Itk 2011-kp-lab-yleisposteri-final

Tiedonluomisen ympäristö (KPE)
-parhaat käytännöt ja haasteet
korkea-asteen koulutuksessa ja
työelämässä

Helsingin yliopisto, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Pöyry Oyj
Facebook group (http://www.facebook.com/group.php?
gid=189181689732&v=app_2344061033#!/group.php?gid=189181689732)

Sunday, 3 April 2011

KP-Lab – projektin lähtökohtia
• Miten ihmiset organisoituvat yhteisöllisesti
tuottamaan uutta tietoa ja uusia artefakteja sekä
muokkaavat käytäntöjään ratkaistessaan
monimutkaisia, “autenttisia” ongelmia
• Haasteita / jännitteitä:
• Tutkittiin käytäntöjä ja kehitystyötä ja samalla kehitettiin
teknologiaa

• Pyrkimys oli luoda yhteisöllisen työskentelyn joustavia työkaluja,
jotka ovat räätälöitävissä erilaisiin konteksteihin


Trialoginen lähestymistapa
Trialogical Glossary: http://kplab.evtek.ﬁ:8080/wiki/Wiki.jsp?page=CategoryTrialogicalGlossary

• Siirtymä yksilön oppimisesta yhteisölliseen asioiden tuottamiseen, ja
yhteisöllisestä keskustelusta ja kommentoinnista yhteisten kohteiden ja
tietotuotosten (knowledge artefacts) työstämiseen

• Tiedonhankinta- ja osallistumisnäkökulman sijaan ”tiedon-
luomisnäkökulma” oppimiseen

• Vuorovaikutus työstettävien kohteiden ja tuotosten kehittämisen kautta, ei
vain ihmisten välinen vuorovaikutus (“dialogisuus”) tai ihmisen mielen
prosessit (“monologisuus”)

• Yksi triadinen rakenne: kehitettävä kohde välittää yksilöiden (1.)
vuorovaikutusta toisten kehittäjien kanssa (2.) siten että kohde tarkoitettu
ja muokattu jatkokäyttöön ja –käyttäjille (3.)
Ks. Paavola & Hakkarainen 2008, 2009


Kolme metaforaa / näkemystä oppimisesta
(Paavola & Hakkarainen 2008)
Korostus yhteisten kohteiden pitkäjänteisessä
kehittämisessä ja luomisessa jotakin käyttöä varten

Korostus yksilöiden mielessä ja käsitteellisessä Korostus kulttuurisissa käytännöissä,
tiedossa materiaalisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa


Trialoginen teknologia
(ks. Lakkala el al. 2009)

• Informaatiogenren ja kommunikaatiogenren (Enyedy & Hoadley 2006)
lisäksi tarvitaan teknologiaa ja käytäntöjä, jotka tukevat yhteisöllistä
kohteiden työstämistä ja kehittämistä

• Teknologia ei yksinään riitä, mutta voi luoda tarjoumia (affordances;
ks. Norman 1988) uudenlaiselle toiminnalle. Edellyttää myös
uudenlaisten tietokäytäntöjen ja pedagogisten mallien kehittämistä

• KPE (Knowledge Practices Environment): Jaettu työtila, joka tukee
joustavaa erilaisten yhteisöllisen työn elementtien yhdistämistä, joko
osana toiminnallisuuksia tai sovellutuksina, jotka kevyemmin integroitu
työtilaan.


Välittyneisyyden tyyppien joustava
yhdistäminen KP-Lab –työkalujen taustana


Välittyneisyyden tyypit (“types of mediation”)
(Hakkarainen 2008; ks. Rabardel and Bourmaud, 2003)

• Episteeminen välittyneisyys

‣ Tietotuotosten luonnostelu , organisointi, linkitys ja muokkaus.
Päämääränä on tukea tietotuotosten työstämistä (esim. luonnosten
ja versioiden tekemistä), niitä koskevaa keskustelua ja
kommentointia (“kohteellinen” kommentointi ja chat) sekä niiden
pitkäjänteistä käyttöä ja kehittämistä.
• Pragmaattinen välittyneisyys

‣ Työprosessien ja tehtävien suunnittelu, organisointi ja koordinointi.
Päämääränä on tarjota tukea ja joustavia mahdollisuuksia
työprosessien ja tehtävien yhteiseen suunnitteluun, suunnitelmien
päivittämiseen ja muokkaamiseen sekä niiden koordinointiin
suhteessa muihin toimintoihin.

