Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työvoimaa kuntoutujista - kaikki voittaa -seminaari, 12.12.2013, Pori

1. Työkykyyn panostaminen kannattaa?
Työvoimaa kuntoutujista – kaikki voittaa
Harri Hietala
VATES-säätiö

2. Tarvetta työvoimalle?

3. Elatussuhde
1,6
Elatussuhde – lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin
1,4
1,2
1
2060
2050
2040
2030
2020
2010
2000
1990
1980
1970
1960
0,8
Työllisyysaste 69 % vuonna 2025
Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura)
Työllisyysaste 79 % vuonna 2025
Lähde: STM
11.12.2013
Harri Hietala
3

4. Työmarkkinoiden polarisaatio Suomi
Lähde: VATT ja Tilastokeskus
11.12.2013
Harri Hietala
4

5. Rekrytointiongelmat
Lähde: TEM, työnantajakysely
11.12.2013
Rekrytointiongelma = Toimipaikka kokenut vaikeuksia työpaikan täytössä.
Työvoimapula = Toimipaikka jäänyt (osittain) ilman hakemaansa työvoimaa.
Harri Hietala
5

6. Työkyvyttömyyseläkettä saavien,
vammaisten ja kuntoutujien potentiaali

7. Kaikki eläkettä saaneet
Lähde: ETK ja Kela
11.12.2013
Harri Hietala
7

8. Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden
ikäjakauma
Lähde: ETK ja Kela
11.12.2013
Harri Hietala
8

9. Kelan kuntoutujat
diagnoosin mukaan
11.12.2013
Harri Hietala
9

10. Työeläkekuntoutujat
diagnoosin mukaan
Lähde: ETK
11.12.2013
Harri Hietala
10

11. Työeläkekuntoutujien
kuntoutusohjelmien tulos
Lähde: ETK
11.12.2013
Harri Hietala
11

12. Työkyvyttömyyseläkeläiset
• Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1)
• Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200 000
– Töissä reilut 5-10 % – henkilöinä 10 000-20 000 2)
– Lisäksi haluaisi töihin 20 % – noin 40 000
– Neljäsosalla vähintään kohtalainen työkyky
• KELA:n eläkettä saa 160 000
– Pelkkää vähimmäisturvaa noin 60 000
• Lähes puolella vähintään kohtalainen työkyky
3)
• Vajaakuntoisia työttömiä työnhakijoita lähes 70 000 4)
11.12.2013
Lähteet: 1) Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.
2) Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.
3) Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.
4) Työnvälitystilasto, TEM.
Harri Hietala
12

13. Vammaisten potentiaali työhön
• Työikäisiä vammaisia 220 000 1)
– Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % – noin 40 000
– Lisäksi haluaisi töihin vajaa kolmasosa – noin 60 000
– Työkyky erinomainen tai hyvä kolmasosalla – noin 60 000
• Näistä työtä on vajaalla 60 prosentilla
• Kehitysvammaisista työikäisiä 23 000 2)
– Töissä avoimilla markkinoilla 300-400
– Työtoimintaan osallistuu reilut 7 500
• Avotyötoiminnassa noin 2 500
11.12.2013
Lähteet: 1) Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT.
2) Kehitysvammapalvelut vuonna 2004, STM.
Harri Hietala
13

14. Mutta kannattaako työssä olevien ja
työvoiman ulkopuolella olevien työkykyyn ja
-hyvinvointiin panostaminen?

15. Työaika ja poissaolot EK:n
jäsenyrityksissä 2012
Lähde: EK
11.12.2013
Harri Hietala
15

16. Poissaolojen kustannus
• Sairastamisen hinta työnantajille: 5,4 mrd. €/v
– Sairauspäivän hinta työnantajalle: 300 €/pv
– Sairauspäiviä: 18 milj. päivää/v
• Työntekijän vaihtumisen kustannus työnantajalle voi olla
kymmeniä tuhansia euroja: 120 000 henkilöä à 30 000 €
=> 3,6 mrd. €/v
• Työkyvyttömyyden hinta kova kaikille (yksilön tulot,
työnantajan maksut sekä julkisen sektorin sote-kulut ja
menetetyt verotulot): pelkkä työkyvyttömyyseläkemeno
>3 mrd. €/v
• Työkyvyn ja -hyvinvoinnin menetykset
kansantaloudellemme 25 mrd. € 1)
11.12.2013
Harri Hietala
1) Prof. Guy Ahonen.
16

