SlideShare una empresa de Scribd logo
1 de 99
Descargar para leer sin conexión
Delfoi, skenaariot ja ennakointi Mamk 15.9.2009 Hannu Linturi
Teemat ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],Delfoin käyttö Mamkissa?
TULEVAISUDEN  TUTKIMUSKESKUS
TULEVAISUDEN  VERKOSTOAKATEMIA
TULEVAISUDEN  TUTKIMUKSEN SEURA
Tofflerilaiset aikakaudet
Enemmän enemmästä Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna INDUSTRIALISMI Teollinen yhteiskunta Enemmän ja parempaa vähemmästä Myöhäisteollinen murrosaika INFORMATIONALISMI Tieto-yhteiskunta Verkosto-yhteiskunta ? Tuotannon  periaate Yhteiskunnan  toimintalogiikka Yhteiskunnan  malli Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002 Murroksen kehityskaari  n. 1970 n. 2020-40
Soft Systems Methodology Peter Checkland, Soft Systems Methodology http://members.tripod.com/SSM_Delphi/ssm4.html
Tulevassa olevan oppiminen Valistuksen aikana tuumittiin, että oppiminen on tietojen haltuunottoa. Ajattelun takana on käsitys, että tieto on jossain olemassa ja joku voi siirtää sitä toisen päähän, jolla tietoa ei vielä ole. ” Tänään tämä ei riitä. Vaikka oppimisessa suurin osa on olemassa olevan omaksumista, merkittävä osa oppimisesta alkaa olla tulevan luomista eli tulemassa olevan oppimista. Ihmiselle on sama, oppiiko hän jotain, mitä ei vielä itse tiedä, vai jotain sellaista, mitä ei kukaan tiedä. Oppimisessa on kyse tulevan toiminnan tilan hahmottamisesta .”  Ilkka Tuomi 1999  Kotisivu http://www.meaningprocessing.com/  2009
Paolo Freire ja ajan teemat Teemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykenee ratkaisemaan aikakauden teemat ja integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät. Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki. Paolo Freire 1970-luvun alussa
Futurologia Eleonara Masini (1998) jakaa futurologian kolmeen tutkimusalueeseen. Nämä ovat  futures study  eli tulevaisuuden tutkimus (erikseen kirjoitettuna),  futures research  eli tulevaisuudentutkimus (yhteen kirjoitettuna) ja erityisesti ranskankielisellä alueella käytetty  prospective study  eli prospektiivinen tutkimus. Viimeisessä pyritään menneisyyden ymmärtämisen kautta tunnistamaan ja valitsemaan nykyisyydessä joukko todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia.  Tulevaisuudentutkimus ( futures research ) tarkoittaa yksinkertaisesti suuntautumista tulevaisuuden tietämiseen ja ymmärtämiseen, ja tulevaisuuden tutkimus ( futures study ) sellaista tietotoimintaa, joka kattaa kaikki tulevaisuuden intuitiivisen katsomisen, ennustamisen ja inventoinnin muodot utopioista profetioihin.  Masini, E. (1998) Futures Research and Sociological Analysis. A draft of discussion.  The XIV World Congress of Sociology. The International Sociological Association. RC07 Futures Research.  July 16-August 1, 1998. Montreal.  Canada.
Teemat ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Tulevaisuusmetodit Futu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti ( normative ) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila ( futurible ) on sekä  haluttava  että  mahdollinen . Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön ( exploratory ) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia.  Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia ( qualitative ) tai määrällisiä ( quantitative ). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa ( technology forecasting ).  Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series.  Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.
Futures Research Methodology V2.0 ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Delfoi -metodi ,[object Object],[object Object],[object Object],Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi
Tunnusmerkit ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Prosessi ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Variaatioita ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Disaggregative Delphi P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005 Delphi features Traditional Disaggregative ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],Best argument wins Anonymity of arguments Multiple rounds ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],Consensus Accurate prediction Median & quartiles ANOVA between rounds Dissensus Alternative scenarios All responses eg. Cluster analysis ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],Individual expert Anonymity Questionnaire Passive Interest group No anonymity Questionnaire & interview Active
Real Time Delphi (or RT Delphi) ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Education and Learning: Possibilities by 2030 Possible Development  Likelihood by 2030 (%)  ,[object Object],[object Object],Likelihood by 2030  The average group answer: 63.6  Respondents: 189  ,[object Object],[object Object],Likelihood by 2030  The average group answer: 72.7  Respondents: 181  ,[object Object],[object Object],Likelihood by 2030  The average group answer: 65.0  Respondents: 179
The Matrix Criteria in this row Average judgments  of the group Number of responses so far Drop down menu Your response;  Place for you to enter  reasons and see others Alternate solutions all remaining rows Red cells mean  big difference CODE Criteria >>> Quality Feasibility Weights >>> Avg.: 2 Responses: 25   2 Rationale   Avg.: 2 Responses: 23   2 Rationale   Proposed Decision 1…N   Avg.: 6 Responses: 24   5 Rationale   Avg.: 8 Responses: 25   6 Rationale
Kiistakysymys ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005
Väite, arvio ja perustelu ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Delphi approaches P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005 Interest of knowledge Method, eg. Timing of investments Estimate a year when something happens New innovations Open question for new technologies Scenarios for ’old’ issues Give background data from the past and draw a line to the future Policy Delphi Probable and preferred future Argument Delphi Make them argue
Paneli ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
What will you do  with the gathered data? ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
Delfoi –kehittäjäyhteisö
eDelfoi 3.0
eDelfoi 3.0
 