• Sosiaalinen välittyneisyys

‣ Sosiaalisten suhteiden ja verkostojen koordinointi yhteisten
kohteiden ympärillä. Päämääränä on tukea verkostoitumista,
yhteisön rakentamista ja vuorovaikutusta jaettujen prosessien ja
artefaktien ympärillä sekä erilaisten ryhmien tietokäytäntöjen
”ristipölyttämistä”.
• Reﬂektiivinen välittyneisyys

‣ Työprosessien näkyväksi tekeminen ja reﬂektointi. Päämääränä on
antaa osallistujille välineitä omien työprosessien ja tehtävien
suorittamisen tarkasteluun sekä omien tietokäytäntöjen ottamista
yhteisen analyysin ja kehittämisen kohteeksi.
• Yleisenä pyrkimyksenä on tukea eri välittyneisyyden muotojen joustavaa
integroimista keskenään (“multimediation”).


Välittyneisyyden tyypit ja tukevia työkaluja


Tietokäytäntöjen ”trialogisten piirteiden”
tukeminen
• Yhteisesti kehitettävät konkreetit tietokohteet ja käytännöt
nostetaan keskeiseksi. Tärkeää mm. luonnosten tuottaminen,
versiointi, ”kohteellinen” keskustelu ja kommentointi,
ideointityövälineet.

• Tiedollisen ja käytännöllisen yhdistäminen. Yhteisen
tiedonluomisen, ideoinnin, käsitteellistämisen ja tekstin tuottamisen
yhdistäminen työn yhteiseen organisointiin ja suunnitteluun.

• Pitkäjänteisen työn tukeminen, myös yli yksittäisten kurssien.

• Kohteet ja käytännöt, joilla käyttöä myös oppilaitoksen ja kurssin
ulkopuolella eli ”autenttisten” tietokäytäntöjen ja tietokohteiden
korostaminen.


Yhteisöllisen, kohteellisen trialogisen työskentelyn eri
muotoja ja merkityksiä

Trialogisuus ja yhteisöllinen tiedonluominen laajemmin:
1) Projektityön työstäminen yhdessä: eri vaiheiden tukeminen ja niistä
sopiminen, työnjaosta ja vastuista sopiminen ja erilaisten tuotosten
yhdessä työstäminen.
2) Kohteellinen tutkiva oppiminen (trialogical inquiry):
tutkimuskäytäntöjen (kysymysten esittäminen, omien
työskentelyteorioiden tuottaminen, jne.) avulla tapahtuva
konkreettien kohteiden työstäminen.
3) Toimintakäytäntöjen muuttaminen tekemällä niiden ongelmia
näkyväksi ja käsitteellistämällä niitä.
4) Kohteellinen chat: Chat-keskustelu suunnattuna tiettyihin
tietotuotosten kohtiin ja sen taltiointi, ei vain yleisenä keskusteluna.


Trialogiset projessit suppeammin:

4) Yhteisen ideoinnin pohjalta tehty jonkin tietotuotoksen luonnostelu käyttämällä pohjana jo
oletettua lopputulosta (usein joidenkin aiempien mallien pohjalta).

5) Tietotuotosten konkreetti muokkaus ja versiointi yhteisesti useiden iteraatioiden kautta

6) Jatkokäyttöön, ”aitoon” käyttöön tarkoitettujen tietotuotosten yhteisöllinen tuottaminen.

Trialogisuuden ja dialogisuuden yhteispeli

7) Tietotuotosten (esim. dokumenttien, mallien) käyttäminen kasvokkaisen keskustelun ja
ideoinnin apuvälineenä tuomalla ne näkyville (esim. projektorilla tai interaktiivisella taululla
kokouksissa) tavoitteena tietotuotosten edelleen muokkaaminen yhdessä.

8) Kohteellinen kommentointi: Kommentit kehitettävän tietotuotoksen erityisiin kohtiin, esim.
Tekstidokumentissa, linkeissä nettiin, niiden taltiointi, ei siis vain yleisenä keskusteluna tai
kommentointina.

