1. Internet ja demokratian
uudet muodot
Media & Demokratia –luentosarja
Jarmo Rinne
jarmo.rinne@helsinki.fi
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

2. Taustaa
• Puoluepolitiikan kiinnostavuus laskussa
• äänestysprosentit laskeneet 1960-luvulta lähtien
tasaisesti. EK-vaalit 2011 poikkeus
• jäsenyys puolueissa laskenut aina vuoteen 2011
saakka
• puolueet alkaneet muistuttaa toisiaan ja muuttuneet
entistä enemmän vaalikoneistoiksi.
• Post-materailistinen käänne: korostaa yksilöllisyyttä;
subjektiivisesti koettu elämänlaatu korostetun tärkeä.
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

3. Taustaa 2
• Kiinnostus politiikkaan kuitenkin noussut
• asiakohtaiset ja ajankohtaiset poliittiset teemat
kiinnostavat
• korostaa poliittisesti toimimisen yksilöistymistä
• tee-se-itse-asenne korvaa
puolueosallistumisen
Post-materialistinen käänne – omaa
elämänpiiriä lähellä olevat tärkeiksi koetut
asiat poliittisen osallistumisen motivoijia
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

4. Aluksi käsitteenmäärittelyä:
Demokratia
• Etymologia: D mos ( = kansa/monet) ja Kratos
= valta/komento)
• Hallintomuoto: poliittinen menetelmä, jolla tehdään jotakin
määrättyä ihmisyhteisöä koskevia kollektiivisia päätöksiä
• Demokratiateorioiden keskeiset arvot
• Kansan tahto – kansalaisten valta
• Tasa-arvo/yhdenvertaisuus
• Kansalaisten itsehallinto (oikeus osallistua heitä itseään
koskevaan päätöksentekoon), poliittisista mielipiteistä
johdetaan yhtenäinen kollektiivinen tahto
• Julkinen keskustelu ja vapaa harkinta poliittisten
mielipiteiden/preferenssien muodostumisessa
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

5. Demokratia 2
• Efektiivinen osallistuminen
• päätösvaiheessa äänet tasa-arvoisia
• kansalla viimekädessä asialistan kontrolli
• valistunut ymmärrys päätettävistä asioista
• kansalaisten inklusiivisuus
• tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua
demokraattiseen prosessiin
• Robert A. Dahl 1985 ”A Preface to economic
Democracy”
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

6. Internetin lyhyt historia 1
• ARPANET (Advanced Research Projects Agency
Network) hajautettu, ydiniskun kestävä
kommunikaatiojärjestelmä 1960-luvulla
• hajautettu tietoverkko – ei keskitettyä johtoa tai
pääkonetta
• ’Solmut’ (nodes), viesti perille, vaikka osa verkkoa
tuhoutuu – tieto pieninä paketteina
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

7. INTERNETIN LYHYT HISTORIA 2
• 1980-luvulla tietokoneiden määrä lisääntyessä
ARPANET jaettiin kahteen osaan: MILNET ja
ARPA-INTERNET yliopistojen ja tutkijoiden
käyttöön
• 1990-luvulla alettiin Internetin yksityistäminen –
nykyaikaisen Internetin synty
• Tieto- ja viestintäteknologioiden (TVT) nopea
kasvu ja leviäminen.
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

8. TVT ja poliittisen
toimintaympäristön muutos
• Tietokonevälitteinen viestintä: poliittinen väline,
kanava, foorumi ja yhteisöllisyyden mahdollistaja
• Verkon kehitys: Internet 1.0. (suppea käyttäjäpiiri),
Web 1.0 (de-medialisaatio: kommunikaatioaktivismi)
• Web 2.0: netin staattiset viestintämuodot ovat
korvautumassa www-ympäristöön tukeutuviksi
dynaamisiksi ja yhteisöllisiksi verkostoiksi, joissa
yksilöpohjaisesti osallistutaan sisältöjen luomiseen
ja muokkaamiseen
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

