Jani Miettinen: Oulun SOTEa kuvaava rekisteriaineisto ja sen mahdollisuudet - esimerkkejä. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.

1. Oulun SOTEa kuvaava
rekisteriaineisto ja sen
mahdollisuudet - esimerkkejä
Jani Miettinen
Tutkija, Kela
01.12.2015

2. Minkälaisesta aineistosta on kysymys?
• Aineistot koostuvat yksityisen, julkisen
ja työterveyshuollon tapahtumista
sekä Kelan etuuksista Oulussa
vuonna 2013.
• Kyseessä on kokonaisaineisto
kaikista oululaisista vuodelta 2013.
Virallinen väkiluku vuonna 2013 oli
193 798 asukasta.
• Pystytään tarkastelemaan sosiaali- ja
terveydenhuoltoa eri sektoreiden
kesken.
2

3. Miten hyvin tulokset ovat yleistettävissä?
• Vuonna 2013 Oulun kaupunki
yhdistyi Haukiputaan, Kiimingin,
Oulun-Salon ja Yli-Iin kuntien kanssa
uudeksi Oulun kaupungiksi.
• Oulu on noin 200 000 asukkaan
yliopistosairaalakaupunki.
• Millainen on Oulun väestörakenne?
3

4. Oulun väestö on nuorempaa Suomen väestöön
verrattuna
1,50 %
1,00 %
0,50 %
0,00%
0,50 %
1,00 %
1,50 %
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100-
Suomi (Naiset)
Suomi (Miehet)
Oulu
Uusimaa
Tampere

5. Oulussa on työttömyyttä enemmän
9,4 7,6
15,6
9,7
15,2
11,3
48,3 48
42,9
48,3
41,2 42,2
0
10
20
30
40
50
60
Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Koko
maa
%
Työttömät ja työlliset 2013
Työttömät %
työvoimasta
Työlliset %
väestöstä

6. Oululaisilla hieman keskimääräistä vähemmän
julkisia ja yksityisiä lääkärikäyntejä

7. TÄYTTÖ
RUUT
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Koko
maa
Toimialarakenne 2012
Muu palvelusektori
Kauppa, kuljetus,
ravintola, majoitus
Sote, koulutus, sosvak,
julk.hall.
Rakentaminen, huolto
yms.
Teollisuus
Maatalous, metsätalous
ja kalatalous
Oulun toimialarakenne kuin Tampereella
7 Lähde: Sotkanet

8. 8
Aineistot mahdollistavat luoda uutta tietoa mm.
• Kuinka paljon on päällekkäiskäyttöä eri sektoreiden
välillä?
• Kuinka paljon on ns. suurkuluttajia? Onko heidän
palveluja mahdollista tehostaa?
• Eroavatko lääkemääräykset yksityisellä ja julkisella
puolella?
• Millä tavoin hoitopolut toimivat?
Parempi kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisestä, toimivuudesta ja synergisyydestä.

9. Esimerkkejä
9
1) Sairauspäivärahakausien pituudet tietyissä toimenpiteissä
2) Kelan korvaamien matkojen käyttö VPL-henkilöillä
16
%
7%
74
%
2%

10. Sairauspäivärahakausien pituudet tietyissä
toimenpiteissä
• Tarkasteltiin julkisella puolella tiettyjä leikkaustoimenpiteistä,
ja niistä johtuvien sairauspäivärahakausien pituuksia.
10
Lonkkaleikkaus Aorttatekoläpän
asennus
Sepelvaltimon
ohitusleikkaus
Sepelvaltimon
suonensisäinen
laajennus stentillä
Toimepidekoodi
NFB30, -40, -50 ja -
60
FMD00, FMD10 FNA01 FN1YT
Operoituja
henkilöitä
216 28 24 184
Eläkettä* sai 82% 89% 79% 77%
Sairauspäivä-
rahaa sai
23% 14% 25% 16%
* saanut kansan-, työ-, virka-, yrittäjä- tai takuueläkettä vuonna 2013.

