2. Minkälaisia kokemuksia sinulla on sosiaalisesta
mediasta?
Oletko hyödyntänyt sosiaalista mediaa omassa
työssäsi?
Mikä sinua erityisesti kiinnostaa?
3. Viestintää ja uusien medioiden hyödyntämistä siten, että
vastaanottaja voi osallistua tietoverkoissa tapahtuvaa
sosiaalista toimintaa
syntyy yleensä vapaasti hyödynnettävillä alustoilla, joiden
ylläpitäjät eivät ohjaa julkaisutoimintaa
Sosiaalinen media on lisännyt tiedon ja kulttuurin määrää
netissä räjähdysmäisesti
Informaation vastaanottajasta tulee tuottaja (produser)
6. Viestintä helpottuu ja monipuolistuu
Matala kynnys
Mahdollistaa nopean tiedon luonnin ja jakamisen
nykypäivän puskaradio
Tehostaa vuorovaikutusta
Mahdollistaa yhteisöllisen työskentelyn: tiedon
työstäminen, jakaminen, prosessimallinen työskentely
Työskentelyn läpinäkyvyys
Helpottaa aikataulutusta
Osa nykyisten ja erityisesti tulevaisuuden asiakkaiden
arkipäivää
7. Tietoturva
o Tutustu käyttöehtoihin
o salasanat
o mitä tietoa jakaa ja kenestä (näkyvyysrajoitukset)
Sosiaalisen median palvelut ovat kaupallisia
o Tiedot ulkopuolisen toimijan palvelimella, jopa ulkopuolisen
toimijan omistuksessa
o Ne saattavat loppua tai muuttua maksullisiksi
8. Tunnetuimpia ja käytetyimpiä sosiaalisen median palveluja
Verkkoyhteisöstä käytetään seuraavia nimityksiä:
o verkkoyhteisöpalvelu
o yhteisöpalvelu
o Internetyhteisöpalvelu (Lähde: Sosiaalisen median sanasto)
2000-luvun ilmiö: uusi tapa yhteydenpitoon ihmisten välillä
Ensimmäiset käyttäjät olivat opiskelijoita ja alakulttuurien
edustajia
Myös musiikintekijät ottivat pian verkkoyhteisömaailman
omakseen
o markkinoinnin helppous ja nopeus
o edullisuus
o suora palaute käyttäjiltä
9. Verkkoyhteisöt voidaan ominaisuuksiensa ja toimintojensa perusteella
jakaa kolmeen kategoriaan:
a) Yleiset verkkoyhteisöt:
o Kuka tahansa voi liittyä jäseneksi, luoda oman profiilin, kutsua ystäviä, liittyä
kiinnostaviin ryhmiin, perustaa omia ryhmiä jne.
o Vapaa-ajan käyttöön profiloituneet verkkoyhteisöt, esimerkiksi IRC-
galleria, Facebook, Habbo Hotel, last.fm, MySpace, Second Life (UEF)
o Ammatilliset verkkoyhteisöt, esimerkiksi LinkedIn, ResearchGate.
b) Sisällön mukaan profiloituvat verkkoyhteisöt
o Näihin verkkoyhteisöihin liitytään esimerkiksi oman ammatin, harrastuksen tai
muun mielenkiinnon mukaan.
o Harrastusyhteisöjä,
esimerkiksi kotikokki.net, Neulomo, Kestovaippainfo, Digikuvaus, Koulukaverit …
o Vertaisverkot, esimerkiksi Napster, Bittorrent
o Mikroblogit, esimerkiksi Twitter, joskin mikroblogin ominaisuuksia on jo muissakin
yhteisöpalveluissa (esim. Moodle).
o Alueyhteisöt
c) Verkkoyhteisöpalvelut
o Palvelujen avulla voi luoda omia verkkoyhteisöjä ja toimintaympäristöjä (esim.
Moodle)
10. Yhteistä verkkoyhteisöille:
o Palveluun rekisteröidytään.
o Henkilöä edustaa käyttäjäprofiili.
o Profiileihin liitetään faktoja, tietoa kiinnostuksista ja yhteyksistä
toisiin ihmisiin.
o Yhteisö muodostuu yksittäisten käyttäjäprofiilien yhdistelmistä.
o Ystävä-/yhteyslistat profiilin yhteydessä.
o Ryhmät ja keskustelut.
o Jaetut kiinnostuksen kohteet ja muut johdetut yhteydet.
o Asiasanat (tagit) ovat olennainen osa verkkoyhteisöjä, ja niistä
on hyötyä sekä käyttäjälle että hänen kontakteilleen.
Ihmisellä on tunne johonkin yhteisöön kuulumisesta
11. Asiakkaat alkavat olla tottuneita käyttäjiä, kynnys mennä
esimerkiksi Facebookiin on pieni
Tehokasta viestintä kaikille tai tietylle ryhmälle
Kannattaa käyttää tapahtumien ja seminaarien
verkkofoorumina: voidaan jakaa materiaalia sekä antaa
osallistujille mahdollisuus keskustella => dokumentointi
Organisaation ―ilmainen‖ markkinointikanava
12. Miljardi aktiivista käyttäjää
Suomalaiskäyttäjiä on 2,2 miljoonaa.
