2. eTampere and the four dimensions of
knowledge society
Cultural
Technical Social
Tecnology engine Infocity
programmes
ISI
RELab
Economical
eAccelerator
eBRC
3. Instructions Netti Nysse –
Manse Square Internet Bus
• eTampere support to the
educating organisations • Initial instructions
• On-line-services of local • accessibility
(2/02) neighbourhoods and different
• Small e –gard (6/02) communities
• pedagogical training for IT-
teachers Info Centres
• Sampola, Metso and other libraries
Support material
• Small e-gard test on-line
(11/02)
On-line services • Mousetraining for adults
• Small e-card video Access points and
with benefits and wireless areas
pleasure
•Public and private
• Hot Spot Hämeenkatu
• www.tampere.fi Help Desk
• eTampere-card
• eIDEA-competition related services ADP classrooms
(autumn 02)
• Network of educating • Register of adp-rooms and teachers
Events and organisations (12/01)
campaigns • SAN´NY-e-mail-service (04/02 ) Broadband connections
• eHelp Desk
• Joint marketing of courses (8/02, 1/03) for homes
• Telecities-seminar (6/03)
• Tame the mouse- event (11/02)
• MindTrek (every autumn) •Comparison service
of Internet-providers
ML / 2.9.2002
5. Taustaa
• Puoluepolitiikan kiinnostavuus laskussa
• äänestysprosentit laskeneet 1960-luvulta
lähtien tasaisesti
• jäsenyys puolueissa laskenut
• puolueet alkaneet muistuttaa toisiaan ja
muuttuneet entistä enemmän
vaalikoneistoiksi
6. Taustaa 2
• Kiinnostus politiikkaan kuitenkin noussut
– asiakohtaiset ja ajankohtaiset poliittiset teemat
kiinnostavat
– korostaa poliittisesti toimimisen yksilöistymistä
– tee-se-itse-asenne korvaa puolueosallistumisen
7. Internetin lyhyt historia 1
• ARPANET (Advanced Research Projects Agency
Network) hajautettu, ydiniskun kestävä
kommunikaatiojärjestelmä 1960-luvulla
• hajautettu tietoverkko – ei keskitettyä johtoa
tai pääkonetta
• ’Solmut’ (nodes), viesti perille, vaikka osa
verkkoa tuhoutuu – tieto pieninä paketteina
8. INTERNETIN LYHYT HISTORIA 2
• 1980-luvulla tietokoneiden määrä lisääntyessä
ARPANET jaettiin kahteen osaan: MILNET ja ARPA-
INTERNET yliopistojen ja tutkijoiden käyttöön
• 1990-luvulla alettiin Internetin yksityistäminen –
nykyaikaisen Internetin synty
9. Instituutiokeskeinen
vaikuttaminen
– PANOS – TUOTOS-MALLI
– Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat
portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille
– Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi
distribuutio ja regulaatio institutionaalisten toimijoiden
käsissä
– Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä
10. VAIKUTTAMISEN TAVAT 2
➔Kansalaistoiminta – omaehtoinen
vaikuttaminen
➔Toimintaa, jonka pyrkimyksenä on toteuttaa
jonkin ryhmittymän tavoitteita ja päämääriä
➔Ns. laaja/uusi politiikka
11. INTERNETIN LUPAUS 1: lisää
demokratiaa
• Efektiivinen osallistuminen
• päätösvaiheessa äänet tasa-arvoisia
• kansalla viimekädessä asialistan kontrolli
• valistunut ymmärrys päätettävistä asioista
• kansalaisten inklusiivisuus
• tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua
demokraattiseen prosessiin
• Robert A. Dahl 1985 ”A Preface to economic
Democracy”
12. INTERNETIN LUPAUS 2:
mahdollistava väline
• alentaa osallistumisen kustannuksia – halpa
väline
• alentaa henkilökohtaisen osallistumisen
kynnystä
• organisoitumisen helppous ja
hierarkiattomuus
• verkostomaisuus osallistumisessa ja
poliittisessa toiminnassa
13. LISÄÄ DEMOKRATIAA, MUTTA
MITEN
• Institutionaaliset keinot: interaktiivisuuden
implementointi
vuorovaikutteisen viestinnän tehostaminen
viestinnän läpinäkyvyys
mielipidetiedustelut
kansalaisten palaute / keskustelufoorumit
oikeus tehdä aloitteita
äänestäminen Internetin välityksellä
vaalit, yksittäiset asiakysymykset
15. Instituutiokeskeinen
osallistuminen
– Konventionaalinen osallistuminen → organisaatiot