9) Kohteellinen chat: Chat-keskustelu suunnattuna tiettyihin tietotuotosten kohtiin ja sen
taltiointi, ei vain yleisenä keskusteluna.


Trialoginen lähestymistapa
Yksin ja yhdessä organisoituminen kehittämään jaettuja, ”autenttisia”
kohteita
Kohteen ”aito” käyttö
ja uusituvat ideat ja käytännöt

Jaetut, työstettävät kohteet:

Tietotuotokset (esim. dokumentit,
tuotteet, suunnitelmat)

Työvälineet – KPE
Käytännöt

Ulkoistetut ideat

Jaetut kohteet
– niiden työstäminen

Yksilöt Sosiaalinen
vuorovaikutus ja
Aiemmat käytännöt, ideat ja
oppimisyhteisöjen
tietoartefaktit
“ristipölytys”


Suunnitteluperiaatteet (SP) trialogiselle
oppimiselle


Trialogisen oppimisen yleisen tason
suunnitteluperiaatteet (SP) tuettaville käytännöille
SP1 Toiminnan organisoiminen yhteisesti kehitettävien kohteiden ympärille

• Tavoitteena on organisoida kursseja niin, että opiskelijat kehittävät yhdessä
käyttökelpoisia tietokohteita ja tuotoksia, kuten oikeita tuotteita asiakkaille, wikisivuja,
malleja tai suunnitelmia, dokumentteja, jne.

• Pyrkimys tukea tietokohteiden yhteistä työstämistä, esim. versiointia, ”kohteellista”
kommentointia, prosessin yhteistä suunnittelua ja käytäntöjen reﬂektointia.

Yleisiä haasteita toteuttaa tämä SP:

Millaisia ovat työstettävät kohteet, jotka mielekkäitä ja samalla toteuttamiskelpoisia lyhyillä
kursseilla?

Miten organisoida yhteisöllisen työstämisen tapoja, jos osallistujilla ei ole siitä aiempaa
kokemusta?


SP2 Henkilökohtaisen ja sosiaalisen tason toimintojen yhteyden ja
toimijuuden tukeminen

• Tavoitteena on organisoida toiminta niin, että osallistujat ottavat vastuuta
paitsi omasta oppimisestaan myös yhteisistä prosesseista ja tuotoksista.

• Parhaimmillaan yhteisesti kehitettävät kohteet ovat sellaisia, joiden
työstäminen yhdistää osallistujien henkilökohtaiset tavoitteet yhteisiin
tavoitteisiin

Miten löytää jaettuja kohteita, joissa yhdistyvät osallistujien omat intressit ja asioiden
yhteinen työstäminen?

Miten rytmitetään ja sovitaan toimintatavat sekä aikataulut mielekkäästi yksilöllisen
työskentelyn ja yhdessä tekemisen yhdistämiseksi?


SP3 Pitkäjänteisen tiedonluomisen ja -kehittelyn prosessien
edistäminen

• Pyrkimyksenä on kehittää tietokohteita ja käytäntöjä, joilla on jatkokäyttöä
yksittäisten kurssien ja tilanteiden yli.

• Pitkäjänteistä työskentelyä tukee se, että kehitettävät kohteet ja
kehittämisen käytännöt ovat mahdollisimman ”autenttisia” (eli tarkoitettu
aitoon jatkokäyttöön).


Miten yksittäiset, usein lyhytkestoiset kurssit voidaan yhdistää pitkäjänteiseen asioiden
työstämiseen?
Miten opettajana voi luoda jatkumoita eri kurssien tekemisten välille?
Miten opiskelijana voi hyödyntää toisten tuotoksia?


SP4 Asioiden kehittäminen eri tiedon muotojen (hiljainen tieto,
käytännöt, käsitteellistäminen) käyttöä ja reﬂektiota tukemalla

• Tavoitteena on edistää avoimien ongelmien työstämistä tukevia käytäntöjä,
jossa yksityiskohtaiset ideat, kysymykset ja käytännöllinen tieto yhdistyvät
asioiden käsitteellistämiseen, reﬂektointiin ja dokumentointiin.

• Pyrkimys on tukea monipuolisia yhteisten kohteiden työstämisen
käytäntöjä eri tavoin (teksteillä, muokattavilla kaavioilla, käsitekartoilla,
kuvilla, videoilla, malleilla, kysymyksillä, jne.).