17. Työkyvyttömyysmaksuluokat 2013
Lähde: Ilmarinen
11.12.2013
Harri Hietala
17

18. Työkyvyttömyysmaksuarvio
erikokoisissa yrityksissä 2013
Lähde: Ilmarinen
11.12.2013
Harri Hietala
18

19. Työllistymisen vaikutus työkyvyttömyyseläkeläisten taloudelle
• Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 733,80
euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa
• Kun luodaan kannustin ja mahdollisuus työskennellä
1 500 euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousee
4 500 eurolla yli 19 000 euroon
• Potentiaalisesti 1) 40 000 työkyvyttömyyseläkeläisen
työllistyessä tämä tarkoittaisi 185 milj. euron lisäystä
ostovoimassa
11.12.2013
1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.
Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.
Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.
Harri Hietala
19

20. Työkyvyttömyyseläkeläisten
työllistymisen potentiaaliset
vaikutukset julkiselle taloudelle
• Julkisen talouden kannalta 40 000 1) työllistyminen –
työllisyysaste +1 %-yks. – 1 500 euron palkkatasolle
merkitsisi 270 miljoonan euron kasvua ansiotulosta
perittävien verojen ja sova-maksujen tuotossa
• Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80
miljoonaa enemmän
• Lisäksi asumistuessa tulisi 160 miljoonan euron säästöt ja
työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonan euron säästöt
• Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi jopa 800 milj.
eurolla pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla
• Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi 20 000 euroa
11.12.2013
Harri Hietala
1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.
Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. 20
Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.

21. Eli kannattaa, mutta kenen tehtävä ja
halukas panostamaan?

22. Työhyvinvoinnista ja -kyvystä
vastuussa
• Henkilö itse
• Esimies
– TTK: Eurot ja esimies – työhyvinvointi johtamisessa –opas
(9.12.2013) (http://www.ttk.fi/ttk_uutiset?1350_m=3929)
• Työterveyshuolto
• Tärkeää yhteistyö
• Tärkeää ennaltaehkäisy ja investointiluonteisuus
11.12.2013
Harri Hietala
22

23. Yrittäjien näkemyksiä henkilöstön
työkyvystä ja hyvinvoinnista
Lähde: Suomen Yrittäjät, 2010
11.12.2013
Harri Hietala
23

24. Yrittäjien näkemyksiä henkilöstön
työkyvystä ja hyvinvoinnista
Lähde: Suomen Yrittäjät, 2010
11.12.2013
Harri Hietala
24

25. Työhönvalmentaja
• Tukee työnantajaa, työntekijää ja työyhteisöä
vammaisen tai osatyökykyisen työllistyessä
• Työnantajaa mm. työntekijän etsimisessä, työtehtävien
räätälöinnissä, työntekijän perehdyttämisessä ja
työsuhteeseen liittyvissä asioissa
• Työntekijää mm. työnhaussa, työsuhteen solmimisessa,
työyhteisöön tutustumisessa ja työtehtävissä
kehittymisessä
• Räätälöidään aina henkilön mukaan. Tuki voi olla
pitkäaikaista ja pysyvääkin.
11.12.2013
Harri Hietala
25

26. Palkkatuki
• Palkkatuki on harkinnanvaraista, mutta työnantajan
täyttäessä ehdot osatyökykyisen kohdalla myönnetään
lähes poikkeuksetta
• Palkkatuki koostuu perusosasta ja 60 tai 90 %:lla
korotetusta lisäosasta -> n. 700 – 1 115/1 325 €/kk
• Palkkatuki voi olla enintään 50/75 % kustannuksista ja
voidaan myöntää kerrallaan enintään 24 kk:ksi
11.12.2013
Harri Hietala
26

27. Työolojen järjestelytuki
• Korvataan työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä
muutoksia, jotka välttämättömiä henkilön työnteon
kannalta
• Voidaan korvata myös toisen työntekijän antamaa apua
• Harkinnanvarainen ja edellyttää työnantajan
osallistumista kustannuksiin kohtuullisissa määrin
• Tuki enintään 4 000 € henkilöä kohden
• Toisen antamaa apua enintään 20 tunnilta kk:ssa
18 kk:n ajan – 20 € tunnilta.
11.12.2013
Harri Hietala
27

28. Muita tukia
• Vammainen voi saada henkilökohtaista apuvälinetukea
ja kuljetustukea
• Työkokeilulla, avotyötoiminnalla, työpankin kautta ja
oppisopimuksella voidaan kokeilla sopivuutta
• Osatyökykyisillä on mahdollista ottaa erillinen TyELvakuutus (työkyvyttömyysmaksu aina perusluokka 4)
11.12.2013
Harri Hietala
28

