2. Elektroniset kommunikaation
apuvälineet
• Elektroniset kommunikointilaitteet ovat
elektronisia useimmiten mukana
kannettavia apuvälineitä
• Tarkoitettu kommunikaation
apuvälineiksi korvaamaan ja tukemaan
puuttuvaa tai epäselvää puhetta.
3. Elektroniset kommunikaation
apuvälineet: Terminologiaa
• AAC = Augmentative and Alternative
Communication
• Voice Output Communication Aids
VOCA
• Yhden viestin laitteet
(Single message VOCA)
• Usean viestin laitteet
(Multi message VOCA)
4. Kommunikaattoreiden
käyttäjäkunta
• Käyttäjillä vaikeus tai kyvyttömuus puhua tai
puhua selkeästi tai muita vakavia
puhekommunikaation estäviä kielen alueen
ongelmia
• Kommunikaattoreiden käyttäjäkunta (AAC
devices, VOCA) on hyvin heterogeeninen
ikärakenteeltaan ja erityisvaikeuksiltaan sekä
niiden etiologialtaan
• Kommunikaattorilla henkilö voi tuottaa
viestin kirjoitettuna, puheena, ääninä, kuvina
tai muilla näiden yhdistelmillä
5. Kommunikaattoreiden
käyttäjäkunta
Esimerkkejä
– Kielellisen kehityksen viivästymät ja eritysvaikeudet
– Laajemmat kehitykselliset viivästymät ja erityisvaikeudet
– Älyllinen kehitysvammaisuus
– CP
– Autismispektrin häiriöt
– Puheen apraxia
– Traumaattiset pää- ja aivovammat
– ALS, MS, Parkinsonin tauti ym.
– Afasia
– ym.
6. Kommunikaation tavoitteet
• Kommunikaattorin käytöllä ei ole
tarkoitus löytää teknologiaperustaista
kokonaisratkaisua kaikkiin yksilön
kommunikaatiohaasteisiin vaan tukea
häntä yksilöllisesti ja yksilöllisillä
tavoilla eri tyyppisissä
kommunikaatiotilanteissa, auttaa häntä
hoitamaan asioitaan, osallistua sekä
saada osallisuuden kokemus hänen
valitsemillaan elämänalueilla.
7. No/Low/Mid/High laitteet
• No Tech systems: Ei tarvitse voimanlähdettä,
tekninen luotettavuus
• Low Tech systems: Tarvitsee voimanlähteen,
helppo ohjelmoida, rajoituksia siinä mihin voi
käyttää
• Mid Tech Systems: Tarvittsee voimanlähteen
sekä jossain määrin opiskelua ja oppimista
ohjelmoinnin ja käytön osalta, monipuolisempi
käyttötilanteiden osalta
• High Tech Systems: Tarvitsee voimanlähteen
ja enemmän opiskelua ja oppimista ohjelmoinnin
ja käytön osalta, monipuolisimpia
käyttötilanteiden osalta
8. Kommunikointilaitteet
• Kommunikointilaitteet voidaan ryhmitellä
ominaisuuksiensa mukaan:
– yhden tai usean viestin laitteisiin
– yhden tason tai usean tason laitteisiin
– askellustoiminnolla varustettuihin laitteisiin
– nauhoitettuja puheviestejä tuottaviin tai
kirjoittamiseen perustuviin laitteisiin
– puhelaitteen ja käyttökytkimen,
– puhelaitteen ja kauko-ohjaimen yhdistelmiin.
9. Yksi vai useampi viesti
• Usean viestin laitteissa viestimäärä voi
vaihdella kahdesta viestistä jopa
tuhansiin viesteihin. Viestimäärään
vaikuttavat laitteen muistikapasiteetti,
viestiruutujen ja tasojen lukumäärä
sekä mahdollisuus tallentaa
peräkkäisiä viestejä.
10. Yksi vai useampi taso
• Tasollisuus lisää aina laitteen
viestikapasiteettia ja siten
käyttömahdollisuuksia eri tilanteissa. Se
tarjoaa mahdollisuuden luoda sanastoja
tilannekohtaisesti
– vrt. manuaaliset toimintataulut
• Laitteessa voi olla erikseen esimerkiksi
kauppa- tai kahvila-asioinnissa tarvittavia
ilmaisuja tai pelien pelaamisessa käytettäviä
ilmaisuja.