Miten saada eri näkökulmat yhdistettyä yhteisten kohteiden organisoidussa
työstämisessä?
Miten tukea ideointia ja ideoiden jalostamista?


SP5 Tietokäytäntöjen ”ristipölytys” eri kontekstien ja yhteisöjen
välillä

• Olennaista on saada ”aitoja” kohteita ja käytäntöjä esiin ottamalla
yhteistyöhön mukaan niitä tahoja, joiden käytäntöjä ollaan opettelemassa
(esim. työelämän edustajia korkeakoulukursseille) tai joille tuotoksia ollaan
tekemässä (esim. asiakkaita).

• Termi ”ristipölytys” viittaa siihen, että tarkoitus kehittää omia käytäntöjään
ottamalla oppia eri yhteisöjä edustavien tahojen käytännöistä yhteistyön
kautta.


Millä ehdoilla yhteistyö eri organisaatioiden, yritysten ja korkeakoulujen välillä on
mielekästä ja toimivaa?
Miten yhdistää erilaisia työtapoja ja löytää tarvittavia resursseja tähän?


SP6 Joustavat työvälineet tukemaan muita suunnitteluperiaatteita

• Tarkoitus käyttää teknologiaa (kuten KPE) joka antaa ”tarjoumia” trialogisille
tietokäytännöille.

• Yhteisöllisen tiedonluomisen käytäntöjä voi toteuttaa hyvin monin eri tavoin
ja eri välinein, mutta suunnitteluperiaatteiden tukeminen ja yhdistäminen
onnistuu parhaiten teknologialla, joka tukee asioiden pitkäjänteistä ja
joustavaa työstämistä.


Millainen teknologia tukee yhteistä ja pitkäjänteistä asioiden työstämistä?
Miten yhdistää erilaisen teknologian käyttö?


Viitteitä
• Enyedy, N. & Hoadley, C. M. (2006). From dialogue to monologue and back: Middle spaces in computer-mediated
learning. Computer-Supported Collaborative Learning 1(4): 413-439.
• Hakkarainen, K. (2008) Features of trialogical learning: An introduction of research and development of Knowledge-
Practices Laboratory (KP-Lab). Internal working paper for the KP-Lab project.
• Lakkala, M., Paavola, S., Kosonen, K., Muukkonen, H., Bauters, M., & Markkanen, H. (2009). Main functionalities of the
Knowledge PComputer Supported Collaborative Learning Practices: CSCL2009 Conference Proceedingsractices
Environment (KPE) affording knowledge creation practices in education.. Saatavilla: http://www.helsinki.fi/science/
networkedlearning/texts/Lakkala_etal_2009_KPE_cscl09.pdf
• Norman, D.A. (1988). The Psychology of Everyday Things. New York: Basic Books.
• Paavola, S., & Hakkarainen, K. (2008). Välittyneisyys ja trialogisuus innovatiivisten tietoyhteisöjen perustana. Teoksessa
R. Engeström & J. Virkkunen (toim.). Kulttuurinen välittyneisyys oppimisessa ja toiminnassa. Saatavilla: http://
www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/paavolahakkarainen-2007-valittyneisyys.pdf
• Paavola, S. & Hakkarainen, K. (2009). From meaning making to joint construction of knowledge practices and
artefacts – A trialogical approach to CSCL. Computer Supported Collaborative Learning Practices: CSCL2009
Conference Proceedings. Saatavilla: http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/paavola-hakkarainen-2009-
trialogical-cscl.pdf
• Rabardel, P., & Bourmaud, G. (2003). From computer to instrument system: a developmental perspective. Interacting
with Computers, 15(5), 665-691.
• Trialogical Glossary (http://kplab.evtek.fi:8080/wiki/Wiki.jsp?page=CategoryTrialogicalGlossary). Hakusanoja kuten:
‘Trialogical Learning’, ‘Design Principles Of Trialogical Learning’. ‘Process Model Of Trialogical Learning’, ‘Knowledge
Practices Environment (KPE)’, ‘Knowledge Creation Metaphor of learning’, ‘Knowldge Creation Processes’, ‘Object
orientedness and shared object’, ‘Knowledge Artefact’, ‘Knowledge Object’


