) Ei innostu Hyvin pelokas Pelokkuus ja Ei taipumusta
leikkimään (välttelee, yrittää vihamielisyys käyttäytyä
ihmisen paeta); matala vieraita kohtaan uhkaavasti ja
kanssa taipumus tutkia tai aggressiivisesti
(rättileikki tunnustella vieraissa ja
tai mahdollisesti mahdollisesti
heittoleikki)
h l kk ) uhkaavissa ei‐
hk uhkaavissa
hk
sosiaalisissa tilanteissa tilanteissa
Suurin (5) Erittäin Ei pelokas; vahva Positiivinen asenne Korkea taipumus
innostunut taipumus tutkia ja vieraita kohtaan uhata ja käyttäytyä
leikkimään tunnustella (
(tervehtii iloisesti)
) gg
aggressiivisesti
(karvat pystyssä;
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012 haukkuu, jne)
30. Esimerkki: Hopeakettujen kesyyntyminen
valinnan tuloksena
‐ Bylaev & Trut valitsivat jalostukseen hopeakettuja kesyyden
perusteella (selvästi aggressiivisesti ihmistä kohtaan käyttäytyvät
t ll ( l ä ti ii i ti ih i tä k ht kä ttä t ät
karsittiin heti alussa)
‐ Jo toisessa sukupolvessa aggressiivisuus selvästi väheni kun tehtiin
p gg
tiukkaa valintaa ja kesy käyttäytyminen ”vahveni”
‐ 6.ssa polvessa käytös kaikkein kesyimmillä koiramaiseen suuntaan
(Trut, 1999)
(Trut 1999)
‐ Hakevat kontaktia & huomiota, haistelevat ja nuolevat ihmistä
Trut, L.N., 1999.
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
31. Esimerkki: Hopeakettujen kesyyntyminen
valinnan tuloksena
‐ Sosiaalistumisen ikkuna pidempi kesyillä ketuilla kuin
tarhatuilla (lähellä koiraa)
tarhatuilla (lähellä koiraa)
‐ 8./10. sukupolvessa muutoksia turkin väriin; ensin otsaan
tähti; sitten ruskeaa, kirjavuutta
tähti; sitten ruskeaa kirjavuutta
‐ Seuraavaksi lurppakorvat, kippura häntä
‐ 15 /20 sukupolvessa lyhyemmät jalat ja häntä ala tai
15./20. sukupolvessa lyhyemmät jalat ja häntä, ala‐ tai
yläpurenta
Trut, L.N., 1999. Early Canid Domestication – the farm fox esperiment,
American Scientist, 87, 160‐169. (c) Heli Väätäjä 18.7.2012
32. Kultainennoutaja –
aggressiivisuuden periytyminen
aggressiivisuuden periytyminen
• Liinamo et al. (2007) tutkivat periytymisasteita aggressiivisuudelle kultaisillanoutajilla
• Aineisto: 325 koiraa (Hollanti, 1997‐2005, aggressiivisesti käyttäytyviä tai aggressiivisesti
käyttäytyvien sisaruksia tai vanhempia)
• Tutkimuksen toteutustapa: haastattelu kahdelle aggression ilmenemiselle kyllä/ei ja aste
(aggressiivisuuden aste 1= ei aggressiivinen, 2=pelottelee, 3=puree), CBARQ kysely (pitkä tai lyhyt
versio)
• Haastattelujen perusteella:
– Aggressiivisuus ihmistä kohtaan periytymisaste: 0.77
– Aggressiivisuus koiria kohtaan periytymisaste: 0.81
• Kyselyn perusteella tehdyissä periytymisaste estimaateissa keskivirheitä ei voitu laskea (standard
error) eivätkä tulokset ole siltä osin siten luotettavia. On mahdollista, että muut tekijät, mm.
omistajaan liittyvät tekijät ja koulutusmenetelmät, voivat vaikuttaa voimakkaasti kyselytuloksissa.
omistajaan liittyvät tekijät ja koulutusmenetelmät voivat vaikuttaa voimakkaasti kyselytuloksissa
Aineisto on myös melko pieni.
• Tutkimus ei ota kantaa onko kyse esim. pelosta johtuvasta aggressiosta.
• Vaikuttaa siltä tutkimuksen perusteella, että kaksi mainittua aggressiivisuuden ilmenemismuotoa
periytyvät erillään toisistaan.
periytyvät erillään toisistaan.