 
The Wisdom of Crowds ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Kaksinpuhelu, vuoropuhelu, keskustelumuotoinen kirjallinen tuotos (Uusi sivistyssanakirja 1998) Kun dialogi määritellään vuoropuheluksi voidaan todeta dialogin tähtäävän yhteiseen toimintaan löydettyjen päämäärien realisoimiseksi ja esteiden raivaamiseksi muodostaen parhaimmillaan tasa-arvoisen suhteen ihmisten välille (Aarnio 1999).  Totuus saavutetaan, kunhan asioista keskustellaan järkiperäisesti ja tarpeeksi kauan. (Habermas) Avoin keskusteleminen kohottaa argumentaation tasoa ja dialektista logiikkaa seuraten nostaa ymmärryksen pelkkiä puheakteja syvemmäksi synteesiksi. Vuorovaikutus muuttaa väistämättömästi ihmisten persoonaa. Tuloksena ei ole kaksi yksilöä vaan eräänlainen dyadi, jossa ihmiset muodostavat yhteisen persoonan: Minä–Sinän ( Ich–Du ) (Buber) Osapuolet ovat joka hetki valmiita luopumaan omista premisseistään. (Olavi Kivalo)
[object Object],[object Object],[object Object]
Definition of a Scenario: ,[object Object]
Classic Herman Kahn Scenarios ,[object Object],[object Object],[object Object]
“ Scenario Space” Defined by Axes Axes Define “Scenario Space” Global Political Stability Global Political Turmoil Many HighTech Breakthroughs Scenario 1 Scenario 2 Few HighTech Breakthroughs Scenario 3 Scenario 4
Teemat ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Valtavirta ja vaihtoehdot  – metsäsektorin strategiset valinnat Suomessa Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto
[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007 Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin Globaalikehityksen  ennakointi  Analyysi Suomen metsäsektorin  menestystekijöistä  Globalisaatio- skenaariot S1..S4 Metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja  tulevaisuudessa M1 .. Mn Delfoi-kysely (tulevaisuus) Haastattelut,  selvitykset ym. (ennen ja nyt)
Laaja ja asiantunteva joukko ihmisiä metsäalan sisältä ja liepeiltä osallistui aktiivisesti delfoi-kyselyyn  ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
 
Rohkeat panostukset   nostivat Suomen metsäsektorin  johtavaan asemaan 1980-90-luvuilla Missä nyt mättää – purevatko omat koirat, netti, jenkit vai kiinalaiset? ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.
Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä?   (delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa)
MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA?  - alan  uusiutumisen esteitä  Suomessa: Y rityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia  ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katetta Julkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille,  ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasva   Metsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista,  joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki on Metsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä  uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä  Välitilinpäätös uusiutumisesta:   Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja maustein Suurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla
Maailman ja metsäalan tuleva kehitys:  paljon   epävarmuutta ja yllätystekijöitä ilmassa   ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Kotipesä  (eristäytyminen) Maailmanparlamentti  (globaali sopimuksellisuus) McWorld  (taloudellinen avoimuus) Zapatista  (tempoilevuus)
 
Tarve uudistaa metsäsektoria suuri Tarve uudistaa metsäsektoria pieni Näkökulma metsäsektoriin yhteiskunnallinen Näkökulma metsäsektoriin liiketaloudellinen Maltilliset kehittäjät:   maailma on kova, mutta  ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksia Suomi-vetoiset säilyttäjät:   toiminta  maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissä Moniarvoiset:   kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja  tuotteiden pitää olla pitkäikäisiä Markkinahenkiset uudistajat:  metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski.
Eri kehityskuluista löytyy samojakin tekijöitä Onko Suomella ja metsäsektorilla malttia varautua? ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
HSE: Cemat
“ Tärkeintä ei ole päämäärä  vaan liike(nne)”
GDP, Road traffic and CO 2   from road traffic in Finland in  1970-1996.  How about the future? P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
Fourteen interest groups ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
Delphi with two rounds ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
Feedback in the case P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
Arguments … ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
…  arguments … ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
… arguments ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
Cluster analysis ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
Lisätään talouskasvu … 14.09.09 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
+ lin. ekstrapolointi … 14.09.09 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
+ eksp. ekstrapolointi … 14.09.09 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
+ ilmastotavoite  (IPCC 2007)  14.09.09 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
+ pitkä aikasarja 1860-2050 … 14.09.09 öljy Source: CDIAC & IEA & IPCC
Tarttis tehrä jotain  mutta mitä? ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],14.09.09 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne) P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
Mamk Delphi
SWOT ja painotukset DELFOI  INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN Tekijät Strategiat Vahvuudet MENESTYS-TEKIJÄT Heikkoudet KAPEIKKO-TEKIJÄT Mahdollisuudet MENESTYS-STRATEGIA KEHITTÄMIS-STRATEGIA Uhat (X) X -STRATEGIA ELIMINOINTI-STRATEGIA
SWOT-innovaatio ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],DELFOI  INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN
VAHVUUDET:  2. SWOT-kierros DELFOI  INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN
 
Suomen polku 1997
Suomen polku 2007
Tietoyhteiskunta ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Tietoyhteiskunta
[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],Elinikäinen oppiminen
Elinikäinen oppiminen
[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],Avaintaidot
Avaintaidot
Sivistys
Viestintäympäristö
Teemat ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
 
 
 
 
 
 
Teemat ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],Asiantuntijuus?
Tulevaisuustermit ja -metodit MEGATRENDIT ILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSET ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Arvauksia oppimisen  lähitulevaisuuteen … ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
 
” Tower of Test and Generate” Daniel C. Dennettin evoluutiotorni
Herakleitos (535-474 eaa) ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]

Más contenido relacionado

Similar a Mamk Delphi

Ot barometri-oph-2011
Ot barometri-oph-2011Ot barometri-oph-2011
Ot barometri-oph-2011Hannu Linturi
 
Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö
Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö
Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö Jari Laru
 
Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015
Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015
Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015Hannu Linturi
 
Vapaan sivistystyön skenaariot
Vapaan sivistystyön skenaariotVapaan sivistystyön skenaariot
Vapaan sivistystyön skenaariotHannu Linturi
 
Delfoi-koulutus OPH:ssa
Delfoi-koulutus OPH:ssaDelfoi-koulutus OPH:ssa
Delfoi-koulutus OPH:ssaHannu Linturi
 
Delfoi-asiantuntijuus
Delfoi-asiantuntijuusDelfoi-asiantuntijuus
Delfoi-asiantuntijuusHannu Linturi
 
Werstaan vammaisnäyttelyn yleisötutkimus
Werstaan vammaisnäyttelyn yleisötutkimusWerstaan vammaisnäyttelyn yleisötutkimus
Werstaan vammaisnäyttelyn yleisötutkimusoutiugas
 
eDelfoi ja ennakointi (OPH)
eDelfoi ja ennakointi (OPH)eDelfoi ja ennakointi (OPH)
eDelfoi ja ennakointi (OPH)Hannu Linturi
 
Delfoi -paneelin ryhmäaktivointi
Delfoi -paneelin ryhmäaktivointiDelfoi -paneelin ryhmäaktivointi
Delfoi -paneelin ryhmäaktivointiHannu Linturi
 
Ot barometri-oph-030510
Ot barometri-oph-030510Ot barometri-oph-030510
Ot barometri-oph-030510Hannu Linturi
 
2000-luvun taidot ja opettajan roolin muutos.
2000-luvun taidot ja opettajan roolin muutos. 2000-luvun taidot ja opettajan roolin muutos.
2000-luvun taidot ja opettajan roolin muutos. Jari Laru
 
