Tulevaisuus 4.0

Tulevaisuus 4.0
taustoja
• Otavan Opisto http://www.otavanopisto.fi
• Metodix http://www.metodix.com
• Internetix -työpajat http://paja.internetix.fi
• Delfoi-yhteisö http://edelfoi.ning.com
• eDelfoi http://www.edelphi.fi
• Nettilukio http://www.nettolukio.fi
• Nettiperuskoulu http://www.nettiperuskoulu.fi
• Blogi http://oraakkeli.blogspot.com
• Flickr http://www. flickr.com/photos/oraakkeli/ Hannu Linturi 12.10.2009

Teemat
1. Tulevaisuusorientaatio
• Yhteisöt
• Uskomukset
2. Tulevaisuusmetodit
• Työkalut (käsitteet)
• Tekniikat (metodit)
3. Caseja
• Metsä ja Suomi
• Laadullinen ennakointi (barometrit)
• Ammattikeittiön tulevaisuus
• Asiantuntijuus
• Pitkä tulevaisuus: kolme näkökulmaa

TULEVAISUDEN
TUTKIMUKSEN SEURA

Herakleitos (535-474 eaa)
 Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan,
sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.”

 Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä
voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät
yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia.

 Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä,
miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin
sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja
jännitteistä kuin jousi tai lyyra.

 Paradoksista: Maailman kehityksen melodiana on
vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken
muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseen
eli tasapainoon.

Kulttuurievoluutio
”Ne tavattomat erot, jotka ilmenevät pukeutumisessa ja seurustelutavoissa,
elinympäristössä ja miellemaailmassa, aiheutuvat kulttuurievoluutiosta.
Suunnilleen samalla tavoin kuin mutaatiot muuttavat biologista perintöainesta,
mullistavat uudet ajatukset, löydöt ja keksinnöt kulttuuriperintöä.
Sukupuoliyhteyttä biologisen perintöaineksen edelleen siirtämisessä vastaavat
kulttuurin kehityksessä kasvatus, opinnot ja koulutus. --- Aatteet (ideat)
puolestaan ovat erilaisia ajatusrakennelmia. Ne toimivat eräänlaisina kulttuurin
perinnöllisyysmekanismin ’geeneinä’. Tässä sanan laajassa merkityksessä on
kaikilla kansoilla ’kulttuuri’, koska ihmiset eivät yleensä voi elää yhdessä
vaikuttamatta toistensa käyttäytymiseen. Jokainen kulttuuri kehittyy –
vaihtelevan nopeasti – ja jokainen kulttuuritaso edustaa yhtä sivilisaatiota,
sivistysmuotoa.”

–Gerholm & Magnusson 1972, 5-6

Paolo Freire ja ajan teemat

Teemat ilmaisevat kussakin ajassa
ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia.
Ihmisen humanisaatio riippuu siitä,
kuinka hyvin hän kykenee
ratkaisemaan aikakauden teemat ja
integroitumaan ajan henkeen.
Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun
ihmiset käsittävät sen teemat ja
ratkaisevat sen tehtävät. Aikojen
murroksessa vaihtuvat paitsi teemat
myös ajan järki.

Paolo Freire 1970-luvun alussa

Kummastelua
• Mistähän on kyse, kun oppilaitoksia koko ajan yhdistetään
yhä suuremmiksi yhtymiksi ja mitä tapahtuu sen jälkeen, kun
se tie tulee päätepisteeseensä? Koulun tarina?
• Mitä kummaa on tapahtunut ja tapahtumassa maataloudessa,
kun se on niin meillä kuin muuallakin moninkertaistunut
tuotantonsa sotien jälkeen samaan aikaan, kun sen elättämä
väki on supistunut murto-osaan. Silti maatalous elää vain
tukiaisten voimin?
• Miten on muuttunut aika, media, identiteetti?