29. Kustannuslaskelman oletukset
• Osatyökykyisen (vaikeasti työllistyvä) rekrytointi:
– Palkkatuki on korkein korotettu (perustuki ja 90 % lisäosa).
– Työhönvalmennus alentaa rekrytoinnista aiheutuvia kuluja
rekrytoitavan 1/2 kuukauden palkkaa vastaaviksi (neljäsosa
keskimääräisistä) ja perehdytyksestä aiheutuvia kuluja 5
kuukauden palkkaa vastaaviksi (puolet keskimääräisistä).
– Työnantaja hakee ja saa työolosuhteiden järjestelytukea
korkeimman mahdollisen 4 000 euroa.
– Työhönvalmennus ja järjestelytuki jyvitetty ensimmäiselle 12
kuukaudelle.
• Palkkatuetun (perustuki) rekrytointi:
– Palkkatuki on perustuki ensimmäisen 12 kuukauden ajan.
– Työhönvalmennusta ja järjestelytukea ei saada.
11.12.2013
Harri Hietala
29

30. Rekrytoinnin kustannukset ja tuet
kuukaudessa, palkka 1 400 €/kk
11.12.2013
Harri Hietala
30

31. Palkka- ja sivukulut sekä palkkatuki
kuukaudessa, palkka 1 400 €/kk
11.12.2013
Harri Hietala
31

32. Vammaisen palkkaamisessa saavutettu
säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin
Säästö 30 000 €/v
Säästö 20 000 €/v
Säästö 10 000 €/v
11.12.2013
Harri Hietala
32

33. Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suht.
säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin
60 %
35 %
11.12.2013
Harri Hietala
33

34. Vammaisen palkkaamisessa saavutettu
suhteellinen säästö ilman järjestelytukea
30-50 %
11.12.2013
Harri Hietala
34

35. Lopuksi yhteen

36. Työnantajan kustannukset
vammaisen rekrytoinnista
- Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia osatyökykyisen palkkaamiseen: (korkein)
korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne.
- Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä
(rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen
palkkatuetun rekrytoinnin aina 1 500 euron kuukausipalkkoihin asti.
- Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset
osatyökykyisen rekrytoinnista ovat 30–50 prosenttia matalammat ensimmäisenä
vuonna aina 3 500 euron palkkatasolle saakka.
- Vammaisen ja osatyökykyisen henkilön kohdalla palkkatuki voi jatkua
pysyväisluonteisesti. Alentaa kustannuksia ¼:lla vielä 3 500 euron palkoillakin.
- Lisäksi työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienenevät rekrytoinnin riskejä.
11.12.2013
Harri Hietala
36

37. Vähimmäistyökyvyttömyyseläkeläisten
työttömyysloukku - Yhteenveto
- Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 €:n palkoilla.
- Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 733,80 €:n ansaintarajalla.
- Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin
työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 733,80 €.
- Työllisyysaste nousisi 1 %-yks., jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000
työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä.
- Tämä tarkoittaisi 1 500 €:n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua
4 500 €:lla vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj. €.
- Julkisen talouden vero- ja sova-maksutuotot nousisivat 350 milj. € sekä säästöt
asumistuessa olisivat 160 milj. € ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj. €.
Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj. €.
11.12.2013
Harri Hietala
37

38. Ei-taloudelliset hyödyt
• Elävämpi ja viihtyisämpi työyhteisö
• Motivoiva, kannustava ja sitouttava ilmapiiri
• Korkeampi tuottavuus ja laadukkaampi tulos
• Monipuoliset näkökannat innovaatioiden ja tuottavuuden
tukena
• Yhteiskuntavastuun kantaminen
11.12.2013
Harri Hietala
38

39. Yhteenveto: win-win-win
• Henkilöt voittavat:
– Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet – hyvinvointi
– Käteen jäävien tulojen merkittävä nousu
– Kertyy ansioihin perustuvaa eläkettä
• Työnantajat voittavat:
– Potent. kymmeniä tuhansia motivoituneita ja osaavia tekijöitä
– Matalammat työvoimakustannukset ja rekrytointiriskit
– Monimuotoinen, innovoiva ja tuottava yritys
• Julkinen talous voittaa:
– Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä
– Menosäästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa
11.12.2013
Harri Hietala
39