• Luonnetestit/kuvaukset tuovat näitä aggressiivisuuden muotoja huonohkosti esiin.
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
33. (1) Lehtinen & Mäki
suomennos
Strandbergin
julkaisematon
tutkimus,
HETI 1, 2005
(2) Strandberg et al. 2005
Periytymisastearvoja (3) Svartberg, 2006
MH kuvaustuloksista
MH‐kuvaustuloksista
SPK (1001) (1) SPK (5959) Laikre (unpub.)
(2) (3)
Ominaisuus Periytymisaste Periytymisaste Periytymisaste
Leikki (2a,b,c; 5d,e; 9a,b; ‐ .37 0.23‐0.26
HUOM. Tulokset periytymisasteista
10) vaihtelevat riippuen rodusta, tutkitusta
ih l ii d ki
Saalistushalukkuus (3a,b) .43 0.09‐0.18 populaatiosta/otoksesta, otoksen
koosta, käytetystä testistä jne.
Pelko (6a,d,e;7a,c,d,‐7b) .52 MH kuvauksista tehdyissä tutkimuksissa
MH‐kuvauksista tehdyissä tutkimuksissa
Uhka/aggressio (5b;6b;8a,b) .36 0.12‐0.20 Leikkisyys, uteliaisuus/pelottomuus,
sosiaalisuus ja aggressiivisuus
Kontakti (1a,b,c) .41 saavat yleensä vähintään kohtuullisen
tai korkean periytymisasteen.
ik k i i
Uteliaisuus (5a,6c, 8d,‐8c) .40 0.21‐0.31
Rohkeus (c) Heli Väätäjä 18.7.2012 .40
34. Metsästysominaisuudet
(sileäkarvainen noutaja: rotujärjestön testi, koko pentue 12‐24kk
kerralla, sama paikka ja aika, arviointiasteikko 1‐5)
Lindberg et al. 2004
Ominaisuus6.
Ominaisuus6 Periytymisaste
Faktorianalyysillä
1. Reaktio ampumiseen 0.37 kolme pääpersoonal‐
lisuustyyppiä, joille
lisuustyyppiä, joille
2. Ykkösmarkkeeraus
kk kk 0.13 periytymisasteet:
3a. Reaktio riistan heitossa 0.41
Innostuneisuus/kiihty‐
/ y
3b. Hakuinto 0.26 neisyys 1, 2, 3a, 6 (0.49)
3c. Nouto 0.34 Noutohalu 3b, 3c (0.28)
3d. Palauttaminen 0.15 Itsenäisyys 3d, 3e, 5 (0.16)
3e. Ote 0.19
ESIM. Välttämättä ei haluta
4. Kiinnostus vesityöskentelyyn 0.23 metsästykseen
voimakkaimmin kiihtyviä
5. Yhteistyö
5 Yhteistyö 0.12
0 12 koiria.
k ii
6. Passiivinen odotus ryhmässä 0.74
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
35. Periytymisaste (diagonaali) sekä
fenotyyppiset (diag. yläpuoli) ja geneettiset (diag. alapuoli) korrelaatiot,
SPK (3497 kpl) sveitsiläisellä luonnetestillä (Ruefenacht et al. 2002)
SPK (3497 kpl) sveitsiläisellä luonnetestillä (Ruefenacht et al. 2002)
HUOM: tulokset kertovat myös, että ominaisuuksien tulokset eivät ole riippumattomia toisistaan (korreloivat) eli
testi ei pysty erottelemaan näitä riittävästi
Ominaisuus Itseluot‐ Hermot. Lauk. Temp. Kov. Puol. Teräv.
tamus
Itseluottamus 0.18‐ 0.94 0.47 0.54 0.61 0.50 0.56
0.21
Hermotasapaino 1.00 0.18‐ 0.47 0.52 0.59 0.48 0.57
0.22
0 22
Reaktio 0.69 .72 0.23‐ 0.32 0.41 0.34 0.28
laukaukseen 0.42
Temperamentti 0.77 0.68 0.80 0.17‐ 0.53 0.53 0.31
0.18
Kovuus 0.87
0 87 0.79
0 79 0.75
0 75 0.67
0 67 0.15‐
0 15 0.72
0 72 0.44
0 44
0.17
Puolustushalu 0.68 0.66 0.87 0.81 0.90 0.10‐ 0.38
0.11
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012 0.34
Lähde: Ruefenacht et al. 2002
Terävyys 0.83 0.83 0.44 0.77 0.47 0.09‐
0 13
37. Arkuus – Rohkeus akselin yhteys PK‐
koetuloksiin (MH, SPK&BT)
• Svartberg (2002) raportoi arkuus‐rohkeus akselin (tässä: leikkisyys,
uteliaisuus/pelottomuus, saalistushalukkuus, sosiaalisuus) yhteydestä koirien
koetuloksiin kahdella rodulla – saksanpaimenkoira ja belgianpaimenkoira Tervueren.