Kaikkien Facebook-käyttäjien keskimääräinen ikä on 22
vuotta
varteenotettavin tiedotuskanava netissä ja sosiaalisessa
mediassa
kaupallinen palvelu, jolla kaupallisen palvelun riskit
(katoaa, muuttuu maksulliseksi, toiminta muuttuu jotenkin
muuten)
Tietoturva puhuttaa: amerikkalainen palvelu, jossa pätee
amerikkalainen lainsäädäntö
o https://www.facebook.com/kysykirjastonhoitajalta.fragabibliotekariean
o https://www.facebook.com/pages/Oulun-kaupunginkirjasto-
maakuntakirjasto/106043574874
13. Twitter on verkkopalvelu, jossa on mikroblogin ja
verkkoyhteisöpalvelun ominaisuuksia.
Käyttäjä
o voi lähettää lyhyitä blogimerkintöjä, "tviittejä" (englanniksi tweet),
palvelun verkkosivustolle selaimella tai matkapuhelimella.
Merkinnät tulevat näkyviin käyttäjän palvelussa luomaan
profiiliin.
o Muiden käyttäjien tekemät blogimerkinnät voi nähdä palvelun
verkkosivulla, tai niistä voi saada tiedon tekstiviestinä,
verkkosyötteenä tai muiden sovellusten avulla (sosiaalisen
median sanasto)
o https://twitter.com/VantaanKirjasto
o https://twitter.com/Entresselibrary
o https://twitter.com/kirjastotfi
14. Google+
o Facebookin kaltainen
o Ei kavereita vaan piirejä
LinkedIn (ammatillinen)
o Verkostoitumispalvelu
o Asiantuntijahakemisto, jossa mukana sekä suomalaisia että
kansaivälisiä asiantuntijoita
o Työnhakuryhmä: http://www.linkedin.com/groups/JobiJobi
Yammer (ammatillinen)
o Mikroblogipalvelu
o Uefin kanava: https://www.yammer.com/uef.fi/
15. Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan ylläpitämä
päiväkirja, sivusto, uutisympäristö, portfolio tai
tiedotuspalsta, jota lukijat voivat yleensä kommentoida.
Blogi voi olla kaikille avoin tai rajattu tietyn joukkion
nähtäväksi
Vinkkejä blogikirjoittamiseen:
o kirjoita paljon
o julkaise usein
o ole henkilökohtainen
o puhu samaa kieltä lukijoiden kanssa
o kuuntele yleisöäsi.
(http://apusana.fi/2012/sisaltomarkkinointi/viisi-asiaa-jotka-
markkinointipaallikko-voi-oppia-muotibloggaajalta/)
16. Blogit rakennetaan jollekin alustalle (Wordpress,
Blogger)
Tyypillisesti uusin merkintä ylimmäisenä
Helsingin yliopisto t.e.r.k.k.o-blogi.
Lapin kirjastojen blogi:
http://kirjavakirjasto.wordpress.com
Kuvitteellinen kirjasto:
http://loykkionkirjastossatapahtuu.wordpress.com
Somevälineiden opetusta kirjastolaisille:
http://www.23asiaa.net
17. Wiki on verkkosivusto tai -materiaali
Wikillä tuotetaan sisältöjä yhdessä helposti ja nopeasti
Välikädet puuttuvat, wikin käyttäjät luovat itse sisällön
Talkoistaminen (crowdsourcing)
Wikillä voi tehdä ja muokata yhdessä aineistoja - se mahdollistaa
yhteisöllisyyden tiedon rakentelusta ja koonnista tiedon jakoon (esim.
avoin tietosanakirja).
Wiki voi olla yhteinen työskentelyalue: wikissä on tiedot tallessa
samassa paikassa, ja niitä voi muokata jatkuvasti (esim. raportit,
suunnitelmat).