11. Askellustoiminnolla vai ilman
• Askellustoimintoa tarvitaan silloin, kun
käyttäjä ei pysty kädellään painamaan
viestiruutuja laitteen pinnalla, mutta pystyy
pään tai kehon muun liikkeellä hallitsemaan
muuta käyttökytkintä.
– Laitteeseen liitetyn kytkimen painallus käynnistää
automaattisen askelluksen ja toinen painallus
ilmaisee valinnan.
– Askelluksen osoittimena voi olla taustavalo tai
muu näkyvä merkki viestiruudukossa.
– Askellus voi perustua myös käyttäjälle
tarjottavaan äänitukeen; tällöin laite toistaa
puheena kunkin viestiruudun sisällön.
12. Nauhoitetut puheviestit vai
kirjoittaminen
• Silloin kun viestien kirjoittaminen ei onnistu,
puhelaitteella toistetaan siihen ennalta
nauhoitettuja puheviestejä.
• Jos kirjoittaminen onnistuu, näppäimistöllä
varustetut kommunikointilaitteet antavat
käyttäjälleen lähes rajattomat viestimisen
mahdollisuudet.
• Kirjoittamiseen perustuvat laitteet sisältävät
usein myös puhesyntetisaattorin.
13. Modernit ratkaisut, matka-
viestimet ja puhelaitteet sekä
kytkimet tai kauko-ohjaimet
yhdessä
• Yhä enemmän markkinoille on tullut myös
puhelaitteita, jotka toimivat samalla ohjaimina
kytkinohjattaville tai kauko-ohjauksella toimiville
laitteille. Viestiruudun painaminen käynnistää esim.
lelun ja toistaa sille nauhoitetun viestin tai äänen.
– Puhelaitteen ja kauko-ohjaimen yhdistelmä vähentää
laitemäärää, kun samalla laitteella voi kommunikoida ja
toisaalta ohjata kodin elektroniikkaa.
• Samoin modernit matkapuhelimet, PDA-laitteet ja
taskutietokoneet ovat aivan uudentyyppinen DfA
(Design For All) -suunnittelun mukainen alusta
kommunikaatiolaitteille.
14. Viestien henkilökohtaiseksi
tekeminen
• Kommunikoinnin apuvälineisiin viestit
on tärkeää koota yhdessä laitetta
käyttävän ihmisen kanssa
• Viestejä nauhoitettaessa puheääneksi
tulee valita käyttäjän ikää ja
sukupuolta edustava henkilö ja
• viestit tulee esittää minä-muodossa.
15. Puheen voima…
• Puheena tuotettu viesti herättää
kommunikointikumppanin huomion
toisella tavoin kuin kuvan tai sanan
osoittaminen kommunikointitaulusta.
• Lilienfeld ym. (2002) huomasivat ääntä
tuottavan laitteen herättävän
vastaanottajassa suopeamman
vastaanoton, kuin äänettömän.
16. …ja rajoitukset
• Puhelaitteella kommunikointi ei voi
luonnollisestikaan täysin korvata
puhetta, eikä siltä myöskään voida
odottaa samanlaista ilmaisemisen
vapautta kuin puhumiselta,
kirjoittamiselta tai viittomiselta.
• On tärkeää, että laitteen käyttäjä voi
tarvittaessa ilmaista esim.: "ei löydy
tästä" tai "jotain muuta".
17. …ja rajoitukset
• Puhelaitteeseen ei myöskään voida tallentaa
etukäteen yksilön jokapäiväisiä toiveita
edes lyhyeltäkään ajalta
• Laitteen avulla puhevammainen ihminen ei
voi ilmaista toiveita ja ajatuksiaan siten, kuin
ne hän ne mielessään kokee, sillä
puhelaitteen viestissä kuuluu aina sen
henkilön ”sävy”, joka on tekstin laitteeseen
nauhoittanut (Pulli, 2009).
18. …mutta…
• Elektronisia kommunikoinnin
apuvälineitä käyttävien CP-vammaisten
nuorten aikuisten yksinäisyyttä
tutkineet Cooper ym. (2009) katsovat
apulaitteiston ja siihen liittyvän
teknologian olevan avaintekijöitä, kun
halutaan estää käyttäjän eristäytymistä
muusta yhteisöstä.
23. Usean viestin laitteet
• •Usean viestin laitteissa viestimäärä voi
vaihdella kahdesta viestistä jopa tuhansiin
viesteihin.