• Koirien koetulokset jaettiin kolmeen ryhmään 1) matala (low ‐ osallistuivat mutta
eivät onnistuneet), 2) keskitaso (middle) ja 3) korkea (high – k k i t )
i ät it t) 2) k kit ( iddl ) j 3) k k (hi h korkein taso)
• Omistajan vaikutus tuloksiin (koe ja arkuus‐rohkeus) poistettiin käyttämällä vain
kokemattomien omistajien koirien tuloksia
• Paremmin kokeissa pärjäävät koirat (ryhmä 3) olivat rohkeampia kuin ryhmässä 1
Paremmin kokeissa pärjäävät koirat (ryhmä 3) olivat rohkeampia kuin ryhmässä 1
(jotka eivät läpäisseet kokeita)
• Korkeimman tason ryhmässä urosten ja narttujen tuloksissa ei ollut eroa (alemmissa
löydettiin ero), viitaten siihen, että korkeimman tason kokeet vaativat tiettyä
y ), , y
rohkeuden tasoa
• Saksanpaimenkoirissa rohkeammat koirat pääsivät korkeimmalle tasolle nuorempana
• Koirat, joilla oli matala rohkeuden taso menestyivät vanhempina kuin rohkeat koirat
j y p
(alemmalla tasolla)
• Tulokset näyttävät samansuuntaisilta ja tukevat Scott & Fullerin (1965) tulosta
aktiivisuus‐menestys dimension merkityksestä koiran koulutuksessa ja
menestyksessä
k
Poistettu omistajan
vaikutus (c) Heli Väätäjä 18.7.2012
Svartberg, 2002
38. Löydöksiä neljästä persoonallisuuspiirteestä – leikkisyys,
uteliaisuus/pelottomuus, sosiaalisuus, aggressiivisuus
(MH, Ruotsi, 31 rotua, 13097 koiraa – Svartberg, 2006)
Yleisiä tuloksia (kaikki rodut & koirat) (ks. Svartberg, 2006, s 293 – vapaa suomennos alla)
‐Suuria eroja kaikkien rotujen välillä persoonallisuuspiirteissä, mutta myös rodun sisällä
yksilöiden välillä eroa
‐Ei löydetty yhteyttä rodun alkuperäisen käyttötarkoituksen ja rodun käyttäytymisen välillä
(neljä persoonallisuuspiirrettä)
( ljä lli ii ttä)
‐Löydettiin yhteys (korrelaatio) käyttäytymisen ja nykyisen käytössä olevan jalostusmateriaalin
välillä – viitaten siihen, että jalostusmateriaalin valinta lähimenneisyydessä on vaikuttanut
nykyiseen rodun tyypilliseen käyttäytymiseen
nykyiseen rodun tyypilliseen käyttäytymiseen
‐Rodun näyttelykäyttö korreloi negatiivisesti kaikkien neljän persoonallisuuspiirteen kanssa
sekä isissä että emissä.
‐Työkoirakokeissa käyttö korreloi positiivisesti leikkisyyden ja aggressiivisuuden kanssa
‐Työkoirakokeissa käyttö korreloi positiivisesti leikkisyyden ja aggressiivisuuden kanssa
‐Yhteenvetona näyttää siltä, että valinta näyttelykäyttöön korreloi positiivisesti sosiaalisen ja
epäsosiaalisen pelon (enemmän pelokkuutta), negatiivisesti leikkisyyden, uteliaisuuden
(mahdollisesti pelottavissa tilanteissa) ja aggressiivisuuden kanssa (vähemmän leikkisyyttä,
(mahdollisesti pelottavissa tilanteissa) ja aggressiivisuuden kanssa (vähemmän leikkisyyttä,
uteliaisuutta ja aggressiivisuutta).