Tofflerilaiset aikakaudet

BIFURKAATIO
murros

informaatio

teollisuus

maatalous

metsästys,
paimentolaisuus

Kain ja Abel

Ralf Kerbach Ks. www.poll-berlin.de/.../polleditionen/grafiken/

Murroksen kehityskaari
n. 1970 n. 2020-40

Enemmän Enemmän ja Enemmän Tuotannon
enemmästä parempaa erilaista periaate
vähemmästä uudella
tavalla
tuotettuna
Myöhäisteollinen
murrosaika Yhteiskunnan
INDUSTRIALISMI INFORMATIONALISMI toimintalogiikka

Yhteiskunnan
Teollinen Tieto- Verkosto- malli
yhteiskunta yhteiskunta yhteiskunta ?

Lähde: Malaska 1998; Aaltonen &
Wilenius 2002, Linturi 2008

Yhteiskunta 3.0
 Konerationalisointi: massatuotanto, suuruuden ekonomia

 Standardi: samuus ja samuuden laatu, erilainen on hukka

 Materiaalinen: luonnonvarat perustana, tavaran logiikka ja
logistiikka, oleminen muuttuu omistamiseksi, hyvinvointi

 Luokkaidentiteetti: yhteiskuntaluokat, professiot,
asiantuntijuuden paradoksi

 Asiantuntijuus: erikoistumisen logiikka, illichlainen
paradoksi

 Yhteiskunta 3.0: edustuksellinen demokratia,
kulutusyhteiskunta, sosialistinen ja kapitalistinen versio

Y 3.5: dekonstruktio
 Konerationalisointi: antiteesi?

 Standardi: antiteesi?

 Materiaalinen: antiteesi?

 Luokkaidentiteetti: antiteesi?

 Asiantuntijuus: antiteesi?

 Yhteiskunta 3.5: antiteesi?

Y 3.5: dekonstruktio
 Konerationalisointi: palvelujen rationalisointi!

 Standardi: samuuden standardista erilaisuuden
standardiin

 Materiaalinen: aineeton, simuloituminen

 Luokkaidentiteetti: yksilö/yhteisöidentiteetti

 Asiantuntijuus: jakava ja yhteistuotannollinen
asiantuntijuus

 Yhteiskunta 3.5: suora demokratia

Meemit
John Langrish (1999) luokittelee kolme meemityyppiä, joiden nimet
kuvaavat niiden luonnetta:

• reseptimeemi (recipememe),
• valintameemi (selecteme) ja
• selitysmeemi (explaneme).

Reseptimeemit kertovat, miten joku asia tehdään. Valintameemit
tarjoavat vaihtoehtoja toiminnan haluttavasta lopputulemasta ja
selitysmeemit kertovat, mitkä ovat toiminnan kantavat perusideat.
Selitysmeemit auttavat valitsemaan ja valintameemit rajaavat
hyväksyttävät reseptimeemit.
- John Langrish 1999. Different Types of Memes: Recipemes, Selectemes and Explanemes.
Journal of Memetics. Evolutionary Models of Information Transmission, 3. Saatavilla internetissä:
http://www.cpm.mmu.ac.uk/jom-emit/1999/vol3/langrish_jz.html

Teemat
• Yhteisöt
• Uskomukset
• Työkalut (käsitteet)
• Tekniikat (metodit)
3. Caseja
• Metsä ja Suomi
• Asiantuntjuus

Tulevaisuusmetodit
Futu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa
menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään
tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että
mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön
(exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia.

Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät
ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative).
Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset
mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on
laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset,
joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa
(technology forecasting).
Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series.
Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.