Design-suuntautunut pedagogiikka laajentuvissa oppimisen ympäristöissä ja –yh...
Design-suuntautunut pedagogiikka laajentuvissa oppimisen ympäristöissä ja –yh...Design-suuntautunut pedagogiikka laajentuvissa oppimisen ympäristöissä ja –yh...
Design-suuntautunut pedagogiikka laajentuvissa oppimisen ympäristöissä ja –yh...Henriikka Vartiainen
 

Similar a Mamk Delphi (20)

Ot barometri-oph-2011
Ot barometri-oph-2011Ot barometri-oph-2011
Ot barometri-oph-2011
 
Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö
Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö
Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö
 
Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015
Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015
Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015
 
Vapaan sivistystyön skenaariot
Vapaan sivistystyön skenaariotVapaan sivistystyön skenaariot
Vapaan sivistystyön skenaariot
 
Delfoi-koulutus OPH:ssa
Delfoi-koulutus OPH:ssaDelfoi-koulutus OPH:ssa
Delfoi-koulutus OPH:ssa
 
Delfoi-asiantuntijuus
Delfoi-asiantuntijuusDelfoi-asiantuntijuus
Delfoi-asiantuntijuus
 
Tulevaisuus 4.0
Tulevaisuus 4.0Tulevaisuus 4.0
Tulevaisuus 4.0
 
Tulevaisuus 4.0
Tulevaisuus 4.0Tulevaisuus 4.0
Tulevaisuus 4.0
 
Tulevaisuus 4.0
Tulevaisuus 4.0Tulevaisuus 4.0
Tulevaisuus 4.0
 
G kampustelua
G kampusteluaG kampustelua
G kampustelua
 
Werstaan vammaisnäyttelyn yleisötutkimus
Werstaan vammaisnäyttelyn yleisötutkimusWerstaan vammaisnäyttelyn yleisötutkimus
Werstaan vammaisnäyttelyn yleisötutkimus
 
eDelfoi ja ennakointi (OPH)
eDelfoi ja ennakointi (OPH)eDelfoi ja ennakointi (OPH)
eDelfoi ja ennakointi (OPH)
 
Delfoi -paneelin ryhmäaktivointi
Delfoi -paneelin ryhmäaktivointiDelfoi -paneelin ryhmäaktivointi
Delfoi -paneelin ryhmäaktivointi
 
Tutu Delfoi
Tutu DelfoiTutu Delfoi
Tutu Delfoi
 
Ot barometri-oph-030510
Ot barometri-oph-030510Ot barometri-oph-030510
Ot barometri-oph-030510
 
2000-luvun taidot ja opettajan roolin muutos.
2000-luvun taidot ja opettajan roolin muutos. 2000-luvun taidot ja opettajan roolin muutos.
2000-luvun taidot ja opettajan roolin muutos.
 
Design-suuntautunut pedagogiikka laajentuvissa oppimisen ympäristöissä ja –yh...
Design-suuntautunut pedagogiikka laajentuvissa oppimisen ympäristöissä ja –yh...Design-suuntautunut pedagogiikka laajentuvissa oppimisen ympäristöissä ja –yh...
Design-suuntautunut pedagogiikka laajentuvissa oppimisen ympäristöissä ja –yh...
 
Maakuntaliitto 2030
Maakuntaliitto 2030Maakuntaliitto 2030
Maakuntaliitto 2030
 
Tulevaisuus 4.0
Tulevaisuus 4.0Tulevaisuus 4.0
Tulevaisuus 4.0
 
Sotunki 2011
Sotunki 2011Sotunki 2011
Sotunki 2011
 

Más de Hannu Linturi

XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018Hannu Linturi
 
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessa
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessaeDelphi-prosessi neljässä vaiheessa
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessaHannu Linturi
 
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissa
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissaDARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissa
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissaHannu Linturi
 
TVA: teesi, paneeli ja manageri
TVA:  teesi, paneeli ja manageriTVA:  teesi, paneeli ja manageri
TVA: teesi, paneeli ja manageriHannu Linturi
 
TVA: teesi, paneeli ja manageri
TVA:  teesi, paneeli ja manageriTVA:  teesi, paneeli ja manageri
TVA: teesi, paneeli ja manageriHannu Linturi
 
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-caseTVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-caseHannu Linturi
 
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-caseTVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-caseHannu Linturi
 
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojaksoTVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojaksoHannu Linturi
 
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA:  oppimisen tulevaisuuksissa-opintojaksoTVA:  oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojaksoHannu Linturi
 

Más de Hannu Linturi (20)

Delfoi-pedagogiikka
Delfoi-pedagogiikkaDelfoi-pedagogiikka
Delfoi-pedagogiikka
 
Delfoi-pedagogiikka
Delfoi-pedagogiikkaDelfoi-pedagogiikka
Delfoi-pedagogiikka
 
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018
 
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessa
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessaeDelphi-prosessi neljässä vaiheessa
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessa
 
OEF-skenaariot 2035
OEF-skenaariot 2035OEF-skenaariot 2035
OEF-skenaariot 2035
 
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissa
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissaDARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissa
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissa
 
TVA-paja 24.03.2017
TVA-paja 24.03.2017TVA-paja 24.03.2017
TVA-paja 24.03.2017
 
TVA-paja 24.03.2017
TVA-paja 24.03.2017TVA-paja 24.03.2017
TVA-paja 24.03.2017
 
TVA: eDelphi 2017
TVA: eDelphi 2017TVA: eDelphi 2017
TVA: eDelphi 2017
 
TVA: eDelphi 2017
TVA: eDelphi 2017TVA: eDelphi 2017
TVA: eDelphi 2017
 
TVA: teesi, paneeli ja manageri
TVA:  teesi, paneeli ja manageriTVA:  teesi, paneeli ja manageri
TVA: teesi, paneeli ja manageri
 
TVA: teesi, paneeli ja manageri
TVA:  teesi, paneeli ja manageriTVA:  teesi, paneeli ja manageri
TVA: teesi, paneeli ja manageri
 
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-caseTVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
 
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-caseTVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
 
TVA: Dynamo-case
TVA: Dynamo-caseTVA: Dynamo-case
TVA: Dynamo-case
 
TVA: Dynamo-case
TVA:  Dynamo-caseTVA:  Dynamo-case
TVA: Dynamo-case
 
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojaksoTVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
 
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA:  oppimisen tulevaisuuksissa-opintojaksoTVA:  oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
 