‐Suosituilla roduilla yleisesti ottaen on korkeampi sosiaalisuus ja leikkisyys, viitaten siihen,
että lemmikkikoirilla positiivinen suhtautuminen vieraisiin on toivottu piirre. Tämä näyttää
p p y
kuitenkin olevan ristiriidassa jalostusvalintojen kanssa, joissa suositaan näyttelykäyttöä.
‐Tulokset osoittavat, että jalostusvalinnoilla voidaan vaikuttaa rodun käyttäytymispiirteisiin
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
39. Löydöksiä noutajarotujen
persoonallisuuspiirteistä: rodun keskiarvo piirteelle ja sijoitus kaikkien
persoonallisuuspiirteistä: rodun keskiarvo piirteelle ja sijoitus kaikkien
rotujen joukossa (MH, Ruotsi, 31 rotua, 13097 koiraa)
Svartberg, 2006
Svartberg 2006
Leikkisyys Uteliaisuus/ Sosiaalisuus Aggres‐
Pelottomuus siivisuus
Kultsu 0.006 (12/31) ‐0.363 (26/31) 0.215 (5/31) ‐0.143 (22/31)
(346 kpl)
Flätti 0.233 (2) 0.160 (3) 0.477 (1) 0.026 (16)
(193)
Labbis 0.122 (6) 0.324 (1) 0.444 (3) 0.160 (6)
(189)
Tolleri 0.066 (9)
0 066 (9) ‐0 428 (28)
0.428 (28) 0.106 (7)
0 106 (7) 0.100 (11)
0 100 (11)
(94)
Johtopäätös: tämän aineiston pohjalta voidaan nähdä, että tässä otoksessa kultaisianoutajilla
p p j , j
uteliaisuus/pelottomuus on hyvin alhainen huomioiden rodun käyttötarkoitus (vrt. rotumääritelmä).
Uteliaisuus/pelottomuus liittyy toimintakykyyn erilaisissa tilanteissa, myös selviytymiseen arjesta.
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
HUOM. Tämä aineisto kerätty 1997‐2002.
40. Svartberg, 2006
”Käyttötavan” yhteys tuloksiin (MH,
aineisto vuosilta 1997‐2002) )
Mitä useampi tulos Leikkisyys Uteliaisuus/ Sosiaalisuus Aggres‐
sitä suurempi (+), Pelottomuus siivisuus
tai pienempi (‐)
i i i( )
Näyttelyt
(jalostusurokset j
(j l k ja ‐
‐ ‐ ‐ ‐
(jalostusurokset
nartut) merkittävä p<0.05,
jalostusnartuilla trendi,
p<0.1)
Työkoirakokeet
(
(vain
+ + (jalostusuroksilla +
trendi, p<0.1)
di 0 1)
jalostusurokset)
Työkoirarodut tässä
tutkimuksessa:
berni, bokseri, dobermanni,
b i b k i d b i
isosveitsinpaimenkoira,
howavart, leonbergi, pinseri,
suursnautseri, rottweiler
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
41. Testituloksiin
voivat vaikuttaa mm. seuraavat tekijät:
voivat vaikuttaa mm. seuraavat tekijät:
‐ Koira (esim. ikä, sairaudet, kipu, sukupuoli, aiemmat traumaattiset
kokemukset)
‐ Tuomari (mm. kokemus)
T i( k k )
‐ Testiympäristö, mm. ulkoiset häiriöt
‐ Testin ja sen osioiden toteutuksen samankaltaisuus/erilaisuus
‐ Testissä mitattavat asiat/ominaisuudet/osa‐alueet, näiden asioiden
määrittely, mittaamisen toteutus sekä käytetyt asteikot
‐ Ylläolevia pyritään minimoimaan mitattavien asioiden määrittelyillä,
testijärjestelyillä, tuomarien/kuvaajien jatkuvalla koulutuksella, kahden
t tijä j t l illä t i /k ji j tk ll k l t k ll k hd
tuomarin/kuvaajan käyttämisellä, vaihtamalla tuomaripareja,
objektiivisen mitta‐asteikon määrittelyllä ja valinnalla, testipaikan
, ,y p ,y
valinnalla, avustavien toimihenkilöiden koulutuksella, ympäristön, yleisön
ja toimihenkilöiden vaikutuksen minimoimisella jne.
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
mm. Strandberg, 2003, Lamminsalo, 2005; Liimatainen, 2008; Ruefenacht, 2002, Tiira –henk.koht.