9. INTERNETIN LUPAUS:
mahdollistava väline ja paikka
• alentaa osallistumisen kustannuksia – halpa
väline
• alentaa henkilökohtaisen osallistumisen
kynnystä
• organisoitumisen helppous ja hierarkiattomuus
• verkostomaisuus osallistumisessa ja
poliittisessa toiminnassa
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

10. Internetin lupaus 2
• Digitaalisen viestintäteknologian nopea
lisääntyminen ja kehitys käy yksiin asiakohtaisiin
kysymyksiin kiinnittyvän yksilöityvän politiikan
nousun kanssa
• Omaehtoiselle poliittiselle viestinnälle avautunut
uusia helppokäyttöisiä kanavia ja foorumeita
• Vaikutus näkyy myös vaalikampanjoinnissa –
ehdokkaiden omatoiminen vaalityö lisääntyy.
• Verkkodemokratiassakin pääpaino
demokratiassa – ei välineessä
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

11. OSALLISTUMINEN POLITIIKKAAN
• Poliittinen oikeus: kansalaisilla oikeus osallistua
ja pyrkiä vaikuttamaan yhteisön asioihin ja
julkiseen päätöksentekoon
• Institutionaalinen/konventionaalinen vs. ei-
institutionaalinen/epäkonventionaalinen
osallistuminen
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot

12. Instituutiokeskeinen
osallistuminen
• Konventionaalinen osallistuminen organisaatiot
• PANOS – TUOTOS -MALLI
• Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat
portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille
• Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi
distribuutio ja regulaatio institutionaalisten toimijoiden
käsissä
• Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä
• Tulokset usein pitkällisen prosessin jälkeen, vaatii paljon
resursseja. Lisäksi ideologiset erimielisyydet ja yhteistyö-
/vastustajasuhteet vaikuttavat osallistumisen saamaan
muotoon ja tapaan
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

13. LISÄÄ DEMOKRATIAA,
MUTTA MITEN
• Institutionaaliset keinot: interaktiivisuuden
implementointi
vuorovaikutteisen viestinnän tehostaminen
viestinnän läpinäkyvyys
mielipidetiedustelut
kansalaisten palaute / keskustelufoorumit
oikeus tehdä aloitteita
äänestäminen Internetin välityksellä
vaalit, yksittäiset asiakysymykset
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

14. Osallistavan demokratian
kehittäminen: e-Goverment
• E-Goverment: sähköinen julkisyhteisöjen hallinto
• e-Administration: hallinnon sisäiset tietoverkkoja hyödyntävät
prosessit
• E-Services: Sähköinen asiointi + palvelut
• E-Governance: Hallintasuhteiden hoitaminen, kehittämispolitiikka
• E-demokratia: tietoverkkoja hyödyntävät osallistumis- ja
vaikuttamismuodot
Sähköinen osallistuminen
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

15. KANAVA, PAIKKA, (valmistelu, kansalaispaneelit yms.)
TOIMIJAT TVT/ICT
IMPLEMENTAATIO
VAIKUTUS MUUTOSVERKOSTOT
POLIITTINEN YHTEISÖ
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot

16. Netti-Nysse
Ohjeet ManseTori
• Käyttöopastus
• eTampere tukee • Kaupunginosa- • verkkon pääsy
koulutuslaitoksia osallistuminen
•Osallistumiskokeilut,
verkkoliberaatio Infokeskukset
Tukitoimet + • Kirjasto
koulutus
On-Line Help Desk Access point
osallistumisvälineet
verkossa tarjolla
•Langaton Tampere-
• www.tampere.fi palvelu
• Hot Spot Hämeenkatu
Tapahtumia ja Valma-
kampanjoita valmistelufoorumi Laajakaista-yhteydet
kotitalouksiin
•MindTrek (joka syksy, parhaat
hallintokäytänteet)
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
ML / 2.9.2002