Futures Research Methodology
V2.0
1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games
2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int.
3. Delphi 17. Normative Forecasting
4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping
5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR)
6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight
7. Structural Analysis 21. Agent Modeling
8. Systems Perspectives 22. SOFI
9. Decision Modeling 23. SOFI Software
10. Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept
11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning
12. Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis
13. Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and
14. Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods

Mahdolliset ja todennäköiset
tulevaisuudet

Kaikki mikä on
Kaikki mikä on
mahdollista
todennäköistä
Kaikki mitä voimme (rajoina mm.
kuvitella (science fiction, luonnonlait jne.)
myytit, sadut, tarinat, unet,
jne.)

NYKYHETKI Neutraalit Vältettävät Toivottavat
asiat asiat asiat

11.10.2009 31

Toimintaympäristön tarkastelu

• tapahtumista, trendeistä ja ilmiöiden välisistä
suhteista saatavan tiedon hyödyntämistä ja
käyttöä organisaation toimintaympäristön
mahdollisten muutosten selvillesaamiseksi;
• tarkastelun kohteena myös sisäiset ja ulkoiset
muutosvoimat;
• tavoitteena kehittää tehokkaita tapoja turvata
oma tuleva tilanne ja/tai vaikuttaa muutoksen
suuntaan.

11.10.2009 32

Toimintaympäristön tarkastelun
edut

Toimintaympäristön muutoksen tarkastelun avulla voidaan
• välttää yllätyksiä,
• tunnistaa uhkia ja mahdollisuuksia,
• parantaa osaamista,
• saavuttaa kilpailuetua ja
• parantaa sekä pitkän että lyhyen aikavälin strategiatyöskentelyn laatua ja
tuloksia.

11.10.2009 33

Trendit

 suuntaus, virtaus, muutoksen kaava;
 pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuva
tarkasteltavan ilmiön yleinen kehityssuunta.

Trendit ohjaavat päätöksentekoa vaikuttamalla
valintoihin, makuun, arvostuksiin jne. Trendit voivat
myös olla megatrendien osia.

11.10.2009 34

Syklit ja muutos

Kun tunnetaan MUTTA:
x
kehityskulku n Äkillinen muutos
määrätyssä ajassa, toimintaympäristössä
voidaan tulevaa > kehitys muuttuu
kehitystä ennustaa ennustamattomaksi
puolet niin pitkä aika
eteenpäin (n/2)

NYT

Aika
Syklien pituus on ennustettava (pysyy aina samana):
esim. ns. Kondratieffin taloudellinen sykli kestää 55
11.10.2009 35
vuotta.

Trendien ennakointi

Trendiekstrapolaatio on tulevaisuuden
ennakoimista, joka perustuu oletukseen, että tietyt
ilmiöt todennäköisesti jatkuvat tulevaisuudessa.
Ennakoimisessa selvitetään myös ilmiön suunnan
dynamiikkaa (suunnan ja vauhdin mahdollisia
muutoksia). Trendit voivat olla siis nousevia,
laskevia, murtuvia (=päättyviä) tai muuttumattomia.

Esim: Muotivirtaus, mm. minihame
Uutiset joka puolen tunnin välein
Väestön ikääntyminen

11.10.2009 36

Trendien lajit

x NOUSEVA

VAKAA

LASKEVA

MURTUVA
MUUTTUVA

Aika
11.10.2009 37

Heikot signaalit

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus
muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka
muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen
suuntaan.

Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä
voida perustella tilastollisesti uskottavalla
jatkuvuudella kuten historiallisella aikasarjalla.

11.10.2009 38

Heikot signaalit ja
tulevaisuudentutkimus

Heikkojen signaalien jäljittäminen ja erilaisten
ilmiöiden ymmärtäminen heikoiksi signaaleiksi
muodostaa yhden haastavimmista
tulevaisuudentutkimuksen osa-alueista.
Heikon signaalin jäljitys edellyttää useiden erilaisten
ilmiöiden tai ilmiöalueiden tuntemusta ja tarkastelua,
jossa on erotettava subjektiivisesti ja objektiivisesti
uudet ilmiöt.
Synonyymi englanninkieliselle termille ”Emerging
issues”

11.10.2009 39

Villit kortit (wild cards)

Yllättävästi ilmaantuvia muutostekijöitä, jotka muuttavat
tapahtumisen kehityskulun äkillisesti epävarmaksi.
Villin kortin ominaisuudet:
 sen tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta
jos/kun se tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen
ovat huomattavat.
 villillä kortilla ei ole historiaa, ts. sen tapahtumista ei voida
ennakoida minkäänlaisten historiallisten tai aikasarjoihin
liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla.

