Kuulokuvaesitys, kalvosarjaan on päivitetty seminaarin tuloksia ja loppurepliikki.

3. 1. Ainejakoisuus

5. 1. Ainejakoisuus (Kuopio)

6. Ongelmaperustainen oppiminen vaatii paljon aikaa,
koska opiskelijoiden on ongelmaa ratkaistessaan
selvitettävä myös asiaan liittyvät käsitteet tai ainakin
palautettava mieleen, mikäli ne on aiemmin opittu.
Lukiossa kokeiltuani voin todeta, että sujuu kyllä, jos
ei tarvitsisi kurssin aikana ehtiä käsitellä kuin pari
ongelmaa, ja jos opiskelijat ovat motivoituneita.
Väistämätöntä, koska tiedon
määrä (?) tulee kasvamaan
entisestään. Sen
hallittavuudesta ja kyvystä
suodattaa oleellinen tulee
entistä tärkeämpiä taitoja.
Toteutumisen haasteena on perinteinen ainejakoinen
toimintamalli, josta luopuminen on vaikeaa. Tunnollinen
opettaja kantaa huolta mm. siitä, tuleeko kaikki tärkeä
tieto näin opittua. Kuitenkin yhä lisäntyvä tieto ja sen
saatavuus sekä monimutkaistuva maailma vaativat
erilaista lähestymistä. Ja ehkäpä oppiminenkin on
loppujen lopuksi laadukkaampaa kokonaisuuksien ja
ilmiöiden kautta...
Taitaa olla sanojen asettelua ilman
todellisuutta ....
Esimerkiksi teknologia
tarjoaa paljon mahdollisuuksia lähestyä
asioita ilman
oppiainerajoja ja monin
eri ryhmä-työskentelyn
välinein.

7. 2. Oppivat ryhmät

9. 2. Oppivat ryhmät (Kuopio)

10. Roolitus tärkeä, jokaisella tiimissä oma rooli,
Tiiimeissä ei ole vapaamatkustajia, tiimi
vastaa sittä että jokaisen panos on tärkeä
Suuri osa koulun arvostaminen
oppimisvalmiuksien eroista selittyy
kotitaustalla. Jos lapset olisivat
koulussakin tekemisissä lähinnä
samankaltaisista lähtökohdista
tulevien kanssa, johtaisi sekä
yhteiskunnan eri ryhmien
ajautumisen yhä kauemmas
Tämä vastaa tietty nyt jo työelämässä
toisistaan
tavallista toimintatapaa. Mutta pysyvä ryhmä
tuntuu oudolta, ainakaan kovin pitkälle
ajalle...rajoittaako liikaa sosiaalisia suhteita?
Entä miten ryhmät muodostetaan? Tällaiseen
malliin ryhmien ohjaamiseen olisi ehkä
etsittävä uudenlaisia ratkaisuja,
vertaisohjaajia tai vastaavia. Muuten vaikea
Kuka maksaa?
kuvitella miten taloudellisesti ratkaistaisiin.
Tämä voisi olla tuskallista lapselle tai
nuorelle, jos tiimi ei toimi hyvin. Tiimeissä on
aina myös se vaara, että vapaamatkustajat
menevät toisten siivellä. Saattaisi tukea
yksilöllistä oppimista, mikäli tiimit osattaisiin
muodostaa niin, että samassa tiimissä
Katsotaan vaan taloudellista tilaa
ympärillä...ei mahdollista....taitaa jo
enemmänkin luonnonsaasteet tulla
etualalle...