17. Kansalaispaneeli Torinossa
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

18. Osallistavan verkko-
osallistumisen tasot
• Informaation vastaanottaminen: yksisuuntainen Top-
Down –suhde. Kansalaiset informaation
vastaanottajia
• Kuuleminen (konsultaatio): kahdensuuntainen
vuorovaikutussuhde kansalaisten ja hallinnon välillä.
Aloite hallinnolla (päättää teemat). Esim.
valmistelufoorumi
• Aktiivinen osallistuminen: vuorovaikutteinen
kumppanuus. Kansalaiset vaikuttavat valmistelussa,
päätösvalta ja –vastuu hallinnolla. Elektroniset
kaupunkikokoukset.
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

19. E-demokratian
evolutionäärinen kehitys
empowering
engaging
enabling
Ann McIntosh 2004
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

20. RESPONSIIVINEN
INTERAKTIIVISUUS
kahdensuuntainen viestintä netissä
KONTROLLI
POLIITTISET
KANSA PÄÄTTÄJÄT TUOTOS
INFORMAATIO
-preferenssit -huomioiminen
ja vaikutus
Grönlund 2005
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

21. Kansalaislähtöinen
osallistuminen
Kansalaistoiminta – omaehtoinen vaikuttaminen
Toimintaa, jonka pyrkimyksenä on toteuttaa jonkin
ryhmittymän tavoitteita ja päämääriä
Ns. laaja/uusi politiikka
• Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on
henkilökohtaista
• Asiakohtainen politikointi korvannut hierakkisen
järjestelmäkeskeisyyden
• Yksillöllistyvä kollektiivinen toiminta (Micheletti 2002) –
pienistä puroista kasvaa suuri virta
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

22. Internet ja julkisuus Keane 2002
• MIKROTASON JULKISUUS
Paikalliset laboratoriot, perinteisten poliittisten
valtarakenteiden ulkopuolella. Omaehtoinen
deliberaatio.
• MESOTASON JULKISUUS
Perinteinen massamedia, valtakunnan taso
• MAKROTASON JULKISUUS
Globaali julkisuus, monikansalliset viihde- ja
tiedotusyhtiöt
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

23. INTERNET-OSALLISTUMINEN
Toimintaympäristö pirstoutuu, kompleksiseksi ja
monipaikkaiseksi verkostoksi – yksilöllistyminen
Osallistumisen merkittävyys ja mielekkyys kumpuaa
paitsi toiminnan vaikuttavuudesta niin myös
osallistuvasta toiminnasta itsestään –
maailmanparantaminen, itsensä toteuttaminen
Oman elämän asiantuntijuus
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

24. INTERNET-OSALLISTUMINEN 2
Reaktiivinen – reagoidaan epäkohtiin,
osallistutaan julkiseen keskusteluun.
Pyritään saamaan asia politiikan
esityslistalle
Proaktiivinen – uudet politiikan pelitilat ja
vaikuttamisen keinot, tyylit ja kanavat
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

25. Verkko julkisuustilana
poliittisille kampanjoille1
• Itsetuotettu julkisuus poliittisten kampanjoiden paikkana:
haastaa/antaa vaihtoehdon perinteisessä mediassa
käytävälle kampanjoinnille
• Kansalaisten omaehtoisen politiikan keskeinen
osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen muoto on
julkisuus
• Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa digitaalista
mikro-politiikkaa, joka voi synnyttää “lumipalloefektejä”
läpäisten niin meso- kuin makrojulkisuuksia
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

26. Verkko julkisuustilana poliittisille
kampanjoille 2
• Poliittinen kampanjointi siirtynyt enenevissä määrin
nettiin ja sosiaaliseen mediaan (Facebook, Twitter,
YouTube, blogit, MySpace jne.)
• De-medialisaatio: massamedian hallitseman
välittäjäroolin murtuminen ja horisontaalisen viestinnän
esiinnousu (sisällöntuottaminen vertaismediassa,
linkittäminen, wiki, interaktiiviset alustat )
• Voidaan tavoittaa nopeasti suuri joukko ihmisiä. Kutsu
osallistua tempauksiin kulkee kaverilta myös kaverin
kavereille ja niin edespäin. Hetkessä voidaan tavoittaa
suuri joukko potentiaalisia kannattajia.
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