Esimerkki: äkillinen geenimuunnos; maanjäristys; 11.9. WTC, New York

11.10.2009 40

Megatrendit

Megatrendit ovat kehityksen suuria
aaltoja tai linjoja ja ilmiöiden
tunnistettavia ja havaittavan historian
omaavia yhtenäisiä kokonaisuuksia,
joilla on selkeä kehityssuunta.

Megatrendejä kutsutaan usein myös kriittisiksi
trendeiksi.
Megatrendit muodostuvat useista samaan suuntaan
kehittyvistä trendeistä -- ne ovat ikään kuin trendien
kimppuja.
Megatrendin määritys tieteellisen täsmällisesti on
vaikeaa – pikemminkin ne ovat arkiajattelun työkaluja.
11.10.2009

Megatrendin luonne

Megatrendin suuntaa ei voida
määritellä pelkästään tarkastelemalla
yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaan
megatrendi on makrotason ilmiöiden
ja tapahtumakuvausten laaja
kokonaisuus, joka sisältää useita
erilaisia ja jopa toisilleen
vastakkaisia alailmiöitä ja
tapahtumaketjuja.

Silti niistä muodostuvalla kokonaisuudella voidaan nähdä
oma kehityssuunta, jonka uskotaan usein jatkuvan
samansuuntaisesti myös tulevaisuudessa.
11.10.2009

MEGATRENDIT ILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSET
• Verkostoituminen (yhteispeli)‫ • ‏‬Yritys- ja kansalaistoiminnan & hallinnon tavat ja ohjaavat
Tulevaisuustermit ja -metodit
• Teknologinen kehitys (the • ideat
Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat,
net, tietokoneet)‫‏‬ verkottuminen, teknologioiden konvergenssi
• Individualismi ja • Identiteetin jatkuva tekeminen, räätälöidyt ja brändätyt
privatisoituminen (the self)‫‏‬ palvelut
• Monitieteisyys ja • Ongelmien ratkaisuun ja teorioiden kehittelyyn tarvitaan
tieteidenvälisyys useiden asiantuntijuuksien ja tiedonalojen yhdistelyä
• Informaation lisääntyminen, • Jatkuva informaation ja uutisten virta, ”pullistuva” nykyhetki,
nopeutuminen, reaaliaikais- infoähky, elinikäinen oppiminen, näkemystiedon ja
tuminen, mediallistuminen valintakriteerien tarve
• Työn murros, globalisaatio • Siirtymä teollisesta informaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdet
työmarkkinat, osaamisen uudistumiskierre, glob. tuotanto ja
• Joustavuus, säätelyn purku • raha
Suunnittelutalouksien hajoaminen, kaupan rajojen
• Suureneminen ja integraatio • poistuminenkulttuurien integroituminen (EU, tutkinnot)‫‏‬
Alueiden ja
• Pieneneminen • Nanoteknologia, mobiili multimedia
• Simuloituminen, • Internet, simulaatiot, rooli- ja elämyspelit, chat
• abstraktisuus
Läpinäkyvyys • Politiikan ja toiminnan avautuminen, subsidiariteettiperiaate
• Turvattomuus • Ekologiset uhat, terrorismi, lähiturvattomuus
• Globaali etiikka • Kulttuuriset ja ideologiset arvokonfliktit
• Kestävä kehitys • Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan
ympäristökestävyys

Perususkomukset

 Sellaisia päätöksenteon ja valintojen taustalla
vaikuttavia asioita ja ilmiöitä, joita ei kyseenalaista
päätöksiä tehtäessä.
 Toimivat pääosin tiedostamattomalla tasolla
valintojen taustalla.