Wikiin tuotetun materiaalin historia ja muutokset ovat helposti
nähtävissä
Wikipedia tieteellisen tiedon lähteenä:
o "Wikipedian kaltaisessa editoriaalisessa prosessissa hyväksytään se, että ei
ole yhtä totuutta, vaan totuus on sen hetken paras kollektiivi ymmärrys
asiasta." (Teemu Arina, SK 44/2011)
o http://wiki.kirjastot.fi
o http://fi.wikibooks.org/
18. Lyhyitä videoita voi ja kannattaa käyttää
oppimistilanteissa, palvelujen markkinoinnissa sekä
ohjeiden rakentelussa
Videoita voi tallentaa esim. AC:lla, kännykällä, kameralla,
erilaisilla ruudunkaappausohjelmilla
Videoiden editointia varten netti on pullollaan erilaisia
helppokäyttöisiä työkaluja
o Yliopistollakin on hankittu joitain lisenssejä editointiohjelmiin,
apua voi kysyä Oppituvasta
19. YouTube on sisällönjakopalvelu, joka tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden
julkaista videoita ja katsella muiden julkaisemia videoita
Mahdollisuus perustaa kanava, jota käyttäjät voivat seurata
o Itä-Suomen yliopisto
o University of Oulu
o PKAMK
o Savonia-AMK: Kykykaappari
o Tampere University of Technology
o Kirjastoalan kanavia: http://www.youtube.com/user/kirjasto1KTAMK
o Jaakko Sannemann: http://www.youtube.com/user/sanneja
o Satakunnan ammattikorkeakoulun
kirjasto: http://www.youtube.com/user/SAMKkirjasto
Vimeo on ilmainen videonjulkaisupalvelu
o Kirjasto on jokamiehen oikeus! –Kirjastokaistan video Vimeossa
AdobeConnect on helppokäyttöinen verkkokokousjärjestelmä, jolla voi
tallentaa esimerkiksi luentoja
o Linkin voi julkaista vaikkapa verkkosivulla tai sähköpostilla
20. Verkossa pitää miettiä sekä kuvan fyysisiä mittoja että
tiedostokokoa suuri kuva hidastaa tiedoston latautumista
(erityisesti mobiilikäyttäjät kärsivät)
Korkeintaan 550 pikselin kuva (resoluutio 72 ppi) mahtuu yleensä
leveytensä puolesta sivulle kuin sivulle (Tarkista kuitenkin aina
useammalla koneella ja näytöllä, miltä verkkokuvasi näyttävät)
Kuvan käsittely ja jakaminen
o Kaksi työskentelypolkua:
• Muokkaa ensin kuvat verkkoa varten, ja vie sitten kuvapankkiin (esim.
muokkaa Sumo Paintissa > jaa Picasassa).
• Vie ensin kuvat kuvapankkiin, ja muokkaa sitten palvelussa sopiviksi (esim.
jaa Flickrissa & muokkaa Picnikissa).
Kuvankäsittelyohjelmia ja -työkaluja verkossa
o SumoPaint - voi asentaa myös koneelle
o Picnik (myös Flickr-työkalun yhteydessä)
Kuvapankkeja
o Flickr (Yahoo)
o Picasa (Google)
o Photobucket
21. Etherpad-muistio on avoimen lähdekoodin webpohjainen tekstieditori,
jossa käyttäjät voivat työskennellä reaaliaikaisesti yhdessä. Käyttäjien
tekemät tekstimuokkaukset ovat välittömästi kaikkien dokumenttia
käyttävien nähtävissä, mikä mahdollistaa uuden ja tuottavan tavan
työstää tekstidokumenttia yhdessä.
Doodle netin maksuton aikataulutuspalvelu (suomalainen versio
on Sumpli.com)
Corkboard.me ilmainen virtuaalinen ilmoitustaulu
o Toimii samalla idealla kuin etherpad
Sosiaaliset kirjanmerkit kulkevat mukanasi aina — tarvitset vain
Internet-yhteyden. Näitä kirjanmerkkejä voit myös helposti jakaa
ystäville, kollegoille ja opiskelijoille.
o Delicious
o Diigo
RSS-syöte
o Verkkosyötteiden avulla voit kerätä tietoa yhteen paikkaan
o voit luokitella syötteitä ja jakaa niitä muille
22. Dropbox on tiedostonhallintapalvelu ja "verkkovarasto".
o Tiedostot ovat aina saatavilla.
o Palvelu soveltuu myös varmuuskopiointiin.
o Voit jakaa tiedoston tai alikansion toisen käyttäjän kanssa.
QR-koodin avulla voi jakaa kätevästi tietoa erityisesti
mobiililaitteiden avulla
Prezi
o Voi tehdä toiminnallisia esityksiä
o Esityksen voi laatia yhdessä muiden kanssa ja jakaa helposti
verkossa
o Viestintäkyselyn tulokset: http://prezi.com/3omg3tspcwvj/kirjaston-
viestintakysely-410-11102012/
Slideshare
o Mahdollistaa diaesitysten jakamisen verkossa
o http://www.slideshare.net/pohpi/artikkelitietokannat
o http://www.slideshare.net/jaakkokeskari/meidan-kirjasto-
sosiaaliseen-mediaan-ja-heti
23. Yleiset kirjastot (vrt. julkinen tieteellinen kirjasto) turvaavat
kansalaisten sivistyksellisten perusoikeuksien
toteutumisen tarjoamalla mahdollisuudet päästä tiedon ja
kulttuurin lähteille
Sosiaalisen median avulla kirjastot voivat tarjota uusia
palveluita sekä toimia ”osallistamisagentteina” (Harto Pönkä)
Kuraattori on henkilö, joka valikoi ja poimii monien
mahdollisuuksien joukosta juuri tietyn kokoelman tiettyä
tarkoitusta varten (Tuula Aalto, YLE) onko tässä kirjastojen
tehtävä/mahdollisuus? aktiiviseen kansalaisuuteen.