27. Verkkoviestinnän vaikutus
poliittisiin kampanjoihin 2
Reaktiivinen – reagoidaan epäkohtiin,
osallistutaan julkiseen keskusteluun.
Pyritään saamaan asia politiikan
esityslistalle
Proaktiivinen – uudet politiikan pelitilat ja
vaikuttamisen keinot, tyylit ja kanavat
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

28. Verkkopolitikoinnin toimintalogiikka
• Asiasta voidaan tiedottaa ja mukaan toimintaan
voidaan myös kutsua esimerkiksi Twitterillä tai
Facebook-viesteillä
• Verkkoparvi voi puolestaan organisoitua
moniääniseksi toimijakollektiiviksi: yhteinen
päämäärä sekä tiedon levittäminen
• Verkottuneet poliittiset subjektit nopeasti
muuttuvia ja ilmestyviä (liikkeitä, verkostoja,
ryhmiä, yksilöitä)
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

29. Linkittyy ei-linkity
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

30. IRANIN VAALIT 2009
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

31. Teheran kesä 2009: Islamilaista vallankumousta
tukevan puolisotilaallisen Basij-miliisin ampuman
26 vuotiaan opiskelijan Neda Agha Soltanin kuvat
ja ampumisvideot levisivät maailmalle sosiaalisen
median, erityisesti Youtuben välityksellä
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

32. Neda antoi kasvot iranilaisten protestoinnille ja
nousi Where is my vote-liikkeen symboliksi.
Facebookiin ja Myspaceeen perustettiin useita
maailmanlaajuisia kampanjaryhmiä, joissa
korostettiin Islamia symboloivaa vihreää väriä,
koska haluttiin vedota oikeudenmukaisuuteen.
Twitter-aktivistit eri puolilla maailmaa osoittivat
tukeaan muuttamalla profiilikuvansa taustan
vihreäksi tai liittämällä siihen vihreän nauhan.
Tukea osoitettiin myös perinteisin
mielenosoituksin eri puolilla maailmaa
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot

33. Verkkopolitikoinnin piirteitä
• Verkko tila yksilöllisesti tärkeiksi koettujen
asioiden ja arvojen esille tuomiselle, toimijuuden
kehittämiselle ja vaihtoehtoisten agendojen
ajamiselle.
• Toiminnasta on tullut entistä subjektiivisempaa ja
individualistisempaa.
• Verkkopolitiikka on tyyliltään perinteistä politiikkaa
karnevalistisempaa ja moniäänisempää.
• Yksilöllisen toiminnan ilmenemismuotoja voivat
myös olla poliittista väkivaltaa lietsovat äänet,
rasismin ihannointi, julkiset herjaukset yms..
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

34. Puolueiden demokraattinen
verkkopolitikointi
• Demokratia vaalikilpailuna
• Kaikilla puolueilla on vähintään verkkosivut ja Facebook-
ryhmät.
• Yksittäisillä ehdokkailla omat sivustot, blogit,
kannatusryhmät Facebookissa, Twitter-päivitykset ja
vaalimainosvideot YouTube:ssa.
• Verkossa voi tuoda esille omaa maailmankatsomustaan ja
erityisiä kampanjateemoja esille sekä persoonallistaa
sanomaansa ja kohdentaa sitä usealle erilaiselle
kohdeyleisölle.
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

