1. Maahanmuuttajan suomi
Sopii kenelle tahansa suomen alkeiden opiskelijalle, joka
haluaa oppia suomea verkon avulla.

2.  Monipuoliset työkalut, joilla sanoista saa selvää.
 Ilmainen ja avoimessa verkossa
 Runsas – verkon koottu viisaus ja kauneus
 Valinnan vapaus – Voit valita opiskelutapasi ja –aineistosi
suuresta määrästä mahdollisuuksia
 Perinteinen osuus mukana – Valmiit laajat materiaalit ja
yksittäiset harjoitukset ja opiskelutekstit käytössä.
 Voit keskittyä myös tutkimaan uutisotsikkoja. Alati uudistuva ja
ajankohtainen aineisto.
 Voit itse myös luoda materiaalisi esim. luomalla Scoop.it-
kuratoituja juttuja. Ei tarvitse itse aluksi osata kirjoittaa, mutta se
on mahdollista ja suotavaa. Kontekstityökalut auttavat.
Edut

3.  Opiskellaan verkkoa ja pc-tietokonetta tai
Chromebookia käyttäen.
 Tärkeimmät työkalut - kontekstityökalut
 Useimmat niistä perustuvat Chromen lisäosaan
Context Meny Search, joka tuo käyttöön ns.
kontekstityökaluja ja –valikon.
 Useimpia työkaluja voi myös käyttää erillisinä muilla
selaimilla ja tietokoneilla.
Opetusmenetelmän kuvaus

4.  Kontekstityökaluja voidaan käyttää asiayhteydessä,
kontekstissä eli suoraan sähköisissä verkkoteksteissä,
mikäli ne ovat ns. html-pohjaisia, mikä on yleisin
muoto.
 Niitä käytetään tavallisimmin hiirellä valitsemalla sana
ja sitten klikkaamalla hiiren oikealla valikkoikkuna auki
ja valitsemalla sopiva työkalu.
 Ohjauslevy ajaa tietysti saman asian.
Mitä ovat kontekstityökalut

5.  Kontekstityökaluja voi käyttää sekä lukiessa että
kirjoittaessa sähköisiä tekstejä verkossa.
 Niitä voi käyttää kaikenlaisilla verkkosivuilla – myös
useimmissa valmiissa oppimateriaaleissa ja
harjoituksissa. Niillä saa tietoa sanoista. Tekstin tulee
kuitenkin olla html:ää.
Kontekstityökaluja voi käyttää
kaikkialla verkossa

6.  Suomen sanakirjoja kuten Kielitoimiston sanakirja, SuomiSanakirja ja
Wikisanakirja
 Kuvahaku – Google ja muut – Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
 Perusmuodon löytäjiä (kaksi)
 Verbityökalut (kolme), antavat perusmuodon ja konjugaation
 Googlen kääntäjä
 Kielten sanakirjoja
 Tavuttaja
 Synonyymihakuja
 Lausesanakirjoja
 Monia muita hakukoneita (linkit erikseen)
 Työkaluja voi lisätä itse erikseenkin.
Mitä kontekstityökaluja on?
Context Meny Searchiin kiinnitettäviä
Avautuvat viereiseen välilehteen

7. Tältä kontekstivalikko näyttää
oikeassa ympäristössä

8. Nämä kontekstityökalut saa heti
siirrettyä

9.  Avautuvat hiiren oikealla korvalla valikkoikkuna ja
valitsemisen jälkeen uuteen viereiseen välilehteen.
 Sanalle voi edelleen hakea sieltä lisää selityksiä.
 Usein kannattaa ensin hakea perusmuoto.
 Työkalut ovat monista eri lähteistä.
 Ne on tuotu ainutlaatuisesti yhdessä toimiviksi.
Kontekstityökalut

10.  Puhesynteesi SpeakIt
 Oikeinkirjoituksen tarkistaja
 Omniboxiin kiinnitettävät hakukoneet, jotka
vuorollaan ovat oletushakukoneina
 Tavallisimmin Omniboxin oletushakukone on Google.
 Kääntäjä
Erillisiä kontekstilisäosia
samassa yleisessä kontekstivalikossa

11.  Googlen sanakirja ei ole kontekstivalikossa, kääntäjä
käyttää samaa tietokantaa.
 Se toimii kaikissa html-teksteissä joko kaksoisklikkaamalla
sanaa tai painamalla samalla ns. triggeriä (esim Ctrl) ja
kaksoisklikkaamalla. Valitse asetuksista.
 Kaksoisklikkaaminen on sama kuin valitseminen. Hiirellä voi
myös valita, maalata sanan tai ilmauksen.
 Googlen sanakirjassa on valittavana useita maailmankieliä
selityskieliksi. Tässä keskitytään englantiin. Sanakirja toimii
myös suomalaisten sanojen selittäjänä.
 Se sopii hyvin kaikkeen kielenopiskeluun.
Googlen sanakirja

12. Googlen sanakirja työssään

13.  Pitää käyttää Chromea tai Chromebookia.
 Context Meny Search ja erilliset laajennukset haetaan ja
ladataan sovelluskaupasta ilmaiseksi.
 Ne näkyvät Chromen asetusten kohdassa Lisää työkaluja.
 CMS:n työkalut saa yhdellä kertaa siirtämällä täällä oleva
tiedosto, copypastaamalla sen asetusten kohtaan Other
options.
 Samat hakukoneet saa erikseen asentamalla Chromen
omniboxiin. Nekin ovat hyödyllisiä. Tietoa saa suoraan ja
heti.
Miten kontekstityökalut saa
itselleen?