Humak 2017
Humak 2017Humak 2017
Humak 2017
 
Xamk 2017-avaus
Xamk 2017-avausXamk 2017-avaus
Xamk 2017-avaus
 

Mamk Delphi

  • 1. Delfoi, skenaariot ja ennakointi Mamk 15.9.2009 Hannu Linturi
  • 2.
  • 3.
  • 8. Enemmän enemmästä Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna INDUSTRIALISMI Teollinen yhteiskunta Enemmän ja parempaa vähemmästä Myöhäisteollinen murrosaika INFORMATIONALISMI Tieto-yhteiskunta Verkosto-yhteiskunta ? Tuotannon periaate Yhteiskunnan toimintalogiikka Yhteiskunnan malli Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002 Murroksen kehityskaari n. 1970 n. 2020-40
  • 9. Soft Systems Methodology Peter Checkland, Soft Systems Methodology http://members.tripod.com/SSM_Delphi/ssm4.html
  • 10. Tulevassa olevan oppiminen Valistuksen aikana tuumittiin, että oppiminen on tietojen haltuunottoa. Ajattelun takana on käsitys, että tieto on jossain olemassa ja joku voi siirtää sitä toisen päähän, jolla tietoa ei vielä ole. ” Tänään tämä ei riitä. Vaikka oppimisessa suurin osa on olemassa olevan omaksumista, merkittävä osa oppimisesta alkaa olla tulevan luomista eli tulemassa olevan oppimista. Ihmiselle on sama, oppiiko hän jotain, mitä ei vielä itse tiedä, vai jotain sellaista, mitä ei kukaan tiedä. Oppimisessa on kyse tulevan toiminnan tilan hahmottamisesta .” Ilkka Tuomi 1999 Kotisivu http://www.meaningprocessing.com/ 2009
  • 11. Paolo Freire ja ajan teemat Teemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykenee ratkaisemaan aikakauden teemat ja integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät. Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki. Paolo Freire 1970-luvun alussa
  • 12. Futurologia Eleonara Masini (1998) jakaa futurologian kolmeen tutkimusalueeseen. Nämä ovat futures study eli tulevaisuuden tutkimus (erikseen kirjoitettuna), futures research eli tulevaisuudentutkimus (yhteen kirjoitettuna) ja erityisesti ranskankielisellä alueella käytetty prospective study eli prospektiivinen tutkimus. Viimeisessä pyritään menneisyyden ymmärtämisen kautta tunnistamaan ja valitsemaan nykyisyydessä joukko todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia. Tulevaisuudentutkimus ( futures research ) tarkoittaa yksinkertaisesti suuntautumista tulevaisuuden tietämiseen ja ymmärtämiseen, ja tulevaisuuden tutkimus ( futures study ) sellaista tietotoimintaa, joka kattaa kaikki tulevaisuuden intuitiivisen katsomisen, ennustamisen ja inventoinnin muodot utopioista profetioihin. Masini, E. (1998) Futures Research and Sociological Analysis. A draft of discussion. The XIV World Congress of Sociology. The International Sociological Association. RC07 Futures Research. July 16-August 1, 1998. Montreal. Canada.
  • 13.
  • 14. Tulevaisuusmetodit Futu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti ( normative ) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila ( futurible ) on sekä haluttava että mahdollinen . Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön ( exploratory ) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia. Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia ( qualitative ) tai määrällisiä ( quantitative ). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa ( technology forecasting ). Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series. Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.
  • 15.
  • 16.
  • 17.
  • 18.
  • 19.
  • 20.
  • 21.
  • 22.
  • 23. The Matrix Criteria in this row Average judgments of the group Number of responses so far Drop down menu Your response; Place for you to enter reasons and see others Alternate solutions all remaining rows Red cells mean big difference CODE Criteria >>> Quality Feasibility Weights >>> Avg.: 2 Responses: 25 2 Rationale Avg.: 2 Responses: 23 2 Rationale Proposed Decision 1…N Avg.: 6 Responses: 24 5 Rationale Avg.: 8 Responses: 25 6 Rationale
  • 24.
  • 25.
  • 26. Delphi approaches P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005 Interest of knowledge Method, eg. Timing of investments Estimate a year when something happens New innovations Open question for new technologies Scenarios for ’old’ issues Give background data from the past and draw a line to the future Policy Delphi Probable and preferred future Argument Delphi Make them argue
  • 27.
  • 28.
  • 32.  
  • 33.  
  • 34.
  • 35. Kaksinpuhelu, vuoropuhelu, keskustelumuotoinen kirjallinen tuotos (Uusi sivistyssanakirja 1998) Kun dialogi määritellään vuoropuheluksi voidaan todeta dialogin tähtäävän yhteiseen toimintaan löydettyjen päämäärien realisoimiseksi ja esteiden raivaamiseksi muodostaen parhaimmillaan tasa-arvoisen suhteen ihmisten välille (Aarnio 1999). Totuus saavutetaan, kunhan asioista keskustellaan järkiperäisesti ja tarpeeksi kauan. (Habermas) Avoin keskusteleminen kohottaa argumentaation tasoa ja dialektista logiikkaa seuraten nostaa ymmärryksen pelkkiä puheakteja syvemmäksi synteesiksi. Vuorovaikutus muuttaa väistämättömästi ihmisten persoonaa. Tuloksena ei ole kaksi yksilöä vaan eräänlainen dyadi, jossa ihmiset muodostavat yhteisen persoonan: Minä–Sinän ( Ich–Du ) (Buber) Osapuolet ovat joka hetki valmiita luopumaan omista premisseistään. (Olavi Kivalo)
  • 36.
  • 37.
  • 38.
  • 39. “ Scenario Space” Defined by Axes Axes Define “Scenario Space” Global Political Stability Global Political Turmoil Many HighTech Breakthroughs Scenario 1 Scenario 2 Few HighTech Breakthroughs Scenario 3 Scenario 4
  • 40.
  • 41. Valtavirta ja vaihtoehdot – metsäsektorin strategiset valinnat Suomessa Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto
  • 42.
  • 43. Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007 Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin Globaalikehityksen ennakointi Analyysi Suomen metsäsektorin menestystekijöistä Globalisaatio- skenaariot S1..S4 Metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa M1 .. Mn Delfoi-kysely (tulevaisuus) Haastattelut, selvitykset ym. (ennen ja nyt)
  • 44.
  • 45.  
  • 46.
  • 47. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.
  • 48. Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä? (delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa)
  • 49. MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA? - alan uusiutumisen esteitä Suomessa: Y rityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katetta Julkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasva Metsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki on Metsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä Välitilinpäätös uusiutumisesta: Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja maustein Suurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla
  • 50.
  • 51. Kotipesä (eristäytyminen) Maailmanparlamentti (globaali sopimuksellisuus) McWorld (taloudellinen avoimuus) Zapatista (tempoilevuus)
  • 52.  
  • 53. Tarve uudistaa metsäsektoria suuri Tarve uudistaa metsäsektoria pieni Näkökulma metsäsektoriin yhteiskunnallinen Näkökulma metsäsektoriin liiketaloudellinen Maltilliset kehittäjät: maailma on kova, mutta ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksia Suomi-vetoiset säilyttäjät: toiminta maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissä Moniarvoiset: kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja tuotteiden pitää olla pitkäikäisiä Markkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski.
  • 54.
  • 56. “ Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)”
  • 57. GDP, Road traffic and CO 2 from road traffic in Finland in 1970-1996. How about the future? P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
  • 58.
  • 59.
  • 60. Feedback in the case P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
  • 61.
  • 62.
  • 63.
  • 64.
  • 65. Lisätään talouskasvu … 14.09.09 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
  • 66. + lin. ekstrapolointi … 14.09.09 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
  • 67. + eksp. ekstrapolointi … 14.09.09 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
  • 68. + ilmastotavoite (IPCC 2007) 14.09.09 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
  • 69. + pitkä aikasarja 1860-2050 … 14.09.09 öljy Source: CDIAC & IEA & IPCC
  • 70.
  • 72. SWOT ja painotukset DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN Tekijät Strategiat Vahvuudet MENESTYS-TEKIJÄT Heikkoudet KAPEIKKO-TEKIJÄT Mahdollisuudet MENESTYS-STRATEGIA KEHITTÄMIS-STRATEGIA Uhat (X) X -STRATEGIA ELIMINOINTI-STRATEGIA
  • 73.
  • 74. VAHVUUDET: 2. SWOT-kierros DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN
  • 75.  
  • 78.
  • 80.
  • 82.
  • 86.
  • 87.  
  • 88.  
  • 89.  
  • 90.  
  • 91.  
  • 92.  
  • 93.
  • 94.
  • 95.
  • 96.
  • 97.  
  • 98. ” Tower of Test and Generate” Daniel C. Dennettin evoluutiotorni
  • 99.