35. Vaalit ja puolueet verkossa 1
• Poliittiset puolueet (dinosaurukset kyberavaruudessa) ovat
olleet hitaita omaksumaan tietokonevälitteisen viestinnän hyviä
käytäntöjä verrattuna kansalaisyhteiskunnan verkostoihin,
organisaatioihin, ryhmiin ja yksilöihin
• Puolueiden verkkoviestintä on keskittynyt organisoimaan
osallistumista ja politiikkaa ylhäältä päin, tosin verkon
muuttuminen interaktiivisemmaksi on pakottanut puolueet ja
ehdokkaat entistä vakavammin kiinnittämään huomiota tähän
kampanjavälineeseen ja -tilaan.
• Puolueet ovat käyttäneet verkkoviestintää jo vuosia luodakseen
poliittista läsnäoloa nettiin, mutta ”lumipalloefektejä” tai
”parveilua” ei ole saatu aikaan (vrt. Obaman kampanja)
• Viime aikoina on kuitenkin käyty vaaleja, joissa
tietokonevälitteinen viestintä on ollut vaikuttavassa roolissa
• Lisäksi verkossa on syntynyt puolueita (Suomessa
Piraattipuolue ja Muutos 2011)
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

36. Vaalit ja puolueet verkossa 2
• Muutokset äänestysaktiivisuudessa: puolueidentifikaatio
vähenemässä liikkuvien äänestäjien määrä lisääntymässä ja
merkitys nousemassa entistä tärkeämmäksi
• epävarmuus: ketä tulisi äänestää vai äänestääkö lainkaan?
• Liikkuvat äänestäjät ovat refleksiivisiä: vaaleissa esiin nousevat
mielikuvat, kannat ja asiat ratkaisevat liikkuvat äänestäjät ovat
avoimia konfliktoiville näkemyksille
• Alustavissa analyyseissä on esitetty, että sosiaalisen median käyttö
korreloi suhteessa liikkumiseen äänestyspäätöksessä
verkkoviestinnässä syntyy marginaalisia äänestäjäryhmiä, joilla
saattaa olla ratkaiseva vaikutus vaaleissa, mikäli
puolue/ehdokaskilpailu on tiukka
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

37. Vaalit ja puolueet verkossa 3
• Esimerkkejä verkkovaaleista: Suomen presidentinvaalien 1.
kierros 2006 (Halosen kampanjapäällikön blogikirjoitus); USA
kongressivaalit 2006 (macaca-kohu), Suomen eduskuntavaalit
2007 (SAK mainokset; Petri Salo tapaus); Suomen
kunnallisvaalit 2008; USA:n presidentinvaalit 2008, Ruotsin
valtiopäivävaalit 2010 (Ruotsidemokraattien menestys)
• Vaaleissa 2011 sosiaalisen median kampanjointi näkyvää
kampanjointi halpaa ja kannattajien kerääminen helppoa. Blogit.
• Verkossa voi päästä mielipidevaikuttajaksi: kiinnostavia
poliittisia sisältöjä, linkittymistä sekä läsnäoloa sosiaalisen
median alustoilla
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

38. Vaalit ja puolueet verkossa 4
• Vaalikampanjointi ei ole enää täysin kampanjakoneiston
kontrollissa (ammattilaiset vs. amatöörit)
• Kampanjoista innostuneet kansalaiset voivat alkaa itse
mainostaa suosikkiaan tai käynnistää vastakampanjoita
vastenmielisiltä tuntuvia ehdokkaita vastaan.
• Esim. verkon maahanmuuttokeskustelu todennäköisesti
aktivoi äänestäjiä
• Kansalaisvalvonta vaaleissa voi myös vaikuttaa
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

39. Johtopäätökset
• de-medialisoitunut verkkoympäristö muuttanut
poliittista osallistumista ja toimintaa
verkostomaiseksi ja yksilölähtöisemmäksi
• Internet avaa kenelle tahansa avoimen
kampanjatilan, jossa voi lähettää omaperäistä ja
tematisoitua poliittista viestiä: vaalikampanjointi,
vetoomukset, toiminnalliset tempaukset, oma –
mikä tahansa-agenda.
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

40. REFLEKSIIVISEEN
KANSALAISPOLITIKOINTIIN
Poliittinen järjestelmä luo edellytyksiä politiikalle
instituutiona - rajaa politiikan ilmiön lähtökohtaisesti
institutionaaliseksi: Valtio vs. Kansalaisyhteiskunta
poliittisen kansalaistoiminnan paikantamiseksi on
tarpeen kehitellä myös kansalais-, toimija- ja
yksilölähtöisiä teoreettisia selitysmalleja aktiivisen
poliittisen kansalaisuuden yhdeksi keskeiseksi
määrittäjäksi nousemassa kyky henkilökohtaisten
poliittisten arviointien tekemiseen ja niiden mukaan
toimimiseen
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