42. Ruefenacht,
Esimerkki vaikuttavista tekijöistä luonnetestiarvostelun 2002
tuloksiin – vaikutus % fenotyypin keskihajontaan
(sveitsiläinen luonnetesti, SPK)
Suku Arviointitapa Tuomareiden 18‐30 kk
puoli (ei merkittävä) ääripäät ikä
Itseluottamus 34 28 93 24
Hermotasapaino 37 29 92 28
Reaktio 20 ns 45 15
laukaukseen
Temperamentti 28 ns 68 36
Kovuus 28 ns 71 21
Puolustushalu 31 20 89 21
Taistelutahto 35 ns 77 26
Terävyys 26 34 125 38
Hyv/hyl
H /h l 18 37 82 14
Pisteet 39 15 (c) Heli Väätäjä 18.7.2012 95 31
43. Yhteenvetoa
‐ Testeillä voidaan tukea tavoitetta huomioida rodunomainen luonne,
huomioiden nykyinen elinympäristö ja rodun alkuperäinen käyttötarkoitus
jalostuksessa
‐ Luonteen huomioiminen ja testaaminen tärkeää kaikenlaisessa ”käytössä” oleville
koirille
‐ Tiedosta hyötyä omistajille, pennunostajille ja kasvattajille, sekä rotujärjestölle
‐ Testeillä vaihteleva tausta: arvioitavilla osa‐alueilla, niiden määrittelyillä,
käytettävällä arviointitavalla suuri merkitys
‐ Kaikki testit selvittävät koiran reaktioita erilaisiin ärsykkeisiin erilaisissa
tilanteissa
‐ Tavoitteena perinnöllisen osan selvittäminen eli pysyvät erot
Tavoitteena perinnöllisen osan selvittäminen eli pysyvät erot
käyttäytymisessä yksilöiden välillä
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
44. Yhteenvetoa
‐ Jalostuksella voi vaikuttaa käyttäytymiseen tiukoilla valinnoilla nopeastikin
(mm. Lindberg et al. 2004, Trut 2004, Svartberg 2006)
‐ Valitsemalla jotain tiettyä ominaisuutta (esim. käyttäytyminen‐
persoonallisuus/väri), voidaan valita samalla jotain muuta korreloivaa
ominaisuutta (Trut, 1999; Tiira, 2011, Svartberg 2006).
‐ Arkuus/rohkeus ja aggressiivisuus erityisen tärkeää huomioida
A k / hk j ii i it i tä k ää h i id
jalostuksessa! (mm. Saetre et al. 2006)
‐ tieto jalostusyksilöstä merkittävä jalostusvalintojen kannalta
‐ Arkoja yksilöitä ei tule käyttää jalostuksessa
Arkoja yksilöitä ei tule käyttää jalostuksessa
‐ Muiden luonne/persoonallisuusominaisuuksien osalta jalostuksessa on
oltava tietoa myös sukulaisista (Mäki, 2010) sekä laajemmista
p
persoonallisuuden osa‐alueiden tuloksista testin yksittäisten osa‐alueiden
y
tulosten tarkastelun sijaan (Lindberg et al. 2004)
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
45. GR Luonnetoimikunnan tulevaisuuden
suunnitelmia mm.
suunnitelmia mm.