– PANOS – TUOTOS-MALLI
– Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat
portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille
– Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi
distribuutio ja regulaatio institutionaalisten toimijoiden
käsissä
– Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä
– Tulokset usein pitkällisen prosessin jälkeen, vaatii paljon
resursseja. Lisäksi ideologiset erimielisyydet ja yhteistyö-
/vastustajasuhteet vaikuttavat osallistumisen saamaan
muotoon ja tapaan
16. RESPONSIIVINEN INTERAKTIIVISUUS
kahdensuuntainen viestintä netissä
KONTROLLI
POLIITTISET
KANSA PÄÄTTÄJÄT TUOTOS
INFORMAATIO
-preferenssit -huomioiminen
ja vaikutus
17. Instituutiokeskeinen
osallistuminen
– Konventionaalinen osallistuminen → organisaatiot
– PANOS – TUOTOS-MALLI
– Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat
portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille
– Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi
distribuutio ja regulaatio institutionaalisten toimijoiden
käsissä
– Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä
– Tulokset usein pitkällisen prosessin jälkeen, vaatii paljon
resursseja. Lisäksi ideologiset erimielisyydet ja yhteistyö-
/vastustajasuhteet vaikuttavat osallistumisen saamaan
muotoon ja tapaan
18. RESPONSIIVINEN INTERAKTIIVISUUS
kahdensuuntainen viestintä netissä
KONTROLLI
POLIITTISET
KANSA PÄÄTTÄJÄT TUOTOS
INFORMAATIO
-preferenssit -huomioiminen
ja vaikutus
Grönlund 2005
19. Uusi politiikkaa
– Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on
henkilökohtaista
– Asiakohtainen politikointi korvannut hierakkisen
järjestelmkeskeisyyden
– Yksillöllistyvä kollektiivinen toiminta (Micheletti
2002) – pienistä puroista kasvaa suuri virta
20. INTERNET-OSALLISTUMINEN
Toimintaympäristö pirstoutuu, kompleksiseksi
ja monipaikkaiseksi verkostoksi -
yksillöllistyminen
osallistumisen merkittävyys ja mielekkyys
kumpuaa paitsi toiminnan vaikuttavuudesta
niin myös osallistuvasta toiminnasta itsestään
– maailmanparantaminen, itsensä
toteuttaminen
Oman elämän asiantuntijuus
21. INTERNET-OSALLISTUMINEN 2
➲ Reaktiivinen – reagoidaan
epäkohtiin, osallistutaan julkiseen
keskusteluun. Pyritään saamaan asia politiikan
esityslistalle
➲ Proaktiivinen – uudet politiikan pelitilat ja
vaikuttamisen keinot, tyylit ja kanavat
22. INTERNET JA
KANSALAISOSALLIS- TUMINEN
Suorat kontaktit päättäjiin
sähköpostiyhteydenotot
sivujen häirintä (crackerointi)
http://en.wikipedia.org/wiki/Black_hat
sivustojen ja web-portaalien ylläpito
tiedottaminen
vaihtoehtoinen uutisointi (Indymedia)
http://www.indymedia.org/en/index.shtml
23. Internet ja julkisuus Keane 2002
• MIKROTASON JULKISUUS
● Paikalliset laboratoriot, perinteisten
poliittisten valtarakenteiden ulkopuolella.
Omaehtoinen deliberaatio.
• MESOTASON JULKISUUS
● Perinteinen massamedia, valtakunnan taso
• MAKROTASON JULKISUUS
● Globaali julkisuus, monikansalliset viihde- ja
tiedotusyhtiöt
25. TVT ja poliittisen toimintaympäristön
muutos
• Tietokonevälitteinen viestintä: poliittinen väline, kanava, foorumi ja
yhteisöllisyyden mahdollistaja
• Verkon kehitys: Internet 1.0. (suppea käyttäjäpiiri), Web 1.0 (de-
medialisaatio: kommunikaatioaktivismi)
• Web 2.0: netin staattiset viestintämuodot ovat korvautumassa
www-ympäristöön tukeutuviksi dynaamisiksi ja yhteisöllisiksi
verkostoiksi, joissa yksilöpohjaisesti osallistutaan sisältöjen
luomiseen ja muokkaamiseen
26. Taustaa 3
• Digitaalisen viestintäteknologian nopea
lisääntyminen ja kehitys käy yksiin
asiakohtaisiin kysymyksiin kiinnittyvän
yksilöityvän politiikan nousun kanssa
• Omaehtoiselle poliittiselle viestinnälle
avautunut uusia helppokäyttöisiä
kanavia ja foorumeita
• Vaikutus näkyy myös
vaalikampanjoinnissa – ehdokkaiden
omatoiminen vaalityö lisääntyy.