41. Muuttuva politiikka
• Henkilökohtainen on poliittista” –
poliittinen on henkilökohtaista
• Asiakohtainen politikointi korvannut
hierakkisen järjestelmäkeskeisyyden
• Yksilöllistyvä kollektiivinen toiminta
(Micheletti 2003) – pienistä puroista
kasvaa suuri virta
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot

42. Verkko julkisuustilana
kansalaislähtöiselle politiikalle
• Itsetuotettu julkisuus politiikan paikkana:
haastaa institutionaalisen politiikan
toimintamuotoja
• Kansalaisten omaehtoisen politiikan keskeinen
osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen
muoto on julkisuus
• Refl. politiikka hyödyntää erikokoisia,
päällekkäisiä ja toisiinsa linkittyneitä mikro-,
meso ja makro-julkisuuksia (Keane 2000)
• Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa
digitaalista mikro-politiikkaa, joka voi synnyttää
“lumipalloefektejä” läpäisten niin meso- kuin
makrojulkisuuksia
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot

43. Lähtökohta: politiikan omatoimisuus
rakenneorientoitunut järjestöaktivismi - toiminta kanavoitui
olemassa olevien, vakiintuneiden kollektiivitoimijoiden kautta.
uusien yhteiskunnallisten liikkeiden (Offe 1985) myötä
kollektiivinen kansalaistoiminta fokusoitui ja motivoitui
vastareaktiona sosiaalisten muutosten aiheuttamille
epäkohdille. Uusi paradigma korosti vakiintuneen poliittisen ja
yhteiskunnallisen rakenteen olevan osa ratkaistavaa ongelmaa
– toiminta poliittisen koneen ulkopuolella.
refleksiivinen politiikka on tunnusmerkillisesti rakenteista
irrallaan olevaa verkostomaista ja joustavasti organisoituvaa
(fluid) toimintaa
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto

44. POLITIIKAN REFLEKSIIVISYYS
VASTUUNKANTO TOTUUDESSA ELÄMINEN.
EMERGOITUU TILANNE- JA KONTEKSTIKOHTAISESTI
AVAUTUVINA MAHDOLLISUUKSINA TOIMIA JA ARVIOIDA
POLIITTISESTI ANTIFOUNDATIONAALISTA
JOKAINEN POLIITTINEN TILANNE ON SIINÄ TOIMIVALLE
AINUTKERTAINEN JA SITEN SAMALLA
POIKKEUKSELLINEN. TILANNEKOHTAINEN ARVIO, MITEN
TOIMIA JA MITÄ TOIMINNASTA SEURAA
SELITTÄÄ MYÖS PROAKTIIVISEN EMERGENTIN
TOIMINNAN, TOISIN KUIN RAKENNETEOREETTISET MALLIT
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot

45. Refleksiivisen politiikan konfliktit
• Refleksiivinen politiikka asia- ja tilannekohtaista:
laajentaa politiikka-käsitettä koskemaan omaehtoisia,
yksilöllisiä ja subjektiivisia valintoja, jotka ovat
vaikuttaneet uudenlaisten poliittisen sitoutumisen ja
vaikuttamisen tapojen esille nousemiseen.
• Yksilöllistyvä politiikka ei perustu perinteisiin luokka-
ja ryhmäjäsenyyksiin ja ideologisiin kamppailuihin,
vaan
• subjektiivisesti koettuihin arkitodellisuuden ongelmiin,
kuten esim. kuluttamiseen, eläinoikeuksiin,
ympäristöön, terveyteen, etniseen, seksuaaliseen tai
kulttuuriseen identiteettiin, paikalliseen kaavoitukseen
ja kaupunkisuunnitteluun yms.
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet
ja demokratian uudet muodot