• Viestimäärään vaikuttavat laitteen
muistikapasiteetti, viestiruutujen ja tasojen
lukumäärä sekä mahdollisuus tallentaa
peräkkäisiä viestejä
• Tasollisuus aina laitteen viestikapasiteettia
ja siten käyttömahdollisuuksia eri
tilanteissa
– tarjoaa mahdollisuuden luoda sanastoja
tilannekohtaisesti
• Laitteessa voi olla erikseen esimerkiksi
kauppa-tai kahvila-asioinnissa tarvittavia
ilmaisuja tai pelien pelaamisessa
käytettäviä ilmaisuja.
28. Nauhoitetut puheviestit vai
kirjoittaminen
• Silloin kun viestien kirjoittaminen ei
onnistu,puhelaitteella toistetaan siihen
ennalta nauhoitettuja puheviestejä
• Jos kirjoittaminen onnistuu, näppäimistöllä
varustetut kommunikointilaitteet antavat
käyttäjälleen lähes rajattomat viestimisen
mahdollisuudet
• Kirjoittamiseenperustuvat laitteet sisältävät
usein myös puhesyntetisaattorin.
29. Tietokone kommunikaattorina
• Tietokonepohjainen
kommunikoinnin apuväline
• Kokonaisuuteen kuuluu
tietokoneen lisäksi
kommunikointi- tai
kirjoitusohjelma,
puhesynteesiohjelma tai
digitaalinen puhe sekä
yksilöllinen
ohjausjärjestelmä.
• Esim ilmainen Click-N-type
-näppäimistö.
30. AAC is not magic!
Just like a piano alone doesn’t make a
pianist, nor does a basketball make an
athlete. Likewise, an AAC device alone
doesn’t make one a competent, proficient
communicator. (Beukelman, 1991). Those
who rely on AAC strategies begin as AAC
novices and evolve in competence to
become AAC experts with appropriate
SUPPORT, INSTRUCTION, PRACTICE,
and ENCOURAGEMENT.
Andrus, J. (n.d.). Introduction to augmentative and alternative communication (AAC).
Retrieved from http://www.uatpat.org/resources/training/AAC%20Devices%20Training.ppt
31. Lähteet ja kirjallisuutta
• Andrus, J. (n.d.). Introduction to augmentative and alternative
communication (AAC). from http://www.uatpat.org/resources/training/AAC
%20Devices%20Training.ppt
• Beck, A. R., Bock, S., Thompson, J. R., & Kosuwan, K. (2002). Influence of
communicative competence and Augmentative and Alternative
Communication technique on children's attitudes toward a peer who uses
AAC. Augmentative and Alternative Communication, 18(4), 217 - 227.
• Beukelman, D. R. (1987). When you have a hammer, everything looks like
a nail. Augmentative and Alternative Communication, 3(2), 94 – 96.
• Cooper, L., Balandin, S., & Trembath, D. (2009). The Loneliness
Experiences of Young Adults with Cerebral Palsy who use Alternative and
Augmentative Communication. Augmentative and Alternative
Communication, 25(3), 154 – 164.
32. Lähteet ja kirjallisuutta
• Lehtonen, M., Ruokamo, H., Page, T., & Hepburn, M. (2006, 15.9.). MobIT:
Empowering media environment for all? Paper presented at the
International Design for All Conference, University of Lapland.
• Light, J., & Drager, K. (2007). AAC technologies for young children with
complex communication needs: State of the science and future research
directions. Augmentative and Alternative Communication, 23(3), 204 - 216.
• Lilienfeld, M., & Alant, E. (2002). Attitudes of children toward an unfamiliar
peer using an AAC device with and without voice output. Augmentative and
Alternative Communication, 18(2), 91 - 101.
• Lund, S. K., & Light, J. (2007). Long-term outcomes for individuals who use
augmentative and alternative communication: Part III - contributing factors.
Augmentative and Alternative Communication, 23(4), 323 - 335.
33. Lähteet ja kirjallisuutta
• Lund, S. K., & Light, J. (2007). Long-term outcomes for individuals who use
augmentative and alternative communication: Part II - communicative
interaction. Augmentative and Alternative Communication, 23(1), 1 – 15.
• Pulli, T. (2008, 19.9.). Kommunikointilaitteet. Osoitteesta:
http://papunet.net/yleis/apuvalineet/kommunikoinnin-apuvalineet/laitteet.html
• Shepherd, T. A., Campbell, K. A., Renzoni, A. M., & Sloan, N. (2009).
Reliability of Speech Generating Devices: A 5-Year Review. Augmentative
and Alternative Communication, 25(3), 145 – 153.