Notas del editor

  1. Fenomenologiasta peräisin oleva ajatus: ihminen ja ympäristö ovat sidoksissa toisiinsa. Fenomenologien mukaan itseä ja maailmaa ei voida mielekkäästi erottaa toisistaan. Ihmisen on kuuluttava fysikaaliseen maailmaan tullakseen itseksi, joka kykenee määrittelemään itseään itseensä viitaten eli reflektiivisesti.
  2. TEOLLISUUS Teollinen aikakausi omine ideoineen käynnistyi ensin hiljalleen industrialismina kiihtyäkseen 1700 –luvun Keski-Englannista alkaen useiden innovaatioiden kautta ympäri maailmaa. Veturina olivat luonnon raaka-aineiden hyödyntämiseen ja jalostamiseen liittyvät koneinnovaatiot ja energiamuodot, jotka mahdollistavat tehokkaan konetyön ja teollisen tavarantuotannon myös logistisesti eli tavaran jakelun. Ajan teemojen ja rationaliteetin täyttyminen näkyy esimerkiksi siinä, kun maanviljelys muuttuu teollisuudeksi. Sama koskee myös oppimisen instituutioita. Oppi kaikelle kansalle, teollisesti monistaen ja kustannustehokkaasti standardoiden! Oppimisen logiikka kumpuaa yhä tehokkaammin tuotannon ja kuluttamisen logiikasta! INFORMAATIOMURROS Informaatiomurroksen piirteet nousevat siitä, että teollisen logiikan keinot on käytetty loppuun. Aika on täyttynyt eikä niistä ideoista nouse enää merkittävää kilpailu- ja kelpoisuusetua kenellekään. Uusi rationaliteetti syntyy haastavista ideoista. Siitä kuka kykenee jauhamaan informaatiosta uutta tietoa ja merkityksiä. Sahojen ja paperitehtaiden sijalle nousevat tietotehtaat ja tiedonjalostuksen verstaat, joista nousee uutta kelpoisuutta. Paperikoneen rinnalle kehittyvät metodit, joilla informaatio jalostuu tiedoksi ja ymmärrykseksi. Eräässä mielessä myöhemmin esiteltävät tulevaisuusmetodit ovat juuri niitä.
  3. 1 Hello: hannu.linturi@ofw.fi Study: Education Education and Learning: Possibilities by 2030 A Millennium s Project Real Time Delphi Study THE TIME LIMIT FOR THIS STUDY HAS PASSED. YOU ARE INVITED TO REVIEW THE INPUTS HERE BUT NEW RESPONSES WILL NOT BE ENTERED INTO THE DATABASE. By pass introduction Introduction You do not have to complete this questionnaire in one visit. When you return to the questionnaire you will see your previous answers and may change them if you wish. You are encouraged to return to this questionnaire several times before the deadline of January 17, 2007. Focus This study requests that you provide judgments about important learning and educational possibilities over the next 25 years. The study is broad and all ideas are invited, even those that seem far out today but may become real in the next 25 years. As you will see the study includes the transfer of knowledge, improving intelligence, training, socialization, changes in technology, institutional change, and delivery methods. As you answer questions about the likelihood of future developments in the next 25 years, please consider what has happened in the last 25 years: the acceleration of systems that transfer information, growing knowledge of the functioning of the brain and the genetic basis for development. Things not dreamed of 25 years ago are commonplace today. You are encouraged to be adventurous in your thinking and speculate about the futures of education and learning that are based on an acceleration of today's acceleration. The Questionnaire Your answers will remain anonymous although your name will be listed as a participant. Please answer only those questions about which you feel comfortable. Leaving sections blank is acceptable. You will note that the column calling for your judgments has several entries: 1) A place for you to enter your estimate of the likelihood that a given educational or learning possibility will be in use at least experimentally by 2030, in formal or informal settings, in schools, on line, by business- or in modes we may not have yet thought of- somewhere in the world. Please enter a number between 0 and 100 which represents your judgment about the possibility's likelihood by 2030. 2) The current group average assessment of likelihood. 3) The number of responses received so far 4) A "click here" button that takes you to a second page where you can provide a variety of judgments about each possibility, and see a list of inputs provided by other participants. Finally A box at the bottom of the questionnaire invites your further suggestions. There are two ways to enter your answers. 1) You may enter your answers one at a time by pressing the "go" button in each cell or 2) you may press the "submit" button at the bottom of the form to enter your answers all at once. If you choose to enter your responses one cell at a time by pressing "go" in each cell, please make sure that new inputs in other cells have been entered or they will be lost. In either case, your answers will be entered immediately, and the form will return to your screen. When you see the form it will contain your answers, the group's answers will have been updated to include your estimate, and you may change your answers if you wish. Please return to the questionnaire often. When you come back you will to see how the group's answers have evolved and you will be able to change your answers if you wish. This questionnaire is not like questionnaires with which you may be familiar. You need not complete it all in one sitting. It will be available to you through January 17, 2007. Please remember to press SUBMIT at end of questionnaire. Questionnaire Number Possible Development Likelihood by 2030 (%) 1 National programs for improving collective intelligence Some richer as well as lower income countries have (by this year of 2030) made improving collective intelligence a national goal; this includes improving individual as well as intelligence for their nations-as-whole. Click here to see references Likelihood by 2030 The average group answer: 63.6 Respondents: 189 Comments on this possibility (page 2) click here Go