27. Internet ja julkisuus Keane
2002
• MIKROTASON JULKISUUS
● Paikalliset laboratoriot, perinteisten
poliittisten valtarakenteiden ulkopuolella.
Omaehtoinen deliberaatio.
• MESOTASON JULKISUUS
● Perinteinen massamedia, valtakunnan taso
• MAKROTASON JULKISUUS
● Globaali julkisuus, monikansalliset viihde- ja
tiedotusyhtiöt
28. Verkko julkisuustilana poliittisille
kampanjoille1
• Itsetuotettu julkisuus poliittisten kampanjoiden paikkana:
haastaa/antaa vaihtoehdon perinteisessä mediassa käytävälle
kampanjoinnille
• Kansalaisten omaehtoisen politiikan keskeinen
osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen muoto on julkisuus
• Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa digitaalista mikro-
politiikkaa, joka voi synnyttää “lumipalloefektejä” läpäisten niin
meso- kuin makrojulkisuuksia
29. Uusi politiikkaa
– Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on
henkilökohtaista
– Asiakohtainen politikointi korvannut hierakkisen
järjestelmkeskeisyyden
– Yksillöllistyvä kollektiivinen toiminta (Micheletti
2003) – pienistä puroista kasvaa suuri virta
30. Verkko julkisuustilana poliittisille
kampanjoille 2
• Poliittinen kampanjointi siirtynyt enenevissä määrin nettiin
ja sosiaaliseen mediaan
(Facebook, Twitter, YouTube, blogit, MySpace jne.)
• De-medialisaatio: massamedian hallitseman välittäjäroolin
murtuminen ja horisontaalisen viestinnän esiinnousu
(sisällöntuottaminen
vertaismediassa, linkittäminen, wiki, interaktiiviset alustat )
• Voidaan tavoittaa nopeasti suuri joukko ihmisiä. Kutsu
osallistua tempauksiin kulkee kaverilta myös kaverin
kavereille ja niin edespäin. Hetkessä voidaan tavoittaa suuri
joukko potentiaalisia kannattajia.
31. Verkkoviestinnän vaikutus
poliittisiin kampanjoihin 1
Toimintaympäristö pirstoutuu, kompleksiseksi
ja monipaikkaiseksi verkostoksi -
yksillöllistyminen
osallistumisen merkittävyys ja mielekkyys
kumpuaa paitsi toiminnan vaikuttavuudesta
niin myös osallistuvasta toiminnasta itsestään
– maailmanparantaminen, itsensä
toteuttaminen
Oman elämän asiantuntijuus
32. Verkkoviestinnän vaikutus poliittisiin
kampanjoihin 2
➲ Reaktiivinen – reagoidaan
epäkohtiin, osallistutaan julkiseen
keskusteluun. Pyritään saamaan asia politiikan
esityslistalle
➲ Proaktiivinen – uudet politiikan pelitilat ja
vaikuttamisen keinot, tyylit ja kanavat
33. Verkko julkisuustilana
• Verkko tila yksilöllisesti tärkeiksi koettujen asioiden ja arvojen esille
tuomiselle, toimijuuden kehittämiselle ja vaihtoehtoisten
agendojen ajamiselle.
• Toiminnasta on tullut entistä subjektiivisempaa ja
individualistisempaa.
• Verkkopolitiikka on tyyliltään perinteistä politiikkaa
karnevalistisempaa ja moniäänisempää.
• Yksilöllisen toiminnan ilmenemismuotoja voivat myös olla poliittista
väkivaltaa lietsovat äänet, rasismin ihannointi, julkiset herjaukset
yms..