‐ Luonneasioiden tärkeyden ja merkityksen esiintuonti koirayksilön ja koko
rodun kannalta, jotta kultaisen rodunomainen luonne säilyisi
‐ Analysoidaan tarkemmin nykyisiä testituloksia luonteeseen liittyen ja
pyritään hyödyntämään tuloksia
‐ Kannustetaan viemään lisää koiria testeihin/kuvauksiin tarjoamalla
mahdollisuuksia, uutena esim:
hd lli k i t i
‐ 2013: 2 MH‐kuvausta (40 koiraa)
‐ 2014: 3 MH‐kuvausta (60 koiraa)
‐ Luodaan ihanneprofiilit MH‐kuvaukseen ja GR luonnetestiin; ohjataan
Luodaan ihanneprofiilit MH kuvaukseen ja GR luonnetestiin; ohjataan
tulosten tulkintaan, merkitykseen ja käyttöön omistajan, pennunostajan ja
jalostuksen kannalta
‐ Tarjotaan faktatietoa tutkimuksista sekä analysoituja tuloksia
Tarjotaan faktatietoa tutkimuksista sekä analysoituja tuloksia
‐ Myös jalostuksen tueksi
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
46. Esimerkkejä testattujen koirayksilöiden luonneprofiileista
kultaistennoutajien omasta luonnetestistä
j
Luoksepää
s‐tävyys
5 Liikunta‐
Terävyys 4
3 vietti
2 N
Hermo‐ 1 VIUHKAHÄNNÄN
Koiruliinin
0 Noutohalu
rakenne ROOSA,
Miisa, Luoksepää
Laukausvarma
laukausvarma s‐tävyys
s tävyys
Toiminta‐
T i i Temppera
T
5 Liikunta‐
kyky ‐mentti 4
Terävyys
Kovuus 3 vietti
2 N SENTIMENTAL'S
Hermo
Hermo‐ 1 U Koiruliinin
0 Noutohalu DIVERTIMENTO,
Armas,
rakenne
Laukausvarma
laukausaltis
Toiminta‐ Temppera‐
kyky mentti
Kovuus
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
47. Luonteeseen/käyttäytymiseen liittyen
GR lehteen suunnitellaan juttuja
GR lehteen suunnitellaan juttuja
‐ Tietoa tutkimustuloksista, ja kokemuksista
luonteeseen/käyttäytymiseen liittyen
luonteeseen/käyttäytymiseen liittyen
‐ luentoyhteenvetoja
‐ MH‐kuvaus ja muut luonnetestit (esittelyt jne)
‐ Ihanneprofiilit, testitulosten käyttö
‐ pentutestit
‐ Pentujen kehitys esim Bio Sensor (stimuloidaan aivojen synapsien
Pentujen kehitys: esim. Bio (stimuloidaan aivojen synapsien
kehitystä 3‐16 vrk iässä)
‐ Muita toiveita, ideoita?
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
48. Perinnöllinen arkuus –tutkimus
http://www.koirangeenit.fi/projektit/tutkimusprojektit/
h // k i i fi/ j k i / ki j ki/
kayttaytymistutkimukset/arkuus/
‐ H
Hannes Lohen ryhmän tutkimus
L h h ä t tki
‐ Tavoite löytää
‐ arkuuteen vaikuttavia geenejä
k t ik tt i jä
‐ Arkuuteen liittyviä ympäristötekijöitä
‐ Arkuuden, ääniarkuuden ja eroahdistuksen mahdollinen yhteys
Arkuuden, ääniarkuuden ja eroahdistuksen mahdollinen yhteys
• ”Tutkimukseen tarvitaan arkoja koiria, mutta myös
keskivertoja ja rohkeita koiria verrokeiksi. Tutkimukseen voivat
osallistua kaikenrotuiset koirat. Voit osallistua:
• 1) täyttämällä arkuuskyselyn ja
• 2) toimittamalla verinäytteen koirastasi tutkimusryhmälle sekä
• 3) mahdollisesti osallistumalla lyhyeen
käyttäytymiskokeeseen.”
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
49. KIITOS!
Heli Väätäjä
etunimi.sukunimi (at) gmail.com
etunimi sukunimi (at) gmail com
http://helivaataja.blogspot.fi/
(Koirien käyttäytyminen ja hyvinvointi ‐blogi)
+ Muu luonnetoimikunta
Anna‐Maija Siponkoski (pj.)
Anna Maija Siponkoski (pj )
Sari Pinomaa
Risto Heikkonen
Risto Heikkonen
Katriina Tiira (asiantuntijajäsen) – Erityiskiitokset Katriinalle avusta!
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
50. Suomenkielisiä lähteitä
Suomenkielisiä lähteitä
• Riitta Lamminsalo: Koiran luonne ja käyttäytyminen, HETI 2, 3‐27, 2005.
Riitta Lamminsalo: Koiran luonne ja käyttäytyminen HETI 2 3 27 2005
• Liimatainen R. 2008. Luonnetestissä mitattujen ominaisuuksien periytyminen
rottweilereilla. Pro Gradu –työ, Helsingin Yliopisto, Maatalous‐metsätieteellinen
tiedekunta, Kotieläinjalostus, 30s .
• Pirjo Lehtinen, Katariina Mäki: Luonnetesti koiranjalostuksen apuvälineenä, HETI 1,
19‐25, 2005
• Katariina Mäki: Jalostuskoiran valinta, 2010.
• Katariina Mäki: Koirarotujen välillä suuria eroja tyypillisessä käyttäytymisessä, HETI
K ii Mäki K i j älillä i j illi ä kä ä i ä HETI
ry, 2008
• Ingrid Tapper, Hundens mentalitet – Från test till beskrivning, Prisma, 2004.