  4. Failures of crowd intelligence Surowiecki studies situations (such as rational bubbles ) in which the crowd produces very bad judgment, and argues that in these types of situations their cognition or cooperation failed because (in one way or another) the members of the crowd were too conscious of the opinions of others and began to emulate each other and conform rather than think differently. Although he gives experimental details of crowds collectively swayed by a persuasive speaker, he says that the main reason that groups of people intellectually conform is that the system for making decisions has a systematic flaw. Surowiecki asserts that what happens when the decision making environment is not set up to accept the crowd, is that the benefits of individual judgments and private information are lost, and that the crowd can only do as well as its smartest member, rather than perform better (as he shows is otherwise possible). Detailed case histories of such failures include: Too homogeneous Surowiecki stresses the need for diversity within a crowd to ensure enough variance in approach, thought process, and private information. Too centralized The Columbia shuttle disaster , which he blames on a hierarchical NASA management bureaucracy that was totally closed to the wisdom of low-level engineers. Too divided The U.S. Intelligence community failed to prevent the September 11, 2001 attacks partly because information held by one subdivision was not accessible by another. Surowiecki's argument is that crowds (of intelligence analysts in this case) work best when they choose for themselves what to work on and what information they need. (He cites the SARS -virus isolation as an example in which the free flow of data enabled laboratories around the world to coordinate research without a central point of control.) The Office of the Director of National Intelligence and the CIA have created a Wikipedia style information sharing network called Intellipedia that will help the free flow of information to prevent such failures again. Too imitative Where choices are visible and made in sequence, an " information cascade " [2] can form in which only the first few decision makers gain anything by contemplating the choices available: once past decisions have become sufficiently informative, it pays for later decision-makers to simply copy those around them. This can lead to fragile social outcomes. Too emotional Emotional factors, such as a feeling of belonging, can lead to peer pressure , herd instinct , and in extreme cases collective hysteria .
  5. Martin Buberin Minä-Sinä-filosofia perustuu jaolle kahdenlaisiin maailmassa vallitseviin suhteisiin: Minä-Sinä ja Minä-Se. Näitä suhteita Buber kutsuu nimityksellä "perussanapari". Puhe perussanapareista viittaa suhteen kielelliseen perustaan: suhde syntyy kielessä ja elää siinä. Kieli on Buberille jotain subjektiivisuuden ylittävää, ja "kieli ei ole ihmisessä, vaan ihminen kielessä". (Buber, M., Die Schriften über das dialogische Prinzip , Heidelberg, 1954. 21:49). Perussanat määrittelevät ihmisen olemista, ja Buberin mukaan ihmisen maailma on kaksitahoinen tämän kommunikaation kaksitahoisuuden mukaisesti. Buberille ei myöskään ole minuutta irrallaan perussanojen määrittelemistä sosiaalisista suhteista: on vain perussanan Minä-Sinä Minä tai perussanan Minä-Se Minä. Perussanaparilla "Minä-Se" Buber kuvaa objektiin suuntautunutta suhdetta, jossa subjekti esimerkiksi havaitsee, tuntee, kuvittelee, tahtoo, aistii tai ajattelee jotain. Minä-Se-suhde on "intentionaalinen" suhde, joka lähtee subjektista ja kohdistuu objektiin, jota subjekti havainnoi, luokittelee ja analysoi. Perussanapari Minä-Sinä puolestaan luo suhteen, jossa subjektilla ei ole mitään objektina. Usein kirjallisuudessa Minä-Sinä-suhdetta on kuvattu subjektin ja subjektin väliseksi suhteeksi. On kuitenkin muistettava, että Buber puhuu subjektista laajemmassa merkityksessä kuin yleensä. Vaikka Sinän sanovalla ei olekaan objektia, on hän kuitenkin yhteydessä. Minä-Sinä-suhde sisältää kaiken, minkä Minä-Se-suhdekin, mutta Minä-Sinä-suhteessa ei toisen subjektin ominaisuuksia voida analysoida lankeamatta takaisin Se-suhteeseen. Buber kuvaa Minä-Sinä ja Minä-Se suhteen eroa esimerkiksi yksittäisten äänten ja melodian tai yksittäisten sanojen ja lauseen välisenä erona. Buberin mukaan Minä-Sinä-suhde kohtaa ihmisen "armosta ja tahdosta", se vaatii molemminpuolisuutta, molempien osapuolten Sinä-sanomista. Buberin dialogifilosofiaan sisältyy ajatus, jonka mukaan Minä-Sinä-suhde on Minä-Se-suhdetta ja jopa minuuttakin perustavampi. Tullakseen Minäksi ihminen tarvitsee Sinää. Minän kehittymisen lähtökohtana on tietynlainen alkuyhteys, "luonnonmukainen liittyneisyys", lapsen yhteys äitiinsä tai "primitiivin" yhteys luontoon. Lapsen minuus syntyy yhteystapahtumien kadotessa ja syntyessä uudelleen: tapahtuman vakioina pysyvä osa abstrahoituu minäksi. Minän irrottautuminen alkuperäisestä yhteydestä mahdollistaa Minä-Se-suhteen synnyn.
  6. The Five Disciplines of Organizational Learning as published in The Dance of Change. Each of the five disciplines represents a lifelong body of study and practice for individuals and teams in organizations. 1. Personal Mastery This discipline of aspiration involves formulating a coherent picture of the results people most desire to gain as individuals (their personal vision), alongside a realistic assessment of the current state of their lives today (their current reality). Learning to cultivate the tension between vision and reality (represented in this icon by the rubber band) can expand people’s capacity to make better choices, and to achieve more of the results that they have chosen. Read more about Personal Mastery. 