34. Verkko julkisuustilana
• Asiasta voidaan tiedottaa ja mukaan
toimintaan voidaan myös kutsua esimerkiksi
Twitterillä tai Facebook-viesteillä
• Verkkoparvi voi puolestaan organisoitua
moniääniseksi toimijakollektiiviksi: yhteinen
päämäärä sekä tiedon levittäminen
• Verkottuneet poliittiset subjektit nopeasti
muuttuvia ja ilmestyviä
(liikkeitä, verkostoja, ryhmiä, yksilöitä)
35. Vaalit ja puolueet verkossa 1
• Poliittiset puolueet (dinosaurukset kyberavaruudessa) ovat olleet
hitaita omaksumaan tietokonevälitteisen viestinnän hyviä
käytäntöjä verrattuna kansalaisyhteiskunnan verkostoihin,
organisaatioihin, ryhmiin ja yksilöihin
• Puolueiden verkkoviestintä on keskittynyt organisoimaan
osallistumista ja politiikkaa ylhäältä päin, tosin verkon muuttuminen
interaktiivisemmaksi on pakottanut puolueet ja ehdokkaat entistä
vakavammin kiinnittämään huomiota tähän kampanjavälineeseen ja
-tilaan.
• Puolueet ovat käyttäneet verkkoviestintää jo vuosia luodakseen
poliittista läsnäoloa nettiin, mutta ”lumipalloefektejä” tai
”parveilua” ei ole saatu aikaan (vrt. Obama kampanja)
• Viime aikoina on kuitenkin käyty vaaleja, joissa tietokonevälitteinen
viestintä on ollut vaikuttavassa roolissa
• Lisäksi verkossa on syntynyt puolueita (Suomessa Piraattipuolue ja
Muutos 2011)
36. Vaalit ja puolueet verkossa 2
• Muutokset äänestysaktiivuudessa: puolueidentifikaatio
vähenemässä → liikkuvien äänestäjien määrä lisääntymässä ja
merkitys nousemassa entistä tärkeämmäksi
• epävarmuus: ketä tulisi äänestää vai äänestääkö lainkaan?
• Liikkuvat äänestäjät ovat refleksiivisiä: vaaleissa esiin nousevat
mielikuvat, kannat ja asiat ratkaisevat → liikkuvat äänestäjät ovat
avoimia konfliktoiville näkemyksille
• Alustavissa analyyseissä on esitetty, että sosiaalisen median
käyttö korreloi suhteessa liikkumiseen äänestyspäätöksessä →
verkkoviestinnässä syntyy marginaalisia äänestäjäryhmiä, joilla
saattaa olla ratkaiseva vaikutus vaaleissa, mikäli
puolue/ehdokaskilpailu on tiukka
37. Vaalit ja puolueet verkossa 3
• Esimerkkejä verkkovaaleista: Suomen presidentinvaalien 1. kierros
2006 (Halosen kampanjapäällikön blogikirjoitus); USA
kongressivaalit 2006 (macaca-kohu), Suomen eduskuntavaalit 2007
(SAK mainokset; Petri Salo tapaus); Suomen kunnallisvaalit 2008;
USA:n presidentinvaalit 2008, Ruotsin valtiopäivävaalit 2010
(Ruotsidemokraattien menestys)
• Vaaleissa 2011 sosiaalisen median kampanjointi korostunee →
kampanjointi halpaa ja kannattajien kerääminen helppoa
• Verkossa voi päästä mielipidevaikuttajaksi: kiinnostavia poliittisia
sisältöjä, linkittymistä sekä läsnäoloa sosiaalisen median alustoilla
38. • Kaikilla puolueilla on vähintään verkkosivut ja Facebook-ryhmät.
• Yksittäisillä ehdokkailla omat sivustot, blogit, kannatusryhmät
Facebookissa, Twitter-päivitykset ja vaalimainosvideot
YouTube:ssa.
• Verkossa voi tuoda esille omaa maailmankatsomustaan ja erityisiä
kampanjateemoja esille sekä persoonallistaa sanomaansa ja
kohdentaa sitä usealle erilaiselle kohdeyleisölle.
39. Vaalit ja puolueet verkossa 4
• Vaalikampanjointi ei ole enää täysin
kampanjakoneiston kontrollissa (ammattilaiset
vs. amatöörit)
• Kampanjoista innostuneet kansalaiset voivat
alkaa itse mainostaa suosikkiaan tai käynnistää
vastakampanjoita vastenmielisiltä tuntuvia
ehdokkaita vastaan.