11. 11
Kuinka moni leikatuista sai sairauspäivärahaa?
16%
7%
74%
2%
Lonkkaleikkaus (n=216)
Sai sairauspäivärahaa
Sai sairauspäivärahaa ja eläkettä
Sai eläkettä, ei sairauspäivärahaa
Ei eläkettä eikä sairauspäivärahaa
15%
4%
81%
Aorttatekoläpän asennus ja
sepelvaltimon
ohitusleikkaus (n=52)
15%
1%
76%
8%
Sepelvaltimon
suonensisäinen laajennus
stentillä (n=184)
11

12. Henkilöt, jotka saivat sairauspäivärahaa

13. Kelan korvaamien matkojen käyttö
VPL-henkilöillä
• Tutkimuksessa tarkasteltiin Kela-matkojen käyttöä
henkilöillä, joilla on vammaispalvelulain (VPL)
mukainen kuljetuspalvelupäätös.
• Kunnan tarjoamat VPL-matkat on tarkoitettu
opiskeluun, työskentelyyn ja virkistykseen. Kela-
matkat on tarkoitettu terveyskeskuskäynteihin sekä
kuntoutukseen.
• VPL-henkilöitä oli Oulussa 3220. Lähes kahdella
kolmesta VPL-henkilöllä oli Kelan korvaamia matkoja
kun kaikista Oululaisista niitä oli vain 7 %:lla.
13

14. 14
* VPL-kuljetuspalvelupäätös voimassa koko vuoden 2013.
** Ei-akuutteja matkoja (ambulanssi ja helikopteri) tai yöpymiskorvauksia.
Kelan matkakorvausten saajat Oulussa (N=16 100)

15. 15
VPL-henkilöt tekevät lähes puolet Kela-matkoista
• Nykyisin matkoja ei voida yhdistellä, koska ne
tilataan eri keskuksista. Tällöin henkilö joutuu
tekemään kaksi erillistä matkaa terveyskeskukseen
ja omiin asiointikäynteihin.
• Matkakulut kasvavat
• Syntyy turhia matkoja
Kela- ja VPL-matkat saman tilausjärjestelmän alle?
Käynnissä kokeilu, jossa VPL- ja Kela-matkat yhdistetään
saman tilauskaton alle.

16. Yhteenveto
• Aineistot tarjoavat monipuolisen hiekkalaatikon
tutkijoille tarkastella terveydenhuollon toimintaa.
• Ongelmina on aineistojen laajuus, tietosisällön
kartoittaminen ja erilaiset formaatit.
• Tuloksia yleistettäessä on otettava huomioon Oulun
väestörakenne. Tampereen väestörakenne on
lähimpänä Oulua.
• Lopuksi tiedoksi käynnistettyjä tutkimuksia liittyen
Oulu-aineistoon …
16

17. Tutkimuksia
17
• Terveydenhuollon sektoreiden päällekkäiskäyttö (Jenni Blomgren ja Lauri Virta)
• Lääkkeiden määrääminen terveydenhuollon eri sektoreilla (Katri Aaltonen, Jani
Miettinen, Jaana Martikainen, Timo Maljanen ja Lauri Virta)
• Sairauspäivärahakaudet ennen ja jälkeen leikkauksen (Jani Miettinen ja Lauri Virta)
• Yksityisten ja julkisten palvelujen käyttö sekä kustannukset (Lauri Virta, Hennamari
Mikkola, NHG, Oulun kaupunki)
• Nuoren kuntoutusrahan saaneiden muiden etuuksien ja palveluiden käyttö (Karoliina
Koskenvuo)
• Kelan kuntoutuspsykoterapian ja Oulun terveydenhuollon järjestämän psykoterapian
saajat Oulussa 2013 (Annamari Tuulio-Henriksson, Pekka Heino ja Tuula Toikka)
• Toimeentuloasiakkaiden palvelujen käyttö (Elina Ahola)
• VPL-henkilöiden Kela-matkojen käyttö (Päivi Tillman ja Jani Miettinen)
• Lasten ja varhaisnuorten (5-15-vuotiaiden) psykiatrisen sairastavuuden yhteys
mielenterveyspalvelujen käyttöön (Miika Vuori ja Jani Miettinen)
• Nuorten lastensuojeluasiakkaiden lääkkeiden ja terveyspalveluiden käyttö Oulussa
(Miia Saarikallio-Torp, Marketta Rajavaara ja Miika Vuori)
• Kunnat yhdistyvät ja ikääntyneiden palvelut muuttuvat – case Oulu (Sari Kehusmaa ja
Pekka Heino)