2. Mental Models This discipline of reflection and inquiry skills is focused around developing awareness of the attitudes and perceptions that influence thought and interaction. By continually reflecting upon, talking about, and reconsidering these internal pictures of the world, people can gain more capability in governing their actions and decisions. The icon here portrays one of the more powerful principles of this discipline, the “ladder of inference” depicting how people leap instantly to counterproductive conclusions and assumptions. Read more about Mental Models. 3. Shared Vision This collective discipline establishes a focus on mutual purpose. People learn to nourish a sense of commitment in a group or organization by developing shared images of the future they seek to create (symbolized by the eye), and the principles and guiding practices by which they hope to get there. 4. Team Learning This is a discipline of group interaction. Through techniques like dialogue and skillful discussion, teams transform their collective thinking, learning to mobilize their energies and ability greater than the sum of individual members’ talents. The icon symbolizes the natural alignment of a learning-oriented team as the flight of a flock of birds. 5. Systems Thinking In this discipline, people learn to better understand interdependency and change, and thereby to deal more effectively with the forces that shape the consequences of our actions. Systems thinking is based upon a growing body of theory about the behavior of feedback and complexity-the innate tendencies of a system that lead to growth or stability over time. Tools and techniques such as systems archetypes and various types of learning labs and simulations help people see how to change systems more effectively, and how to act more in tune with the larger processes of the natural and economic world. The circle in this icon represents the fundamental building block of all systems: the circular “feedback loop” underlying all growing and limiting processes in nature. Read more about Systems Thinking. Read "The Lanuage of Systems Thinking: 'Loops' and 'Links'" Senge, P. M., Charlotte Roberts, Rick Ross, George Roth, Bryan Smith, and Art Kleiner (1999). The Dance of Change: The challenges of sustaining momentum in learning organizations. New York, Currency/Doubleday. Page 32
  7. Internetissä http://en.wikipedia.org/wiki/Expert . Britannica jättää määrittelyn Merriam-Webster's Collegiate Dictionary – sanakirjan tehtäväksi. Asiantuntija (expert. syn. proficient, lat. expertus) on sen mukaan lähtökohtaisesti kokenut (experienced) henkilö. Myöhemmin termiin on kerrostunut merkitys ”omata tai osoittaa erityistaitoa tai – tietoa, joka perustuu harjoitukseen tai kokemukseen “. Encyclopedia Britannicassa löytyy artikkeli eksperttisysteemistä, joka on yksi asiantuntijuuden olomuoto myös Wikipediassa.
  8. Megatrendin ja trendin v ä linen ero ei ole aina kovin selv ä . Voidaan ajatella, ett ä silloin on kysymyksess ä megatrendi, kun ilmi ö t ä voidaan kuvata kehityksen suurena linjana, aaltona, joka sis ä lt ää globaalin tason vaikutuksia ja alailmi ö it ä . Megatrendit muodostuvat useista samaan suuntaan kehittyvist ä trendeist ä - ne ovat ik ää nkuin useiden trendien kimppuja. Megatrendin suuntaa ei voida m ää ritell ä pelk ä st ää n tarkastelemalla yksitt ä isi ä toimijoita tai tekij ö it ä , vaan megatrendi on makrotason ilmi ö iden ja tapahtumakuvausten laaja kokonaisuus, joka sis ä lt ää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmi ö it ä ja tapahtumaketjuja. (Mannermaa 1999) Silti kokonaisuudella voidaan n ä hd ä olevan oma kehityssuunta, jonka uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisesti my ö s tulevaisuudessa. Niin trendit kuin megatrendikin ovat on siten tunnistettavia ja selke ä n historian omaavia yhten ä isten ilmi ö iden kokonaisuuksia, joilla on selke ä ja hahmotettavaksi aukeava kehityssuunta. Trendien ja megatrendien analysointi kuuluu osana menetelm ä kokonaisuuteen, jota kutsutaan monitoroinniksi, toimintaymp ä rist ö n muutosten tarkasteluksi tai muutosvoimien tarkasteluksi. Monitorointi on metodologinen l ä hestymistapa, joka pyrkii selvitt ä m ää n tapahtumisen prosesseja ja kehityskulkuja - trendej ä - juuri silloin, kun ne tapahtuvat tai heti sen j ä lkeen, kun jotain niiden aiheuttamaa on tapahtunut (ks. esim. Bell 1997, 296). Monitoroinnin avulla pyrit ää n pit ä m ää n yll ä tiet ä myst ä esimerkiksi kulutuksesta, tottumuksista, k ä yt ä nn ö ist ä ja tavoista tai vaikkapa liikennevirroista tai ymp ä rist ö n tilasta, jotta osataan varautua muutoksiin ja vaihteluihin hyviss ä ajoin. Tarkasteltavan ilmi ö n pitk ä n ajanjakson kuluessa tapahtuvaa yleist ä kehityssuuntaa kutsutaan trendiksi. Trendi on siis sellainen piirre nykyhetkess ä , joka voi jatkua tulevaisuudessa sellaisella tavalla, ett ä sit ä on suhteellisen helppo j ä ljitt ää tai ennakoida. Trendi ä voisi kuvata esimerkiksi siten, ett ä se on suuntaus, virtaus tai muutoksen kaava. Trendin ymm ä rt ä misess ä on aina mukana aika-aspekti, koska trendi on riippuvainen ajasta. Trendit ohjaavat p ää t ö ksentekoa vaikuttamalla valintoihin, makuun, arvostuksiin jne. Trendit voivat my ö s olla megatrendien osia. Trendiesimerkist ä k ä yv ä t kaikki muotivirtaukset. Tarkasteltavan ilmi ö n pitk ä n ajanjakson kuluessa tapahtuvaa yleist ä kehityssuuntaa voidaan kutsua trendiksi. Trendi on siis sellainen piirre nykyhetkess ä , joka voi jatkua tulevaisuudessa sellaisella tavalla, ett ä sit ä on suhteellisen helppo j ä ljitt ää tai ennakoida. Trendi ä voisi kuvata esimerkiksi siten, ett ä se on suuntaus, virtaus tai muutoksen kaava. Trendin ymm ä rt ä misess ä on aina mukana aika-aspekti, koska trendi on riippuvainen ajasta. Trendit ohjaavat p ää t ö ksentekoa vaikuttamalla valintoihin, makuun, arvostuksiin jne. Trendit voivat my ö s olla megatrendien osia. Esimerkkej ä trendeist ä voivat olla vaikkapa jokin muotivirtaus, mm. minihame tai tatuoinnit. Megatrendill ä puolestaan tarkoitetaan sellaista yksitt ä ist ä ilmi ö t ä tai ilmi ö iden tai trendien joukkoa, joka m ää ritt ää hallitsevasti tulevaisuuden suunnan tai kokonaislaadun. Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja tai linjoja, joiden historiaa voidaan havainnoida ja tarkastella. Samalla ne ovat ilmi ö iden tunnistettavia ja yhten ä isi ä kokonaisuuksia, joilla on selke ä kehityssuunta ja joiden uskotaan vahvasti jatkuvan samansuuntaisina my ö s tulevaisuudessa. Megatrendej ä kutsutaan joskus my ö s kriittisiksi trendeiksi. T ä t ä suuntaa ei kuitenkaan voida m ää ritell ä pelk ä st ää n tarkastelemalla yksitt ä isi ä toimijoita tai tekij ö it ä , vaan megatrendi on makrotason ilmi ö iden ja tapahtumakuvausten laaja kokonaisuus, joka sis ä lt ää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmi ö it ä ja tapahtumaketjuja. Silti niit ä muodostuvalla kokonaisuudella voidaan siis n ä hd ä oma kehityssuunta.