• Esim. verkon maahanmuuttokeskustelu voi
aktivoida äänestäjiä
• Kansalaisvalvonta vaaleissa voi myös vaikuttaa
40. Johtopäätökset
• de-medialisoitunut verkkoympäristö muuttanut
poliittista osallistumista ja toimintaa
verkostomaiseksi ja yksilölähtöisemmäksi
• Internet avaa kenelle tahansa avoimen
kampanjatilan, jossa voi lähettää omaperäsitä ja
tematisoitua vaaliviestiä
41. REFLEKSIIVISEEN
KANSALAISPOLITIKOINTIIN
poliittinen järjestelmä luo edellytyksiä politiikalle instituutiona
rajaa politiikan ilmiön lähtökohtaisesti institutionaaliseksi: Valtio vs.
Kansalaisyhteiskunta
poliittisen kansalaistoiminnan paikantamiseksi on tarpeen kehitellä
myös kansalais-, toimija- ja yksilölähtöisiä teoreettisia selitysmalleja
aktiivisen poliittisen kansalaisuuden yhdeksi keskeiseksi määrittäjäksi
nousemassa kyky henkilökohtaisten poliittisten arviointien
tekemiseen ja niiden mukaan toimimiseen
42. Lähtökohta: politiikan omatoimisuus
rakenneorientoitunut järjestöaktivismi - toiminta
kanavoitui olemassa olevien, vakiintuneiden
kollektiivitoimijoiden kautta.
uusien yhteiskunnallisten liikkeiden (Offe 1985) myötä
kollektiivinen kansalaistoiminta fokusoitui ja motivoitui
vastareaktiona sosiaalisten muutosten aiheuttamille
epäkohdille. Uusi paradigma korosti vakiintuneen
poliittisen ja yhteiskunnallisen rakenteen olevan osa
ratkaistavaa ongelmaa – toiminta poliittisen koneen
ulkopuolella.
refleksiivinen politiikka on tunnusmerkillisesti
rakenteista irrallaan olevaa verkostomaista ja
joustavasti organisoituvaa (fluid) toimintaa
43. Rakenteesta refleksiivisyyteen
• Sosiologinen selitysmalli: identiteetit
kietoutuvat järjestön tunnistettavaan
kollektiiviseen identiteettiin ja yksilöstä tulee
ryhmän tunnusmerkistön kantaja.
• Analysoidaan yhteiskunnan ja politiikan eri
osien välisiä vuorovaikutussuhteita ja
kosketuspintoja yhteiskunnalliset
rakenteet/käytännöt ja funktiot kokonaisuus,
joka on osiensa summa
44. OSALLISTUMINEN POLITIIKKAAN
• Poliittinen oikeus: kansalaisilla oikeus osallistua ja
pyrkiä vaikuttamaan yhteisön asioihin ja julkiseen
päätöksentekoon
• Institutionaalinen/konventionaalinen vs.
ei-institutionaalinen/epäkonventionaalinen
osallistuminen
45. Instituutiokeskeinen osallistuminen
– Konventionaalinen osallistuminen → organisaatiot
– PANOS – TUOTOS-MALLI
– Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat
portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille
– Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi distribuutio ja
regulaatio institutionaalisten toimijoiden käsissä
– Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä
– Tulokset: pitkällinen prosessi, vaatii resursseja. Ideologiset
erimielisyydet ja yhteistyö-/vastustajasuhteet vaikuttavat
osallistumisen muotoon ja tapaan
46. Verkko julkisuustilana kansalaislähtöiselle
politiikalle
• Itsetuotettu julkisuus politiikan paikkana: haastaa
institutionaalisen politiikan toimintamuotoja
• Kansalaisten omaehtoisen politiikan keskeinen
osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen muoto
on julkisuus
• Refl. politiikka hyödyntää erikokoisia, päällekkäisiä
ja toisiinsa linkittyneitä mikro-, meso ja makro-
julkisuuksia (Keane 2000)
• Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa
digitaalista mikro-politiikkaa, joka voi synnyttää
“lumipalloefektejä” läpäisten niin meso- kuin
makrojulkisuuksia
47. Muuttuva politiikka
– Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on
henkilökohtaista
– Asiakohtainen politikointi korvannut hierakkisen
järjestelmäkeskeisyyden
– Yksillöllistyvä kollektiivinen toiminta (Micheletti
2003) – pienistä puroista kasvaa suuri virta
48. Lähtökohta: politiikan omatoimisuus
• rakenneorientoitunut järjestöaktivismi - toiminta
kanavoitui olemassa olevien, vakiintuneiden
kollektiivitoimijoiden kautta.