• Katriina Tiira: Koiran persoonallisuus ja ominaisuudet sekä niiden vaikutus
Katriina Tiira: Koiran persoonallisuus ja ominaisuudet sekä niiden vaikutus
koulutettavuuteen ja motivaatioon. Luentokalvot: GR kasvattajapäivät, 2011.
• Katriina Tiira: Koiran periytyvä persoonallisuus, Luentokalvot: Koiran
hyvinvointifoorumi, 16.11.2010.
• Katriina Tiira: henk.koht.kommunikaatio ‐ teemat: metsästysominaisuudet,
persoonallisuus, puolustushalua mittaavat kokeet, luonnetestit, millainen on hyvä
testi, periytyminen
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012
51. Tieteellisiä artikkeleita jne.
• Emily J. Blackwell, , Caroline Twells, Anne Seawright, Rachel A. Casey The relationship between training methods and the occurrence of
behavior problems, as reported by owners, in a population of domestic dogs Journal of Veterinary Behavior: Clinical Applications and
Research Volume 3, Issue 5, September–October 2008, Pages 207–217
• Tomás Camps, Marta Amat, Valentina M. Mariotti, Susana Le Brech, Xavier Manteca, Pain‐related aggression in dogs: 12 clinical cases,
Journal of Veterinary Behavior: Clinical Applications and Research ‐ M h 2012 (V l 7 I
J l fV t i B h i Cli i l A li ti dR h March 2012 (Vol. 7, Issue 2, Pages 99‐102, DOI:
2 P 99 102 DOI
10.1016/j.jveb.2011.08.002)
• Egan, Vincent; MacKenzie, Jason, Does Personality, Delinquency, or Mating Effort Necessarily Dictate a Preference for an Aggressive
Dog? Anthrozoos: A Multidisciplinary Journal of The Interactions of People & Animals, Volume 25, Number 2, June 2012 , pp. 161‐
170(10)
• Meghan E. Herron, Frances S. Shofer, Ilana R. Reisner, Survey of the use and outcome of confrontational and non‐confrontational
training methods in client‐owned dogs showing undesired behaviors, Applied Animal Behaviour Science 1 February 2009 (volume 117
issue 1 Pages 47‐54 DOI: 10.1016/j.applanim.2008.12.011)
• Joaquin Perez‐Guisado and Andres Munoz‐Serrano , Factors Linked to Dominance Aggression in Dogs, Journal of Animal and Veterinary
Advances Year: 2009 | Volume: 8 | Issue: 2 | Page No.: 336‐342
• Liinamo, A‐E. et al. 2007 Genetic variation in aggression‐related traits in Golden Retriever dogs, Applied Animal Behaviour Science, 104,
95‐106.
• Lindberg, S., Strandberg, E. Swenson, L. 2004. Genetic analysis of hunting behavior in Swedish Flatcoated Retrievers, Appliaed Animal
Behaviour Science, 88, 289‐298.
• Ruefenacht, S.,et al. A Behavirou
Ruefenacht S et al A Behavirou test on German Shpeherd dogs: heritability of seven different traits Applied Animal Behavior Science
on German dogs: heritability of seven traits, Applied Science
79, 2002, 113‐132.
• Saetre, P. Strandberg, E. Sundgren, P.E. et al. 2006. The genetic contribution to canine personality. Genes, Brain and Behavior 5, 240‐
248.
• Strandberg, E. Jacobsson, J., Saetre, P. Direct genetic, maternal and litter effects on behaviour in German shepherd dogs in Sweden,
Livestock production science, 93 (2005), 33‐42.
• Svartberg, K. 2006. Breed‐typical behaviour in dogs – Historical remnants or recent constructs? Applied Animal Behaviour Science 96,
293‐313.
• Svartberg, K. Personality in Dogs, Doctoral Dissertation, 2003.
• Svartberg, K. 2002 Shyness boldness
Svartberg, K. 2002 Shyness‐boldness predicts performance in working dogs, Applied Animal Behaviour Science, 79, 157‐174
in working dogs, Applied Science, 79, 157 174
• Svartberg, K, Forkman, B. 2002. Personality traits in the domestic dog (Canis familiaris), Applied Animal Behaviour Science 79, 133‐155.
• Trut, L.N., 1999. Early Canid Domestication – the farm fox esperiment, American Scientist, 87, 160‐169
(c) Heli Väätäjä 18.7.2012