 Ääneen lausumattomia, yhteisesti
hyväksyttyjä “itsestäänselvyyksiä”.
 Eivät kuitenkaan välttämättä jatku
tulevaisuudessa.

• Esim. ns. luonnonlait; ajan palautu-
mattomuus; kuolema

11.10.2009 44

Muutoksen tunnistaminen
Nykyisen tilanteen analyysi:
 Syklit, muutosvoimat, uskomukset
 Trendit, megatrendit
 Heikot signaalit
 Villit kortit

Tarkastele ympäristöäsi
Havainnoi mahdollisen muutoksen tarve
Paikallista mahdollisen muutoksen lähde
Määritä ja nimeä mahdollinen muutosilmiö
Arvioi sen tapahtumisen todennäköisyys
Monitoroi sen kasvua
Ennakoi sen leviämistä

11.10.2009 45

Heikon signaalin / villin kortin
muuttuminen trendiksi
Esiintymien lukumäärä;
ilmiöstä
globaalisti levinnyt ilmiö, muuttunut trendiksi ja/tai osaksi megatrendiä
tietämisen
määrä

hallinnon
useita havaittuja tapauksia, muuttumassa instituutiot
trendiksi
sanomalehdet, uutiset, aikakauslehdet

tieteen populaarilehdet, web-sivut, tv-dokumentit
vain pari paikallista tapausta;

VILLI
KORTTI asiantuntijat, tieteelliset julkaisut ja web-sivut

tiedemiehet, taiteilijat, radikaalit,hullut aika

11.10.2009 46

Delfoi -metodi
The Delphi method is a systematic, interactive forecasting
method which relies on a panel of independent experts.
The carefully selected experts answer questionnaires in
two or more rounds.

After each round, a facilitator provides an anonymous
summary of the experts’ forecasts from the previous round
as well as the reasons they provided for their judgments.

Thus, experts are encouraged to revise their earlier
answers in light of the replies of other members of their
panel.

Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi

Tunnusmerkit

1. Asiantuntijuus: oletetaan että asiantuntijat pääsevät
parempaan tulokseen kuin satunnainen joukko vastaajia
2. Paneli: kommunikatiivinen asiantuntijoista koostettu
tiedonmuodostusyhteisö
3. Anonyymisyys: panelistit vastaavat ja argumentoivat
anonyymisti, vaikka tietävät ketkä kuuluvat paneliin
4. Iteraatio; delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kysely-
ja argumentointikierroksia
5. Managerialisuus: tutkimuksen managerin tai manageriston
rooli on keskeinen tutkimuksen kaikissa vaiheissa
6. Palaute: paneli saa palautetta vastauksistaan kierrosten
välissä ja mahdollisesti myös aikana

Prosessi
1. Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistak.)
2. Tutkimusryhmän kokoaminen
3. Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit)
4. Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen (paneli)
5. Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus (t-väitteet)
6. Ensimmäinen kierros (lomake tai haastattelu)
7. Analyysi (argumenteista teesejä)
8. Toinen kierros (argumentointi)
9. Analyysi (perustelujen ”kuoriminen”)
10. Kolmas kierros (fokusointi)
11. Analyysi ja raportointi
12. Julkaisu

Kiistakysymys

• Riitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in
dispute between two or more” ) 1

• Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or
unsettled matter”)
• Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisun
lopputulema (outcome)
• (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)
• Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a
discourse or of a section of a discourse”)

1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005

Väite, arvio ja perustelu

• Tulevaisuusväite, teesi (statement)
• Asteikkokysymykset, vuosiarviot, trendiarviot,
avoimet kysymykset
• Argumentti, syy (argument, reason)
• Vasta-argumentti, lisäperustelu