14.  Oppimateriaaleissa
 Erillisissä harjoituksissa ja virikkeissä, (jos ne ovat html:ää)
 Missä tahansa verkkosivussa (html)
 Soveliaissa lukuteksteissä: luonto
 Skuuppilehdissä, joita itse teen tai opiskelija itse ryhtyy
julkaisemaan
 Eräissä uutisportaaleissa kuten Suomen Sanomat
 Selkokielisissä uutisissa kuten Selkouutiset ja Selkosanomat
 Suomen lähihistorian mukavissa jutuissa Ylen Elävässä arkistossa
 Inhimillisissä pikkujutuissa
 Suomalaisuuden teemoissa
Missä kontekstityökaluja käytetään?

15.  On paljon valmista materiaalia, joka on selkokielistä, lyhyttä
tai muuten tarkoitettu esim. maahanmuuttajille.
 Olen kerännyt tuollaista materiaalia:
 Linkkilistoina
 Scoop.it-julkaisuissa
 ThingLink-kuvina, Maahanmuuttajien suomi, Learn Finnish
 Linkkiparvina kuten tämä
 Myös englanniksi
Lukutekstit

16.  Scoop.it-artikkeli on ns. kuratointia. Se tekee esim.
uutisesta lyhennetyn artikkelin, jossa on tavallisesti
otsikko, kuva ja jutun kärki eli ingressi.
 Otsikosta ja kuvasta menee linkki varsinaiseen artikkeliin,
joten otsikkoa ei voi klikkailla menemättä itse juttuun.
 Ingressistä ei mene linkkiä minnekään.
 Otsikko on sopiva lyhenne ja tiivistelmä.
 Toki sanoja voi tutkia alkuperäisessä artikkelissakin, mutta
tässä keskitytään nyt otsikoihin. Siihen on sopiva työkalu:
Oikofix.
Oppimateriaalia otsikoista

17.  Oikofix on suomalainen palvelu. Keskitytään sen
analysointiosaan. Siihen voi kirjoittaa tai copypastata sanan,
lauseen, virkkeen, kappaleen… mistä tahansa lähteestä.
 Vaikka skuuppijuttujen otsikko onkin linkki, sen oppii helposti
copypastaamaan oikofixiin ilman että mennään linkkiin.
 Oikofix antaa hyvin monille sanoille mm. perusmuodon ja muuta
tietoa pieneen ikkunaan, joka avautuu jokaiseen sanaan.
 Ikkunasta ja perusmuodosta voi jokaisesta sanasta hakea tietoa
kontekstityökaluilla.
 Perusmuodon löytäjiä on kontekstivalikossakin. Niitä voi käyttää
myös, jos ei sovella oikofixiä, vaan on jossakin verkkotekstissä.
 Oikofixissä on myös oikeinkirjoituksen tarkistin.
Oikofix

18. Tältä Oikofixin analysointiosa näyttää

19.  Perusmuotoa ja sanakirjamuotoa on totuttu pitämään
synonyymeinä, vaikka verbeillä se on hieman eri asia.
Verbien sanakirjamuoto on I infinitiivi.
 Maahanmuuttaja tarvitsee perusmuotoa hakiessaan
sanoille selityksiä mm. sanakirjoista.
 On tietenkin hyvä, että taitoa perusmuodon
löytämiseen kehittyy ja kehitetään. Siihen
kontekstityökalut ja Oikofix ovat sopivia.
Perusmuoto

20.  Googlen sanakirja ja Kääntäjä yrittävät selittää myös
taivutusmuotoja. Samoin Google-haut.
 Ne tekevät myös virheitä.
 Lausesanakirjoista kuten Tatoeba voi hakea myös
taivutusmuodoilla.
 Monista korpuksista voi hakea taipuneillakin
muodoilla kuten Project Gutenbergin
klassikkokirjoista.
Aina ei tarvita perusmuotoa

21.  Perusmuodon löytäjät antavat myös verbien
perusmuodon/sanakirjamuodon, joita voi olla useita.
 Verbityökalut voivat myös löytää verbin perusmuodon ja
antaa koko taivutuskaavan eli konjugaation.
 Jos mukana on liitepartikkeleita yms. ne pitää ensin poistaa
tai valita vain itse pelkkä verbimuoto.
 Sanan voi kirjoittaa hakuruutuun tai johonkin sähköiseen
lehtiöön ja hakea sieltä kontekstityökaluilla.
 Toinen mahdollisuus on vaihtaa omniboxin hakukoneita.
Verbit