11. 3. Lahjakkuus

13. 3. Lahjakkuus (Kuopio)

14. Kannattaisin yksilöllisen etenemisvauhdin
mahdollistamista, oli lahjakas tai ei.
Ideaalista olisi saada enemmän ohjausta
niissä osa-alueissa, joissa on heikompi.
Useimmat meistä oppivat kuitenkin
ponnistelujen kautta, enkä näe hyvänä sitä,
että opetus suuntautuu kapea-alaisesti
tukien sitä lahjakkuuden lajia, mikä oppilaalla
sattuu olemaan.
Ei onnistu koska kaikki on integroitu ja
uhrattu kustannustehokkuuden alttarille
Lahjakkuuden käyttöön ei voimavarat
riitä ... sitä ei ole päättäjilläkään!
Minusta tämä on pelottava suunta, vaikka
jossain määrin todennäköinen. Suomalaisen
koulutuksen vahvuus on ollut nimen omaan
tasa-arvopyrkimys. Mitä tehdään niille, joilta
lahjakkuutta ei kerrassaan löydy?! entä jos
oppilas haluaakin tehdä jotain muuta kuin
mihin taipumukset viittaavat? Ja eikös
ihminen kehity juuri silloin kun tekee sellaista
mikä on vaikeaa ja mukavuusrajan

15. 4. Tiedon tuottaminen ja jakaminen

17. 4. Tiedon tuottaminen ja jakaminen

18. Tämähän olisi hienoa, mutta
vähän vaikea uskoa. Ihminen on
mukavuudenhaluinen otus. Toisaalta sosiaalinen media mahdollistaa oppilaalle
sellaisen verkoston luomisen, että
ongelmanratkaisuapua vaikkapa tekemättömiin
kotitehtäviin löytyy helpommin. Lisäksi muuten ujot
Entä ne asiat, jotka eivät
saattavat sosiaalisessa mediassa olla aktiivisia
kiinnosta nuorta? Otetaanko
toimijoita.alienit
ne pois
opetussuunnitelmasta?
Melkoinen vastuu nuorelle hankkia
omaehtoisesti yleissivistys
Huoltajien "huoli" ei ymmärrä koskaan sitä
sosiaalisessa mediassa. Jo nyt moni
että jälkeläinen ei geenien takia
on sitä mieltä, että liian aikaisin pitää
yksinkertaisesti pysty "kaikkeen"!
tehdä päätöksiä tulevaisuuden
suhteen. Mitä jos pitäisi vielä osata
arvioida, mitä yleissivistykseen
kuuluu? Kissavideoita?
Nykyään on niin paljon muutakin viemässä nuorten
mielenkiintoa ja aikaa, että jos koulukin on vain vapaata
oleskelua, siihen ei varmasti panosteta eikä ainakaan saavuteta
työelämän vaatimia taitoja.

19. 5. Opettajuus

21. 5. Opettajuus

22. Olen aika skeptinen sen suhteen, miten
peruskoulun tasolla oppiminen etenisi, kun
oppilaan vastuu oppimisesta kasvaa.
Lukiotasolla voisi toimia paremmin,
opiskelijalla voisi olla etäpäiviä, jolloin
opettaja ohjaa muita ryhmiä lähiopetuksena.
Siitähän juuri onkin kyse - ohjaamisesta ja
tukemisesta! Tärkeää työtä.
Opettajalla pitäisi kuitenkin olla hyvä
pohjakoulutus, koska vaikka internet pursuaa
tietoaa, näyttää siltä että tieto pirstaloituu
mediassakin, asioiden taustatietojen selvittely
on jäänyt vähemmälle. Idealismia tai ei, näitä
ajatuksia on mukava heitellä.
Nytkin jo alkaa mennä enemmän aikaa
oppilaiden sosiaalisten ongelmien
ratkomiseen kuin opettamiseen.
En usko idealismiin!

23. 2.a Organisointi

24. 2.b Yhteisö

25. 2.c Yksilö

26. 2.d Teknologia

27. 2.e Ympäristö

28. Paluu
entiseen
Muutos
Katastrofi
Entiseen
tapaan

29. "Jos haluat kulkea kovaa,
mene yksin. Jos haluat kulkea
kauas, mene yhdessä."
- Afrikkalainen sananlasku