Paneli

• Asiantuntija (tiedontuottaja): ekspertti (tietää),
spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko
(soveltaa) (vaihtuvat roolit)
• Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta,
sitoutuminen
• Argumentoivuus ja dialogisuus, katalyyttisyys
• Tulevaisuusorientaatio: tulevaisuuden tekijä,
mahdollisuuksien näkijä, uhkien tunnistaja,
sivustaseuraaja (Amaran roolit)

Definition of a Scenario:
A scenario is a story with plausible
cause and effect links that
connects a future condition with
the present, while illustrating key
decisions, events, and
consequences throughout the
narrative.

Classic Herman Kahn Scenarios
• Surprise-free, business-as-usual, reference,
base-case scenario is a simple extrapolation
of current trends and their interplay
• Worst case scenario based on
mismanagement and bad luck
• Best case scenario based on good
management and good luck.

“Scenario Space” defined by
Axes
Axes Define Global Political Global Political
“Scenario Space” Stability Turmoil

Many HighTech Scenario 1 Scenario 2
Breakthroughs

Few HighTech Scenario 3 Scenario 4
Breakthroughs

The world as a systemic model

1. Problem 7. Action to solve
situation (un- the problem
structured) situation
6. Possible,
desirable
changes

2. Problem
situation
(verbalized) TRUE WORLD
5. Comparison
of phases 2-4
SYSTEMS THINKING

4a. Formal
systems model
3. Core concepts
of meaningful
systems 4. Conceptual
models
4b. Other systems
thinking

60

Teemat
• Yhteisöt
• Uskomukset
• Työkalut
• Tekniikat
3. Caseja
• Metsä ja Suomi
• Asiantuntijuus

Valtavirta ja vaihtoehdot
– metsäsektorin strategiset valinnat
Suomessa

Jakob Donner-Amnell
Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto

Sisältö
Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä
metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta?
Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit
ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia?
Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen
metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa?

Tausta
Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin
menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin
työhön
Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52
osallistujaa)
Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa

Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin

Globaalikehityksen Analyysi Suomen metsäsektorin
ennakointi menestystekijöistä
Haastattelut,
selvitykset ym.
(ennen ja nyt)

Delfoi-kysely
(tulevaisuus)

Metsäsektorin
Globalisaatio- menestystekijät
skenaariot ennen, nyt ja
S1..S4 tulevaisuudessa
M1 .. Mn

Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007

Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS)
T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes),
Laaja ja Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso
asiantunteva Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri
Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus),
joukko ihmisiä Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa
metsäalan sisältä ja (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun
kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla
liepeiltä osallistui Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä
(Metla), Annukka Valkeapää (HY)
aktiivisesti delfoi-
Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola
kyselyyn (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen
(Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL),
Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh
(BirdLife),
Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti
Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat)
Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit
Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM),
Pauli Wallenius (Metsähallitus)
Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service
Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri
Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara
(Jaakko Pöyry Consulting)
Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo
(Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso)
Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)

FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN
Rohkeat Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno-
panostukset ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen
nostivat Suomen 1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei
metsäsektorin tehty vastaavaa
johtavaan asemaan ”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret
1980-90-luvuilla koneet, korkea tuottavuus, runsas energia,
tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti,
kansainvälistyminen, kysynnän kasvu,
markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tuki
Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen
Missä nyt mättää –
metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti
purevatko omat
ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan
koirat, netti, jenkit
vai kiinalaiset?
Mistä nykyvaikeudet johtuvat – virhearvioista,
USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta
vai maailman metsäsektorin murroksesta?

Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin
tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030
mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.

Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään
tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä? (delfoikysely
12/2006, 43 vastaajaa)

1 = erittäin
7%
todennäköistä

2 = todennäköistä 32 %

3=
43 %
epätodennäköistä

4 = erittäin
18 %
epätodennäköistä

0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA?
- alan uusiutumisen esteitä Suomessa:

Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole
mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katetta

Julkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei
varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt
pysy/kasva

Metsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan
liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki on

Metsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille,
yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä

Välitilinpäätös uusiutumisesta:
Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja maustein
Suurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla

• Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia
Maailman ja
metsäalan tuleva • Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset
kehitys: paljon taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn
vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus -
epävarmuutta ja
ovat epävarmalla pohjalla
yllätystekijöitä
ilmassa • Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista
kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin
noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka),
kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka),
energian/biomassan ja ympäristöasioiden
korostumisesta
• Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin
toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan
nykylinja osoittautua riskialttiiksi

• Metsäsektorilla on varauduttava muihinkin kuin
”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!

Kotipesä Maailmanparlamentti
(eristäytyminen) (globaali sopimuksellisuus)

McWorld Zapatista
(taloudellinen avoimuus) (tempoilevuus)

Onko tempoileva globalisaatio:

1 = todennäköinen 34 %

2 = mahdollinen 61 %

3 = epätodennäköinen 5%

4 = mahdoton 0%

0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

Tarve uudistaa metsäsektoria suuri

Moniarvoiset: kestävä kehitys Markkinahenkiset uudistajat:
korostuu jatkossa, metsäsektori voi metsäsektorin mahdollisuudet ovat
pärjätä jos muokkautuu tätä uusilla markkinoilla ja uudessa
tukevaksi alaksi; metsien käyttöä liiketoiminnassa, johon on siirrettävä
pitää avartaa ja tuotteiden pitää voimavaroja ja jonka tieltä on
olla pitkäikäisiä purettava esteitä. Takertuminen
vanhaan on suurin riski.
Näkökulma metsäsektoriin Näkökulma metsäsektoriin
yhteiskunnallinen liiketaloudellinen
Suomi-vetoiset säilyttäjät: toiminta Maltilliset kehittäjät: maailma on kova,
maailmalla on epävarmalla pohjalla, mutta ennakoitava paikka, Suomen
vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektori pärjää lisäämällä
metsäsektorin ”strategiset resurssit” tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-
on pidettävä omissa käsissä panoksia

Tarve uudistaa metsäsektoria pieni

• Mihin on syytä jatkossa varautua?
Eri • Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa
kehityskuluista kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös
löytyy samojakin metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta

tekijöitä • Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös
epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä

Onko Suomella ja • Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa
syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi
metsäsektorilla
muuttua ”strategiseksi resurssiksi”
malttia varautua?
• Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja
politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän
paperilta”
• Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä
tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien
monopolisointia on hillittävä
• Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista
kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia
kalliiden riskien/virheiden välttämiseksi

Tietoyhteiskunta
1. Tietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä.
2. Tietoyhteiskuntaa rakennetaan teknologian markkinoijien ehdoilla.
3. Tietoverkkojen sisällöt amerikanisoituvat.
4. Opettajien ammatin merkitys tietoyhteiskunnassa lisääntyy.
5. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasolla
6. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän eurooppalaisia.
7. Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmiset tiedollista, henkistä, eettistä ja
luovaa toimintaa.
8. Tietoyhteiskunnan tietoverkkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko ihmisiä.
9. Tietotekniikan kehitys mahdollistuu siirtymisen edustuksellisesta demokratiasta kohti suoraa,
osallistuvaa (tele)demokratiaa, joka perustuu tietoverkkojen avulla tapahtuvaan ja jatkuvasti
vireillä olevaan kansanäänestykseen.
10. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa valtakunnallisella tasolla.
11. Tulevaa tietoyhteiskuntaa rakennetaan humanismin ja tekniikan yhdistävästä näkökulmasta ja
yhteiskuntavetoisesti.
12. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän kansallisia, suomalaisia.
13. Tietoyhteiskunnassa kannetaan vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.