22.  Maahanmuuttajankin tulee kehittää tavutajuaan,
mihin tavuttaja kontekstivalikossa on hyvä apu.
 Sillä saa minkä tahansa sanan tavujaon.
Onnistumisprosentti on varmaan yli 99%, kaikkeen
kone ei pysty.
 Tavuja kannattaa taputtaa ja leikkiä tavujunaa.
Tavut

23.  Haetaan perusmuoto: valitaan sana, klikataan hiiren oikealla
korvalla, avautuneesta ikkunasta klikataan asianomaista työkalua.
 Perusmuodosta voi hakea sanakirjaselityksen.
 Voidaan hakea myös:
 Kuva
 Käännös
 Verbeistä on erikseen tunnistaja ja perusmuodon hakija, josta saa
koko konjugaation.
 Asiayhteys lausesanakirjasta tai muualta
 Ääntämys erillisellä lisäosalla
 Muuta mukavaa
Miten kontekstityökaluja tavallisesti
käytetään

24.  Vuoden 2014 lopulla vapautettiin Kielitoimiston sanakirja,
jossa on yli 100000 sanaa. Se on suosikkini. Siinä ei ole
kuvia, mutta niitä saa kontekstikuvahaulla.
 Olen kehittänyt Kielitoimiston sanakirjaan paljon lisäarvoa.
 SuomiSanakirjassa on paljon ns. mashup-aineistoa (koottu
useista lähteistä): sivistyssanoja, synonyymejä yms.
 Wikisanakirja on myös laaja. Useista sanoista on sieltä
myös linkki Kielitoimiston sanakirjaan.
Sanakirjoja

25.  Tatoeba-lausesanakirja on kätevä haku, jolla saa
esimerkkejä sanan käytöstä ja käyttäytymisestä
lauseissa.
 Googlettamalla saa asiayhteyksiä.
 On monia muitakin hienoja palveluja, korpuksia ja
hakukoneita, joissa saa asiayhteyksiä.
Muita asiayhteyksiä

26.  Chromessa on myös ääntämisen opettaja,
puhesynteesi SpeakIt, joka on robotti. Sillä on
suomeksi miellyttävä naisääni. Sen loppuhenkoset,
aspiraatio, prosodia ei tietenkään ole ihmisäänen
tasoa, mutta mielestäni tyydyttävä.
Ääntäminen

27.  Chromessa on mahtava omnibox, johon saa
kiinnitettyä muitakin hakukoneita kuin Google.
 Kun sitä oppii käyttämään, saa suoraan osoiteriviltä -
joka on juuri se omnibox - hakutuloksia. Siinä toimii
myös oletushakukone, joka tavallisesti on Google.
 Muitakin hakukoneita on pilvin pimein.
 Hakukoneita saa kertaluonteisesti tai vaihtamalla
oletushakukoneen. Käyttö on helppoa.
Omnibox

28.  Oppitori on edublogi, jossa on paljon muutakin kuin
suomen alkeiden opetusmenetelmä.
 Tietoa Suomesta ja suomalaisuudesta.
 Yleistietoa
 Linkkejä ja copypastauksia.
 Oppitori saa n. 3000 klikkausta arkisin joka päivä
Oppitori

29.  Skuupit ovat Scoop.it-palvelulla tehtyä kuratointia. Ne ovat oikeastaan
kuvallisia linkkilistoja: otsikko, kuva ja ingressi.
 Minulla on Suomiskuupit, jossa on monenlaista pysyvää aineistoa.
 Skuuppeja voi ryhmitellä ja järjestellä tageilla.
 Ryhmiä on paljon. Niitä on linkkiparvina, ThingLink-esityksinä (kuvina) ja niitä
voi hakea hakutoiminnoilla.
 Erikseen on uutisskuuppeja nimeltä Lehti ja englanninkielinen Human
Interest-lehti.
 Skuuppilehteni johtavat suomalaisten parissa kymmenkertaisesti
seuraavaan, mutta kokonaisuutena klikkauksia on vain n. 400-500/vrk – mikä
sinänsä ei ole paljon.
 Oletan että skuupit ovat laillisia, ne ovat kansainvälinen ilmiö.
 Skuuppeja voisivat opiskelijatkin tehdä, samoin julkaista muutakin.
ThingLinkin tekeminen on helppoa.
Skuupit

30. Tältä skuuppiuutiset näyttävät

31.  Käyttää monella tapaa hyväkseen verkon koottua viisautta.
 Olen käyttänyt kontekstityökaluja, joilla sanoille saa
selityksiä.
 Voi opiskella itseksesi tai erilaisissa ryhmissä pienellä
alkuohjauksella.
 Kaikki on ilmaista ja avointa.
 Opiskelija voi itsekin julkaista ja saada apua konteksti- ja
muista työkaluista.
 Tämä on osa isommasta Suomen kulttuuria, luontoa ja
kieltä esittelevästä paketista.
 Kuvallisuus ja huumori ovat mukana oleellisina osina.
Tästä materiaalista

32. Tekijä
eläkkeellä oleva opettaja, yhteiskuntatieteen maisteri Jukka Melaranta