Esimerkkikurssi: Semiotiikan metodologia
• Helsingin yliopiston pakollinen peruskurssi semiotiikan
opintokokonaisuudessa

• Kesto: 14 viikkoa

• Kursin päämäärä on tukea opiskelijoita semiotiikan metodien
valitsemiseen ja käyttämiseen analysoitaessa kulttuurisia
kohteita

• Tuloksena on tutkimusraportti joka tehdään parityönä,
opiskelijoiden itse valitsemastaan aiheesta

• Opiskelijat tulevat eri laitoksilta mikä lisää tieteiden välistä otetta


• Opiskelijat etsivät materiaaleja ja työstävät raporttia yhdessä

• Tutkimus kysymyksiä ja raporttia työstetään iteratiivisesti

• Parit kommentoivat toistensa tutkimuskysymyksiä ja raporttien eri versioita

• Materiaalien suhteita visualisoidaan spatiaalisesti ja linkittämällä kohteita sekä
taggaamalla niitä opiskelijoiden valitsemilla tageilla

• Jokaisella parilla on oma näkymä jota he työstää

• Kaikki materiaali on myös kaikkien käytössä yhteisessä näkymässä

• Tuloksia ja materiaaleja käytetään uudelleen tulevilla kursseilla

• Kurssimateriaali kostuu metodien ja kysymysten visuaalisista apuvälineistä sekä
esimerkkiartikkeleista

• 2 tuntia viikossa on käytössä luentoihin ja työskentelyyn KPE työtilassa


Parien työskentelyalueet yhdessä kurssin
verkkonäkymässä


Esimerkki yhden opiskelijaparin kaikille
avoimesta työskentelyalueesta


Kommentit ja Tarralappu


Räätälöity näkymä visuaalisella apuvälineellä
Opiskelijapareilla oli halutessaan mahdollisuus työskennellä erillisissä,
räätälöidyissä sisältönäkymissä, joissa oli työskentelyä ohjaava Näkymien ikonit: Räätälöity
taustakuva. Pareilla oli mahdollisuus avata toistensa näkymiä. näkymä

Text


Kronologinen prosessi näkymä, jota kyseinsen
laisella kurssilla ei usein tarvita


Esimerkkikurssi
Term project: Multimedia Product
• Metropolia Ammattikorkeakoulun kansainvälisen mediatekniikan
linjan 3. vuosikurssin opiskelijat (n. 20)

• Kesto 14 viikkoa

• Multimediatuotteen (DVD:n tai Internet-sivuston) suunnittelu ja
toteuttaminen projektityönä tiimeissä oikealle asiakkaalle

• Tiimit käyvät läpi tyypillisen projektityön vaiheet, vaatimukset ja
tehtävät sekä tuottavat tarvittavat dokumentit mallipohjien avulla.

• Tiimit vastaavat projektityöstä hyvin itsenäisesti ja neuvottelevat
itse asiakkaidensa kanssa.


• Tiimeillä vastuu omasta projektista
‣ asiakkaan saaminen
‣ asiakkaan toiveiden ymmärtäminen ja asiakkaan kanssa kommunikointi
‣ projektin suunnittelu (tehtävät, aikataulutus, Kanban “taulun” käyttö, iterointi, testaus
vastuu alueiden jakaminen jne.)
• 3 tuntia viikossa työskentelyä laboratoriotilassa, jossa kaksi asiantuntijaopettajaa auttamassa
tiimejä jos tarvetta on
• Kurssin oppimateriaali koostuu ohjeista miten tuottaa projekteihin yleisesti liittyviä
dokumentteja
• Teknologia tukee
‣ työskentelyä yhteisen kohteen ympärillä
‣ tieto-objektien järjestämistä visuaalisesti ja metatiedon avulla
‣ semanttista verkottamista
‣ projektin tehtävien, aikataulujen ja edistymisen suunnittelua ja hallintaa.