Elinikäinen oppiminen
1. Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen" kehittäminen (oppimaan oppiminen, sosiaaliset taidot,
kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidot jne.) korostuu.
2. Elinikäisen oppimisen perustaa vahvistetaan parhaiten siten, että koulut tukevat yksilöllisiä oppimistyylejä ja -tarpeita.
3. Elinikäisen oppimisen toteutumisen kannalta olennaista on rohkaisevan ja positiivisen mielipideilmaston syntyminen.
4. Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi löydetään uusia yhteistyön muotoja oppilaiden, heidän perheidensä, opettajien,
muun yhteisön ja valtion välillä.
5. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin yksityisen sektorin panostuksin.
6. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on henkilökohtaisen kehittymisen ja demokraattisten arvojen
vahvistumisen turvaaminen.
7. Pragmaattinen, käytännönläheinen näkökulma tietoon korostuu: korostetaan aikaisempaa enemmän teoreettisen
tiedon käytännöllisen soveltamisen merkitystä.
8. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on innovaatioiden, tuottavuuden ja taloudellisen kasvun edistäminen.
9. Elinikäisen oppimisen ydinkonteksti on työelämä, työssä oppiminen.
10. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa mennään liiallisuuksiin.
11. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa edistytään.
12. Elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yksinoikeudeksi.
13. Elinikäinen oppiminen jää tyhjäksi iskusanaksi.
14. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin julkisen sektorin panostuksena.

Avaintaidot
1. Kommunikaatiovalmiudet?
2. Muutoksen sietokyky?
3. Oppimiskyky?
4. Ekologisuus?
5. Erilaisuuden sietokyky (kulttuurin kompetenssi)?
6. Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu?
7. Ihmissuhdetaitojen osaaminen?
8. Tietointensiivinen ammattiosaaminen?
9. Usean kielen hallinta?
10. Ammatti- ja alaspesifi tietotaito
11. Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin)?
12. Tiedeosaaminen?
13. Fyysinen kuntoisuus?
14. "Käden taidot”
15. Esteettisyys?

Asiantuntijuus?
• ”Nykysuomen sanakirja kuvaa asiantuntijan tietäjäksi, ”jolla on asiantuntemusta, erikoisia,
tavallista perusteellisempia (ammatti)tietoja joltakin alalta”.
• Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkin
kutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta”. Sanakirjakuvaus
on staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta.
• Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) mutta
Encyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijan
tunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert)
eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykenee ratkaisemaan
ongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on maallikko (layman)
ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös, että yksilöt ovat usein
asiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla.
• Kiinnostavaa Wikipedian määrittelyssä on vihje siitä, että asiantuntijuuden laadut ovat
murroksessa. Täydentävän näkökulman mukaan asiantuntijuus ei enää ole niinkään
yksilön kuin yhteisöjen ja verkostojen ominaisuus. Tieto ei perimmiltään ole
saavutettavissa staattisena vaan se kiinnittyy erottamattomasti sosiokulttuuriseen
kehitykseen. Tietäminen (tiedon muodostus) on sosiaalinen ilmiö, joka on sidottu
yhteistoimintaan, käytäntöihin ja kieleen.

Bereiter 2002, 174–210, Tuomi 1999, 411–416)

”Tower of Test and
Generate”

Daniel C. Dennettin
evoluutiotorni

3870 MILJ .
VUOTTA
SITTEN

250.000 VUOTTA
SITTEN
Evoluutio ja
informaatiovirrat
GENEETTI-
NEN INFOR-
MAATIO

100 VUOTTA
SITTEN
NEURO-
KULTTUURINEN
INFORM AATIO

Kolme
EXOSOMAATTINEN
INFORM AATIO
informaatiovirtaa

Tulevaisuus 4.0

Recommended

Recommended

More Related Content

Similar to Tulevaisuus 4.0

Similar to Tulevaisuus 4.0 (20)

More from Hannu Linturi

More from Hannu Linturi (20)

Tulevaisuus 4.0