• uusien yhteiskunnallisten liikkeiden (Offe 1985)
myötä kollektiivinen kansalaistoiminta fokusoitui ja
motivoitui vastareaktiona sosiaalisten muutosten
aiheuttamille epäkohdille. Uusi paradigma korosti
vakiintuneen poliittisen ja yhteiskunnallisen
rakenteen olevan osa ratkaistavaa ongelmaa –
toiminta poliittisen koneen ulkopuolella.
49. Refleksiiviseen politiikkaan
POLIITTINEN JÄRJESTELMÄ LUO EDELLYTYKSIÄ POLITIIKALLE
INSTITUUTIONA
RAJAA POLITIIKAN ILMIÖN LÄHTÖKOHTAISESTI
INSTITUTIONAALISEKSI: VALTIO VS. KANSALAISYHTEISKUNTA
POLIITTISEN KANSALAISTOIMINNAN PAIKANTAMISEKSI ON TARPEEN
KEHITELLÄ MYÖS KANSALAIS-, TOIMIJA- JA YKSILÖLÄHTÖISIÄ
TEOREETTISIA SELITYSMALLEJA
AKTIIVISEN POLIITTISEN KANSALAISUUDEN YHDEKSI KESKEISEKSI
MÄÄRITTÄJÄKSI NOUSEMASSA KYKY HENKILÖKOHTAISTEN
POLIITTISTEN ARVIOINTIEN TEKEMISEEN JA NIIDEN MUKAAN
TOIMIMISEEN
50. POLITIIKAN REFLEKSIIVISYYS
VASTUUNKANTO TOTUUDESSA ELÄMINEN.
EMERGOITUU TILANNE- JA KONTEKSTIKOHTAISESTI
AVAUTUVINA MAHDOLLISUUKSINA TOIMIA JA ARVIOIDA
POLIITTISESTI ANTIFOUNDATIONAALISTA
JOKAINEN POLIITTINEN TILANNE ON SIINÄ TOIMIVALLE
AINUTKERTAINEN JA SITEN SAMALLA POIKKEUKSELLINEN.
TILANNEKOHTAINEN ARVIO, MITEN TOIMIA JA MITÄ
TOIMINNASTA SEURAA
SELITTÄÄ MYÖS PROAKTIIVISEN EMERGENTIN TOIMINNAN,
TOISIN KUIN RAKENNETEOREETTISET MALLIT
51. Rakenteesta refleksiivisyyteen
• refleksiivinen politiikka on tunnusmerkillisesti rakenteista
irrallaan olevaa verkostomaista ja joustavasti organisoituvaa
(fluid) toimintaa
• Sosiologinen selitysmalli: identiteetit kietoutuvat järjestön
tunnistettavaan kollektiiviseen identiteettiin ja yksilöstä tulee
ryhmän tunnusmerkistön kantaja.
• Analysoidaan yhteiskunnan ja politiikan eri osien välisiä
vuorovaikutussuhteita ja kosketuspintoja - yhteiskunnalliset
rakenteet/käytännöt ja funktiot kokonaisuus, joka on osiensa
summa
52. Refleksiivisen politiikan konfliktit
• Refleksiivinen politiikka asia- ja tilannekohtaista: laajentaa
politiikka-käsitettä koskemaan omaehtoisia, yksilöllisiä ja
subjektiivisia valintoja, jotka ovat vaikuttaneet uudenlaisten
poliittisen sitoutumisen ja vaikuttamisen tapojen esille
nousemiseen.
• Yksilöllistyvä politiikka ei perustu perinteisiin luokka- ja
ryhmäjäsenyyksiin ja ideologisiin kamppailuihin, vaan
• subjektiivisesti koettuihin arkitodellisuuden ongelmiin, kuten
esim.
kuluttamiseen, eläinoikeuksiin, ympäristöön, terveyteen, etni
seen/seksuaaliseen/kulttuuriseen identiteettiin, paikalliseen
kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun yms.