Sisältö näkymä, yksi tieto-objekti aktivoituna


Kurssin ohjeistus Kanban Taulun käyttöön


Opiskelijoiden toteutus Kanbanista


Laadulliset tutkimusmenetelmät ja
mixed methods -seminaarit
• Vapaaehtoinen seminaari pro gradu -työtä tekeville ja jatko-opiskelijoille
(Psykologian laitos / Käyttäytymistieteiden laitos)
• KPE ollut käytössä (eri versioina) 2008, 2009 ja 2010
• Seminaarin tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden oman tutkimuksen metodista
osaamista
• Opiskelijat sekä valmistelevat omasta menetelmästään esityksen että työstävät
omaa tutkimustaan (joko yksin tai pareina)
• Lisäksi he tekevät koko seminaarin ajan pareina käsitekarttaa laadullisista ja
mixed methods -menetelmistä käsitteellisen ymmärryksen kehittämiseksi.
• Esimerkkinä käytetyllä kurssilla KPE:hen koottiin dokumentteja esiteltävistä
menetelmistä
• Kaikki materiaalit näkyivät käsiteltyyn teemaan yhdistettyinä ja opiskelijat tekivät
käsitekarttoja KPE:n käsitekarttaeditorilla

Esimerkki KPE:n käytöstä erilaisten osioiden
joustavaan ryhmittelyyn
Opettajan kurssiympäristöön tuomia
artikkeleita laadullisista menetelmistä ja
esimerkkiartikkeleita laadullisista
tutkimuksista

Opettajan laatimat
päivämääräkohtaiset tehtävät
materiaalien järjestämistä varten
Opiskelijoiden omasta tutkimuksestaan
tuottamaa ja ympäristöön tiedostoina
tuomaa materiaalia


Esimerkki yhden opiskelijaparin KPE:n
käsitekarttaeditorilla tekemästä käsitekartasta
Käsitekarttaeditoriin laadittiin opiskelijoiden työskentelyä ohjaava mallintamiskieli.
Editoriin on mahdollista räätälöidä aihekohtaisia mallintamiskieliä.

Taustaﬁlosoﬁa

Käyttökonteksti

Mallintamiskielen
elementtejä Kurssilaiset täydensivät ja editoivat käsitekarttojaan kurssin aikana

KPE:n toiminnallisuuksien integratiivista käyttöä
kurssilla Käsitekarttaa muokatessaan opiskelijat tekivät sen laatikoiden sisään
lyhyitä muistiinpanoja, jotka saa näkyviin laatikoita klikkaamalla
… ja linkittivät käsitekartan elementtejä niihin liittyviin kurssiympäristön
materiaaleihin ja päivämääriin.


Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston Advanced
Themes on Project Management -kurssi
• Opiskelijat (n. 30 kansainvälistä osanottajaa) harjoittelivat virtuaalista projektin
hallintaan kehittäen tiimeissä oikeita tutkimusprojekteja Verohallinnolle KPE:tä
käyttäen

• Kurssi oli tarkoitettu opiskelijoille joilla oli 3-4 vuoden opinnot kognitiotieteestä,
taloustieteestä tai psykologiasta

• Monitieteelliset opiskelijatiimit (4-6 henkeä) ideoivat projektiaan, tuottivat siihen
liittyviä dokumentteja sekä organisoivat tiimin työtä ja työnjakoa
verkkoympäristössä

• KPE tarjosi osanottajille monipuoliset välineet niin kurssin prosessien hallintaan
kuin lopputöiden suunnitteluun ja tekemiseen

• KPE:hen luotiin kaikille osanottajille avoin yhteinen tila ja erilliset työtilat jokaiselle
tiimille

Kurssin yhteinen tila
Kurssin kaikille osanottajille tarkoitetussa työtilassa sekä kurssimateriaalit että tiimien
valmiit tuotokset linkitettiin opettajien määrittelemiin, projektityön vaiheita vastaaviin
tehtäväikoneihin.

Opettajan kommentti: ”Et meil on niinku tällanen päätaso, missä se kokonaisuus näkyy
koko ajan, niin se oli hyvä.”