  9. Filosofi Daniel Dennett erottaa neljä eläinkäyttäytymisen tasoa, jotka hän on nimennyt neljän tiedemiehen mukaan: Darwin (1809-1882), Skinner (1904-1990), Popper (1902-1994) ja Gregory (1923-).  Darwinilaisia luontokappaleita luonnehtii käyttäytymisen pysyvyys. Niiden luonnonvalinta tapahtuu kuoleman ja elämisen kautta. Jokainen kotipuutarhuri teitää, kuinka herrassa on perennan menestys. Darwinilaisten eläinten toimintaa luonnehtii tarkkaan ohjelmoitu vaistokäyttäytyminen. Esimerkiksi mehiläiset näyttävät käyttäytyvän älykkäästi, mutta siltä vain näyttää. Ne ovat kykenemättömiä muuttamaan toimintaansa, jos ympäristöolot muuttuvat. Skinneriläiset eläimet ovat kokeilevia oppijoita. Ne vaihtelevat toimintaansa ja oppivat sen tuloksista. Väärä valinta voi olla kohtalokas ja oppiminen päättyy siihen. Kyyhkynen on mainio sirkuseläin, koska se tunnistaa nopeasti, mistä toiminnasta palkitaan. Popperilaisilla luontokappaleilla on ennaltaharkinnan ja mielikuvittelun kyky. Älykäs rotta osaa epäillä ansaa ja välttää ainakin johonkin rajaan asti houkutuksia. Ne tekevät valintoja ennen toimintaa. Useimmat nisäkkäät Gregorilainen eläin hyödyntää erilaisia mielen työkaluja kuten kieltä ja käsitteellistämistä. Tähän asti vain ihmisellä on ollut laaja-alainen kyky mielellisten operaatioiden tekemiseen. Tämän elämöinnin kautta biologisen evoluution päälle kerrostuu paljon nopeampaan sopeutumiseen ja oppimiseen ylettyvä kulttuurievoluutio. Machines that think – Robots that see How might it be possible to build an intelligent machine? A machine such as, for example, a domestic robot that could tidy up and know the difference between toys and rubbish? In our descriptions of machines we often use words that are used in everyday language for characteristics of animals and humans, and mean them in a sense that applies to the characteristics of a program or a device. For example, we say that a clock “goes”, not that it functions. This does not imply that we think animals and humans are machines, but we do it to avoid a highly technical style of speaking. When we build a machine we use animal and human behaviour as a source of ideas. The philosopher Daniel Dennett distinguishes four levels of animal behaviour. He has named these levels after four scientists: Darwin (1809-1882), Skinner (1904-1990), Popper (1902-1994) and Gregory (1923-).  Darwinian creatures are characterised by fixed, instinctive behaviour. They often appear to be intelligent, but they cannot adjust when circumstances change. The biological example is an insect. Skinnerian creatures try different actions and learn from the results. A pigeon is an example. A Popperian creature assesses its options before performing an action. A biological example is a rat. A Gregorian creature uses mental tools. Humans are Gregorian creatures. If we use Dennett’s categories to classify machines, a machine in the ordinary sense would be a Darwin machine – a device that serves a specific purpose. It would typically be gradually improved over time, as our experience of using it increased. The goose quill, used to write with in former times, has now been improved to a modern ballpoint pen. We can think of this type of improvement as being analogous to the way in which evolution changes the bodies and behaviour of animals.  A Skinner machine is able to respond when circumstances change. The prototype is a thermostat, which adjusts the heat supply according to the temperature. An example of a Popper machine is “Deep Blue”, the computer which succeeded in beating the World Champion at chess. The method it used was, precisely, to foresee the result of an astronomical number of sequences of moves and then make the move that resulted in the most favourable position. As yet there are no Gregory machines.
  10. Aikakäsitys on yksilölle ja yhteisölle perusvalinta. Yritysjohtajina Herakleitos ja Parmenides päätyisivät todennäköisesti erilaisiin valintoihin ja päätöksiin. Tilanteesta ja kriteereistä riippuu kumman päätös on kulloinkin oikea. Ei ole ollenkaan mahdotonta, että molemmatkin menestyisivät liike-elämässä. Heillä on todellisuuden havaintoihin perustuva teoria, joka aikaansaa johdonmukaista käyttäytymistä. Tietoyhteiskuntaa takaa ajavissa yhteisöissä muutosagentti Herakleitos lienee paremmassa ’huudossa’, vaikka myös viisaalle Parmenideelle löytyy seuraajia kaikkina aikoina. Ihmisen historian pitkässä juoksussa Parmenides on ollut ylivertainen. Kello ja edistys ovat tikittäneet ihmisten vaivana vasta lyhyen tovin. Kvanttimekaniikasta versoneessa multiversumin teoriassa kello sitä paitsi raksuttaa yhtä lailla Parmenideen kuin Herakleitoksenkin aikaa. (Deutsch 1997) Muutos ja muuttumattomuus ovat paitsi ilmiöiden ominaisuuksia myös ajan laatuja, joista voidaan tehdä havaintoja. Ilman muutosta – syklistä tai etenevää - ajat eivät ollenkaan erottuisi toisistaan. Aikaa ei yksinkertaisesti tarvittaisi eikä sillä olisi merkitystä. Aikoja toisistaan erottava voidaan tiivistää uskomuksiksi, joita tässä nimitetään ajan järjeksi tai rationaliteetiksi.