Näkymä yhden tiimin työskentelystä ja
kommunikoinnista työtilassa
Tiimi toteutti projektinsa sisältöön liittyvän aivoriihen ja Tehtävien määrittely ja jako tiimin jäsenille toteutettiin
projektisuunnitelman ideoinnin tehtäväikoneilla ja muistiotyökalulla.
KPE:n muistiotyökalua käyttäen

Tietoresursseja tuotiin
ympäristöön ja
muistiotyökalulla niistä
tehtiin katsauksia

Chat-työkalu
palveli kohteellisessa neuvottelussa Välivaiheen dokumentit ja projektisuunnitelman peräkkäiset
ja kommentoinnissa versiot tuotiin ympäristöön ladattuina tiedostoina


Participatory Multicultural Social
Counselling,
OSMOS-project using
Knowledge Practices Environment for
managing and constructing knowledge
Jiri Lallimo1, Seppo Toikka1, Päivi Kaljonen2
1 University of Helsinki, 2 Metropolia university of applied sciences


Participatory Multicultural Social
Counselling (2009-2011) OSMOS ESF–project
Aims (deﬁned by OSMOS)
•Support immigrant families’ everyday life
and wellbeing
•Co-conﬁguration between service-users,
social counsellors, Metropolia staff,
students
Participants
Outcomes
•Helsinki City Social Services Department,
Services for Families; ESF •New methods and working practices for
•Helsinki Metropolia University of Applied social counselling
Sciences, Health Care and Social
Services; ESF •New Service concept
•University of Helsinki; KP-Lab •New work-proximal courses

OSMOS-project
Participatory Multicultural Social Counselling
• Learning lab for 2,5 years (2009-2011) (based on Change laboratory)
• Boundary crossing setting, 12 participants from different organisations
• Sessions ~once a month
• Presenting critical cases, shared analysis of the cases
• Analyses of present social work practices
• Producing and working on materials on sessions, and as home works with customers:
’Field learning labs’
• All the digital material managed in KPE
• Summarising:
Producing analyses, shared artefacts, leading to pilots,
co-work models and new studying concepts


OSMOS-project
Participatory Multicultural Social Counselling
Orientation
Creating shared
Planning and understanding
starting pilots Concept definitions

•Face2face sessions
•Homeworking
•virtual working
•Different materials
’Critical Present state
•KPE use
Incident’ analysis
cases as mirror on activity system
material level

Customers’
service need
analysis


Following an object development: From idea to concrete
pilots: participants, situations and use of KPE


Learning Labs as a forum for presenting and
analysing of critical customer cases


KPE: managing all the project items between
participants in one view


Co-conﬁguration between social workers , Metropolia teachers and
students: Making swots in KPE, based on students’ customer
interviews


Taking SWOT to open seminar:
discussing and solving the problems based on KPE SWOT


Bringing SWOT back to learning lab:
ideas constructed to KPE


Discussing ideas with customer famililies


Concretizing the ideas in KPE as new pilot plans
& pilots starting later on


Knowledge creation process & indicators
of co-configuration
Participants: Metropolia teachers and students , social workers, customers, other
social work experts

Development forums: osmos-sessions, virtually in KPE, seminars, customer
meetings

Data: interviews, field work data, critical case-descriptions, Swots, seminar ideas

• Knowledge creation process:

‣ Defining and creating new concepts: in sessions and in KPE:

‣ Analyzing different problems, practices and tools in work SWOTs concerning
the family counseling: in sessions, homeworkings, use of KPE

‣ Present state analysis : in sessions, use of KPE


Knowledge creation process & indicators
of co-conﬁguration
• Knowledge creation process:

‣ Critical incident cases: presenting and analysing: in sesssions, use of KPE

‣ Based on analysis: students interviewing service users and workers ,

‣ Lecturers & leading social worker together: conducting swot from interviews:
analysis and structure with KPE items/notes/links

‣ Inviting others to analysis:, presenting swot in open seminar with other colleagues,
students, customers: collecting their ides for further analysis

‣ Continuing the analysis and planning the pilots and courses: sessions with KPE

‣ Learning lab with customers (at family park): ideas brough abck to sessions, anduse
of KPE

• Outcome of knowledge creation: plans and start-ups of ﬁeld pilots and new courses


Itk 2011-kp-lab-yleisposteri-final

Recomendados

Recomendados

Más contenido relacionado

La actualidad más candente

La actualidad más candente (7)

Destacado

Destacado (8)

Similar a Itk 2011-kp-lab-yleisposteri-final

Similar a Itk 2011-kp-lab-yleisposteri-final (20)

Más de Merja Bauters

Más de Merja Bauters (10)

Itk 2011-kp-lab-yleisposteri-final